Keksintösäätiön asiakas- ja sidosryhmälehti 2/2011 Energinen keksijätiimi Gunilla Taddeo ja Marianne Granlund: Yhdessä tekemällä ideat jalostuvat kultakimpaleiksi." Professori Petri Parvinen: Hyvin tuotteistettu idea on helpompi myydä. Paikannusta kehittävä Walkbase suuntaa rohkeasti Yhdysvaltoihin Tuoteväylästä neuvoja, osaamista ja rahoitusta lupaaville ideoille
Sisältö Keksi 2/2011 3 4 Pääkirjoitus Keksintösäätiö on ollut oivallusten tukena jo 40 vuotta. Tuotteistaminen on keskeinen osa idean kaupallistamista 4 Myynnin professori Petri Parvinen kannustaa etenemään tuotteistamisessa aina osto- ja käyttötilanne edellä. 6 Lentokoneruokien jäähdytyslaite Icebridge hioutui Keksintösäätiön protopajassa. 8 Click2Knot-solmutin, ToolsGrip-jarrutasku ja GreenOnkasvisuoja helpottavat sekä ammattilaisten että harrastajien arkea. 10 Ovelin Oy:n WildChords-oppimispelin pelilliset ominaisuudet kannustavat soittoharjoituksiin. 13 FiXclip ratkaisee kaatuilevien kyynärsauvojen ongelman. 16 14 Gunilla Taddeon ja Marianne Granlundin idea suuhygienis tin työergonomiaa parantavasta, sormeen kiinnitettävästä imukärjestä syntyi opiskellessa. Keksintösäätiö 40 vuotta Keksintö kuvastaa omaa aikaansa: ihmisten ajatusmaailman, yhteiskunnan ja koko maailman muutosta. Liikenainen Maili Aution nimikkorahaston tuella perustettiin vuonna 1957 Keksintötoimisto, jonka pohjalta Keksintösäätiö aloitti toimintansa 40 vuotta sitten. Säätiön ja keksintöjen neljää vuosikymmentä pohtivat historioitsija Pia Österman ja Keksintösäätiön projektijohtaja Risto Salokangas. 22 24 26 Life science -keksintöjä syntyy Suomessa ennätystahtia Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Kirsi Armanto pohtii syitä alan buumiin. Walkbase suuntaa Kaliforniaan Walkbasen teknologialla parannetaan ja nopeutetaan paikannusta sisätiloissa, esimerkiksi kauppakeskuksissa. Lapin Tuoteväylä-tiimi avaa pohjoisen innovaatiokentän Ennakkoluuloton tiimi tukee innovaatioiden polkua tuotteiksi ja palveluiksi. 2 Keksi 2/2011
Pääkirjoitus Osaamista oivalluksen tueksi Keksinnöt ovat kautta aikojen vieneet maailmaa eteenpäin. Ne ovat tuoneet paljon hyvää ja tarjonneet helpotusta ihmisten elämään. Uusien keksintöjen tarve ei poistu nykymaailmassakaan. Esimerkiksi ilmastoasiat ja väestönkasvu tuovat jatkuvasti eteen uusia haasteita. Selviytyäksemme niistä tarvitsemme keksintöjä ja teknologisia innovaatioita. Keksintösäätiö on toiminut 40 vuotta. Palvelumme viesti on: Osaamista oivalluksen tueksi. Perustehtävämme ei ole vuosien varrella muuttunut, mutta palveluja on tullut lisää. Neuvonta ja keksintöjen arviointi ovat edelleen oleellinen osa työtämme. Yhä tarpeellinen protopajammekin perustettiin jo 1970-luvulla. Pari vuotta sitten saimme lisärahoituksen ja pystyimme vahvistamaan panostustamme keksintöjen kaupallistamiseen. Samalla osaajiemme joukko on painottunut uudella tavalla. Liiketoimintaosaaminen on kasvanut sekä Keksintösäätiön sisällä että kanssamme toimivan liiketoimintaosaajien verkoston kautta. Näin pystymme viemään keksinnön nopeammin ja ammattimaisesti lähemmäksi markkinoita. Kaupallistaminen ja aito, olemassa oleva tarve ovat tavoitteena kaikille ideoille, joita Keksintösäätiö rahoittaa. Siksi on hyvä kuunnella asiakasta alusta alkaen, luoda tuote tai palvelu tarpeeseen ja muovata sitä kysyntään sopivaksi. Tuotteistaminen on merkittävä osa sekä tuotekeskeisen että palveluihin perustuvan keksinnön kaupallistamista. Käsitteenä se ei ole aivan selkeä ja eri yhteyksissä se ymmärretään eri tavoin. Tässä lehdessä annamme yhdelle alan asiantuntijalle, professori Petri Parviselle puheenvuoron. Sivuilta 4 5 selviää, mikä on hänen näkemyksenä tuotteistamisesta ja myynnistä. Sivuille 6 15 olemme koonneet myös hyviä esimerkkejä idean matkasta tuotteeksi tai palveluksi. Hyvän yhteistyön merkeissä jatkossakin Juha Jutila toiminnanjohtaja Kuva: Mikko Käkelä Keksintösäätiön asiakas- ja sidosryhmälehti Julkaisija: Keksintösäätiö, Tekniikantie 12, PL 382, 02151 Espoo Päätoimittaja: Juha Jutila, Keksintösäätiö Toimitus: Riitta Ahola ja Hanna Hinttala, Keksintösäätiö Medita Communication Oy Sari Okko, Stooripoint Oy Ulkoasu ja taitto: Medita Communication Oy Paino: Scanweb Oy, Kouvola Painosmäärä 15 000 kpl Tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@keksintosaatio.fi Ilmoitusmyynti: Medita Communication Oy Kauppakatu 31 B, PL 439 40101 Jyväskylä puh. 020 198 5511 anne.valisaari@medita.fi Osoitelähteet: - Keksintösäätiö, puh. 020 737 3000 - JM Tieto, Päättäjät ja Vaikuttajat, puh. 0207 698 240 Kannen kuva: Mikko Käkelä Keksi 2/2011 3
Tuotteistaminen Mitä paremmin tuote on tuotteistettu, sitä helpompi sitä on myös myydä. Paras tilanne on, jos tuote on niin selkeä, että ostaja voi sanoa: yksi tuollainen, kiitos. 4 Keksi 2/2011
tuotteistaminen petri Parvinen Kun tuotteen ostaminen on helppoa, on sen tuotteistaminen tehty hyvin. Tuotteistamisen pitäisikin aina edetä osto- ja käyttötilanne edellä. Siksi se vaatii karsimista, kompromisseja ja yksinkertaistamista. Yksi tuollainen, kiitos Teksti: Marja Keränen Kuva: Mauri Ratilainen Tuotebisneksessä ei voi toimia, jos on perfektionisti. Monille teknisesti suuntautuneille tuotekehittäjille on todella vaikeaa, kun joutuu karsimaan tuotteen ominaisuuksia ja yksinkertaistamaan, toteaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun myynnin professori Petri Parvinen. Paras tilanne on, jos tuote on niin selkeä, että ostaja voi sanoa: yksi tuollainen, kiitos. Tuotteistetussa tuotteessa tai palvelukuvauksessa on aina vähemmän ominaisuuksia kuin räätälöidyssä tuotteessa. Silloin sitä on laskennallisesti helpompi ohjata ja yritys saa skaalaetuja, Parvinen painottaa. Parvinen toteaa, että suomalaisugrilainen perinne ei ole hyvä lähtökohta myynnille, mutta mitä paremmin tuote on tuotteistettu, sitä helpompi sitä on myös myydä. Tuotteen ja palvelun myynnissä on kuitenkin eroa: tuotemyyjän voi kouluttaa muutamassa viikossa, projekti- tai palvelumyyjällä voi mennä vuosi tai useampikin. Meillä on puhelinkammo ja silmiin katsominen on vaikeaa. Mutta mitä paremmin tuote on kuvattu, sitä helpompaa on myyjälläkin. Suomalainen haluaa myydä sellaista, mistä on varma, Parvinen sanoo. Kansainvälisten ostojen lisääntyessä suomalaisten hyvää mainetta kannattaa hyödyntää. Luotettavuus ja luottamusmyynti ovat valtava suomalainen mahdollisuus. Monien yritysten mies Parvisella itsellään on kokemusta sekä tuotteistamisesta, myynnistä että aloittavista yrityksistä. Hän on perustanut 12 yritystä, joista yhdestä hän on irtautunut ja yksi on tehnyt oikean konkurssinkin. Nykyään hän toimii kahdeksan yrityksen hallituksessa. Suomen ensimmäinen myynnin professori on toiminut Aalto-yliopiston poikkitieteellisten periaatteiden mukaan jo vuosia. Hän on opiskellut kauppatieteitä Lontoossa ja Tukholmassa sekä väitellyt Teknillisestä korkeakoulusta. Myös hänen tutkimusprojektinsa ja yrityksensä perustuvat kaupallisen ja teknillisen alan vankkaan yhteistyöhön. Yrityksistä suurin ja tunnetuin on Nordic Healthcare Group NHG, joka työllistää nyt noin 50 henkilöä. Myynnin asiantuntijayritys Symbioosi Partnersissa on parikymmentä työntekijää. Kaikki hänen perustamansa yritykset toimivat palvelu-, terveydenhuolto- tai it-alalla. Yrityksen koko ei ratkaise. Start up -yrityksiltä odotetaan nopeaa kasvua, mutta voi olla aivan yhtä tärkeää työllistää kaksi ihmistä erityisen tärkeällä alalla kuin kasvaa suureksi, Parvinen muistuttaa. Tee ostamisesta hauskaa ja helppoa Parvinen vetää Aalto-yliopiston myynnin osaamiskeskittymää, joka kehittää opiskelijoiden myyntitaitoja. Suomalaiset opiskelijat ovat löytäneet alan vähitellen, mutta peruskurssien opiskelijoista puolet on yhä ulkomaalaisia. Parvinen korostaa, että selkeästi ostettava ja standardimuotoinen tuote menee kaupaksi. Hän muistuttaa, että loistava esimerkki tuotteistamisesta on McDonald s, jonka hampurilainen on käytännössä samanlainen kaikkialla. Siksi on mahdollista standardoida muun muassa koulutukset, rekrytoinnit, valmistus, jakelu ja pakkaukset. Tiukasti tuotteistettu tuote on harvoin aivan optimaalinen. Paras mahdollinen olisi aina räätälöity, mutta silloin ei saada sarjatuotannon etuja. Vahvasti tuotteistettu tuote voi olla tuotteena erinomainen, mutta se on kuitenkin standardimuotoinen. Parvinen muistuttaa, että ostamisesta pitää tehdä kivaa tai asiasta vetovoimaista. Myös palveluja voi tuotteistaa, mutta palvelujenkin tuotteistamisessa pitäisi muistaa edetä laajojen skaalaetujen tavoittein eikä vain markkinoinnin perustein. Tuotteistuksen täytyy olla muutakin kuin palvelun paketointi helposti kerrottavaan muotoon. Osto ja käyttö alusta asti mukaan Tuotteistaminen, tuotteen käyttö ja ostaminen, pitää Parvisen mukaan ottaa idean tai keksinnön kehittämisessä aina huomioon, alusta lähtien. Voi kysyä, pitäisikö taloudellis-rationaalisesta näkökulmasta ihmisten antaa keksiä ollenkaan asioita, joita ei alusta asti suunnitella tuotantoon ja kaupallistettavaksi. Perinteisesti on annettu keksiä, koska tutkimusta ja kehitystyötä tarvitaan, mutta täytyy myös miettiä millä aikavälillä halutaan tuloksia, Parvinen sanoo. Hyvänä esimerkkinä suomalaisesta tuotteistamisesta Parvinen pitää jätteiden käsittelyä. Ekokemin konseptissa saman tuotteen tuotteistamisen astetta pystytään muuttamaan asiakastarpeen mukaan. Tuotteesta voi olla joitakin muunneltavia versioita, mutta tuotetta ei kuitenkaan räätälöidä. Ruotsista Parvinen kertoo esimerkkinä call center -ulkoistusten myynnin, joka vakioitiin asiakkaille ja jonka asennus tarjottiin öisin. Referenssit haettiin naapurustossa toimivista asiakasyrityksistä. Ostamisesta siis tehtiin asiakkaille mahdollisimman helppoa. Keksi 2/2011 5
tuotteistaminen icebridge Viileä idea sai siivet Lentoliikenteen catering-ala on vuosikymmeniä ratkonut ruokien säilytysongelmia tuhansien tuotekehitysammattilaisten voimin tuloksetta. Maailmalla odotettua innovaatiota työstettiin herkeämättä Keksintösäätiön protopajassa. Yläkuva: Keksijä Jarmo Aurekosken (vas.), hienomekaanikko Antti Niemen sekä teknikko Timo Kilpisen sinnikäs tuotekehitystyö palkittiin viidennen proton kohdalla. Teksti: Saara Salaja Kuvat: Mikko Käkelä Protopajalaisten rooli on ollut välttämätön, ilman heidän ammattitaitoista apuaan olisi ollut vaikeaa saada tuotetta nykyiseen muotoonsa, keksijä Jarmo Aurekoski kiittelee. Sinnikkään mittauksen ja testaamisen tuloksena lentokoneiden tarjoiluvaunuihin saadaan alaa mullistava ruokien jäähdytyslaite. Pöydässä käy innostunut puheensorina, kun Aurekoski, Keksintösäätiön liiketoiminnan kehittämispäällikkö Kusti Alasalmi, Trolliin voi asentaa tarjoilukon sep - tista riippuen 1 2 jäähdytysyksikköä. Jäähdytykseen käytetään hyvin kylmää, 78-asteista täysin haihtuvaa ja kiinteää hiilidioksidia. liiketoimintaosaaja Jukka Näräkkä ja protopajan Timo Kilpinen ovat kokoontuneet Innopoliin keskustelemaan keksinnöstä. Lentokone-cateringin parissa työskennelleenä olen huomannut kuljetuksen ja säilytyksen ongelmat, ja siitä idea alun perin sai alkunsa, Aurekoski kertoo. Icebridge-jäähdytin on lentokoneruokien ylläpitämiseen ja jäähdyttämiseen tarkoitettu laite. Kun jäähdytin asetetaan tarjoiluvaunuun, ruuat säilyttävät hygieenisen lämpötilan jopa yli 20 tuntia. Pitkän säilytysajan vuoksi jäähdytin palvelee parhaiten yöpyvillä lennoilla. Ilman jäähdytintä cateringpalvelu pitää tilata aamuksi määränpään kentältä. Keksinnön ansiosta myös paluulennolla tarjottavat ruuat voidaan lastata koneeseen jo lähtökentältä. Näin lentoyhtiö voi saavuttaa jopa yli miljoonan euron säästöt vuosittain. Sinnikästä kehittelyä ja onnekkaita sattumia Aurekoski ohjattiin Uudenmaan ELY-keskuksesta Keksintösäätiöön keväällä 2009 ja jäähdytintä alettiin kehittää edelleen protopajassa. Vauhtia hankkeeseen tuli vuosi sitten, kun Alasalmi otti keksinnön hoteisiinsa. Protopajassa haettiin kuumeisesti sopivia materiaaleja, mittasuhteita ja oikeaa toimintamekanismia. Läpimurtoon tarvittiin myös onnea ja keksijän ennakkoluulotonta rohkeutta. Pajalla oli huhkittu jo neljän proton kanssa, kun Aurekoski keksi sattuman kautta käänteentekevän parannuksen viidenteen protoon. Protopaja toimi tuotekehityspajana, missä kokeilun kautta haimme oikeaa teknistä ratkaisua, Alasalmi valottaa. Tällä hetkellä kilpailevien jäähdytyslaitteiden tarjoamat säilytysajat ovat kolmesta viiteen tuntia. Maailman suurin tarjoiluvaunuvalmistaja kysyikin, miten minä olen voinut tämän keksiä, kun heillä on kokonainen armeija insinöörejä miettimässä samaa asiaa, Aurekoski kertoo innostuneena. Jos tuote on liian monimutkainen, se ei voi toimia. Yksinkertaisella tuotteella on paremmat mahdollisuudet menestyä. Sitä pystyy helpommin monistamaan ja sen riskit on helpommin minimoitavissa, Aurekoski jatkaa. Aikainen lintu madon nappaa Liiketoimintaosaaja Jukka Näräkkä innostui keksinnöstä viime marraskuussa Keksintöjen Keksiviikko-illassa, missä Keksintösäätiön seulan läpäisseitä keksintöjä esitellään liiketoimintaosaajille. 6 Keksi 2/2011
tuotteistaminen icebridge protopajassa Jos tuote on liian monimutkainen, se ei voi toimia. Yksinkertaisella tuotteella on paremmat mahdollisuudet menestyä. On tärkeää mennä asiakkaan luo aikaisessa vaiheessa eikä liian pitkään kehitellä tuotetta salassa. Keksi 2/2011 7
tuotteistaminen icebridge & Click2Knot Joulu kuussa Näräkkä ja Aurekoski solmivat jo yhteistyösopimuksen. Osaamiseni on lentoyhtiöalalta ja niinpä case tuli luontevasti minulle. Olen luonut kontakteja, avannut ovia ja toiminut mentorina, Näräkkä kuvaa rooliaan. Kasasimme ripeästi liiketoimintasuunnitelman ja teimme laskelmat kustannussäästöistä. Kyse on yksinkertaisesta matematiikasta, Näräkkä sanoo. Viime talven messukäyntien tuloksena kaksikko sai hyviä kontakteja lento- ja cateringyhtiöihin. On tärkeää mennä asiakkaan luo aikaisessa vaiheessa eikä liian pitkään kehitellä tuotetta salassa. Näin tuotetta ehditään vielä muokata, Alasalmi painottaa. Uskon, että saamme vielä useita tuotekehitysideoita lentoyhtiöiltä, Näräkkä arvioi. Patenttihakemus jätettiin lokakuussa 2010, ja myös kansainvälinen patentointiprosessi on laitettu vireille keväällä. Teknisestä ratkaisusta huipputuotteeksi Jäähdyttimen tuotteistamista helpotti tarjoiluvaunujen vakiomitta; jäähdytin sopii lähes kaikkiin markkinoilla oleviin tarjoiluvaunuihin. Valmistamisessa pitää huomioida, että tuote täyttää elintarvikesäädökset. Lisäksi materiaalien on kestettävä teollinen pesu, kylmät ja kuumat lämpötilat sekä niiden nopeatkin vaihtelut. Jäähdyttimet kootaan ja viimeistellään Tuusulassa Icebridge Oy:n tiloissa ja lähetetään sieltä maailmalle. Mukana on kolme osatoimittajaa Suomesta ja kaikki komponentit valmistetaan alihankkijoilla. Tuotanto pysyy Suomessa, mutta volyymeja on vielä vaikea arvioida. Lentoyhtiöt ovat osoittaneet suurta kiinnostusta ja yhteydenottoja on tullut jopa Iranista asti, Aurekoski kertoo. Innopolissa käyty keskustelu osoittautui keksinnön jatkojalostamisen kannalta hedelmälliseksi. Vilkkaan jutustelun keskellä Kilpinen heitti Aurekoskelle kaksi uutta ideaa tuotteen ominaisuuksien kehittämiseksi. Aurekoski jäi niitä mietteliäänä ja iloisesti yllättyneenä puntaroimaan. Todistettavasti protopajan tuotekehitystyö ei pääty koskaan. Kun Icebridge-jäähdytin asetetaan tarjoiluvaunuun, ruuat säilyttävät hygieenisen lämpötilan jopa yli 20 tuntia. Solmun matka markkinoille Click2Knot solmii luotettavan unisolmun siimaan. Oikein tehty solmu saa vieheen uimaan kuten pitääkin. Laitteeseen syötettyyn siimaan muodostuu solmu, kun käsikahvaa puristetaan muutaman kerran. Laite nopeuttaa ja helpottaa solmun tekoa ja sopii mainiosti lapsille, ikääntyville ja satunnaisille kalastajille. Teksti: Saara Salaja Kuva: Spinmade Oy Sain idean kalastajan solmuntekovälineeseen ystävältäni, joka tuskaili solmujen kanssa kalassa ollessaan, keksijä Samuli Orko kertoo. Orko vei ideansa Keksintösäätiöön vuonna 2005. Ensimmäinen versio ei vielä liiketoiminnan kehittämispäällikkö Risto Paajasta vakuuttanut. Olin skeptinen ja pyysin Orkoa vielä kehittelemään tuotetta. Kun hän sitten palasi uuden 3D-mallin kanssa, ajatus solmun muodostumisesta oli kirkastunut. Sytyin ideasta ja ajattelin, että tässä voisi olla jujua, Paajanen muistelee. Protopajassa käytiin läpi lukuisia testausvaiheita, jotka liittyivät voimansiirtoratkaisuihin, materiaaleihin ja korroosionkestoon. Kaiken hiomisen keskellä syntyi aina välillä loistavia oivalluksia. Protopajan rooli oli aivan keskeinen. Antti Niemi toi monta teknistä ratkaisua laitteeseen, Orko sanoo. Hankalinta oli solmun muodostus ja siiman pysyminen urassaan. Kuluttajien kukkarolle sopivan massatuotteen valmistus teknologiamme tarkkuusvaatimuksilla on erittäin haastavaa, Orko summaa. Paajanen muistuttaa, että pelkkä keksintö ei myy. Monen asian on loksahdettava kohdilleen ja markkinoiden oltava valmiina. Kun tuote oli teknisesti valmis ja rahoitus kasassa, alkoi muottien valmistuksen, muotoilun, käyttöohjeiden, pakkauksen, jakelun, hinnoittelun ja markkinoinnin suunnittelu. Orkon mukaan jakelun ja kaupan keskittyessä on myös tuotteistamisessa huomioitava uusia tasoja. Jakelijat ja kaupat ovat logistisia lisäarvontuottajia ja valmistajien vastuu kasvaa tuotteessa pitää huomioida myös jakelijoiden ja kaupan vaatimukset. Suurin haaste on luoda tunnettuutta ja kysyntää. Silti tuotteistaminen on ensiarvoisen tärkeää ja se tehtiin hienosti. Start up -yrityksenä väistimme monta sudenkuoppaa, Orko sanoo. 8 Keksi 2/2011
tuotteistaminen toolsgrip & greenon Työkalut turvallisesti taskussa maailmalle GreenOn suojaa kasvia kolhuilta, estää ruohottumista, helpottaa juurtumista sekä säästää kateaineiden uusimiselta. Teksti: Johanna Summanen Kuva: C. Myllfast Oy Kun sähköasiantuntija Charles Myllymäki otti yhteyttä Satakunnan ELY-keskuksen innovaatioasiantuntijaan Aimo Hakalaan, oli ensimmäinen prototyyppi työkalujen jarrutaskusta levännyt pöytä laatikossa muutaman vuoden ajan. Keskustelujen jälkeen tilattu ennakkouutuustutkimus osoitti, että idea on ainutlaatuinen. ToolsGrip-jarrutaskun patentoitu rakenne pitää puukon, ruuvimeisselit ja muut pientyökalut paikallaan vaikeissakin työasennoissa. Tuote asennetaan nylonruuveilla työasun taskun sisälle eikä sen ulkopuolelle jää työturvallisuutta vaarantavia lenkkejä. Tuotteen markkinoita, valmistajia ja jälleenmyyjiä kartoitettaessa keksijän tukena oli Prizztech Oy:n projektipäällikkö Marja Suonvieri. Sarjatuotannosta huolehtiva valmistuskumppani löytyi Myllymäen kotikunnasta Kankaanpäästä. Suomessa jarru taskua jälleenmyy Würth Oy. Markkinoiminen itsekseen on hakuammuntaa. Yritysten kanssa keskustelu vaatii ammattitaitoa. Myös Keksintösäätiön Risto Paajanen on mieletön kaveri, joka pitää ammattitaitoisesti keksijän puolta sopimusasioissa, Myllymäki toteaa. Charles Myllymäen silmissä siintelevät kansainväliset markkinat. Patenttihakemukset Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan ovat vireillä. Katevolyymiin perustuva sarjatuote on vietävä nopeasti kansainvälisille markkinoille, jotta sen kanssa jää voitolle. Yhdysvalloissa tuotetta on mahdollista myydä miljoonia kappaleita, Suomessa volyymi jää kymmeniin tuhansiin, Myllymäki arvioi. Myllymäki peräänkuuluttaa yhteistyötä keksijöiden, keksintöjä myyvien ammattilaisten, maahantuojien ja vähittäismyyjien kesken. Oikeiden markkinoiden ja kohtuullisten jälleenmyyntisopimusten löytäminen on hankalaa. Kun asioita työstettäisiin verkostossa, ei jokaisen innovoijan tarvitsisi käydä samaa haasteellista polkua läpi, Myllymäki pohtii. Markkinoiminen itsekseen on hakuammuntaa. Yritysten kanssa keskustelu vaatii ammattitaitoa. Idea muotoutui kasvutuotteeksi Teksti: Johanna Summanen Kuva: GreenOn Kun ajoin nurmikkoa puiden alta tai käytin siimaleikkuria, minua harmitti nuorten omenapuiden runkojen vaurioituminen ja kateaineiden leviäminen. Pensaita kastellessa vesi valui kuivalla maalla kaikkialle muualle paitsi juuriin, Matti Varjus muistelee. Ratkaisuksi Varjus kehitti muovisen suojan, joka paitsi suojaa kasvia kolhuilta myös estää ruohottumista ja helpottaa kasvin juurtumista. Ensimmäinen malli oli moniosainen. Viiden erillisen osan valmistus olisi tullut niin kalliiksi, että tuotteen myyntihinta olisi ollut mahdoton. Myös tuotteen pakkaus, myymäläkuljetukset ja varastointi olisivat olleet ongelmallisia, Varjus ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen innovaatioasiantuntija Tapio Järvensivu kertaavat alkuperäisidean kipukohtia. Varjus ohjattiin Tuoteväylästä teollisen muotoilijan Ismo Reposen pakeille. Kumppaniksi lähteneen Reposen ideoilla suojasta muovautui yhdellä muotilla valmistettava tuote. Halkaisijaltaan 80-senttinen GreenOn-kasvisuoja on keskeltä auki, jotta se on helppo asentaa myös istutetun puun tai pensaan ympärille. Suoja on valmistettu kierrätettävästä ja pakkasenkestävästä PE-HD-muovista. Jalustassa on imeytyskouru, johon mahtuu 10 litraa vettä. Renkaassa on valmiina myös koloja, joihin voi asentaa pensastuen tai tukikaaren kankaalle tai verkolle. Sarjatuotanto käynnistyi Okartek Oy:ssä keväällä 2011. Ennen sarjatuotannon aloittamista jalostimme tuotetta vielä tuuletusrei'illä, jotta ilma pääsee kiertämään kasvusuojassa eikä siihen kerry hometta, Varjus kuvailee. Tuotetta myydään muun muassa S-ryhmän, Rautian ja Bauhausin myymälöissä. Euroopan laajuinen patenttihakemus on vireillä. Alan ammattilaisilta ja kotipuutarhureilta saatu palaute on ollut kannustavaa. Eräskin puutarhasuunnittelija kertoi ostaneensa 60 suojaa, joista 58 hän oli laittanut omaan puutarhaansa, Varjus naurahtaa. Keksintösäätiön kontakteilla sekä valmistukseen, markkinointiin ja sopimusasioihin liittyvällä sparrauksella ideastani syntyi aito kaupallinen tuote, Varjus iloitsee. Keksi 2/2011 9
tuotteistaminen ovelin oy Christoph Thürin (vas.) ja Mikko Kaipaisen kehittämässä WildChords-oppimispelissä yhdistyvät korkea teknologia ja iloinen soitonharjoittelu. 10 Keksi 2/2011
Soinnut haltuun villieläimien matkassa Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelleet Mikko Kaipainen ja Christoph Thür pohtivat keväällä 2010, kuinka opiskelujen aikaista tuloksellista yhteistyötä voisi jatkaa. Idea perinteisen musiikinopetuksen haastavasta WildChords-oppimispelistä syntyi kaksikon omista nuoruuden kokemuksista. Teksti: Johanna Summanen Kuvat: Sami Helenius ja Ovelin Oy Tartuin innokkaasti kitaraan, mutta harjoittelu lopahti alkuvaiheen tylsiin harjoituksiin, eivätkä taidotkaan karttuneet odotetussa tahdissa, Kaipainen muistelee. Keksintösäätiön liiketoiminnan kehittämispäällikkö Timo Nieminen kuvailee WildChordsia innovaatioksi, joka yhdistää koukuttavalla tavalla pelilliset ominaisuudet kitaransoiton opetteluun. Sovellus pohjautuu signaalinkäsittelytekniikkaan, jossa pelihahmot reagoivat akustisella tai sähkökitaralla oikein soitettuihin sointuihin. WildChords on hieno esimerkki siitä, kuinka akateemista tutkimusta voidaan kaupallistaa uudella tavalla. Mikolla ja Christophilla on ollut harvinaisen määrätietoinen näkemys, millaisen palvelun he haluavat luoda, Nieminen toteaa. Näimme soitonharjoittelussa ongelman, jonka voi ratkaista ideamme avulla. Meillä ei ole kummallakaan signaalinkäsittely-, koodaus- tai pelinkehitystaustaa, mutta olemme sinnikkäästi luoneet idean ympärille hyvän konseptin, mahtavan toteutustiimin ja innovatiivisen kumppaniverkoston, Kaipainen kuvailee. Käyttäjät mukana kehitystyössä Mikko Kaipaisen mukaan pahin sudenkuoppa matkalla hyvästä ideasta erinomaiseen tuotteeseen on unohtaa asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Jatkuva vuorovaikutus potentiaalisten asiakkaiden kanssa on ollut keskeinen osa WildChordskonseptin kehittämistä. Pahin, mitä voisimme tehdä, olisi muumioitua puoleksi vuodeksi nurkkaan kehittämään omasta mielestämme loistavaa ohjelmistoa, lanseerata se ja Palkittu WildChords Villieläimet ovat karanneet eläintarhasta ja pelastaakseen kaupungin sekasorrolta on soittajan houkuteltava eläimet matkaansa soittamalla oikea sointu kunkin eläimen kohdalla. Elefantti tottelee E-sointua, apina lähtee mukaan A-sointua soittamalla, krokotiilin saa matkaansa C-soinnulla jne. Harjoitukset on jaettu sointu- ja sooloharjoituksiin. Iloinen eläin kuvastaa duuria, surullinen hahmo tottelee mollisointuja. Lokakuussa markkinoille lanseerattava WildChords sai kesällä Best European Learning Game 2011 -tunnustuksen ja se on huomioitu myös mm. kansainvälisesti arvostetulla TechCrunchverkkosivustolla. Keksi 2/2011 11
tuotteistaminen ovelin oy huomata siinä vaiheessa, ettei kukaan haluakaan sitä, Kaipainen sanoo. Visuaaliseksi peliksi idea muotoutui viiden opiskelijan voimin Demolassa, joka on tamperelaisten korkeakoulujen ja yliopistojen avoimen innovaation toimintaympäristö. Beta-versiota on ollut kehittämässä monialainen tiimi: mukana on ohjelmistotuotannon ja toiminnallisten yksityiskohtien osaajia, muusikkoja sekä visuaalisia suunnittelijoita. Kaipaisen ja Thürin perustaman Ovelin Oy:n palkkalistoilla on tällä hetkellä seitsemän ammattilaista. WildChords on ollut aktiivisessa testauksessa koululuokilla, lapsiryhmissä sekä kitaratunneilla. Peliympäristöön liitetyt läksyt ovat lisänneet kotiharjoittelua merkittävästi. Erilaisia harjoitusohjelmia on nyt valmiina noin 150 ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Pelatessa soittaja saa välittömästi palautetta harjoituksesta, ja taitoja on pakko kartuttaa, sillä pelissä eteneminen riippuu kenttien suorittamisesta hyväksyttävällä tasolla, Kaipainen kannustaa. WildChords on hieno esimerkki siitä, kuinka akateemista tutkimusta voidaan kaupallistaa uudella tavalla. Globaalit markkinat Aalto-yliopiston kasvuyrityksille suunnatun Startup Sauna -ohjelman myötä Ovelin sai uutta puhtia kansainvälistymiseen. Pääsimme lyhyessä ajassa tapaamaan tärkeitä sijoittajia, mahdollisia yhteistyökumppaneita ja menestyneitä sarjayrittäjiä, joiden valmennuksessa fokus omaan tekemiseen viimeistään kirkastui, Kaipainen kuvailee keväistä ponnistusta. WildChords julkaistaan Apple Storessa lokakuussa. Ensimmäisessä vaiheessa sovelluksen voi ladata ipadiin. iphone- ja PC-sovellukset tuodaan markkinoille lähikuukausina. Tulevaisuudessa WildChords on tarjolla myös selainpohjaisena ratkaisuna. Kaipainen linjaa vuoden 2012 päätavoitteiksi markkina-aseman kasvattamisen Yhdysvalloissa, tuotekehityksen resurssien vahvistamisen Suomessa sekä sovellusjulkaisut myös muille kielisoittimille. Tavoitteiden saavuttamiseksi liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijaverkosto on vahvistunut kansainvälisillä ammattilaisilla. Lähdimme alusta alkaen rakentamaan advisory board -ryhmää liiketoiminnan ehdoilla ja olemme erittäin tyytyväisiä, että olemme saaneet tueksemme kokeneita henkilöitä Yhdysvalloista. Mutkatonta yhteistyötä Pirkanmaan Tuoteväylä-tiimin ja Keksintösäätiön puheille Kaipainen ja Thür hakeutuivat yliopiston ja Protomon vinkistä. Keksintösäätiö on tukenut WildChordsin ohjelmistoalustan ja pelielementtien kehittämistä, sisällöntuotantoa sekä idean patentointia ja kansainvälistä markkinointia. Liiketoimintaosaajaverkoston kautta alkuvaiheen sparraajaksi löytyi Staraoke-laulupelin luonut Antti Seppänen, jonka jakama monimediaosaaminen oli aloittaville yrittäjille arvokasta. Yhteistyö Keksintösäätiön kanssa on ollut mutkatonta ja asiantuntijoiden tuella olemme keskittyneet olennaiseen, Kaipainen toteaa. Alun perin sovellus oli tarkoitus luoda pianonsoiton harjoitteluun. Piano muuttui kitaraksi, koska tavoitteena on mahdolli- 9-vuotias Joona Lindfors houkuttelee eläintarhasta karanneita villieläimiä matkaansa soittamalla oikean soinnun kunkin eläimen kohdalla. Pelatessa soittaja saa välittömästi palautetta harjoituksesta ja taitoja on pakko kartuttaa, jotta voi edetä pelissä. simman vaivaton käyttökokemus. ipadin ja kitaran voi napata kainaloonsa minne tahansa eikä soitonharjoittelu ole paikkaan sidottu. Suunnitelmien muuttuminen, tai tarkemmin pianoversion lykkääminen, on osoittautunut helpotukseksi myös markkinointi- ja verkostoitumisreissuilla, kun meidän ei ole tarvinnut kärrätä pianoa matkassa, Kaipainen naurahtaa. 12 Keksi 2/2011
tuotteistaminen tuotteistaminen xxxxxxxx FixClip Pieni pidike ratkaisee ison ongelman Kyynärsauvoja käyttäneet tuntevat kaatuilevien sauvojen ongelman. FiXclip ratkaisee sen. Teksti: Reetta Mikkola Kuvat: Kai Lindqvist Puhelimen soidessa kyynärsauvat saa asetettua parissa sekunnissa tukevaan x-asentoon siten, etteivät ne kaadu. Muutaman sekunnin päästä olet jo vastannut puhelimeen. Portaita kulkiessa sauvat saa yhteen, ja toinen käsi vapautuu pitämään kiinni kaiteesta, kuvailee fixclipin keksijä ja Olecranon Oy:n toimitusjohtaja Ari Pellinen. Hän toteaa, että pahimmillaan kaatuilevat kyynärsauvat ovat syy jäädä kotiin, mikä vähentää liikkumista, heikentää yleiskuntoa, kaventaa sosiaalista ympäristöä ja hidastaa toipumista. FiXclip on fysioterapeutti Pellisen toinen keksintö kyynärsauvoihin liittyen. Myös ensimmäinen, sairaalakäyttöön suunniteltu sauvojen lattiateline, kehittyi omassa työssä. Pellinen otti yhteyttä Keksintösäätiön, kun fixclipin havaintomalli oli valmis. Sen ja 3D-kuvien tekemisessä auttoi nykyisin Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun nimellä toimiva Teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö. Keksintösäätiön neuvonta, sparraus, kontaktit ja tukiraha ovat olleet ratkaisevan tärkeitä. Säätiön kontaktien kautta löytyi teollinen muotoilija ja ruiskuvaluja valmistava suomalainen yritys, joka valmisti keksinnöstä muotin. Se pudotti tuotantokustannukset kymmenesosaan aiemmasta, Pellinen kertoo. Keksintösäätiön tuella keksintöön haettiin patentit Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Englannissa. Kuluttajien kautta kasvuun FiXclipin kaupallistamisessa apuna olevan liiketoimintaosaaja Jukka Näräkän mukaan kyynärsauvojen markkinat suhteutuvat väkilukuun. Suomessa niitä tarvitaan vuosittain noin 50 000 paria. Näräkän kansainvälinen kontaktointi on ollut aktiivista. Ensimmäiset kaupat tehtiin Ruotsiin, apuvälinealan suurelle toimijalle, jonka kautta tuote pääsi myyntiin. Saksassa fixclip on suuren apuvälinevalmistajan luettelossa ja nettimyynnissä. Suomessa tuote tuli äskettäin myyntiin apteekkeihin ja apuvälinekauppoihin. Apuvälinemarkkinoilla kilpailu on kovaa ja hinnat alhaiset, Näräkkä sanoo. Tämänhetkisellä jakelulla ja markkinointitoimenpiteillä on tarkoituksena kasvattaa kuluttajakysyntää, jotta tuote voitaisiin tulevaisuudessa lisensoida kyynärsauvojen valmistajalle. Ollaan hyvällä mallilla. FiXclip on nyt tuotteistettu viimeisen päälle. Palaute ja kiinnostus on ollut kannustavaa, Näräkkä arvioi. Pieni 50-grammainen kyynärsauvaan kiinnitettävä muovinen pidike pitää sauvat yhdessä ja pystyssä, kun ne nojaavat kolmanteen tukipisteeseen. Keksi 2/2011 13
Opiskellessa keksimisen imuun Aikuisopiskelijoiksi lähtiessään Marianne Granlund ja Gunilla Taddeo eivät kuvitelleet, että valmistumisen jälkeen heillä olisi takataskussaan suuhygienistin tutkintopaperien lisäksi uraauurtava terveydenhoitoalan keksintö. Teksti: Saara Salaja Kuvat: Mikko Käkelä Idea suuhygienistin työergonomiaa parantavaan, sormeen kiinnitettävään imukärkeen syntyi opintojen alussa vuonna 2009. Ajatus tuli mieleen, kun mietimme miksi tehoimukärjen käsittely on niin vaikeaa. Mitä jos imukärki olisikin sormessa kiinni? Lähdimme heti oppimisstudioon testaamaan ideaa ja tajusimme, että meillä on tässä kultakimpale käsissämme, Taddeo ja Granlund muistelevat. Parivaljakko päätti kouluttautua Metropolia Ammattikorkeakoulussa hammashoitajista suuhygienisteiksi, koska he halusivat itsenäisemmän työnkuvan ja paremman mahdollisuuden vaikuttaa suun terveyden edistämiseen. He ystävystyivät nopeasti ja muodostavat nyt toisiaan täydentävän keksijätiimin. Henkilökemiamme toimivat loistavasti ja meillä on tähän mieletön into. Olemme vahvoja 14 Keksi 2/2011
tuotteistaminen taddeo & granlund naisia, joilla on päämäärä. Kahdestaan tekeminen on ollut ehdoton vahvuutemme, sillä idea on kehittynyt ja jalostunut juttelemalla, naiset summaavat onnistuneen yhteistyön salaisuuden. Opiskellessa sitä on myös avoimempi uusille ajatuksille kuin pelkästään työelämässä ahertaessa, Taddeo pohtii. Gunilla Taddeon (kuvassa) ja Marianne Granlundin keksintö mahdollistaa kädelle, ranteelle ja niskahartiaseudulle luonnollisimmat ja ergonomisesti oikeaoppiset työliikkeet. Määrätietoista naisenergiaa Keksijäpari korostaa pitkäjänteisyyden merkitystä. He valmistautuivat huolella ideansa esittelyyn tehden taustatyötä, piirtäen ja askarrellen. Gunilla osti letkua, josta leikkasimme ensimmäisen proton. Sitten tulostimme 200 alan patenttia ja tajusimme, ettei kukaan ollut vielä keksinyt tätä. Tunne oli aivan epätodellinen, Granlund kertoo. Taddeo ja Granlund tutustuivat Olemme vahvoja naisia, joilla on päämäärä. Kahdestaan tekeminen on ehdoton vahvuutemme. Keksintösäätiön internetsivuilla Tuoteväylä-konseptiin ja ottivat yhteyttä innovaatioasiantuntija Matti Ropposeen helmikuussa 2010. Olimme tapaamisen jälkeen innoissamme. Hyvä vastaanotto oli motivaation kannalta tärkeää, naiset korostavat. Ropponen vei imukärjen Tuoteväylä-tiiminsä arvioitavaksi elokuussa 2010 ja myös siellä se otettiin hyvin vastaan. Tämän jälkeen keksintö vakuutti liiketoimintaosaajat. Keksijällä pitää olla jämäkkä asenne, uskoa omaan intuitioon ja taitoa kyseenalaistaa tavanomainen ratkaisu, kaksikko kuvaa. Seuraava askel on kehittää prototyyppi lopulliseen muotoonsa. Tiedämme, millaisen proton haluamme, nyt se pitää vain valmistaa. Mekaniikkaa täytyy testata, miettiä tuotteen liikeratoja sekä painavuutta, Granlund sanoo. Mutta miten ihmeessä kahdella työssäkäyvällä perheenäidillä riittää aikaa vielä keksinnön parissa pakertamiseen? Tämä on niin innostavaa, että tunteja ei tarvitse laskea. Ohikiitävinä epäuskon hetkinä toinen on vieressä sparraamassa, kaksin on aina parempi, naiset sanovat yhdestä suusta. Potentiaalia innovaatiosta ei puutu, sillä keksijät saivat Runar Bäckströmin säätiön apurahan keksinnön kehittämiseen. Apuraha tuli juuri oikeaan aikaan. Sen myötä pystyimme suojaamaan keksintömme parhaalla mahdollisella tavalla ammattitaitoisen patenttiasiamiehen avustuksella, Taddeo kertoo. Usko tuotteen kansainväliseen kysyntään koheni entisestään, kun keksintö valittiin äskettäin yhdeksi neljästä HealthPort-innovaatiokilpailun palkituista. Innovaation hiontaa ja palkintomatkoja Tehopari on tehnyt ideansa eteen kaiken, mitä tällä hetkellä tehtävissä on. Nyt haluaisimme löytää liiketoimintakumppanin, joka auttaisi meitä pistämään start up -yrityksen pystyyn. Markkinointisuunnitelmat ja tuotteistamisen yksityiskohdat, kuten visuaalinen ilme, käyttöohje, hinta ja kohderyhmä, on jo mietitty. Sormeen kiinnitettävä imukärki on kertakäyttötuote, joka parantaa yksin työskentelevän suuhygienistin ja hammaslääkärin työergonomiaa ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntyä ei vaadi haitallista sormien puristusotetta yhdistettynä ranteen vääntöliikkeeseen nopeuttaa työskentelyä ja parantaa näkyvyyttä työskentelyalueella. Keksi 2/2011 15
Kuva: Soile Kallio Keksintö elää ajassa Maailma muuttuu ja keksinnöt sen mukana. Yhteistä eri vuosikymmeninä syntyneille keksinnöille on osaaminen, resurssit ja motivaatio. Keksintösäätiön ja keksintöjen historiaa pohtivat historioitsija Pia Österman ja Keksintösäätiön projektijohtaja Risto Salokangas. Teksti: Sari Okko Historiakuvat: Suomen Kulttuurirahasto Keksintökuvat: Keksintösäätiö ja keksijät 16 Keksi 2/2011
Keksintö kuvastaa aina omaa aikaansa: ihmisten ajatusmaailman, yhteiskunnan ja koko maailman muutosta. Jokaisen keksinnön takaa löytyy aina myös ihminen joku, joka uskaltaa ajatella uudella tavalla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Yksinään keksijä ei pärjää, vaan hän tarvitsee rinnalleen tahon, joka tunnistaa innovatiivisen kyvyn ja luo mahdollisuudet sen esiin tuomiselle, Österman sanoo. Salokangas on samaa mieltä: Tarvitaan osaamista, resursseja ja motivaatiota. Ilman niitä ei synny mitään uutta. Lisäksi maailman on oltava keksinnölle valmis. Joskus keksintö keksitään liian aikaisin. Voi käydä niin, että aikaansa edellä oleva innovaatio lyö itsensä läpi vasta jopa vuosikymmenien kuluttua, Österman ja Salokangas tietävät. Öljykriisi teki luovaksi Keksintösäätiön synty liittyy sekin vahvasti omaan aikakauteensa. Kun säätiö vuonna 1971 perustettiin tukemaan ja edistämään suomalaista keksintötoimintaa, ajankohta oli monin tavoin otollinen: säätiön oli lähes pakko syntyä, Salokangas toteaa. Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen vuosikymmentä leimasi säätiön syntymän aikaan muun muassa öljykriisi ja idänkaupan kasvu. Myös teknologiapolitiikassa tapahtui muutoksia: yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa alettiin tukea valtion lainoin ja avustuksin, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintaedellytyksiä parannettiin ja uusia yliopistoja perustettiin. Sodat olivat opettaneet meille peräänantamattomuutta. Motivaatio kasvaa ja kehittyä oli voimakas käyttömoottori uuden syntymiselle. Myös osaamisen taso kasvoi koko ajan, Salokangas sanoo. Suomalaiset uskoivat Japanin ohella teknologiaan ja sen Yrittäjä Maili Autio lahjoitti mittavan omaisuutensa Suomen kulttuurirahastolle vuonna 1947 mielessään suomalaisen yhteiskunnan aineellisen perustan vahvistaminen. Yhtenä nimenomaisesti mainittuna kohteena oli keksijätoiminnan tukeminen. Suomen Kulttuurirahastoon perustettiin Maili Aution nimikkorahaston tuella Keksintötoimisto vuonna 1957, jonka pohjalta Keksintösäätiö aloitti toimintansa vuonna 1971. Keksintösäätiön säädekirja allekirjoitettiin Valtioneuvoston juhlahuoneistossa 28.5.1971. Allekirjoittamassa professori Yrjö Blomstedt, takana yliasiamies Erkki Salonen Suomen Kulttuurirahastosta. Oikealla istumassa pääsihteeri Hakon Guvenius, takana asiamies Urpo J. Salo Tekniikan edistämissäätiöstä. Keksi 2/2011 17
tuomaan vaurastumiseen sekä hyvinvointiin. Ajassa eläen alettiin panostaa teknologiateollisuuden tukemiseen sekä uusien innovaatioiden kehittämiseen. Me-henki oli valtakunnassa vahva, Österman lisää. Ajassa kiinni olemisesta kertovat esimerkiksi öljykriisin synnyttämät lukuisat uudet teknologiaratkaisut, jotka tuottivat säätiöön runsaasti hakemuksia. Samankaltainen trendi on ollut nähtävissä myöhemminkin: katastrofit synnyttävät uusia innovaatioita. Ylämäkien ja alamäkien tiellä Seuraavalla, taloudellisen nousukauden vuosikymmenellä teollisuus tarvitsi uusia voimaloita. Tšernobylin ydinonnettomuus 1986 paljasti ydinenergian riskit, ja vihreät arvot alkoivat nostaa päätään. Rahamarkkinoiden vapautumisen hurmoksessa syntyi termi kasinotalous. Myös elintottumukset alkoivat muuttua. Ihmisten vapaa-aika lisääntyi. Monet uudet keksinnöt olivat esimerkkejä paitsi niin sanotusta juppikulttuurista, myös vapaa-ajan harrastusten lisääntymisestä, Österman sanoo. Yritysten tietotekniset ratkaisut nousivat nyt vahvasti pintaan. Kaikki rakensivat omia tietoteknisiä järjestelmiään valtavirran mukana, joskin keksinnöissä ja rahoitushakemuksissa trendi alkoi näkyä Keksintösäätiössä vasta seuraavalla vuosikymmenellä, Salokangas muistelee. Ja niin tuli 1990-luku pankkikriiseineen ja lamoineen, joiden myötä Suomi putosi muutamassa vuodessa teollisuusmaiden keskitason alapuolelle. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: suomalaisten kekseliäisyys ryöpsähti laman syövereissä uuteen kukoistukseen keksintöjen ja hakemusmäärien moninkertaistuessa. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin, ja vuosikymmenen lopulla elettiin jo teknologiahuumaa. Keksintösäätiössä alkoi voimakas tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan liittyvien keksintöjen tukeminen. Myös bioteknologia alkoi nostaa päätään. Keksintöjä vuosi Yosa-välipalat Bioferme Oy:n kuitupitoiset, täysjyväkaurasta valmistetut Yosa-välipalat sisältävät runsaasti eläviä, terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin edistäviä maitohappo- ja bifidobakteereita. Hydrokopteri Luotolaisen luotsikutterin kuljettajan Glenn Fageruddin keksintö Arctic Ant -hydrokopteri kulkee vedessä, lumessa, jäällä ja maalla. Ammattimaiseen käyttöön tarkoitettu hydrokopteri on katettu, lämmin ja ohjattavissa. Sykemittari Ajatus kannettavasta sykemittarista sai alkunsa hiihtoladulla 1970-luvun puolivälissä. Sykemittarin kehittäjä Seppo Säynäjäkangas perusti Polar Electro Oy:n vuonna 1976. Polar Electron ensimmäinen langaton sykemittari Sport Tester PE2000 lanseerattiin vuonna 1982. Retkituli Pasi Kinnusen keksimä retkituli on ympäristöystävällinen retkikeitin. Materiaali on suomalaista koivua, joka antaa runsaasti lämpöä eikä kipinöi. 18 Keksi 2/2011
Kuva: Sitra Sitran Risto Kalske on nähnyt aitiopaikalta kekseliäisyyden muuttuvan liiketoiminnaksi. Kekseliästä kansaa Uuden vuosituhannen alku oli vahvaa kansainvälistymisen aikaa. Suomi löysi paikkansa hitechosaajana. 2000-luvulla perinteisten teknologiaan ja tuotteisiin liittyvien innovaatioiden ohella on alettu puhua sosiaalisista ja palveluinnovaatioista, Österman sanoo. Uusia suomalaisia menestystarinoita syntyy Salokankaan mukaan hyvistä ideoista kovalla työllä ja sinnikkäällä yrittämisellä tasaiseen tahtiin. Vaikka tie on usein kivinen, lukujen valossa suomalaiset ovat kekseliästä kansaa. Keksintöjä riittää kaikille elämänalueille. Keksintösäätiö on arvioinut historiansa aikana yli 20 000 keksintöä. Vuositasolla sisään tulee noin 4 000 yhteydenottoa, joista noin 1000 valikoituu Tuoteväylätiimien arviointiin. Näistä 200 250 päätyy jatkokäsittelyyn. Keksinnöistä liiketoimintaa Sitran toimialajohtaja Risto Kalske on nähnyt keksinnöllisyyden muut - tuvan liiketoiminnaksi. Aiemmin pääkanava keksintöjen kaupallistamiselle oli harvalukuinen määrä suuryrityksiä. Vuosikymmenten saatossa keksijöiden oma kyvykkyys ja verkottuva yhteiskunta ovat mahdollistaneet keksintöjen kaupallistamisen suoraan perustettavien yritysten voimin. Start up -yrittäjyys ja siihen liittyvä alkurahoitus nykyisessä laajuudessaan on Suomessa varsin uusi ilmiö. Keksinnöllisyyden yritystä uudistava voima on toistaiseksi aika vähän käytetty yhtälö pohdittaessa olemassa olevan pk-yrityskannan kilpailukyvyn kohottamista. kymmenten varrelta Putkentaivutuskone TH Tarmaticin akkukäyttöinen, hydraulisesti toimiva putkentaivutuskone on helposti mukana kuljetettava laite ja se sopii teollisuuden ja kiinteis töjen pienten teräsputkien taivuttamiseen. Hyvinvointiranneke Matti Myllymäen innovoima Vivago-hyvinvointiranneke kiinnitetään ranteeseen kellon tapaan. Ranneke seuraa käyttäjänsä hyvinvointia ympäri vuorokauden, joten se auttaa esimerkiksi ikääntyviä ja pitkäaikais sairaita asumaan turvallisesti kotonaan pidempään. Kirkasvalokuulokkeet Juuso Nissilän ja Antti Aunion kehittämät kirkasvalokuulokkeet sopivat kenelle tahansa kaamosoireista kärsivälle. Valkee NPT 1000 on teknologisesti hyvin kehittynyt ja pieni laite, joka kulkee ihmisen mukana samalla tavalla kuin matkapuhelin tai musiikkisoitin. DPT-korkkipumppu GETT Oy:n DPT-korkkipumppu auttaa pitämään putket ja säiliöt puhtaina mikroprosessorilla ohjatun kemikaaliannostelun avulla. Keksi 2/2011 19
Kuva: PRH Toinen merkittävä muutos on kaupallistamiseen käytettävissä olevan ajan kutistuminen murtoosaan. Aallon harjalla kulkevat keksinnöt, joiden päälle voidaan rakentaa useita tuotesukupolvia pienten parannusten taktiikalla ja siten venyttää kaupallista elinkaarta. Tukijärjestelmän tulisi Kalskeen mukaan entistä enemmän rohkaista keksijöitä ja yrittäjiä liittymään yhteen riskien pienentämiseksi ja markkinaikkunan suurentamiseksi. Resursseja verkottamalla voisimme lisätä nykyisestään täsmäkeksimistä aitoon markkinatarpeeseen. Maailman kärkikaartia Jos suomalaisten kekseliäisyyttä mitataan patenttihakemusten määrässä, sijoitumme asukaslukuun suhteutettuna maailman kärkikaartin. Vientiteollisuutemme perustuu pitkälti patenteilla suojattuun tuotekehitykseen ja sen ympärille rakennettuun liiketoimintaan, johtaja Kristiina Grönlund Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH) kertoo. Grönlundin mukaan PRH:een tehdyt kotimaiset hakemukset ovat vähentyneet hieman 2000-luvulla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suomalaiset yritykset patentoisivat aikaisempaa vähemmän. Päinvastoin. Suomalaisyritykset ovat globalisoituneet, minkä vuoksi kansainvälistä patentinhakujärjestelmää hyödynnetään aikaisempaa enemmän. Patentoitavat keksinnöt heijastelevat Grönlundin mukaan yleisesti tekniikan kehittymistä ja yhteiskunnan tarpeita. Koko muutos ei kuitenkaan valkene patenttilukujen perusteella, sillä niissä eivät näy palvelukeksinnöt, joita ei voi patentoida. Yrityksistä suurimpien hakijoiden kärjessä ovat vuodesta toiseen mm. Nokia, Kone, Metso, Wärtsilä ja Outokumpu, Kristiina Grönlund Patenttija Rekisterihallituksesta kertoo. MAZE-suojalevy Olli Tapio Frimanin keksimä rullaluistimen pyöränlaakerin suojalevy suojaa rullaluistimen laakereita pölyltä ja vedeltä. Langaton latausteknologia Teollisen muotoilijan Maija Itkosen idea langattomasta Powerkiss-latausteknologiasta tekee perinteiset johdolliset laturit tarpeettomiksi. Asetat vain ladattavan laitteen, kuten kännykän tai kannettavan tietokoneen pöydälle ja akku alkaa latautua. Keittiöliinateline Magisso Oy:n magneettikiinnitteisessä keittiöliinatelineessä yhdistyvät suomalainen funktionaalisuus ja skandinaavinen design. Safera-turvatekniikka Älykäs järjestelmä ennaltaehkäisee lieden vaaratilanteita sekä sammuttaa alkavan palon tehokkaasti, nopeasti ja siististi. 20 Keksi 2/2011