Suomen EU:n itäisiä kumppaneita sekä Keski-Aasiaa koskeva politiikkalinjaus

Suomen EU:n itäisiä kumppaneita sekä Keski-Aasiaa koskeva politiikkalinjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

ISSN 0358-1489 ISBN 978-952-281-031-1 ISBN PDF 978-952-281-034-2 Taitto ja painatus: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2012

N EUROOPAN ALOITE AN EUROOPAN ALOITE ) on okooossa itetta aapan paiien 1 2 7 3 4 5 6 eisssa ssa ssa bealle - ja 8,5 sin- 8 9 10 11 Valko-Venäjä Valko-Venäjä Ukraina Ukraina 3 Moldova Moldova 4 Georgia Georgia 5 Armenia Armenia 6 Azerbaidzhan Azerbaidzhan 7 Kazakstan Kazakstan 8 Uzbekistan Uzbekistan Turkmenistan 9 Turkmenistan 10 Kirgistan Kirgisia 11 Tadzhikistan Tadzhikistan 1 2 2 3

Suomen EU:n itäisiä kumppaneita sekä Keski-Aasiaa koskeva politiikkalinjaus Suomelle on tärkeää, että Euroopan unionin naapuruston muodostaisi joukko avoimia, demokraattisia ja yhteiskunnallisesti vakaita maita, joiden talous kehittyy. Suomi haluaa omalla toiminnallaan tuoda Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maita lähemmäksi Euroopan unionia. Haluamme vahvistaa yhteisiä arvoja ja edistää yhteisesti sovittujen päämäärien toteutumista. Suomen kansallinen etu ja EU:n yhteiset linjaukset ohjaavat suhteita alueen maihin. Maakohtaisissa linjauksissaan Suomi huomioi kunkin maan erityispiirteet. Alueen vakaudella, taloudellisella kehityksellä ja hallinnon toimivuudella on vaikutuksia Suomeen Euroopan unionin jäsenmaana. Yhteistyömme laajenee eri sektoreilla. Alueen maissa Suomeen luotetaan osaavana ja menestyneenä maana, jonka kokemuksista halutaan ottaa oppia. Suomen myönteinen julkisuuskuva tukee kahdenvälistä yhteistyötä ja toimintaa kansainvälisillä foorumeilla. Suomi jatkaa aktiivista toimintaa seuraavien tavoitteiden puolesta.: 1. Tiivistää Suomen ja alueen maiden kahdenvälisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita. Vahvistaa Suomen vaikuttavuutta, läsnäoloa ja näkyvyyttä alueella kehitysyhteistyön keinoin. 3 5

2. Edesauttaa maiden vakaata kehitystä, mukaan lukien demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista sekä hyvän hallinnon ja markkinatalouden rakentamista. 3. Ennaltaehkäistä konflikteja ja edistää rauhanomaisia ratkaisuja kansainvälisen yhteistyön keinoin ja kannustamalla maita alueelliseen yhteistyöhön naapurimaidensa kanssa. 4. Osallistua aktiivisesti Euroopan unionin ja maiden yhteistyösuhteiden vahvistamiseen. Maantiede Alueen maat on tapana jaotella Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maihin, joihin kuuluu 11 valtiota. Maitten yhteenlaskettu väestömäärä on noin 137 miljoonaa. Itä-Euroopan maihin kuuluvat Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä sekä Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia, joista kolmea viimeistä kutsutaan myös Etelä- Kaukasian maiksi. Keski-Aasian maihin kuuluvat Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan. Alueen maista Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä ovat EU:n rajanaapureita. Viidellä alueen maalla on maaraja ja kolmella meriraja Venäjän kanssa. Keski- Aasia ulottuu idässä Kiinan rajalle. Etelässä alue rajoittuu Turkkiin, Iraniin ja Afganistaniin. Maakohtaiset erot ovat merkittäviä. Useat maat ovat tärkeitä energian tuottajia ja kauttakulkumaita sekä tarjoavat markkina-alueita ja investointikohteita. Maiden yhteenlaskettu taloudellinen potentiaali on merkittävä, vaikka erot vauraudessa ja hyvinvoinnissa ovat suuret. 4

Alueen valtioiden kehityksessä on meneillään vaihe, jossa ne vahvistavat yhteiskunnallisia rakenteitaan ja kansallista identiteettiään. Neuvostoliiton hajoamisesta ja maiden itsenäistymisestä alkanut uudistusprosessi on kesken ja tarvitsee tukea. Naapurusto Alueella kohtaavat Euroopan ja Lähi-idän sekä Aasian kulttuurit ja uskonnot. Geopoliittisessa suuntautumisessaan monet maista etsivät vielä paikkaansa. Keskinäinen alueellinen yhteenkuuluvuuden tunne on usein heikko. Maat pyrkivät ulkopolitiikassaan tasapainottelemaan eri ulkovaltojen mielenkiinnon välillä. Historiallisesti keskeisiä toimijoita alueella ovat olleet Venäjä/Neuvostoliitto, Turkki, Iran ja Kiina. Uusia alueen ulkopuolisia toimijoita ovat EU ja Yhdysvallat. Georgiaa lukuun ottamatta maat kuuluvat Itsenäisten valtioiden yhteisöön (IVY). IVYn puitteissa toimii Kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestö (Collective Security Treaty Organisation, CSTO), joka kehittää puolustusyhteistyötä jäsenmaidensa kesken. Järjestöön kuuluvat Venäjän lisäksi Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan ja Valko-Venäjä. Uzbekistan ilmoitti kesäkuussa 2012 vetäytyvänsä järjestöstä. Shanghain yhteistyöjärjestöön (Shanghai Cooperation Organisation, SCO) kuuluvat Venäjän ja Kiinan lisäksi muut Keski-Aasian maat Turkmenistania lukuun ottamatta. Ensimmäinen askel Euraasian taloudellisen integraation syventämisessä oli Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto. Viimeiset sisäiset rajatarkastukset tulliliiton alueella poistuivat kesällä 2011. Vuoden 2012 alusta tulliliiton tilalle luotiin yhteinen talousalue, joka merkitsee tavaroiden vapaan liikkumisen lisäksi palvelujen, työvoiman ja pää- 5

oman vapaata liikkumista alueella. Talousaluetta hallinnoimaan perustettiin EU-malliin pohjautuva Euraasian talouskomissio. Muun muassa Venäjän presidentti Putin on visioinut integraation syventämistä poliittiselle tasolle jo vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on Euraasian unioni, jolla olisi yhteinen valuutta sekä raha- ja talouspolitiikka. Integraatio on avointa kaikille alueen maille. Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian mailla on strategista merkitystä Turkille ja Iranille. Kiinan huomio keskittyy lähinnä sen naapurimaihin Keski- Aasiassa. Kiinan kiinnostus perustuu ennen muuta energiansaannin turvaamiseen sekä kansainvälisen aseman vahvistamiseen. Afganistanin tilanne on lisännyt Yhdysvaltain ja NATO-maiden läsnäoloa Keski-Aasiassa. Ongelmat ja haasteet EU:n itäisen naapuruston ja Keski-Aasian merkitys Euroopan unionille on kasvanut selvästi. EU on viime vuosina kiinnittänyt entistä enemmän huomiota alueeseen ja vahvistanut politiikkaansa alueen suhteen. Tämä näkyy EU:n naapuruuspolitiikassa, siihen sisältyvässä itäisen kumppanuuden politiikassa ja EU:n Keski-Aasia strategiassa. Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa on lukuisia sisäisiä haasteita ja ongelmia, jotka heijastuvat myös alueen ulkopuolelle. Näitä ovat yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät ongelmat kuten demokratia-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokehityksen puutteet, korruptio sekä naisten ja lasten heikko asema. Koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat monissa maissa kriisissä. Useimpien maiden teollisuustuotanto ja sen rakenne ei ole tarpeeksi kehittynyt vastaamaan globaalitalouden haasteisiin. Myös maiden infrastruktuuri on vanhentunutta. 6

Veden riittämättömyys ja vesivarojen hallinta aiheuttavat ristiriitoja sekä maiden sisällä että niiden välillä. Osa ongelmista liittyy epäselvyyksiin maiden välisissä rajoissa ja niiden merkitsemisessä. Maantieteellinen sijainti on tehnyt monista alueen maista huume-, ihmis- ja asekaupan kauttakulkumaita. Afganistanin jatkuva epävakaus luo otolliset olosuhteet Keski-Aasian läpi kulkevan huumekaupan kasvulle. Keski-Aasian maat muodostavat merkittävän huumeidenkuljetusreitin Venäjälle. Huumekauppa kytkee yhteen järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia, korruptiota ja islamilaista radikalismia. Huumekaupan seurauksena HIV/ Aids lisääntyy IVY- alueella. Maailman oopiumista noin 90 prosenttia tuotetaan Afganistanissa. NATO-operaation päättyminen Afganistanissa vuoden 2014 loppuun mennessä saattaa lisätä epävarmuutta myös naapurialueilla. Afganistanin, Pakistanin ja muiden lähivaltioiden tilanteen arvaamattomuus heijastuu huolena ääri-islamilaisen liikehdinnän lisääntymisestä alueella. Radikaali poliittinen islam on viime vuosina nostanut päätään alueen islaminuskoisissa maissa ja sen asema vahvistuu edelleen. Afganistanin ja Tadzhikistanin välisen rajaturvallisuuden parantaminen on ensisijaisen tärkeää. Pitkittyneet konfliktit luovat jännitteitä EU:n lähinaapurustoon. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä syntyneitä pitkittyneitä konflikteja on neljä: Transnistrian konflikti Moldovassa, Etelä-Ossetian ja Abhasian konfliktit Georgiassa sekä Vuoristo-Karabahin konflikti Armenian ja Azerbaidzhanin välillä. Konfliktinratkaisukysymyksissä Suomi tukee EU:n linjan mukaisesti suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden periaatteita YK:n /YK:n 7

turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa ja Etyjin päätösasiakirjoissa ja julkilausumissa ilmaistujen periaatteiden mukaisesti eikä tunnusta ns. separatistialueiden itsenäisyyttä. Etelä-Ossetian konflikti kärjistyi Suomen Etyj- puheenjohtajuuden aikana elokuussa 2008 Venäjän ja Georgian väliseksi sodaksi. Suomalainen suurlähettiläs jatkaa YK:n erityisedustajana Georgian konfliktissa ja sitä koskevissa Geneven keskusteluissa. Vuoristo-Karabahin osalta Suomi on kuulunut vuodesta 1995 lähtien sen konfliktinratkaisua hakevaan, Etyjin alaiseen Minskin ryhmään. Transnistrian konfliktin ratkaisupyrkimyksissä Suomi tukee Etyj-vetoista neuvotteluprosessia. Talouskriisi Maailmanlaajuinen talouskriisi on koskettanut myös alueen maiden talouksia. Heikon taloudellisen tilanteen ja kasvavan työttömyyden vuoksi on väestön työperäinen maastamuutto lisääntynyt. Paineet kohdistuvat erityisesti Venäjään. Ulkomailla työskentelevien siirtotyöläisten rahalähetykset ovat merkittäviä monen maan taloudelle. Riippuvuus öljyn ja kaasun hinnasta on energiantuottajamaille rakenteellinen ongelma. Öljyn, kaasun ja mineraalien korkeat maailmanmarkkinahinnat nostivat Azerbaidzhanin, Kazakstanin, Uzbekistanin ja Turkmenistanin vientituloja ennen talouskriisin puhkeamista. Näillä luonnonvaroiltaan rikkailla mailla on hyvät mahdollisuudet saada taloutensa uuteen nousuun. Raaka-aineviennistä saatava vauraus jakaantuu kuitenkin epätasaisesti maiden kansalaisten keskuudessa. Energiaa tuottavien maiden ohella alueella sijaitsee maita, joilla ei ole luonnonrikkauksia ja joiden väestöstä huomattava osa elää YK:n määrittämän köyhyysrajan alla. 8

WTO Taloudellisen yhteistyön helpottamiseksi Suomi kannustaa EU:n itäisiä kumppanimaita ja Keski-Aasian valtioita liittymään WTO:n jäseniksi. Armenia, Kirgisia, Georgia, Moldova ja Ukraina kuuluvat jo WTO:hon. Maita kannustetaan myös keskinäiseen talousyhteistyöhön ja muuhun alueelliseen yhteistyöhön. Venäjän WTO-liittymiseen kuuluvat jäsenyysvelvoitteet koskettavat Venäjän kanssa tulliliitossa olevia Kazakstania ja Valko-Venäjää. Kazakstanin WTO-liittymisneuvottelut käynnistyivät jälleen keväällä 2012 ja ovat loppusuoralla. Euroopan unioni EU on Suomen ulkopolitiikassa keskeisin viitekehys ja vaikutuskanava. Tämän vuoksi EU:n roolia alueen vakauden lujittamisessa ja kehityksen tukemisessa on vahvistettava. EU:n suhteita itäisiin kumppaneihin ja Keski-Aasian maihin tulee kehittää tavalla, joka kannustaa niitä poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten jatkamiseen. EU:n haasteena on kehittää naapuruuspolitiikkaa tilanteessa, jossa sillä ei ole valmiutta tehdä uusia laajentumissitoumuksia. Euroopan naapuruuspolitiikkaa on uudistettu Tunisiasta joulukuussa 2010 alkaneen arabikevään seurauksena. Tavoitteena on kohdentaa EU:n tukea entistä enemmän maakohtaisen edistymisen perusteella. Uudistuksiin sitoutuneita maita pyritään kannustamaan morefor-more periaatteella eli EU:n lisääntyvällä poliittisella ja taloudellisella tuella. Itäinen Euroopan naapuruuspolitiikka jakautuu eteläisiin kumppanuus ja itäisiin maihin. Etelän maat kuuluvat Välimeren unioniin. Idän kuusi maata kuuluvat EU:n itäiseen kumppanuuteen: Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia sekä Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. 9

Itäinen kumppanuus käynnistettiin toukokuussa 2009 Prahassa EU:n ja kumppanimaiden huippukokouksessa. Itäisen kumppanuuden tarkoituksena on tukea kumppanimaiden yhteiskunnallisia uudistuksia ja sitä kautta EU-lähentymistä. Kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistaminen EU-lainsäädännön kanssa on keskeistä. Suomi painottaa, että itäisen kumppanuuden tulisi - kannustaa kumppanimaita jatkamaan uudistuksia, pyrkimään yhteisiin arvoihin sekä vahvistamaan oikeusvaltiota, demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. - kannustaa kumppanimaita jatkamaan sopimusneuvotteluja EU:n kanssa ja toimeenpanemaan niitä uudistuksia, joita sopimukset edellyttävät. - pitää vapaakauppa-alueet olennaisena osana assosiaatiosopimuksia. (Azerbaidzhanin sopimuksessa sitten, kun maa on liittynyt WTO-jäseneksi). - helpottaa ihmisten liikkuvuutta. Kannatamme erityisesti kumppanimaiden opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkumis- ja opiskelumahdollisuuksien parantamista EU-alueella. - pyrkiä viisumivapauteen realistisena tavoitteena, kun edellytykset täyttyvät. - pyrkiä konkretisoimaan ja vahvistamaan more for more periaatetta siten, että EU tukee aikaista enemmän uudistuksia ja demokratiaa hyvin edistäviä maita. Assosiaatiosopimukset ovat keskeinen osa EU:n ja itäisten kumppaneiden lähentymistä. Ukrainan assosiaatiosopimuksen teksti on valmis. Neuvottelut ovat käynnissä Armenian, Azerbaidzhanin, Georgian ja Moldovan kanssa. Azerbaidzhania lukuun ottamatta sopimukset sisältävät osiot vapaakauppaalueista. Neuvottelujen aloittaminen Valko-Venäjän 10

kanssa riippuu maan ihmisoikeustilanteesta. Niin kauan kuin assosiaatiosopimuksista neuvotellaan, EU:n ja itäisten kumppanimaiden suhteet perustuvat olemassa oleviin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin (Partnership and Cooperation Agreement, PCA). Viisumihelpotussopimukset ovat voimassa Moldovan, Georgian ja Ukrainan kanssa, ja niistä neuvotellaan Armenian ja Azerbaidzhanin kanssa. Moldova, Georgia ja Ukraina sekä Kirgisia ovat yksipuolisesti myöntäneet viisumivapauden EU-kansalaisille. Suomi tukee liikkuvuuden parantamista alueen maiden kanssa EU:ssa sovittujen periaatteiden pohjalta. Viisumihelpotus- ja takaisinottosopimusten toimeenpanosta voidaan edetä viisumivuoropuheluun ja sitä kautta kohti mahdollista viisumivapautta. Liikkuvuuden edistäminen tukee maiden demokratiakehitystä. Euroopan naapuruuspolitiikkaa rahoitetaan ENPIinstrumentilla (European Neighbourhood and Partnership Instrument), joka muuttuu vuonna 2014 ENI:ksi (European Neighbourhood Instrument). Suomen tavoitteena on varmistaa riittävä rahoitusosuus itään rahoituksen käytöstä päätettäessä. EU:n Keski-Aasia -strategia EU:n suhteet Keski-Aasiaan ovat viime vuosina tiivistyneet. EU on avannut edustustot Kazakstanin lisäksi Kirgisiaan, Tadzhikistaniin ja Uzbekistaniin sekä suunnittelee Turkmenistanin edustuston perustamista. Euroopan unioni laati vuonna 2007 kumppanuusstrategian Keski-Aasian maiden kanssa. Kysymyksessä oli EU:n ensimmäinen laaja-alainen avaus 11

Keski-Aasian maihin. Strategia muodostaa poliittisen perustan EU:n toimille alueella. Sen lähtökohtana ovat EU:n ja Keski-Aasian maiden yhteiset intressit. EU:n Keski-Aasia -strategiaa toteutetaan pääasiassa komissiovetoisen, sektorikohtaisen hanketoiminnan kautta. Myös jäsenmaat ovat ottaneet vetovastuun eräistä toimintalohkoista. Strategian pohjalta EU käy ihmisoikeusvuoropuhelua vuosittain kaikkien Keski-Aasian maiden kanssa. Keväällä 2012 EU arvioi Keski-Aasia -strategian tuloksia. Tarkastelussa todettiin, että strategian painopisteet ovat yhä ajankohtaisia. Jatkossa EU:n toimia kohdennetaan erityisesti turvallisuuskysymyksiin ja alueellisen yhteistyön edistämiseen. Afganistanin tilanne on yhteinen haaste. Muita painopisteitä ovat energia-, ympäristö- ja vesi-asiat, ihmisoikeudet, oikeusvaltiokehitys sekä koulutuksen edistäminen. EU:n ja Keski-Aasian maiden sopimussuhteet perustuvat kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin (Partnership and Cooperation Agreement, PCA) Turkmenistania lukuun ottamatta, jonka PCA-sopimus on edelleen Euroopan parlamentin ratifioitavana. Kazakstanin kanssa EU neuvottelee PCA-sopimuksen päivittämisestä laajennetuksi PCA-sopimukseksi (enhanced PCA). Yhteinen ulko ja turvallisuuspolitiikka Pitkittyneiden konfliktien ja elokuussa 2008 käydyn Georgian sodan vuoksi kriisinhallinnalla on merkittävä osa EU:n toiminnassa. EU:lla on Georgiassa yhteensä 370 hengen vahvuinen siviilitarkkailuoperaatio EUMM (European Union Monitoring Mission), jossa työskentelee noin 20 suomalaista asiantuntijaa. Moldovan ja Ukrainan rajavalvontaa tukeva komission alainen rajaoperaatio EUBAM (European 12

Union Border Assistance Mission) käynnistyi vuonna 2006 ja siinä on toiminut koko ajan suomalaisia. Suomi osallistuu aktiivisesti nykyisiin EU:n yhteisiin operaatioihin alueella ja on osaltaan valmis vastaamaan mahdollisiin uusiin tarpeisiin. Suomi osallistuu myös asevalvontaa koskeviin hankkeisiin, joilla tuetaan mm. aseviennin sääntelyyn liittyvää koulutusta, ylijäämäaseiden tuhoamista sekä maiden valmiuksia estää ydinmateriaalin ja radioaktiivisen materiaalin salakuljetusta. Konventionaalisten aseiden osalta huomiota kiinnitetään erityisesti kansainvälisten asekaupan säännösten luomiseen sekä pienaseiden laittoman leviämisen estämiseen. Demokratia ja ihmisoikeudet Alueen mailla on puutteita demokratiassa ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, joskin maakohtaiset erot ovat merkittäviä. Demokratiakehitys alueella on ollut epätasaista. Kansalaisyhteiskunta on heikko ja toimii paineen alaisena. Sanan- ja yhdistymisvapauden rajoitusten vuoksi riippumattoman median, kansalaisjärjestöjen ja opposition toiminta on usein rajoitettua. Kansainvälisistä sopimusvelvoitteista ja raportointivastuusta huolimatta kansalaisten tasavertaisuus lain edessä sekä ihmisoikeuksien toteutuminen vaihtelee sekä maiden välillä että maiden sisällä. Naisten, lasten ja vammaisten sekä vähemmistöjen oikeudet ovat usein puutteelliset. Osassa maita kuolemanrangaistus on yhä käytössä. Suomen keskeiset vaikutuskanavat demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisessä ovat EU, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) ja Euroopan neuvosto, jonka jäseniä ovat muut Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian maat Valko-Venäjää lukuun ottamatta. Kirgisia ja Kazakstan ovat liittyneet Euroopan neuvoston alaiseen Venetsian komissioon. 13

EU:n on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota alueen ihmisoikeuskysymyksiin ja vaikutettava siihen, että kaikki Euroopan neuvostoon kuuluvat maat ratifioisivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen kuolemanrangaistusta ja ihmisoikeustuomioistuimen uudistusta koskevat pöytäkirjat. EU:n ja alueen maiden välisen kumppanuuden on perustuttava avoimeen vuoropuheluun, jossa ihmisoikeusdialogi on olennainen osa suhteiden tiivistämistä. Suomen toiminnan tavoitteena on oikeusvaltioperiaatteiden, kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien vahvistaminen alueen maissa. Suomen toimet noudattavat valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon lähtökohtia ja kehityspoliittisia linjauksia. Suomi kannustaa alueen maita Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevien säädösten ratifiointiin ja täytäntöönpanoon. Suomi seuraa alueen ihmisoikeustilannetta ja osallistuu Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maiden ihmisoikeuksista käytävään vuoropuheluun sekä EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kautta että kahdenvälisesti. Suomen rahoittamat kehitysyhteistyöhankkeet sekä Laajemman Euroopan aloitteen (Wider Europe Initiative - WEI) että paikallisilla yhteistyömäärärahoilla toteutettavien ns. PYM- hankkeiden muodossa ovat merkittävä osa tätä työtä kaikissa yhdessätoista maassa. Kansainväliset järjestöt Kansainvälisillä järjestöillä on merkittävä rooli yhteiskunnallisten muutosprosessien hallinnassa, mistä niillä on vuosikymmenten kokemus. Järjestöistä tärkeimpiä ovat YK ja sen erityisjärjestöt, Etyj ja kansainväliset kehitysrahoituslaitokset, joiden kanssa Suomella on yhteisiä hankkeita alueella Laajemman Euroopan aloitteen puitteissa. Toiminta tähtää sii- 14

hen, että maat sitoutuisivat kansainväliseen järjestelmään ja toimeenpanisivat kansainvälisille järjestöille antamansa sitoumukset. Tehokas monenkeskinen yhteistyö on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen tavoite. Suomi pitää tärkeänä kansainvälisten toimijoiden synergian ja koordinaation kehittämistä päällekkäisyyksien välttämiseksi. YK on Suomen monenkeskisen yhteistyön keskeisin väline. Suomi on sitoutunut vahvasti YK:n järjestelmän ja sen tavoitteiden tukemiseen. YK-yhteistyössä Suomi pitää tärkeänä lähtökohtana turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien välistä yhteyttä. YK:n säännöllisistä jäsenmaiden ihmisoikeustilanteen tutkinnoista on tullut tärkeä osa ihmisoikeusvuoropuhelua. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on laajin alueellinen turvallisuusjärjestö, joka koostuu 56 osanottajavaltiosta. Järjestön toiminta-alue ulottuu Pohjois-Amerikasta Keski-Aasiaan. Järjestöllä on keskeinen rooli konfliktien ennaltaehkäisyssä ja varhaisvaroituksessa sekä konfliktien selvittelyssä ja niiden jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Järjestön merkitys ja tunnettavuus on alueella vahva. Etyjin toiminnan pääpaino on sen kenttämissioissa, jotka sijaitsevat Balkanilla, Itä-Euroopassa ja Keski- Aasiassa. Balkanin vakauttamisen myötä Etyjin toiminnan painopiste on siirtynyt itään. Kahdenväliset suhteet Suomi tiivistää poliittista vuoropuheluaan Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maiden kanssa. Edellytykset tähän ovat hyvät, sillä kahdenväliset yhteydet ovat vilkastuneet 2000-luvulla. Vuoden 2008 Etyj-puheenjohtajuuden aikana syntynyttä kontaktiverkostoa on ylläpidetty ja vahvistettu eri tavoin. Virkamiestason konsultaatioita käydään säännöllisesti. 15

Suomen edustustoverkko alueella on ohut. Suomella on edustustot Ukrainassa ja Kazakstanissa. Suurlähettiläs kattaa Kazakstanista käsin myös Kirgisian. Valko-Venäjällä toimii yhden suomalaisen virkamiehen toimipiste, joka kuuluu Suomen Liettuan suurlähetystön alaisuuteen. Suhteita Moldovaan hoidetaan Bukarestin suurlähetystöstä käsin Romaniasta. Muut alueen maat kattaa Helsingistä käsin toimivat kaksi kiertävää suurlähettilästä. Toinen heistä kattaa Armenian, Azerbaidzhanin ja Georgian, ja toinen Tadzhikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin. Suomi panostaa taloudellisten suhteiden kehittämiseen erityisesti Ukrainan, Kazakstanin ja ValkoVenäjän kanssa. Suomalaisten yritysten kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti näihin maihin. Kaupan kehittäminen Tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia alueella. Suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä tuetaan yhdessä Finpron kanssa. Suurlähetystöjen arvovaltapalvelujen merkitys on alueen maissa suuri. Suomen edustustot auttavat yrityksiä muun muassa yhteyksien luomisessa, ovien avaamisessa sekä jakamalla tietoa liiketoiminnan mahdollisuuksista ja riskeistä. Alueen maihin järjestetään viennin- ja kaupanedistämismatkoja. Yritysten kohtaamien ongelmien ratkaisemisessa ja kaupan esteiden poistamisessa autetaan aina, kun se on viranomaistoimin mahdollista. Ulkoasiainministeriön Finnpartnershipliikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille neuvontapalveluja sekä taloudellista tukea hankkeen suunnittelu-, kehitys- ja toteutusvaiheessa. Ukrainan ja Kazakstanin kanssa pidetään säännöllisiä talous- ja kauppakysymyksiin keskittyviä, hallitusten välisten komissioiden tai niiden yhteispuheenjohtajien kokouksia. Muiden alueen maiden kanssa käydään talouden ja kaupan konsultaatioita. 16

Kehitysyhteistyö Suomi vahvistaa kehitysyhteistyönsä laaja-alaisuutta ja kokonaisvaltaisuutta Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa vuonna 2009 käynnistetyn Laajemman Euroopan aloitteen puitteissa. Kahdenvälinen kehityspoliittinen puiteohjelma kohdistuu Itä-Eurooppaan ja Keski-Aasiaan ja se käynnistyi asteittain vuosina 2009 2011. Aloite perustuu vuoden 2007 hallitusohjelmaan, jossa painotetaan kriisien ehkäisyä, rauhanprosessien tukemista ja ympäristöyhteistyötä sekä yksityissektorin ja tuotannollisen toiminnan tukemista. Nykymuotoinen ohjelma päättyy vuoden 2013 lopussa. Ohjelman tavoitteena on tukea turvallisuutta, vakautta ja hyvinvointia alueen kumppanimaissa. Ohjelmassa on määritelty viisi teemaa, joita toteutetaan kullakin alueella sen omien olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Teemat ovat turvallisuus, kauppa ja kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, energia- ja ympäristöyhteistyö sekä yhteiskunnallinen kestävyys. Hankkeet toteutetaan yleensä YK järjestöjen, Etyjin tai kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. Näiden lisäksi käytetään instituutioiden välisen yhteistyön kehittämiseen tähtäävää instrumenttia (IKI) sekä paikallisen yhteistyön määrärahaa (PYM). Vuonna 2012 arvioidaan Laajemman Euroopan aloitteen tuloksellisuutta ja käynnistetään tulevan yhteistyöohjelman suunnittelu. Suunnittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston vuonna 2012 antama kehityspoliittinen ohjelma ja nykyisen ohjelman evaluaation tulokset. Laajemman Euroopan aloitteen seuraava vaihe käynnistyy vuonna 2014. Suomen kahdenvälinen toiminta on linjassa sekä EU:n Itäisen kumppanuuden että EU:n Keski-Aasia strategian kanssa. 17

Toimintalinjaukset Suomi toimii tässä politiikkalinjauksessa esitettyjen tavoitteiden puolesta kahdenvälisesti, Euroopan unionin jäsenenä sekä kansainvälisten järjestöjen kautta. Suomen toimet kahdenvälisissä suhteissa Suomi syventää poliittista vuoropuhelua alueen maiden kanssa. Vierailuvaihtoa lisätään. Tavoitteena ovat säännölliset konsultaatiot kunkin maan ulkoministeriön kanssa. Suomi painottaa ihmisoikeuksien vahvistamista sekä oikeusvaltio-, kansalaisyhteiskunta- ja demokratiakehityksen merkitystä osana kaikkea kahdenvälistä toimintaa, mukaan lukien hanketoiminta. Suomen tavoitteena on kauppa- ja taloussuhteiden kehittäminen kaikkien alueen maiden kanssa. Suomalaisyritysten kiinnostus on kohdistunut erityisesti Kazakstaniin, Ukrainaan ja Valko-Venäjään. Suomi järjestää viennin- ja kaupanedistämismatkoja alueen maihin sekä tarjoaa aktiivisesti arvovaltapalveluja suomalaisyrityksille Suomi jatkaa kehitysyhteistyötä alueella seuraavalla Laajemman Euroopan aloite-kehitysyhteistyöohjelmalla, joka kattaa vuodet 2014-2017. Suomi vahvistaa tunnettavuuttaan ja myönteistä julkisuuskuvaansa alueen maissa vierailuvaihdon ja muun toiminnan lisäksi myös kehityshankkeilla. Suomi jatkaa alueella YK:n turvaneuvostojäsenyyskampanjaa. Suomi pyrkii nimittämään mahdollisuuksien mukaan kunniakonsuleita alueen maihin. Suomi tarkastelee edustautumisensa tasoa niissä maissa, joissa Suomella ei ole edustustoa (ensisijaisesti Etelä-Kaukasiassa ja Moldovassa). 18

Suomen toimet Euroopan unionin politiikassa Suomi ajaa EU:n roolin vahvistamista alueella ja osallistuu aktiivisesti EU:n Itäiseen kumppanuuteen ja EU:n Keski-Aasia -strategian toimeenpanoon. Suomen kannalta keskeistä on alueen maiden kannustaminen poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin sekä reformeja tukevien EU:n instrumenttien vahvistaminen. Suomi pitää tärkeänä EU:n sopimussuhteiden edistämistä kaikkien alueiden maiden kanssa. Suomi tukee neuvotteluja assosiaatiosopimuksista sekä niihin liittyvistä vapaakauppa-alueista. Suomi pitää viisumivapautta tavoitteena itäisille kumppanimaille edellyttäen, että maat täyttävät siihen vaadittavat edellytykset. Tuemme Moldovan ja Ukrainan viisumitoimintaohjelmia sekä vastaavan ohjelman aloittamista Georgian kanssa. Kannatamme viisumihelpotussopimusten solmimista Armenian ja Azerbaidzhanin kanssa. Suomi osallistuu itäisen kumppanuuden ohjelmiin ja hanke-ehdotusten tekemiseen. Suomi tukee alueen maiden WTO- jäsenyyspyrkimyksiä. Suomi kannattaa ihmisoikeusvuoropuhelun jatkamista tärkeänä osana yhteistyötä. Suomen toimet kansainvälisten järjestöjen kautta Suomi kannustaa alueen maita poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin kansainvälisten järjestöjen ohjelmien avulla. Suomi tukee kansainvälisten järjestöjen roolin ja näkyvyyden vahvistamista alueella sekä pyrkii turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien välisen yhteyden lujittamiseen. Maiden sitouttaminen kansainväliseen järjestelmään ja näiden kansainvälisille järjestöille antamiinsa sitoumusten toimeenpanoon on tärkeää. 19

Suomi vahvistaa kehitysyhteistyötään Laajemman Euroopan aloitteella yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten kanssa. Suomen tavoitteena on lisätä suomalaisten asiantuntijoiden määrää alueella toimivissa kansainvälisissä järjestöissä. Suomi tukee hanketoimintaa, joka lisää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikki Euroopan neuvostoon kuuluvat alueen maat ratifioivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen kuolemanrangaistusta ja ihmisoikeustuomioistuimen uudistusta koskevat pöytäkirjat. Helsingissä, 1.8.2012 20

ULKOASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 6 / 2012 ISSN 0358-1489 ISBN 978-952-281-031-1 PDF ISBN 978-952-281-034-2