RKTL:n työraportteja 3/214 Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 Tekijät: Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 214 ISBN 978-952-33-169-2 (Verkkojulkaisu) ISSN 1799-4756 (Verkkojulkaisu) RKTL 214
Kuvailulehti Tekijät Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas Nimeke Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 Vuosi Sivumäärä ISBN ISSN 214 41 978-952-33-169-2 ISSN 1799-4756 (PDF) Yksikkö/tutkimusohjelma Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut Hyväksynyt Päivi Eskelinen Tiivistelmä Lahti Aqua Oy käyttää Vesijärven vettä tarvittaessa laimentamaan Porvoonjokeen laskettavia puhdistettuja jätevesiä. Laimennusveden käyttöluvan ehtoihin kuuluu Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu. Tarkkailuun kuuluvat Enonselän ja Kajaanselän koekalastukset ja kalastuskirjanpito vuosittain, Vääksynjoen sähkökalastus joka toinen vuosi ja koko järven kalastustiedustelu joka kolmas vuosi. Tässä raportissa esitetään vuoden 211 kalastuksesta tehdyn tiedustelun ja Enonselän, Kajaanselän ja Vääksynjoen vuosien 211 13 koekalastusten ja kirjanpitokalastuksen tulokset. RKTL on hoitanut Vesijärven kalataloudellista tarkkailua osana järven kunnostuksen tutkimusta ja pitkäaikaista seurantaa. Raporttiin on koottu myös hoitokalastuksen vaikutuksiin ja petokalakantojen hoitoon liittyvien tutkimusten tuloksia. Verkkokoekalastusten perusteella molempien selkien kalasto ilmentää tyydyttävää ekologista tilaa. Enonselän saaliit ovat pääsääntöisesti suuremmat ja särkikalojen osuus korkeampi. Kummallakin alueella petokalojen osuus on viime vuodet pysynyt korkeana, mikä on kalataloudellisesti hyvä ja osoitus onnistuneesta kalaveden hoidosta. Vääksynjoessa havaittiin vain vähäistä taimenen lisääntymistä; kunnostetun alueen suojattomuus ja voimakkaat virtaamanvaihtelut estänevät taimenkannan voimistumisen. Joen kunnostusta onkin täydennetty syksyllä 213. Vesijärvelle kalastusluvan ostaneiden saalis oli vuonna 211 noin 111 kg. Arviosta puuttuu ammattikalastus lähes kokonaan ja merkittävä osa vapakalastuksesta. Kuha, ahven, särki ja hauki olivat runsaimmat saalislajit. Kalastajat ovat valtaosin olleet tyytyväisiä niin saaliisiinsa kuin järven kalastuksen ohjaukseen, jossa 23 49 mm verkkojen käyttökiellolla ja 42 cm nostetulla kuhan alamitalla pyritään välttämään kuhan ja muiden petokalojen pyyntiä liian pieninä. Kun lasketaan mukaan noin 2 tonnin vuotuinen hoitokalastus ja tiedustelun perusteella arvioitu saalis, on Vesijärvestä pyydetty viime vuosina yli 3 t (vähintään 3 kg/ha) kalaa vuodessa. Syysnuottaus on ollut tärkein hoitokalastusmenetelmä ja saaliit ovat olleet tavoitteen mukaisesti särkikalaa, runsaimpina lajeina särki, lahna ja salakka. Kirjanpitokalastuksen ja koekalastusten perusteella järven harvojen verkkojen saaliit ovat säilyneet hyvin kuhavoittoisina, mutta kuhasaaliit ovat laskeneet huippuvuodesta 21 heikkojen kuhavuosiluokkien 27 ja 28 johdosta. Vuosiluokka 21 on runsas ja vuosiluokat 29 ja 211 keskimääräisiä, joten vuodesta 214 lähtien kuhasaaliisiin on odotettavissa parannusta. Asiasanat Vesijärvi, kalataloudellinen tarkkailu, verkkokoekalastus, kalavesien hoito, hoitokalastus, kuhakannan hoito Julkaisun verkko-osoite http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%2julkaisut/tyoraportit/vesijarven_kalataloudellinen_tarkkailu Yhteydenotot Jukka Ruuhijärvi, etunimi.sukunimi@rktl.fi Muita tietoja
Sisällys Kuvailulehti 3 1. Johdanto 5 2. Verkkokoekalastukset vuosina 211 213 5 2.1. Aineisto ja menetelmät 5 2.1.1. Otannan suunnittelu 5 2.1.2. Käytännön pyyntijärjestelyt ja saaliin sekä aineiston käsittely 6 2.2. Tulokset 8 2.2.1. Kajaanselkä 8 2.2.2. Enonselkä 15 2.3. Tulosten tarkastelu 2 3. Vääksynjoen sähkökoekalastukset vuonna 212 21 3.1. Menetelmät 21 3.2. Tulokset 22 3.3. Tulosten tarkastelu 22 4. Enonselän kalastuskirjanpito vuosina 211 213 23 5. Enonselän kuhakannan rakenne vuosina 211 213 24 6. Hoitokalastukset vuosina 211 213 26 7. Istutukset vuosina 28 213 29 8. Kalastustiedustelu Vesijärven vuoden 211 kalastuksesta 3 8.1. Aineisto ja menetelmät 3 8.2. Vesijärven kalastus ja saaliit vuonna 211 31 8.2.1. Enonselän kotitarvekalastus 31 8.2.2. Komon-, Kajaan- ja Laitialanselän kotitarvekalastus 31 8.2.3. Virkistyskalastus 32 8.2.4. Kokonaissaaliit 33 8.2.5. Kalastusta haitanneet tekijät 33 8.2.6. Kalastajien mielipiteet verkon solmuvälirajoituksesta 36 9. Arvio laimennusveden oton kalataloudellisista vaikutuksista 4 Viitteet 41
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 1. Johdanto Vesijärven kalataloudelliseen tarkkailuun kuuluvat Enonselän ja Kajaanselän koekalastukset ja kalastuskirjanpito vuosittain, Vääksynjoen sähkökalastus joka toinen vuosi ja koko järven kalastustiedustelu joka kolmas vuosi. Tässä raportissa esitetään Vesijärven vuoden 211 kalastusta koskeneen tiedustelun tulokset, Enonselän ja Kajaanselän koekalastusten, kirjanpitokalastuksen ja Enonselän kuhakannan seurannan tulokset vuosilta 211 13, sekä Vääksynjoen sähkökalastuksen tulokset vuodelta 212. Lisäksi tarkastellaan kalaveden hoitoa ja sen vaikutuksia. Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu perustuu laimennusveden ottoon järvestä. Luvanhaltija Lahti Aqua Oy käyttää tarvittaessa laimennusvettä Porvoonjoen virtaaman ja happipitoisuuden pitämiseen määrätyllä vähimmäistasolla. Vesijärven vettä käytetään myös jätevesitunnelin huuhtomiseen. RKTL on vastannut kalataloudellisesta tarkkailusta Lahti Aqua Oy:n tilauksesta. Enonselän tehohapetus on jatkunut syksystä 29 sekä talvisin että kesäisin. Keväisin ja syksyisin järven veden täyskiertojen aikaan hapetusta ei tarvita ja hapettimet ovat olleet pysäytettyinä. Hapetuksen vaikutusta ravintoverkkoon on tutkittu Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Hapetuksen vaikutuksia Enonselän kalastoon tarkastellaan tässä raportissa koekalastustulosten perusteella. Vuonna 213 tehdyssä ekologisessa luokittelussa Enonselän tila pysyi tyydyttävällä tasolla niin kalaston kuin kokonaisluokittelunkin osalta. Kajaanselkä putosi aiemmasta hyvästä tilasta tyydyttävään, kalaston osalta tämä johtui etenkin viime vuosina yli kahden kilon nousseesta koeverkkojen yksikkösaaliista. 2. Verkkokoekalastukset vuosina 211 213 2.1. Aineisto ja menetelmät Enonselän ja Kajaanselän koekalastukset kuuluvat tarkkailuohjelmaan joka vuosi. Tässä luvussa esitetään koekalastusten tulokset vuosilta 211 213 ja verrataan niitä vuodesta 22 alkavaan aikasarjaan. 2.1.1. Otannan suunnittelu Koekalastuksissa käytettiin pyydyksenä pohjoismaista yleiskatsausverkkoa (NORDIC). Verkkojen pituus oli 3 m ja korkeus 1,5 m. Samassa pyydyksessä on 12 eri solmuväliä (43; 19,5; 6,25; 1; 55; 8; 12,5; 24; 15,5; 5; 35 ja 29 mm), siten että kukin silmäharvuus muodostaa 2,5 m pätkän verkosta (Olin ym. 1998) Enon- ja Kajaanselän pyyntialuejako syvyysvyöhykkeineen ja verkkomäärineen (Kuva 1, Taulukko 1) pidetty samana koko jakson 22 213 ajan (Ruuhijärvi ja Ala-Opas 23). Koekalastusten otanta noudattaa voimassa olevia EU-standardin mukaisia ohjeita (Olin ym. 214). Kummatkin alueet jaettiin neljään syvyysvyöhykkeeseen. Matalimmalla vyöhykkeellä (-3 m) pyydettiin vain pohjaverkoilla, 3-1 m alueella käytettiin pohjaverkkojen lisäksi myös pintaverkkoja (1 m kohotapsit). Syvyysvyöhykkeellä 1 2 m pinta- ja pohjaverkot saivat seurakseen vielä välivesiverkot (6 m kohonarut). Syvimmillä yli 2 m selillä kalastettiin sekä pintapyydyksillä että välivesiverkoilla kahdesta syvyydestä (6 m 5
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 ja 15 m). Pohjaverkkoja ei tähän syvyysvyöhykkeeseen viritelty lainkaan, koska koekalastusaikaan loppukesällä syvänteiden pohjalla vesi on hapetonta tai hyvin niukkahappista. Syvyysvyöhykejaon etuina ovat lähes koko vesimassaan tehokkaammin kohdistuva pyynti, sekä verkkopyyntisaaliisiin yleensä liittyvän suuren satunnaisvaihtelun pieneneminen. Lajiston ja yksilömäärien vaihtelu syvyysvyöhykkeiden välillä saadaan näin erotettua satunnaisvaihtelusta paremmin ja kalaston todellisesta rakenteesta syntyy kattavampi kuva (Kurkilahti ja Ruuhijärvi 1996, Kurkilahti ja Rask 1999). Pyyntialueet jaettiin lisäksi vielä numeroituihin ruutuihin joista verkkopaikat arvottiin otannan satunnaistamiseksi. Ruutujen pinta-ala oli useimmiten 25 ha, mutta tarvittaessa käytettiin myös pienempiä ruutuja. Syvyysvyöhykekohtaisessa pyydysmäärässä otettiin huomioon vyöhykkeen pinta-ala ja tilavuus koko osa-alueesta, siten että laajemmilla ja syvemmillä vyöhykkeillä kalastettiin suuremmalla verkkomäärällä (Appelberg ja Bergqvist 1994) (Taulukko 1). Kalastusalueilla käytetty kokonaisverkkomäärä (6 pyydystä) perustui sekin pinta-alaan sekä syvyyteen, ja kerrallaan verkkoja pidettiin pyynnissä 15 kpl/pyyntialue. 2.1.2. Käytännön pyyntijärjestelyt ja saaliin sekä aineiston käsittely Pyynnit ajoitettiin normaaliin koekalastusaikaan, heinäkuusta syyskuun alkupuoliskolle. Molemmilla alueilla kalastettiin neljä kertaa. Verkotukset jakaantuivat pitkälle aikavälille, mikä tasoittaa sään, veden lämpötilan, päivänpituuden ym. ympäristötekijöiden aiheuttamaa saalisvaihtelua (Olin ym. 1998). Verkot laskettiin klo 16 18 ja nostettiin seuraavana aamuna klo 8-1, jolloin pyyntiaikaa kertyi kutakin verkkoa kohti n. 16 tuntia. Matalimmalla vyöhykkeellä (-3 m) arvonnan osoittamaan ruutuun laskettiin aina yksi pohjaverkko. Muilla vyöhykkeillä yhteen ruutuun viritettiin aina jata, jossa oli kaikkia syvyysvyöhykkeen verkkoja yksi kappale. Pyydykset pyrittiin saamaan ruudun keskustan tienoille syvyyskäyrän suuntaisesti. Jos arvotussa ruudussa oli jo pyydys, syvyyttä oli alle 1,5 m, tai joku muu seikka olisi haitannut pyyntiä merkittävästi, verkot asetettiin pyyntiin samaan syvyysvyöhykkeeseen mahdollisimman lähelle alkuperäistä arvontaruutua (Olin ym. 1998). Joka verkosta laskettiin saalislajien yksilömäärä ja yhteispaino (g tarkkuudella) lajeittain solmuvälikohtaisesti ja summattiin lopuksi. Petokaloiksi luokitellut ahvenet (>15 cm) käsiteltiin samalla tavoin, jotta niiden lukumäärät ja painot saatiin lisättyä koko petokalaryhmän tuloksiin. Yksilöiden pituudet mitattiin jokaisesta mittauskelpoisesta kalasta sentin tarkkuudella ja myös joka silmäkoosta erikseen. Jos yhden lajin saalis tietystä verkon solmuvälistä ylitti 5 yksilöä, mitattiin siitä 3 kalan otos. Pituusjakaumat laadittiin pyyntialueiden runsaimmista lajeista. Tässä raportissa esitetään vuosien 211-213 pituusjakaumat. Kokojakaumien yhteydessä esitetyt ikäarviot perustuvat kalojen pituuksiin. Ahvenen, kuhan ja särjen osalta käytettiin apuna pääasiassa aiempia Vesijärven tutkimustuloksia (Horppila ym. 2, Ruuhijärvi 22). Kalojen kasvunopeudet vaihtelevat suuresti eri vuosina, joten pituusjakaumien pohjalta arvioidut iät ovat sitä epätarkempia, mitä suuremmista yksilöistä on kyse. 6
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 VÄÄKSY outlet KAJAANSELKÄ KOMONSELKÄ LAITIALANSELKÄ PAIMELANLAHTI KIRKONSELKÄ KUKKILAN- SELKÄ N 25º3' ENONSELKÄ 5 km 61º' LAHTI Kuva 1. Kajaan- ja Enonselän pyyntialueet Vesijärvellä v. 22 213. 7
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 Taulukko 1. Kajaan- ja Enonselän verkkokoekalastusten pyydysmäärät syvyysvyöhykkeittäin v. 22 213. Po = pohja, Pi = pinta, Vv = välivesi (6 m), Vv 1 = ylempi välivesi (6 m) ja Vv 2 = alempi välivesi (15 m). Yht. = syvyysvyöhykkeen tai pyyntialueen kokonaispyyntiponnistus. Pp/ha = pyyntiponnistus pinta-alaa kohti (verkkoa/ha). Suluissa verkkomäärä yhtä kalastuskertaa kohti. Syvyysvyöhyke Verkkotyyppi Kajaanselkä Enonselkä <3 m Po yht. 12(3) 12(3) 3-1 m Pi 12(3) 12(3) Po 12(3) 12(3) Yht. 24(6) 24(6) 1-2 m Pi 4(1) 4(1) Vv 4(1) 4(1) Po 4(1) 4(1) Yht. 12(3) 12(3) >2 m Pi 4(1) 4(1) Vv 1 4(1) 4(1) Vv 2 4(1) 4(1) Yht. 12(3) 12(3) Koko alue Yht. 6(15) 6(15) Pp/ha,1,2 2.2. Tulokset 2.2.1. Kajaanselkä Kajaanselän kokonaissaaliin muutokset olivat melko vähäisiä jakson 22 29 ajan (Kuva 2). Vuosina 21 213 painoyksikkösaaliit nousivat yli 2 kg tasolle ja myös yksilömäärissä oli kasvusuuntausta v. 21 211. Ahvenkalojen (ahven, kuha, kiiski) lukumääräsaalisosuuden nousu taittui v. 213 ja palattiin v. 21 tasolle (Kuva 3). Suhteellinen painosaalis on ollut pienoisessa laskussa vuodesta 21. Särkikalojen (särki, salakka, pasuri, lahna, sorva, suutari, ruutana) lukumääräsaalisosuuksissa muutokset ovat olleet loivempia, mutta v. 211 osuus kasvoi reippaammin. Painosaalisosuuskin on hienoisessa kasvussa. Ahvenkanta on vankistunut v. 29 notkahduksen jälkeen, mikä havaitaan myös korkeina painoyksikkösaaliina vuosina 21 213 (Taulukot 2, 3, 4, Kuva 5). Särkisaaliissa näkyy sama suuntaus, joskin huomattavasti loivempana. Kuoresaalis oli korkeimmillaan 28 21, sen jälkeen suuntaus oli pari vuotta alaspäin. Vuonna 213 kuorekanta vahvistui roimasti. Petokalojen (>15 cm ahven, kuha, hauki, taimen, kirjolohi, made) suhteellinen määrä kasvoi tasaisesti jakson 22 25 ajan, mutta v. 26 tapahtui selvä harppaus ylöspäin (Kuva 4). Pitkälti suurten ahventen ansiosta petokalojen osuus on viime vuosina ollut varsin korkea, toki myös kuhan osuus on kasvanut vuosikymmenen aikana. 8
Lkm % Paino % Yksilöä/verkko Kg/verkko Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 15 125 1 75 5 25 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kajaanselkä Enonselkä 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kajaanselkä Enonselkä Kuva 2. Kajaan- ja Enonselän kokonaisyksikkösaaliit painoina (kg/verkko) ja yksilömäärinä (yksilöä/verkko) v. 22 213. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (se). 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kajaanselkä Enonselkä Muut Särkikalat Ahvenkalat 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kajaanselkä Enonselkä Kuva 3. Ahven- ja särkikalojen saalisosuudet Kajaan- ja Enonselällä painoina (paino %) ja yksilömäärinä (lukumäärä %) v. 22 213. 9
Lkm % Paino % Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kajaanselkä Enonselkä 14 12 1 8 6 4 2 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kajaanselkä Enonselkä Kuva 4. Petokalojen saalisosuudet Kajaan- ja Enonselällä painoina (paino %) ja yksilömäärinä (lukumäärä %) v. 22-213. Taulukko 2. Kajaanselän koeverkkosaaliit v. 211. Saaliin kokonaispaino ja -lukumäärä, niiden osuudet sekä yksikkösaaliit (kg ja yks./verkko) lajeittain. Lisäksi särkikaloista, ahvenkaloista ja petokaloista on vielä erikseen tiedot. Laji Paino (kg) Yks. Paino % Yks. % Kg/verkko Yks./verkko Ahven 84,161 2 948 6,4 57,4 1,4 49,1 1.1.1.1.1 Kuha 2,847 25 2,,5,5,4 Kiiski,867 222,6 4,3,1 3,7 Hauki,119 1,1,,,.1.1.1.1.1.1.1.1 Kuore 4,417 774 3,2 15,1,7 12,9 Muikku,55 8,4,2,1,1 Siika,86 1,1,,, Särki 29,48 52 21,2 9,8,49 8,4.1.1.1.1.1.1.1.2 Salakka 1.1.1.1.1.1.1.1.3 6,932 574 5, 11,2,12 9,6 Pasuri 1,169 34,8,7,2,6 Lahna 2,365 23 1,7,4,4,4 Sorva 5,518 19 4,,4,9,3 Suutari,82 1,6,,1, Yhteensä 139,331 5 132 1 1 2,32 85,5 Särkikalat 46,284 1 153 33,2 22,5,77 19,2.1.1.1.1.1.1.1.4 Ahvenkalat 1.1.1.1.1.1.1.1.5 87,875 3 195 63,1 62,3 1,46 53,3 Muut 5,172 784 3,7 15,3,9 13,1 Petokalat 49,878 516 35,8 1,1,83 8,6 1
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 Taulukko 3. Kajaanselän koeverkkosaaliit v. 212. Saaliin kokonaispaino ja -lukumäärä, niiden osuudet sekä yksikkösaaliit (kg ja yks./verkko) lajeittain. Lisäksi särkikaloista, ahvenkaloista ja petokaloista on vielä erikseen tiedot. Laji Paino (kg) Yks. Paino % Yks. % Kg/verkko Yks./verkko Ahven 72,455 2 651 58,2 64,6 1,21 44,2 1.1.1.1.1 Kuha 4,549 19 3,7,5,8,3 Kiiski,43 92,3 2,2,1 1,5 Hauki,53 2,4,,1,.1.1.1.1.1.1.1.1 Kuore 3,999 536 3,2 13,1,7 8,9 Muikku,173 8,1,2,,1 Siika,262 2,2,,, Särki 3,139 531 24,2 12,9,5 8,9.1.1.1.1.1.1.1.2 Salakka 1.1.1.1.1.1.1.1.3 4,462 224 3,6 5,5,7 3,7 Pasuri 1,112 18,9,4,2,3 Lahna,674 6,5,1,1,1 Sorva 4,47 1 3,6,2,7,2 Ruutana 1,261 2 1,,,2, Yhteensä 124,489 4 11 1 1 2,7 68,4 Särkikalat 42,118 791 33,8 19,3,7 13,2.1.1.1.1.1.1.1.4 Ahvenkalat 1.1.1.1.1.1.1.1.5 77,47 2 762 62,2 67,3 1,29 46, Muut 4,964 548 4, 13,4,8 9,1 Petokalat 39,669 417 31,9 1,2,66 7, Taulukko 4. Kajaanselän koeverkkosaaliit v. 213. Saaliin kokonaispaino ja -lukumäärä, niiden osuudet sekä yksikkösaaliit (kg ja yks./verkko) lajeittain. Lisäksi särkikaloista, ahvenkaloista ja petokaloista on vielä erikseen tiedot. Laji Paino (kg) Yks. Paino % Yks. % Kg/verkko Yks./verkko Ahven 68,578 2 43 54, 5,5 1,14 34,5 1.1.1.1.1 Kuha 6,92 14 5,4,3,12,23 Kiiski,53 132,4 3,3,1 2,2 Hauki 1,121 1,9,,2,2.1.1.1.1.1.1.1.1 Kuore 5,314 1 184 4,2 29,3,9 19,73 Muikku,647 16,5,4,1,27 Siika,792 6,6,1,1,1 Made,84 1,1,,,2 Särki 26,45 428 2,5 1,6,43 7,13.1.1.1.1.1.1.1.2 Salakka 1.1.1.1.1.1.1.1.3 3,263 146 2,6 3,6,5 2,43 Pasuri 1,169 24,9,6,2,4 Lahna,67 8,5,2,1,13 Sorva 11,933 41 9,4 1,,2,68 Yhteensä 126,958 4 44 1 1 2,12 67,4 Särkikalat 43,17 647 33,9 16,,72 1,78.1.1.1.1.1.1.1.4 Ahvenkalat 1.1.1.1.1.1.1.1.5 75,983 2 189 59,8 54,1 1,27 36,48 Muut 7,958 1 28 6,3 29,9,13 2,13 Petokalat 52,648 516 41,5 12,8,88 8,6 11
Yksilöä/verkko Kg/verkko Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Ahven Kuore Särki,3,28,25,23,2,18,15,13,1,8,5,3, 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Kuha Kiiski Hauki MuikkuSalakka Pasuri Lahna Sorva Muut 7 15 6 5 4 12 9 3 2 1 6 3 Ahven Kuore Särki Kuha Kiiski Hauki Muikku Salakka Pasuri Lahna Sorva Muut Kuva 5. Kajaanselän verkkokoekalastusten yksikkösaaliit lajeittain painoina (kg/verkko) ja yksilömäärinä (yksilöä/verkko) v. 22 213. Muut = siika, taimen, made, kirjolohi, suutari, ruutana, kivennuoliainen, kivisimppu. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (se). Kajaanselän ahvenkannassa v. 211 (9 11 cm) ja 212 (11 13 cm) vallinnut vuosiluokka 21 näkyi vielä vuonna 213 13 15 cm kalojen runsautena, vaikka lukuisin ryhmä olikin nyt 8 11 cm vuosiluokka 212 (Kuva 6). Yli 15 cm petoahventen määrä nousi edellisvuodesta. Kiiskisaalis kasvoi edellisvuoden pohjalukemista 5 8 cm yksilöiden erottuessa runsaimpana ryhmänä. Kuhasaalis on hiipunut viime vuodet, mutta kalojen keskikoko on kasvussa. Painopiste v. 213 oli yli 39 cm neljävuotiaissa ja vanhemmissa kuhissa. Alle 1 cm saman vuoden poikasia ei tavattu lainkaan, joten koekalastusten perusteella lisääntyminen on sujunut edellisvuosia heikommin. 12
Yksilöä/verkko Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 8 6 4 2 8 6 4 2 8 6 4 2,5,4,3,2,1,,5,4,3,2,1,,5,4,3,2,1, Ahven 1.6 211 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Ahven 8.2 212 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 2, 1,5 1,,5, 2, 1,5 1,,5, Kiiski 211 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kiiski 212 3 4 5 6 7 8 9 1 11 2, Ahven 213 1,5 Kiiski 213 1,,5, <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kuha <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 36 37 38 39 >4 Kuha Pituusluokat (cm) 212 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 36 37 38 39 >4 Kuha Pituusluokat (cm) 213 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 36 37 38 39 >4 Pituusluokat (cm) Kuva 6. Ahvenkalojen pituusjakaumat Kajaanselällä v. 211 213. Pylväät kuvaavat kunkin pituusluokan yksikkösaalista (yksilöä/verkko). Kuorekanta koostuu tällä hetkellä valtaosin 8 1 cm kaloista (Kuva 7). Särkisaaliissa tavattiin edelleen runsaasti yli 2 cm mittaisia vanhoja kaloja ja muutenkin painopiste on yli 16 cm yksilöissä. Salakkasaalis on heikentynyt reilusti huippuvuodesta 211 ja pituusjakaumat tasoittuneet 12 16 cm yksilöiden hallintaan. Pasureita tavattiin nyt vähän viime vuotta useammin ja runsain ryhmä koostui nuoremmista 1 12 cm kaloista. Niukka lahnasaalis kertyi muutaman kokoluokan yksilöistä ja selvästi yleistyneet sorvat olivat kookkaita (Kuva 8). 211.7.1 13
Yksilöä/verkko Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 8 6 4 2 8 6 4 2 8 6 4 2 1,5 1,,5, 1,5 1,,5, 1,5 1,,5, 2, 2.8 Kuore 21 211 1,5 Särki 211 21 1,,5, 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 2, 2.6 Kuore 212 1,5 Särki 212 1,,5, 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 2, 2.3 Kuore 213 1,5 Särki 213 1,,5, 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 3.7 Salakka 211 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2,1,8,6,4,2, Pasuri 211 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2,1,12 Salakka 212,8 Pasuri 212,6,4,2, 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2,1,12 Salakka 213,8 Pasuri 213,6,4,2, 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Pituusluokat (cm) Kuva 7. Kuoreen ja runsaimpien särkikalojen pituusjakaumat Kajaanselällä v. 211 213. Pylväät kuvaavat kunkin pituusluokan yksikkösaalista (yksilöä/verkko). 14
Yksilöä/verkko Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213,8,6,4,2,,8,6,4,2,,8,6,4,2,,3,2,1,,3,2,1,,3,2,1, Lahna 211 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 >3 Lahna 212 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 >3 Lahna 213 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 >3 Sorva 211 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Pituusluokat (cm) Sorva 212 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19,7 Pituusluokat (cm) Sorva 213 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Pituusluokat (cm) Kuva 8. Lahnan ja sorvan pituusjakaumat Kajaanselällä v. 211 213. Pylväät kuvaavat kunkin pituusluokan yksikkösaalista (yksilöä/verkko). 2.2.2. Enonselkä Enonselän lukumääräsaalis laski v. 213 kolmatta vuotta peräkkäin, mutta painoyksikkösaalis nousi v. 21 tasolle, 2,4 kg/verkko (Kuva 2). Ahvenkalojen (ahven, kuha, kiiski) paino-osuus kasvoi jakson 22 213 ennätykseensä, 65 prosenttiin särkikalojen (särki, salakka, pasuri, lahna, sorva) kustannuksella (Kuva 3). Myös lukumäärien osalta ahvenkalojen vahva hallinta jatkui. Ahventen lukumäärä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 21, mutta aiempaa kookkaammat saalisyksilöt nostivat painosaaliin korkeimmaksi v. 211 (Taulukot 5, 6, 7, Kuva 9). Vuoden 213 painoyksikkösaalis nousi toiseksi korkeimmaksi, 1,3 kg/verkko. Särkikanta painui vuosien 28 29 tasolle, vaikka painosaaliissa todettiinkin nousua. Kuorekanta jatkoi toipumistaan v. 211 romahduksesta. Salakkasaaliit ovat alhaisimmillaan sitten vuoden 27. Petokalojen (>15 cm ahven, kuha, hauki) saalisosuuksissa saavutettiin koekalastusten korkeimmat tasot v. 213 (Kuva 4). Särkikalojen lukumääräsaalis on laskenut vuosien 211 213 aikana selvästi. 15
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 Taulukko 5. Enonselän koeverkkosaaliit v. 211. Saaliin kokonaispaino ja -lukumäärä, niiden osuudet sekä yksikkösaaliit (kg ja yks./verkko) lajeittain. Lisäksi särkikaloista, ahvenkaloista ja petokaloista on vielä erikseen tiedot. Laji Paino (kg) Yks. Paino % Yks. % Kg/verkko Yks./verkko Ahven 91,667 4 227 54, 65,5 1,53 7,5 1.1.1.1.1 Kuha 8,953 51 5,3,8,15,9 Kiiski 1,446 378,9 5,9,2 6,3 Hauki,36 1,2,,1,.1.1.1.1.1.1.1.1 Kuore,65 12,,2,,2 Muikku,49 1,,,, Särki 46,264 981 27,2 15,2,77 16,4.1.1.1.1.1.1.1.2 Salakka 1.1.1.1.1.1.1.1.3 7,567 58 4,5 9,,13 9,7 Pasuri 5,874 155 3,5 2,4,1 2,6 Lahna 2,9 44 1,7,7,5,7 Sorva 4,566 2 2,7,3,8,3 Särkikalarist.,141 2,1,,, Yhteensä 169,852 6 452 1 1 2,83 17,5 Särkikalat 67,312 1 782 39,6 27,6 1,12 29,7.1.1.1.1.1.1.1.4 Ahvenkalat 1.1.1.1.1.1.1.1.5 12,66 4 656 6,1 72,2 1,7 77,6 Muut,474 14,3,2,1,2 Petokalat 51,633 537 3,4 8,3,86 9, Taulukko 6. Enonselän koeverkkosaaliit v. 212. Saaliin kokonaispaino ja -lukumäärä, niiden osuudet sekä yksikkösaaliit (kg ja yks./verkko) lajeittain. Lisäksi särkikaloista, ahvenkaloista ja petokaloista on vielä erikseen tiedot. Laji Paino (kg) Yks. Paino % Yks. % Kg/verkko Yks./verkko Ahven 67,155 3 669 55, 71,1 1,12 61,2 1.1.1.1.1 Kuha 4,939 35 4,,7,8,6 Kiiski 2,7 338 1,6 6,5,3 5,6 Hauki 1,926 3 1,6,1,3,1.1.1.1.1.1.1.1.1 Kuore,275 15,2 2,, 1,8 Muikku,9 1,,,, Siika,46 1,3,,1, Särki 28,896 578 23,7 11,2,48 9,6.1.1.1.1.1.1.1.2 Salakka 1.1.1.1.1.1.1.1.3 5,79 348 4,2 6,7,8 5,8 Pasuri 1,36 43 1,1,8,2,7 Lahna 2,179 2 1,8,4,4,3 Sorva 5,886 18 4,8,3,1,3 Ruutana 1,97 3 1,6,1,3,1 Yhteensä 122,24 5 162 1 1 2,3 86, Särkikalat 45,37 1 1 37,1 19,6,76 16,8.1.1.1.1.1.1.1.4 Ahvenkalat 1.1.1.1.1.1.1.1.5 74,11 4 42 6,7 78,3 1,24 67,4 Muut 2,616 11 2,1 2,1,4 1,8 Petokalat 36,181 45 29,7 7,8,6 6,8 16
Yksilöä/verkko Kg/verkko Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 Taulukko 7. Enonselän koeverkkosaaliit v. 213. Saaliin kokonaispaino ja -lukumäärä, niiden osuudet sekä yksikkösaaliit (kg ja yks./verkko) lajeittain. Lisäksi särkikaloista, ahvenkaloista ja petokaloista on vielä erikseen tiedot. Laji Paino (kg) Yks. Paino % Yks. % Kg/verkko Yks./verkko Ahven 79,12 3 286 55,3 67,5 1,32 54,77 1.1.1.1.1 Kuha 11,936 41 8,3,8,2,68 Kiiski 1,686 424 1,2 8,7,3 7,7 Hauki 1,973 3 1,4,1,3,5.1.1.1.1.1.1.1.1 Kuore 1,71 366 1,2 7,5,3 6,1 Muikku,43 1,,,,2 Siika,24 2,1,,,3 Särki 37,252 55 26,1 1,4,62 8,42.1.1.1.1.1.1.1.2 Salakka 1.1.1.1.1.1.1.1.3 3,874 18 2,7 3,7,6 3, Pasuri,98 23,7,5,2,38 Lahna 3,384 33 2,4,7,6,55 Sorva,811 3,6,1,1,5 Yhteensä 142,946 4 867 1 1 2,38 81,12 Särkikalat 46,31 744 32,4 15,3,77 12,4.1.1.1.1.1.1.1.4 Ahvenkalat 1.1.1.1.1.1.1.1.5 92,724 3 751 64,9 77,1 1,55 62,52 Muut 3,921 372 2,7 7,6,7 6,2 Petokalat 56,332 67 39,4 13,8,94 11,16 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Ahven Kuore Särki,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5, 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Kuha Kiiski Hauki Muikku Salakka Pasuri Lahna Sorva Muut 12 1 8 6 4 2 Ahven Kuore Särki 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kuha Kiiski Hauki Muikku Salakka Pasuri Lahna Sorva Muut Kuva 9. Enonselän verkkokoekalastusten yksikkösaaliit lajeittain painoina (kg/verkko) ja yksilömäärinä (yksilöä/verkko) v. 22 213. Muut = siika, taimen, made, suutari, ruutana, kivisimppu, särkikalaristeymä. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (se). 17
Yksilöä/verkko Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 Enonselän ahvenkannassa v. 211 (9 12 cm) erottuva vahva vuosiluokka 21 näkyi vielä v. 212 saaliissa 12 14 cm kalojen osuutena ja v. 213 pääosa 13 15 cm lienee kyseistä vuosiluokkaa (Kuva 1). Runsain joukko oli nyt kuitenkin vuosiluokan 212 (9 11 cm) yksilöt, jotka v. 212 olivat muodostamassa yleisintä alle 7 cm poikasten ryhmää. Kiiskikannassa vallitsivat edellisvuotta pienemmät 5 ja 6 cm kalat. Vähän viimevuotista lukuisampi kuhasaalis painottui yli 35 cm kaloihin, eli vuosiluokan 21 ja sitä vanhempiin yksilöihin. Vuoden 212 yleisimmän 24 31 cm ryhmän arveltiin koostuneen pääosin vl. 21 kaloista kuten Kajaanselälläkin. Kuhan poikastuotto (alle 1 cm kalat) v. 212 ja 213 on vaikuttanut hiukan Kajaanselkää paremmalta. Toisaalta vuosiluokkien 27 ja 28 niukkuus näkyi kookkaampien kuhien puuttumisena v. 212. 16 12 8 4 16 12 8 4 16 12 8 4,15,12,9,6,3,,15,12,9,6,3,,15,12,9,6,3, Ahven 211 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Ahven 212 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Ahven <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Kuha 213 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Kiiski 211 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kiiski 212 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kiiski 213 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 36 37 38 39 >4 211 Pituusluokat (cm) Kuha 212 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 36 37 38 39 >4 Pituusluokat (cm) Kuha 213 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 36 37 38 39 >4 Pituusluokat (cm) Kuva 1. Ahvenkalojen pituusjakaumat Enonselällä v. 211-213. Pylväät kuvaavat kunkin pituusluokan yksikkösaalista (yksilöä/verkko). Kuorekanta oli hyvin heikko 211, mutta on elpynyt vuosina 212 13 (Kuva 11). Enonselän särkikantaan pätee sama kuin Kajaanselkäänkin: yli 16 cm ja etenkin yli 2 cm kalat vallitsevat ja vuonna 18
Yksilöä/verkko Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 213 alle 1 cm särkiä saatiin hyvin vähän. Myös salakoiden kokojakauman huippu on siirtynyt suurempiin yksilöihin vuosien 211 213 aikana. Pasurisaalis laski edelleen ja kaloja saatiin tasaisesti 9 cm ylöspäin. Reilun 3 lahnan saalis jakautui useaan pituusluokkaan 19 cm kalojen hallitessa (Kuva 12). Muutamat verkkosorvat olivat varsin kookkaita. 3 2 1 3 2 1 3 2 1 1,6 1,2,8,4, 1,6 1,2,8,4, 1,6 1,2,8,4, Kuore 211 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 Kuore 212 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 Kuore 213 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 1,8 Salakka 211 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 3 2 1 3 2 1 3 2 1,4,3,2,1, Särki 211 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Särki 212 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Särki 213 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2.6 Pasuri 211 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2,4 Salakka 212,3 Pasuri 212,2,1, 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2,4 Salakka 213,3 Pasuri 213,2,1, 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Pituusluokat (cm) Kuva 11. Kuoreen ja runsaimpien särkikalojen pituusjakaumat Enonselällä v. 211 213. Pylväät kuvaavat kunkin pituusluokan yksikkösaalista (yksilöä/verkko). 4.5 3.5 19
Yksilöä/verkko Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213,1,8,6,4,2,,1,8,6,4,2,,1,8,6,4,2,,3,2,1,,3,2,1,,3,2,1, Lahna.13 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 >3 Lahna 212 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 >3 Lahna 213 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 >3 Sorva 211 211 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Pituusluokat (cm) Sorva 212 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Pituusluokat (cm) Sorva 213 <6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >2 Pituusluokat (cm) Kuva 12. Lahnan ja sorvan pituusjakaumat Enonselällä v. 211 213. Pylväät kuvaavat kunkin pituusluokan yksikkösaalista (yksilöä/verkko). 2.3. Tulosten tarkastelu Sekä Kajaan- että Enonselän koekalastusten painoyksikkösaaliit ja Kajaanselällä myös lukumääräyksikkösaaliit nousivat huippuunsa vuonna 211 (Ruuhijärvi ja Ala-Opas 212). Saaliit laskivat v. 212 etenkin Enonselällä, mutta v. 213 painoyksikkösaaliit kohosivat, Enonselällä voimakkaammin. Lukumääräyksikkösaaliin laskusuhdanne jatkui Enonselällä kolmatta ja Kajaanselällä toista vuotta peräkkäin. Kummankin selän kalasto on vankasti ahvenvaltainen. Enonselällä ahvenkannan tiheys on vaihdellut neljän vuoden jaksoissa ja sama jaksotus heijastuu myös kokonaislukumääräyksikkösaaliisiin. Enonselällä särkikala-ahvenkala-suhde on pysynyt varsin vakaana v. 21 lähtien. Kajaanselällä ahvenkalat yleistyivät tasaisesti v. 29 aallonpohjasta vuoteen 212 asti kuoreen kustannuksella. Kuore yleistyi huomattavasti v. 213 ja ahvenkanta aleni vastaavasti. Useilla särkikaloilla nuorten ikäluokkien osuus kasvoi v. 21 211, mikä saattaa selittyä myös viime vuosina tehostuneella hoitoka- 2
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 lastuksella. Hoitokalastus tehostaa tyypillisesti kohdelajiensa lisääntymistä. Vuonna 213 salakan ja etenkin särjen populaatiorakenne painottui jälleen kookkaampiin kaloihin. Petokalojen osuus on korkea kummallakin alueella, mikä on hyvä seikka sekä järven tilan että kalastuksen kannalta. Valtaosa petokaloista on kookkaita ahvenia. Kuhan määrä on laskenut edellisistä vuosista, mikä johtuu pääasiassa kuhavuosiluokkien 27 ja 28 vähälukuisuudesta. Ainakin 21 ja todennäköisesti myös 211 ja 212 ovat olleet parempia vuosia kuhan poikastuotannolle. Ravintoverkkotutkimukseen liittyvien koetroolausten perusteella Enonselän kuhavuosiluokka 212 vaikuttaa kohtalaiselta ja poikaset hyväkasvuisilta viileästä kesästä huolimatta (Malinen ym 212). Kuhakannan voikin olettaa runsastuvan jälleen lähivuosina. Enonselän hapetus on lämmittänyt voimakkaasti alusvettä kesäisin, mutta hapen pitoisuus syvällä ei kuitenkaan ole ollut kaloille riittävä loppukesällä. Enonselältä on kesinä 21 212 puuttunut viileän veden hapekas vesikerros, joka happikadon aikanakin oli useimmiten harppauskerroksessa. Viileää vettä kesällä suosivat lajit, esim. kuore, muikku ja siika ovat menettäneet tämän vuoksi elintilaansa Enonselällä. Kuore lähes katosi Enonselältä kesällä 211, millä saattaa olla vaikutuksia kalayhteisöön ja koko ravintoverkkoon. Kuore on kuhan ja ahvenen tärkeää ravintoa ja kuhanpoikanen aloittaa kalansyönnin useimmiten kuoreenpoikasista. Särkikalat saattavat alkaa vallata kuoreelta vapautuvaa elintilaa Enonselän ulapalla. Kuoreen tavoin eläinplanktonia syövien särkikalojen, särjen, salakan ja pasurin yksikkösaaliit nousivat Enonselän koekalastuksissa muutamana viime vuonna vuoteen 211 asti. Vuonna 212 kuore kuitenkin runsastui ja eläinplanktonia syövien särkikalojen saaliit kääntyivät laskuun. Sama suuntaus jatkui v. 213, jolloin lämmin kevät ja alkukesä kerrostivat Enonselän veden nopeasti. Alusvesi jäi edellisvuosia viileämmäksi ja hapekasta viileää vettä oli kaloille tarjolla pitkälle keskikesään. Enonselän kuorekanta voimistuikin selvästi kesällä 213. 3. Vääksynjoen sähkökoekalastukset vuonna 212 3.1. Menetelmät Vääksynjoen sähkökoekalastuksen tavoite on selvittää taimenen lisääntymistä joessa ja Vesijärven säännöstelyn mahdollista vaikutusta siihen. Kuivina jaksoina Vääksynjoen virtaamaa joudutaan pienentämään, jotta Vesijärvi ei laskisi liian alas. Säännöstelyn haasteita lisää Vääksyn kanava, jonka kautta menee merkittävä osa virtaamasta. Mikäli Vääksynjoen virtaama laskee alle minimin,5 kuutiota sekunnissa, joutuu luvanhaltija istuttamaan jokeen järvitaimenta. Vääksynjoen sähkökoekalastukset tehtiin 14.9.212. Vuonna 21 kunnostettu koeala 1 eli Päijännetalon kohdalla olevalta kävelysillalta maantiesillan alle sekä koeala 2 eli säännöstelypadon alapuoli suvannon yläosaan asti kalastettiin kumpikin alan alaosasta alkaen ja vastavirtaan kulkien. Vuonna 212 koealan 1 alapuolista jokiosuutta haluttiin tutkia myös ja kalastus aloitettiin n. 3 m normaalia alempaa seuraavan kävelysillan kohdalta. Sää vaihteli puolipilvisestä tihkusateeseen, veden lämpötilan ollessa 12 C. Vedenkorkeus oli normaalitasoa ylempänä. Koekalastuksessa käytettiin kolmea poistopyyntiä (kalastuskertaa). Kaikki saadut kalat määritettiin ja mitattiin. 21
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 3.2. Tulokset Syksyn 212 kalastuksissa koealalta 1 tavattiin ainostaan kaksi yli kesänvanhaa taimenta; luontaista kantaa oleva 11,2 cm yksilö ja 21,2 cm rasvaeväleikattu istukas (Taulukko 8). Yleisin saalis myös v. 212 oli pienikokoinen (8-3 cm) made. Ahven, särki ja salakka muodostivat loppusaaliin. Taulukko 8. Vääksynjoen koeala 1 sähkökoekalastussaaliit 14.9.212. Laji I poistopyynti II poistopyynti III poistopyynti Yhteensä kpl g kpl g kpl g kpl g Ahven 5 637 2 53 7 69 Taimen > + 1 14 1 16 2 12 Made 4 329 7 211 12 81 23 1 35 Särki 1 19 1 12 2 31 Salakka 1 7 1 7 Yhteensä 6 452 15 883 14 863 35 2 198 Koealalta 2 ei saatu taimenta lainkaan v. 212, kuten ei ankeriastakaan (Taulukko 9). Ahvensaalis sen sijaan oli runsas, koostuen 9 29 cm kaloista. Valtaosin ahvenet olivat alle 12 cm. Myös 1 kpl särkisaalis kertyi enimmäkseen alle 12 cm yksilöistä. Salakkaa saatiin nyt 7 kpl, mateita vain kaksi. Taulukko 9. Vääksynjoen koeala 2 sähkökoekalastussaaliit 14.9.212. Laji I poistopyynti II poistopyynti III poistopyynti Yhteensä kpl g kpl g kpl g kpl Ahven 6 751 19 253 4 31 29 1 314 Made 1 52 1 44 2 96 Särki 7 258 3 31 1 289 Salakka 4 28 1 12 2 18 7 58 Yhteensä 18 1 89 24 34 6 328 48 1 757 3.3. Tulosten tarkastelu Vuoden 212 kahden taimenen, joista toinen oli luonnonpoikanen, saalis on huolestuttavan alhainen. Kunnostettu ala vaikuttaa edelleen suojattomalta taimenen kannalta. Kiviä on reilusti, mutta vesisammal ja suurimmaksi osaksi muukin vesikasvillisuus puuttuu lähes kokonaan. Ankeriassaalis oli suuri vuosina 28 ja 21, mutta v. 212 lajia ei tavattu lainkaan. Vääksynjoen ekologinen tila on kalaston perusteella tyydyttävä. Syynä luokitukseen on taimenenpoikasten alhainen tiheys ja särkikalojen suhteellisen suuri osuus. Taimenkannalla olisi ehkä mahdollisuus elpyä, sillä viime vuosina syksyisin joessa on havaittu muutamia Päijänteestä nousseita taimenia kudulla. Joen suojattomuus ja kuivien aikojen alivirtaamat ovat todennäköisesti poikastuotannon elpymisen pahin este. Joen kunnostusta onkin täydennetty syksyllä 213. 22
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 4. Enonselän kalastuskirjanpito vuosina 211 213 Enonselältä on saatu vuodelta 211 kolmen ja vuosilta 212 ja 213 vain kahden Lahden kaupungin vesialueella kalastavan kalastajan kirjanpito käyttöön (Taulukot 6 ja 7). He ovat kalastaneet ainoastaan harvoilla 5 8 mm verkoilla sekä talvella että avovesikaudella. Yksikkösaalis oli korkein vuonna 212, mutta laski selvästi vuonna 213. Saalis on edelleen kuhavoittoista, 62 75 % saaliista oli kuhaa. Vuoteen 21 verrattuna kirjanpitokalastajien saaliit ovat olleet kolmena viime vuotena heikompia, mutta laadultaan edelleen hyviä. Siikasaaliissa oli havaittavissa pientä nousua syksyllä 213. Vähäarvoiset kalat eivät ole haitanneet kalastusta. Kajaanselältä ei ole yhdenkään kirjanpitokalastajan kalastus- ja saalistietoja käytettävissä. Kalastuskirjanpidon pitäisi olla järjestelmällisempää, jotta sen avulla voitaisiin kunnolla seurata kalastuksen ja saaliiden muutoksia. Taulukko 1. Enonselän kalastuskirjanpidon saaliit (kg) v. 211 Kalastaja Ahven Kuha Hauki Made Lahna Siika Yhteensä 1 3,51 4,32 6,2 2,34,52 16,37 2 2,1 66,5 11,5,9 2,7 83,7 3 3,1 36 3,1 42,2 Yhteensä 8,71 16,82 17,7,9 8,14,52 142,27 Kg/pyyntivrk,12,149,25,1,13,1,2 Osuus % 6,1 74,3 12,3,6 6,4,4 1 Taulukko 11. Enonselän kalastuskirjanpidon saaliit (kg) v. 212. Kalastaja Ahven Kuha Hauki Made Lahna Yhteensä 1 9,3 1,3 1,5 3,1 1.1.1.1.1 2 1,7 82,4 11,4 3 6,4 14,9 Yhteensä 11, 92,7 11,4 3, 16,9 135, Kg/pyyntivrk,22,187,23,6,34,272.1.1.1.1.1.1.1.1 1.1.1.1.1.1.1.1.2 Osuus % 8,2 68,7 8,4 2,2 12,5 1 Taulukko 12. Enonselän kalastuskirjanpidon saaliit (kg) v. 213. Kalastaja Ahven Kuha Hauki Made Lahna Siika Yhteensä 1,8 1,5 5 7,3 2,4 41,3 1,3 6,7 2,9 61,6 Yhteensä 1,2 42,8 1,3 11,7 2,9 68,9 Kg/pyyntivrk,2,87,21,,24,6,14 Osuus % 2 % 62 % 15 % % 17 % 4 % 1 % 23
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 5. Enonselän kuhakannan rakenne vuosina 211 213 Enonselän kuhakannan rakennetta on tutkittu loka-marraskuussa kasvukauden jälkeen koekalastamalla 25 55 mm verkoilla. Valikoimaton näyte kaksikesäisistä ja vanhemmista kuhista on pyritty saamaan käyttäen Nordic-yleiskatsausverkkoa mahdollisimman tarkasti vastaavia solmuvälejä (25, 3, 35, 45 ja 55 mm) kutakin yhtä paljon. Syksyllä 211 pyyntikokoiset yli 42 cm kuhat olivat enimmäkseen vuosiluokkaa 26, joukossa oli vähän myös vuosiluokan 25 kaloja. Seuraavista vähälukuisista vuosiluokista 27 kuhat olivat kasvaneet jo 42 cm alamittapituuteen, mutta 28 vuosiluokan kalat olivat vielä lähes kaikki alamittaisia. Niiden kasvu on siis ollut hieman hitaampaa kuin vuosiluokan 26. Vuosiluokan 29 kolmikesäisiä kuhia saatiin selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna ja vuosiluokka vaikuttaakin aiempia oletuksia vahvemmalta. Vuonna 29 syntyneiden kuhien kokojakauma on hyvin leveä, eli kasvunopeuden vaihtelut ovat suuria. 21 kuoriutuneita kaksikesäisiä kuhiakin saatiin jo kohtuullisen paljon ja vuosiluokka vaikutti muutamaa edeltävää vahvemmalta (kuva 13). Vuoden 212 pyynnit varmistivat vuosiluokan 21 vahvuuden, se vaikuttaa lähes yhtä runsaalta kuin 26. Vuonna 21 syntyneiden kalojen kasvunopeus on myös vaihdellut suuresti, mutta pääosin kasvu on ollut rivakkaa ja valtaosa yksilöistä oli jo saavuttanut 3 cm koon. Pyyntikokoista vähintään 42 cm kuhaa oli Enonselällä syksyllä 212 niukasti. Vuosiluokan 29 nopeakasvuisimmat kalat olivat jo saavuttaneet laillisen pituuden, mutta heikot vuosiluokat 27 ja 28 pitivät saaliit heikkoina. Yli 5 cm kuhat olivat vielä enimmäkseen vuosiluokkaa 26. Vuosiluokan 211 kalojakin saatiin jonkun verran. Syksyllä 213 pyyntikokoisten kuhien saaliit kohenivat pääosin vuosiluokan 21 kalojen voimin ja pienemmissä määrin myös vuosiluokan 29 kuhien ansiosta. Yli 5 cm kuhien saaliit kuitenkin niukkenivat entisestään, heikot vuosiluokat 27 ja 28 lienevätkin jo varsin harvalukuiset. 24
Kpl Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 7 6 5 4 3 2 1 7 6 211 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 16 18 2 22 24 26 28 3 32 34 36 38 4 42 44 46 48 5 52 54 56 58 6 62 64 66 68 7 212 5 4 3 2 1 7 6 16 18 2 22 24 26 28 3 32 34 36 38 4 42 44 46 48 5 52 54 56 58 6 62 64 66 68 7 213 5 4 3 2 1 16 18 2 22 24 26 28 3 32 34 36 38 4 42 44 46 48 5 52 54 56 58 6 62 64 66 68 7 Pituusluokat (cm) Kuva 13. Enonselän 25 55 mm verkkojen koekalastuksen kuhasaaliin vuosiluokka- ja pituusjakaumat lokamarraskuussa 211 213. Kuhakannan poikastuotto on 2-luvulla vaihdellut. Runsaita vuosiluokkia on syntynyt 21, 22, 23, 25, 26 ja 21, heikkoja 2, 24, 27 ja 28; 29 on keskinkertainen vuosiluokka. Vuosiluokka 211 vaikuttaa myös keskimääräiseltä. Enonselän kuhakanta näyttää useimpina vuosina pystyvän tuottamaan riittävästi poikasia. Kaksi perättäistä runsasta vuosiluokkaa 25 ja 25
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 26 ovat antaneet erittäin hyviä kuhasaaliita vuosina 29 ja 21, mutta kaksi perättäistä heikkoa vuosiluokkaa 27 28 ovat johtaneet kuhasaaliiden heikkenemiseen vuosina 211 ja 212. Loppuvuodesta 213 valtaosa vuosina 29 ja 21 kuoriutuneista kuhista oli jo saavuttanut pyyntikoon. Jos näiden vuosiluokkien kalastuskuolevuus ei nouse liian suureksi, on vuodesta 214 lähtien odotettavissa myös yli 5 cm kuhien saaliiden nousu. Epävakaa jäätalvi 213 14 ja vuoden 214 alusta Lahden kaupungin vesialueelle 6 mm nostettu verkon solmuvälirajoitus ovat pienentäneet nuoriin kuhiin kohdistuvaa kalastuspainetta. Kuhien kasvu on viime vuosina hieman hidastunut. Kun 2-luvun alkupuolella syntyneet kuhat kasvoivat 42 cm pyyntikokoon keskimäärin neljässä vuodessa, näyttää siihen nuoremmilla vuosiluokilla menevän viisi vuotta. Tähän voi olla syynä viileämmät kasvukaudet tai ravintotilanteen heikentyminen. Kuoreen ajoittainen katoaminen Enonselältä on vähentänyt varsinkin nuorille kuhille sopivan saaliskalan määriä. Ravintotilanne on kohentumassa kuorekannan toipumisen myötä ja ainakin vuosiluokan 21 kasvu on ollut varsin ripeää; yli puolet vuosiluokan kuhista on saavuttanut pyyntikoon neljässä kasvukaudessa. 6. Hoitokalastukset vuosina 211 213 Vuoden 211 hoitokalastussaalis, 26 tonnia oli lähes tavoitteen mukainen (Taulukko 12, Kuva 14). Runsain saalis saatiin Paimelanlahdelta ja Laitialanselältä ja myös Enonselän hoitokalastus onnistui hyvin. Lahna ja särki olivat saaliin valtalajit, salakan osuus laski edellisvuodesta. Särkikalojen osuus saaliista oli kiitettävän korkea. Hoitokalastuksen saalis kertyi pääasiassa nuottaamalla, rysillä ja katiskoilla saatiin merkittävästi saalista vain Laitialanselältä. Vuoden 212 hoitokalastussaalis, 218 tonnia, vastasi tavoitteen mukaista 2 kg/ha vuosisaalista (Taulukko 13, Kuva 14). Pinta-alaan suhteutettuna runsaimmat saaliit saatiin Paimelanlahdelta ja Laitialanselältä, kuten viime vuonnakin. Komon- ja Enonselän hoitokalastukset onnistuivat myös hyvin. Lahna ja särki säilyivät saaliin valtalajeina, nyt tasapäisinä. Salakan osuus nousi hiukan edellisvuodesta. Särkikalojen osuus saaliista on pysynyt kiitettävän korkeana. Hoitokalastussaalis kertyi pääasiassa nuottaamalla; rysillä ja katiskoilla saatiin merkittävästi saalista vain Laitialan- ja Kajaanselältä. Vuonna 213 jäätiin tavoitteesta, kun hoitokalastussaalis putosi n. 6 tonnia edellisvuodesta, 159 tonniin, eli 14 kg/ha/v. (Taulukko 14, Kuva 14). Syksyn nuottausjakso osui ensimmäisten jäätymisten aikaan, mikä haittasi kalastusta. Suurimmat saaliit nostettiin Laitialan- ja Enonselältä. Särki ja lahna hallitsivat saalistilastoa tasavahvoina vuoden 212 tapaan. Särkikalojen osuus saaliista oli lähes 9 %. Nuottaus säilyi kokonaissaaliin kannalta merkittävimpänä pyyntimenetelmänä. Kajaanselän saaliista valtaosa pyydettiin katiskoin ja Laitialanselällä katiska- ja rysäsaalis täydensi hyvin nuottasaalista. Hoitokalastus saatiin uuden Vesijärviohjelman mukaiselle tavoitellulle tasolle vuosina 29 212. Saalistaso tippui v. 213, mutta toivottavasti jatkossa saalistasot saadaan jälleen nostettua yli 2 tonnin tasolle. Hoitokalastus kohdistuu tällä hetkellä hyvin runsaimpiin särkikaloihin ja Vesijärven rehevöityneimmille alueille. Enonselällä särkikaloja pyydetään muutoin hyvin vähän, joten hoitokalastus on tärkeää särkikalojen runsastumisen estämiseksi. Hoitokalastuksen lahnasaaliit ovat kasvaneet Vesijärven kunnostuksen alkuvuosiin verrattuna. Kitukasvuisen lahnakannan pyynnin tehostaminen on suositeltavaa ja tuoreimpien tulosten (Malinen ym. 214) mukaan Enonselän nuorempien 26
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 lahnavuosiluokkien kasvu onkin alkanut nopeutua. Kajaanselän petokalakannat ovat runsastuneet selvästi viime vuosina ja ne hoitavat osaltaan hoitokalastajien tehtävää. Kajaanselältä on kalastettu särkeä myös ammattipyyntinä ihmisravinnoksi. Kg 225 2 175 15 125 1 75 5 25 28 29 21 211 212 213 Muut Kuore Ahven Lahna Salakka Särki Kuva 14. Vesijärven hoitokalastussaaliit v. 28 213. Taulukko 13. Vesijärven vuoden 211 hoitokalastussaaliit (kg). Alue Pyydys Särki Lahna Salakka Ahven Kuore Muut Yhteensä Kg/ha Enonselkä katiska 475 454 794 333 167 2223 Enonselkä rysä 67 1655 168 12 1 5215 Enonselkä nuotta 1649 4266 2562 95 11 22 6499 Enonselkä trooli Enonselkä yht. 17635 42375 536 2483 11 397 67937 26 Paimelanlahti trooli Paimelanlahti nuotta 1271 27 1579 23 5 295 Paimelanlahti yht. 1271 27 1579 23 5 295 48 Komonselkä katiska 15 63 1636 Komonselkä rysä Komonselkä nuotta 125 82 25 25 Komonselkä yht. 11255 82 268 22136 18 Laitialanselkä katiska 4359 451 56 1613 149 7528 Laitialanselkä rysä 2285 4211 115 1939 562 14511 Laitialanselkä nuotta 1929 451 643 Laitialanselkä yht. 25934 49672 171 3551 6111 86338 4 Kajaanselkä katiska 49 278 327 Kajaanselkä rysä Kajaanselkä nuotta Kajaanselkä trooli Kajaanselkä yht. 49 278 327 Vesijärvi yht. 67583 1516 21897 9222 11 6558 25788 19 Vesijärvi yht. % 33 49 11 4 3 1 27
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 Taulukko 14. Vesijärven vuoden 212 hoitokalastussaaliit (kg). Alue Pyydys Särki Lahna Salakka Ahven Kuore Muut Yhteensä Kg/ha 1.1.1.1.1 Enonselkä katiska 748 276 268 2 688 49 4 29 Enonselkä rysä 469 194 1 37 393 42 2 765 Enonselkä nuotta 11 343 27 475 1 2 861 1 2 531 42 61 Enonselkä yht. 12 56 27 945 2 775 3 942 1 2 982 49 44 19 Paimelanlahti nuotta 1 24 2 57 32 757 25 36 78 Paimelanlahti yht. 1 24 2 57 32 757 25 36 78 61 Komonselkä katiska 394 725 1 119 Komonselkä nuotta 11 86 14 94 26 8 Komonselkä yht. 12 254 14 94 725 27 919 22 Laitialanselkä katiska 18 825 238 111 2 267 787 22 229 Laitialanselkä rysä 2 869 4 24 1 285 2 359 3 78 13 831 Laitialanselkä nuotta 26 827 28 74 44 72 56 69 Laitialanselkä yht. 48 521 33 217 1 396 5 3 72 3 866 92 75 43 Kajaanselkä katiska 9 46 61 46 251 9 764 Kajaanselkä rysä 112 995 29 7 91 1 476 Kajaanselkä yht. 9 158 1 56 29 476 342 11 24 3 Vesijärvi yht. 83 697 79 727 37 137 1 423 1 92 5 189 218 93 2 Vesijärvi yht. % 38 37 17 5 1 2 1 Taulukko 15. Vesijärven vuoden 213 hoitokalastussaaliit (kg). Alue Pyydys Särki Lahna Salakka Ahven Kuore Muut Yhteensä Kg/ha Enonselkä 1.1.1.1.1 katiska 485 478 76 1 926 53 3 17 Enonselkä rysä 25 35 682 9 1 93 3 32 Enonselkä nuotta 13 295 31 282 4 662 3 191 1 18 1 53 62 Enonselkä yht. 14 3 32 11 5 42 5 27 3 11 63 59 939 23 Paimelanlahti nuotta 2 25 5 8 5 6 3 Paimelanlahti yht. 2 25 5 8 5 6 3 11 Komonselkä katiska 26 16 577 619 Komonselkä nuotta 11 322 629 629 12 58 Komonselkä yht. 11 348 645 1 26 13 199 11 Laitialanselkä katiska 9 652 315 2 846 983 13 796 Laitialanselkä rysä 3 984 3 592 67 2 21 2 892 13 277 Laitialanselkä nuotta 17 228 21 535 2 154 2 154 43 7 Laitialanselkä yht. 3 864 25 442 2 761 7 21 3 875 7 143 33 Kajaanselkä katiska 6 56 7 315 1 6 882 Kajaanselkä rysä 3 1 648 9 58 1 718 Kajaanselkä nuotta 79 198 99 158 57 59 Kajaanselkä yht. 6 642 1 852 423 158 115 9 19 2 Vesijärvi yht. 63 83 6 299 13 981 14 87 3 268 4 53 158 77 14 Vesijärvi yht. % 4 38 9 9 2 3 1 28
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 7. Istutukset vuosina 28 213 Vesijärveen istutettiin vuonna 213 siikaa, järvitaimenta, kuhaa ja ankeriasta (Taulukko 15). Ankerias on Vesijärvessä täysin istutusten varassa ja sitä on pystytty istuttamaan vuosittain. Siika on ollut viime vuosien runsain ja säännöllisin istutuslaji. Taimenistutukset ovat vähentyneet viime vuosina. Täpläravun kotiuttaminen aloitettiin siirtoistukkailla vuonna 29 ja istutuksia jatkettiin vuoteen 211. Kuhan istutusmääriä on lisätty vuodesta 21. Vesijärven kuhakanta tuottaa useimpina vuosina riittävästi poikasia, joten tämän suuruisilla istutuksilla on kuhasaaliiseen pieni vaikutus. Taulukko 16. Vesijärven kala- ja rapuistutukset vuosina 28 213. Lähde Hämeen ELY-keskuksen kalatalousyksikön istutusrekisteri. Laji Ikä 28 29 21 211 212 213 Kuha 1-kesäinen 12 6 11 876 7 639 21 66 31 787 32 98 1.1.1.1.1 Hauki vastakuoriutunut 25 14 Järvitaimen 2-kesäinen 595 Järvitaimen 2-vuotias 2 68 4 554 2 996 2 912 561 Järvitaimen 3-kesäinen 1 288 1 379 Järvitaimen 3-vuotias 771 2 38 Järvilohi 2-vuotias 418 Järvisiika 1-kesäinen 1 45 Planktonsiika 1-kesäinen 24 554 51 314 54 929 3 194 34 777 68 124 Harjus 2-kesäinen 225 Ankerias karantenoitu 27 5 14 1 5 9 8 1 5 Täplärapu aikuinen 11 6 4 9 5 29
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 211 213 8. Kalastustiedustelu Vesijärven vuoden 211 kalastuksesta 8.1. Aineisto ja menetelmät Tiedustelu tehtiin kesällä 212. Kyselylomake pyrittiin lähettämään mahdollisimman monelle Vesijärveen kalastusluvan lunastaneelle kalastajalle. Tiedustelu oli kotitalouskohtainen, eli samaan talouteen lähetettiin vain yksi lomake, vaikka kalastajia olisikin ollut useampia. Vuoden 21 tai 211 kalastajatiedot saatiin Lahden kaupungilta, Anianpellon, Kurhilan ja Hillilän, Lumialan Parinpellon, Sarvan, Noitalan ja Kutajoen osakaskunnilta sekä kalastusalueelta virkistyskalastusluvan ostajista. Tiedustelussa oli lisäksi mukana 4 osakaskuntaa, joiden kalastajatiedot oli kerätty vuosina 22 26. Kymmenen osakaskuntaa jäi tiedustelun ulkopuolelle, koska ne eivät ole toimittaneet kalastajatietojaan. Yksityisvesien kalastajista ei myöskään ollut tietoja käytettävissä. Tiedusteltu alue kattoi noin kaksi kolmasosaa Vesijärven pinta-alasta ja jakautui verrattain tasaisesti järven eri selille. Jokamiehenoikeuksilla tai läänin vieheluvalla kalastaneita ei tiedustelussa otettu huomioon. Kyselylomake lähetettiin kaikkiaan 17 kotitaloudelle, joista kahden kyselykierroksen jälkeen yhteensä 55 (51 %) vastasi. Vastanneista 493 kotitaloutta oli kalastanut Vesijärvellä. Heistä 14 kalasti osakaskunnan luvan tai osakkuuden perusteella, 99 Lahden kaupungin kalastusluvalla (kotitarvekalastajat, lupa kiinteiden pyydysten käyttöön) ja 254 kalastusalueen virkistyskalastusluvalla (virkistyskalastajat, lupa vain vapakalastukseen). 83 kotitarvekalastusta harjoittanutta kotitaloutta oli kuitenkin ostanut myös kalastusalueen virkistyskalastusluvan. Kotitarvekalastuksen osalta tiedustelu oli alueellisesti yhtä kattava kuin edellinen vuoden 28 kalastuksesta tehty tiedustelu. Virkistyskalastusluvan ostajat saatiin edellistä tiedustelua paremmin kyselyn piiriin. Vastausprosentti jäi toisaalta 5 % alhaisemmaksi kuin edelliskerralla. Enonselältä on mukana tiedot yhden ammattikalastajan kalastuksesta ja saaliista, mutta muuten tietoja ammattikalastuksesta ei saatu. Tiedustelulomakkeessa kysyttiin pääasiallista kalastusaluetta, kalastusta, ravustusta ja saaliita eri pyydyksillä, kalastusta haitanneita tekijöitä ja mielipiteitä verkon solmuvälirajoituksesta ja kalaveden hoidosta. Vastausten perusteella laskettiin kotitarvekalastajien pyydyskohtainen pyyntivuorokausien määrä ja saaliit lajeittain eri pyydyksillä. Ryhmään muut on yhdistetty saaliiltaan vähäisiä lajeja (kuore, salakka, kiiski, toutain, sorva, suutari ja pasuri). Tiedustelun ulkopuolelle jääneiden alueiden kalastus ja saaliit arvioitiin niiden pinta-alan perusteella. Tulokset laskettiin erikseen Enonselän kotitarvekalastuksesta, muun järven kotitarvekalastuksesta sekä virkistyskalastuksesta. Pyynti ja saaliit laajennettiin vastaamaan koko Enonselkää kertomalla ne vastaamattomien kalastajien lukumäärän perusteella kertoimella 1,8 ja tiedustelematta jääneen pinta-alan perusteella kertoimella 1,6, jolloin kokonaiskertoimeksi tuli 2,7. Komon-, Kajaan- ja Laitialanselän osalta samalla periaatteella laskettu kerroin oli 1,9*1,5=2,85 ja virkistyskalastuksen osalta vastaamattomien kalastajien määrän ja kokonaislupamyynnin perusteella 2,. Koko järveä koskevat taulukot on laskettu näiden alueiden summina. Kalastusta haitanneista seikoista laskettiin kustakin haitasta kärsineiden kalastajien osuus ja haitta-aste. Enonselän ja muun järven kotitarvekalastajien sekä virkistyskalastajien mielipiteet verkon solmuvälirajoituksesta ryhmiteltiin erikseen. 3