MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2005

MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ 1 Finnairissa ympäristönäkökulmat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Näin varmistetaan kestävä, kannattava kasvu myös ekologiselta kannalta. Finnair toimii keskellä herkkää ja ainutlaatuista pohjolan luontoa, mikä edellyttää laadukasta ympäristötoimintaa. Vuonna 2005 kansainvälinen keskustelu ilmastomuutoksesta ja lentoliikenteen roolista vilkastui. Lentoliikenteen globaalin luonteen vuoksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi Finnair pitää tärkeänä, että tavoitteet ja toimenpiteet lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi koskevat lentoyhtiöitä kaikkialla maailmassa. Finnairin laivaston keski-ikä on vain 4,4 vuotta. Kehittyneen tekniikkansa ja kevyiden rakenteidensa ansiosta moderni laivasto säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä. Taloudellisten lentomenetelmien ja suorien reittivalintojen ansiosta ympäristö huomioidaan entistä paremmin. Kansainvälistä ohjeistusta ja yhteistyötä Finnair noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisen siviili-ilmailuorganisaation, ICAO:n, ympäristönsuojelun periaatteita. Yhtiö on myös sitoutunut kansainvälisen lentoyhtiöjärjestön IATA:n jäsenenä vähentämään toiminnastaan aiheutuvia ympäristövaikutuksia taloudellisesti järkevällä tavalla, lentoturvallisuutta vaarantamatta. Lainsäädännön ja kansainvälisten sitoumusten lisäksi ympäristön hyvinvointi edellyttää lentoyhtiön omaa aktiivista työtä. Kohti Euroopan ekotehokkainta laivastoa Kansainvälisen lentoliikenteen ennakoidaan edelleen kasvavan tulevaisuudessa. Kilpailukyvyn ja ympäristön kannalta on tällöin keskeistä liikennöidä ympäristöä mahdollisimman vähän kuluttavalla kalustolla. Moderni laivasto on nopein ja tehokkain tapa vähentää ympäristövaikutuksia. Julkisessa keskustelussa ehdotetut, lentoyhtiöitä kuormittavat keinotekoiset verot ja maksut todellisuudessa hidastaisivat ympäristömyötäisten investointien tekoa. Finnair on suunnitelmallisesti jatkanut laivastouudistuksia. Yhtiö ilmoitti joulukuussa 2005 korvaavansa nykyisen Boeing MD-11 -kaukoliikennelaivastonsa vuoden 2012 kevääseen mennessä Airbus A340 ja A350 -koneilla. Näiden konetyyppien kerosiinin kulutus on lähes 30 prosenttia pienempi kuin Boeing MD-11 -koneella. Samalla konetyyppien päästöt ovat matalammat. Finnairilla on ensi kesään mennessä käytössään yksi Euroopan moderneimmista laivastoista, kun Embraer 170 -koneet korvaavat Boeing MD-80:t. Euroopan runkoreiteillä käytettävistä Airbus A320 -perheen koneista valtaosa on valmistettu 2000-luvulla, ja niiden moottorit täyttävät tulevaisuudenkin päästökriteerit. Laivaston taloudellinen polttoaineenkulutus ja vähäiset hiilidioksidipäästöt tukevat Finnairin pyrkimyksiä lentoliikenteelle asetettujen päästötavoitteiden toteuttamisessa. Ympäristötyötä maassa ja ilmassa Vuonna 2006 Finnairin koneiden kasvihuonepäästöt laskevat edelleen laivaston uudistuessa 76- paikkaisilla Embraer 170 ja 100-paikkaisilla Embraer 190 -koneilla. Keskeiset ympäristötehokkuutta kuvaavat tunnusluvut, kuten polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt henkilökilometriltä, paranevat entisestään.

2 Lentokoneiden huoltoja ja korjauksia tekevälle Finnair Tekniikalle myönnettiin 2005 joulukuussa uusi ympäristölupa. Tekniikan alueella on tiedossa suuri rakennushanke kun kahdeksannen lentokonehallin työt alkavat. Hallin suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa energiaa säästäviin ratkaisuihin. Myös Finnairin käyttämää maakalustoa uusitaan hankkimalla vähäpäästöisiä ajoneuvoja. FINNAIRIN LAIVASTON MELUARVOT Meluntorjunnan mahdollistaa laivaston uudistaminen Suomessa Ilmailulaitos on vastuussa lentoasemien melunhallinnasta. Tavoitteena on melulle altistuvien henkilöiden mahdollisimman pieni määrä, ja keskeinen keino vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseksi on kaavoittaa lentoasemien lähialueita oikein. Finnair kantaa vastuunsa melun vaikutusten vähentämiseksi uudistamalla laivastoaan ja optimoimalla lentoonlähtöjä ja lähestymisiä melunäkökulmasta. Finnairin laivaston uusimmat Embraer 170-lentokoneet, joista ensimmäinen saapui syyskuussa 2005, täyttävät jo nyt tulevaisuuden entistä tiukemmat meluvaatimukset. Embraer 170-koneet ovat 76-paikkaisia, erityisesti lähiliikenteeseen soveltuvia koneita, joiden lentoonlähtöpaino on kesäkuussa 2006 poistuvia MD-80- koneita alhaisempi. Tämä tekijä yhdessä uuden moottoriteknologian kanssa vaikuttaa siihen, että niiden melutaso on alhainen. Lentokoneiden melusertifiointivaatimukset määrittelee kansainvälinen siviili-ilmailuorganisaatio ICAO. Melumittauspisteet ovat lentoonlähtölinjan ja lähestymislinjan alapuolella sekä kiitoradan sivussa tarkkaan määrätyissä kohdissa. Kunkin mittauspisteen melurajat määräytyvät lentokoneen maksimilentoonlähtöpainon perusteella. Koneen tyyppi Lentoonlähtömelu/ ICAO:n meluraja Sivulinjamelu/ ICAO:n meluraja Moottorityyppi Melukategoria Lähestymismelu/ ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F luku 3 94,7 / 102,3 96,2/101,8 104,1 / 105,0 B757-200 P&W 2040 luku 3 87,3 / 93,7 94,4 / 98,2 98,1 / 101,8 B757-200 P&W 2040 luku 3 89,7 / 94,1 94,2 / 98,4 98,1 / 102,0 A319-112 CFM56-5B6/2P luku 3 83,4 / 90,9 93,0 / 96,4 94,7 / 100,2 A320-214 CFM56-5B4/2P luku 3 83,6 / 91,3 94,1 / 96,7 96,0 / 100,4 A320-214 CFM56-5B4/2P luku 3 84,9 / 91,6 93,9 / 96,9 96,0 / 100,6 A321-211 CFM56-5B3/2P luku 3 86,4 / 92,2 97,9 / 97,2 97,0 / 100,9 A321-211 CFM56-5B3/2P luku 3 88,3 / 92,6 97,6 / 97,5 97,0 / 101,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 87,7 / 90,8 97,2 / 96,3 92,9 / 100,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 88,6 / 91,0 97,1 / 96,5 92,9 / 100,2 MD-82/83 P&W JT8D-219 luku 3 90,8 / 91,4 97,2 / 96,7 93,7 / 100,5 ATR 72 P&W 124B luku 3 86,5 / 89,0 84,7 / 94,0 94,1 / 98,0 Embraer 170 GE CF34-8E5 luku 3 84,1 / 89,0 92,3 / 94,2 94,9 / 98,2 Taulukko 1. Finnair-konsernin lentokoneet, moottorityypit, melusertifiointiluokat, melusertifiointiarvot ja ICAO:n melurajat eri mittauspisteissä EPNdB-yksiköissä (EPNdB on havaittu vaikuttava melu). Saman konetyypin toisistaan poikkeavat meluarvot johtuvat eri lentoonlähtöpainoista.

LENTOLIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN 3 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu Vuonna 2005 Finnairin laivaston kasvihuonepäästöt, erityisesti typpioksidien osalta, poikkeuksellisesti nousivat, sillä käynnissä olevan laivastouudistuksen takia lyhyitä kotimaan lentoja jouduttiin liikennöimään Boeing MD-80-koneilla. Kyseinen konetyyppi poistuu Finnairin laivastosta kesällä 2006, ja sen korvaavat uudet Embraer 170 -koneet, jotka ovat vähäpäästöisiä. Kokonaispolttoaineen kulutus lisääntyi 7,5 prosentilla, sillä Boeing MD-11-laivasto kasvoi seitsemännellä koneella ja konetyypillä lennettävien kaukolentojen määrä on lisääntynyt. 2006 kesän jälkeen päästöjen odotetaan vähenevän merkittävästi MD-80-laivaston poistuessa. Finnair teki myös joulukuussa 2005 päätöksen MD-11-laivaston korvaamisesta uusilla Airbus A340 ja A350 -koneilla vuodesta 2007 alkaen. Erityisesti Airbus A350 edustaa aivan uutta, entistä ekologisempaa teknologiaa. Moottoripäästöistä raportoidaan typpioksidit, palamattomat hiilivedyt, hiilimonoksidi ja hiilidioksidi. Myös polttoaineen kulutus, operaatioiden lukumäärä sekä suorite myytyinä henkilökilometreinä ja tonnikilometreinä raportoidaan. Tonnikilometreissä on otettu huomioon matkustajien, matkatavaroiden ja rahdin massa sekä kuljetettu matka. Tilastoissa ovat mukana Finnairin reittiliikenteen ja lomaliikenteen lentokoneet. Operaatioiden lukumäärä Typpioksidit Palamattomat hiilivedyt Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen kulutus Lentoaika tuntia Vuosi 2003 94 000 7 100 510 3 620 1 710 000 547 000 176 000 Vuosi 2004 79000 7200 500 4 020 1 730 000 552 000 171 000 Vuosi 2005 71000 7800 540 4 250 1 860 000 594 000 167 000 Muutos 04/05-10,3 % 8,4 % 8,5 % 5,6 % 7,5 % 7,5 % -1,4 % Taulukko 2. Lentojen lukumäärä, moottoripäästöt ilmakehään, polttoaineen kulutus ja kokonaislentoaika vuosina 2003, 2004 ja 2005. Lisäksi on ilmoitettu vuoden 2005 tunnuslukujen suhteellinen muutos edellisestä vuodesta. Miljoonaa henkilökilometriä Typpioksidit g/hkm Palamattomat hiilivedyt g/hkm Hiilimonoksidi g/hkm Hiilidioksidi g/hkm Polttoaineen kulutus g/hkm Vuosi 2003 12 900 0,55 0,040 0,28 133 43 Vuosi 2004 15 000 0,48 0,033 0,27 115 37 Vuosi 2005 15 600 0,50 0,034 0,27 119 43 Muutos 04/05 3,8 % 4,5 % 4,6 % 1,8 % 3,6 % 3,5 % Miljoonaa tonni Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen kilometriä g / tkm hiilivedyt g/tkm g/tkm g/tkm kulutus g/tkm Vuosi 2003 1 420 5,0 0,36 2,5 1 200 384 Vuosi 2004 1 680 4,3 0,29 2,4 1 030 324 Vuosi 2005 1 770 4,4 0,30 2,4 1 050 336 Muutos 04/05 5,0 % 3,2 % 3,3 % 0,6 % 2,3 % 2,3 % Taulukko 3. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna maksettuihin henkilökilometreihin (hkm) ja maksettuihin tonnikilometreihin (tkm).

HAIHTUVIEN LIUOTTIMIEN PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN 4 Ympäristöviranomainen on asettanut lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta aiheutuvalle haihtuvien orgaanisien yhdisteiden (VOC) päästölle kokonaisraja-arvon 31,8 t/a. Tämän arvon alle päästään jo nykyisin, mutta töitä tehdään aktiivisesti VOC-päästöjen pienentämiseksi edelleen. Pääkohteina lähivuosina ovat aromaattiset ja halogenoidut hiilivedyt. Maalinpoistoaineiden ja trikloorietyleenin osalta työ on erityisen aktiivista ja niistä aiheutuvat halogenoitujen hiilivetyjen päästöt pyritään leikkaamaan mahdollisimman pieniksi. Alifaattiset hiilivedyt Aromaattiset hiilivedyt Ketonit Alkoholit Halogenoidut hiilivedyt Sekalaiset liuottimet vuonna 2005 vuonna 2004 vuonna 2003 Maalit ja lakat 5 180 5 180 5 000 3 800 Maalinpoistoaineet 3 000 3 000 6 000 5 000 Liimat ja tiivisteaineet 360 360 400 700 Liuottimet 190 670 1 680 4 320 6 860 7 650 5 500 Ruosteenestoaineet 800 800 750 500 Puhdistusaineet 400 500 900 300 400 Pesubensiini/ 2 910 200 260 3 3270 3 430 4 000 pesuliuokset Trikloorietyleeni 3 256 3 256 2 050 1 100 4 110 390 670 1 680 6 516 10 360 23 726 25 580 21 000 Taulukko 4. Liuotinpäästöt ilmakehään Finnairin teknisellä alueella vuonna 2005 ja vertailuluvut vuosilta 2004 ja 2003. Taulukossa on ilmoitettu lisäksi liuottimen laatu sekä päästölähde. MAAKAULUSTON PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Taulukko 5. Finnairin maakaluston päästöt ilmakehään Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina 2003-2005. Hiilidioksidipäästöt on laskettu suoraan polttoaineen kulutuksesta polttoaineen toimittajilta saaduilla kertoimilla. Muut päästöt on laskettu liikenteen päästöjä varten kehitetyllä LIPASTO-ohjelmalla. Finnairilla on noin 900 moottoroitua maakalustolaitetta. Muilla kotimaan lentoasemilla maakaluston päästöt olivat noin 4 % Helsinki-Vantaan lentoaseman maakaluston päästöistä. 2005 / 2004 / 2003 / Hiilidioksidi (CO 2 ) 1 458 4 907 5 090 Hiilimonoksidi (CO) 28 27 29 Hiilivedyt (HC) 7,5 7,4 7,6 Typpioksidit (NO x ) 23 23 23

FINNAIR CATERING JA MATKUSTAMOPALVELU 5 Catering- ja matkustamopalvelutoiminnasta syntyvät jätteet kulkevat Finnair Cateringin kautta. Matkustamossa pyritään lajittelemaan erikseen alumiini ja lasi sekä osa muovijätteestä. Finnair Cateringillä on standardin ISO 14001 mukainen ympäristöjärjestelmä. Sekajätteen määrä nousi vuonna 2005, mikä johtui Finnairin liikenteen kasvusta ja erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevan jätteen määrän noususta. EU:n ulkopuolelta tuleva ruokajäte luokitellaan ongelmajätteeksi, joka pitää hävittää polttamalla tai riittävän syvälle hautaamalla. vuonna 2005 vuonna 2004 Sekajäte 1 265 1 198 1 914 Biojäte 66 61 51 Energiajäte 199 210 186 Lasi 253 258 229 Pahvi 107 203 155 Paperi 282 305 372 Muovi (kierrätys) 13 4 7 Alumiini (yhteensä) 31 33 20 Metalli 25 15 12 Hyödynnettävä yhteensä 980 1 089 845 Kaikki 2 251 2 287 2 759 Hyöty-% 43,5 47,6 30,6 vuonna 2003 Taulukko 6. Finnairin matkustamopalvelusta ja Finnair Cateringista tulleet jätemäärät jakeittain vuosina 2003-2005.

LENTOKONEIDEN HUOLTOTOIMINNAN JÄTE 6 Finnair Tekniikassa huolletaan Finnairin lentokoneiden lisäksi useiden muiden lentoyhtiöiden koneita. Jätteiden lajittelu- ja kierrätysaste pyritään pitämään korkeana. Lentokoneiden huoltotoiminnasta syntyy suuri määrä ongelmajätteitä, joiden keräily ja hävittäminen tehdään vastuullisesti. Siitä huolehtii Tekniikan varasto-organisaatio. Myös tähän toimintaan liittyy ympäristöviranomaisen asettamat tiukat lupaehdot. Finnair Tekniikka on kehittänyt sekä tarkentanut jätteiden raportointia vuonna 2005 ja tätä kehitystä jatketaan. Tekniikan alueella aloitettiin energiajakeen kerääminen vuoden 2004 lopulla. Näin ollen aiemmin ilmoitetun yhdyskuntajätejakeen lukuja on nyt voitu avata. Jäte Jätteen määrä vuonna 2005 Jätteen määrä vuonna 2004 Ultrasuodatinkonsentraatti 19,0 22,9 13 Metallihydroksidisakka 2,5 1,4 1,4 Pesuliuotin 19,5 19,2 32 Öljyjäte 105,5 105,7 64 Liima- ja maalijäte 23,0 13,2 34 Maaliohenne 1,72 10 10 Muu jäteliuotin 3,0 16,4 15 Raskasmetalleja sisältävät erät kuten 16,9 akut ja paristot 18,9 1 Muoviraepuhaltimien pöly 6,3 8,0 5,8 SER (sähkö- ja eleektroniikkaromu) 2,0 1,1 0,8 Metalliromu 83,0 58,7 Renkaat 11,0 11 Pahvi 26,62 26,0 30 Paperi 5,2 5,0 70 Biojäte henkilöstöravintoloista 74,8 59,8 38 Energiajäte 85,7 Sekajäte 84,0 Pakkausjäte 11,6 Rakennusjäte 29,9 Yhdyskuntajäte 306,6 260 Jätteen määrä vuonna 2003 Taulukko 7. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta syntyneen jätteen määrät vuosina 2003 2005.

VEDENKULUTUS JA JÄTEVEDET 7 Vedenkulutukseen vaikutetaan henkilökunnan koulutuksella ja ohjeistuksella. Jätevesien laatuun liittyy säännöllinen valvonta ja ympäristöviranomaisen asettamat lupaehdot. Vuosi Vedenkulutus (m3/a) 2005 108 000 2004 115 000 2003 113 000 Taulukko 8. Finnairin käytössä olevien Helsinki-Vantaan lentoaseman kiinteistöjen vedenkulutus vuosina 2003-2005. Taulukon luvuista tekniikan osuus on noin 50 % ja Finnair Cateringin osuus on laskenut alle 25 %:in. Tämä johtuu siitä, että Finnair Cateringin kalustonpuhdistuksessa toimintaa on tehostettu vuonna 2005. Kaluston pestään nykyisin yhdellä isolla koneella entisen kahden sijaan. Yhden koneen käyttö on merkittävästi alentanut veden, sähkön ja pesuaineen kulutusta. Lentokoneiden jäänpoistonesteet aiheuttavat valtaosan Finnairin jätevesikuormasta. Niiden kulutus selviää tulevien materiaalivirtojen määriä esittävässä taulukosta 12. Jätevesien laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä otettavien kokoomanäytteiden avulla. Lisäksi kadmiumpitoisten vesien käsittelytulosta tarkkaillaan erikseen. MAAKALUSTON POLTTOAINEEN KULUTUS JA PÄÄSTÖT Polttoöljyn kulutus on nousut siksi, että polttoöljyä käyttävien työkoneiden määrää on lisätty. Polttoöljy tuottaa vähemmän typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä kuin dieselkäyttöiset ajoneuvot. 2005 / litraa 2004 / litraa 2003 / litraa Bensiini 95E 69 000 79 000 80 000 Diesel 484 000 507 000 537 000 Polttoöljy 1 260 000 1 250 000 1 290 000 Taulukko 9. Finnairin maakaluston nestemäisten polttoaineiden käyttömäärät vuosina 2003-2005. KIINTEISTÖJEN LÄMPÖENERGIAN KULUTUS Lämpöenergian kulutukseen Finnair Oyj:n kiinteistöissä vaikuttaa erityisesti suurten lentokonehallien käyttö talvella. Ovien avaamisella on merkittävä vaikutus lämpöenergian kulutukseen. Mikäli talviaikaan yhdellä oven avaamisella voidaan siirtää useampi kuin yksi lentokone halliin tai hallista, energiansäästö on merkittävä. Kulutuslukemiin vaikuttaa paljon myös ulkolämpötila. Vuosi Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä MWh 2005 55 000 2004 59 000 2003 63 000 Taulukko 10. Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä 2003-2005.

SÄHKÖNKULUTUS 8 Erityisesti Finnair Cateringin toiminnan tehostaminen sekä Finnair Tekniikan sähkönkulutuksen säästötoimenpiteet ovat johtaneet siihen, että sähkön kulutus vuonna 2005 laski edellisvuoteen verrattuna. Vuosi Sähköenergian kulutus Finnairissa MWh 2005 54 800 2004 58 200 2003 55 300 Taulukko 11. Sähköenergian kulutus Finnairissa vuosina 2003-2005. TULEVAT MATERIAALIVIRRAT Taulukko 12: Finnair Tekniikkaan tulleet ympäristön kannalta keskeisten raaka- ja tarveaineiden määrät tonneina vuosina 2003-2005. 2005 2004 2003 Jäänpoistonesteet 2 844 2 905 2 870 2 006 838 Liimat ja tiivisteaineet 2,9 3,7 2,8 Maalit 12,4 9,8 7,1 Maalinpoistoaineet 7,5 23,6 14 Hitsaus- ja termisen ruiskutuksen apuaineet 0,5 0,6 0,9 Pintakäsittely ja vedenkäsittelykemikaalit 4,4 2,7 21 Korroosionestoaineet 1,6 1,4 1,5 Puhdistusaineet 62,7 65,7 84 Öljyt ja hydraulinesteet 88,4 64,8 59 Vuonna 2005 jäänpoisto/-estonesteiden arviointiin otettiin erittäin vahvasti mukaan ympäristönäkökanta. Painotus on ollut usean paksunnetun nesteen (tyypin IV nesteen) sisältämissä nonyylifenolietoksylaateissa (NFE). Uusien NFE -vapaiden tyypin IV nesteitä on testattu ja testaukset jatkuvat vuonna 2006. Toiveena on, että testikriteerit täyttävä neste saadaan käyttöön talveksi 2006-2007. Vesistöissä NFE:lla on todettu olevan haitallisia vaikutuksia vesieläinten lisääntymiseen. Taulukossa ei ole huomioitu Finnair Cateringin tulevia materiaalivirtoja eikä hankittujen laitteiden, varaosien eikä metallisten materiaalien määriä. Polttoaineiden kulutustiedot on esitetty lentokoneiden moottoripäästöjä käsittelevässä kappaleessa.