Lasten ja nuorten savuttomuuden ja päihteettömyyden tukeminen Toimintamalli Lasten ja nuorten savuttomuuden ja päihteettömyyden tukeminen vanhempien ja huoltajien kanssa moniammatillisena yhteistoimintana. Naumanen Leena ja Hartikainen Sirkka 29.5.2015
Lasten ja nuorten savuttomuuden ja päihteettömyyden tukeminen Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSI OTTAMISESTA JA PUUTTUMISESTA... 5 3. NUORTEN MIELIPITEITÄ NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN PUUTTUMISESTA... 6 4. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUSPALVELUT... 8 4.1 Koulu... 8 4.2 Koulukuraattori... 8 4.3 Koulupsykologi... 9 5. TERVEYDENHUOLTO... 9 5.1 Kouluterveydenhuolto... 9 5.2 Suun terveydenhuolto... 11 5.3 Nuorisopsykiatria... 12 6. NUORISOTYÖ... 12 7. SOSIAALIPALVELUT... 13 7.1 Nuorisoasema... 13 7.2 Lastensuojelu... 13 7.3 Sovatek... 15 8. POLIISI JA NUORTENTIIMI... 15 LÄHTEET... 16 TOIMINTAMALLIN TYÖSTÄMISESSÄ HYÖDYNNETTY MATERIAALI... 17 Liikennevalomalli lasten ja nuorten päihteettömyyden tukemisesta...17 Päihteettömyys sopimus 18
1. JOHDANTO Nuorten raittiiden osuus lisääntyi 2000-luvun alusta ja tämä kehitys on jatkunut viimeisen vuoden aikana sekä pojilla että tytöillä kaikissa ikäryhmissä. Kuitenkin kouluterveyskyselyn (2013) mukaan nuorten asenteet päihteiden käyttöä kohtaan ovat muuttuneet sallivammaksi. Viikoittain ja kuukausittain alkoholia käyttävien osuudet ovat laskeneet 2000-luvun alkupuolelta lähtien 14-16-vuotiailla pojilla ja tytöillä. (Kinnunen, Lindfors, Pere, Ollila, Samposalo & Rimpelä, A. 2013). Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan Itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa joi 8 9 luokkalaisista Pohjois-Karjalassa 12 %, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 14 %. Pohjois-Karjalassa laittomia huumeita ainakin kerran oli kokeillut 8 9 luokkalaisista vuonna 2013 8 % (vuonna 2010, 6 %) ja lukion 1. 2. luokkalaisista 9 % (Kouluterveyskysely 2013). Kannabista kohtaan nuorten asenteet ovat muuttuneet entistä myönteisemmiksi ja tämä voi johtaa entistä helpommin kokeiluihin. Nuoren huumekokeiluihin on syytä aina puuttua ja on syytä muistaa, että kokeilusta ei välttämättä seuraa jatkuvaa käyttöä. (Irti huumeista ry). Nuorten tupakointikokeilut ovat vähentyneet ja kokeilujen sekä säännöllisen tupakoinnin alkamisikä on siirtynyt myöhäisemmäksi (Nuorten terveystapatutkimus 2013). Nuuskan käyttö sekä tupakan ja nuuskan yhteiskäyttö on lisääntynyt poikien keskuudessa. Tytöillä täysi tupakoimattomuus yleistyy. Tupakkatuotteista savukkeet ovat edelleen käytetyin muoto, mutta tytötkin ovat omaksumassa nuuskan käyttöä. (Ollila, H. 2015). Valtaosa nuorista hankkii nuuskan kavereiltaan ja tupakkaa alaikäisiltä kavereilta sekä aikuisilta (Nuorten terveystapatutkimus 2013). Sähkösavuke sekä vesipiippukokeilut ovat suhteellisen yleisiä (Ollila, H. 2015). Yläkoululaisista 85 % pitää savukkeita ja 73 % pitää nuuskaa varmasti terveydelle haitallisena. Vesipiippua pitää varmasti haitallisena 32 % ja sähkösavukkeita pitää haitallisena 33 % yläkouluikäisistä (Ollila, H. 2015). Nuoret tulevat tupakkatuotteista helpommin riippuvaiseksi kuin aikuiset ja jo kahden savukkeen päiväkulutus voi johtaa vieroitusoireisiin. Nikotiinialtistus huonontaa tarkkaavaisuutta ja heikentää työmuistia (Salminen, O. 2015). Suomalaisen väestön kattavan huumekyselyn mukaan vajaa kymmenesosa 15 24-vuotiaista on kertonut käyttäneensä erilaisia päihteitä sekaisin. Lääkkeiden väärinkäyttö ja sekakäyttö ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Sekakäyttö on hieman yleisempää pojilla kuin tytöillä. Sekakäytöllä tarkoitetaan useiden päihteiden käyttöä yhdessä, esimerkiksi alkoholin ja lääkkeiden tai alkoholin ja laittomien huumeiden käyttö samaan aikaan. (Kataja, K. & Karjalainen, K. 2012)
- 78 % nuorista sai viimeisen vuoden aikana oppitunnilla tietoa tupakoinnin vaarallisuudesta. - 27 % ilmoitti, että koulussa on järjestetty viimeisen vuoden aikana tupakointia käsitteleviä teemapäiviä tms. - 27 % ilmoitti, että nykyinen tai aiempi luokka oli osallistunut tupakoimattomuuteen kannustavaan kilpailuun - 54 % nykyisistä tupakoivista haluaisi lopettaa - 66 % oli tehnyt lopetusyrityksen viimeisen vuoden aikana - 4 % tupakoivista tai lopettaneista sai kehotuksen kouluterveydenhuollosta - 22 % ilmoitti, että opettajat tai muu koulun henkilökunta tupakoivat koulualueella koulupäivän aikana - 65 % ilmoitti, että oppilaat tupakoivat koulualueella koulupäivän aikana - 46 % uskoi, että koulujen tupakointikieltojen tiukka valvonta ehkäisisi tupakoinnin aloittamista - 75 % oli sitä mieltä, että nuorten parissa työskentelevien pitäisi olla tupakoimatta työaikana - 6 % hankki savukkeensa kaupallisista lähteistä. (Ollila, Ruokolainen & Heloma 2014). Ehkäisevää työtä tulee tehdä nuoria osallistamalla ja vanhempia tukemalla. Ehkäisevän työn kohdentamisessa tulee huomioida nuorten muuttuva kokeilukulttuuri, kuten uudet tupakkatuotteet, uusien tupakkatuotteiden yhteydet muihin päihteisiin ja huumeiden kokeiluun/ käyttöön. (Puuronen, A. 5.5.2015.) Ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää ymmärtää nuorta, järjestää sosiaalista korvaushoitoa ja olla nuorta edellä varsinkin sosiaalisissa ja emotionaalisissa seikoissa. Olla aikuinen se riittää. (Maunu, A. 2015.) Nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tärkeää päihteiden käytön ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön. Tärkeää on yhteistyö lasten ja nuorten vanhempien kanssa sekä eri toimijoiden yhtenäiset toimintatavat. Toimintamallissa on yhteisesti sovitut käytännöt, mutta malli mahdollistaa ammattilaisen oman suunnittelun yhteistyössä nuoren kanssa huomioiden nuoren yksilöllisyyden. Tässä toimintamallissa päihteillä tarkoitetaan tupakkatuotteita, alkoholia, huumeita, lääkkeiden väärinkäyttöä ja sekakäyttöä.
NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN ENNALTAEHKÄISY Oppitunnit, nuorten tiimin/ poliisin pitämät tunnit, terveystarkastukset, th:n tunnit, suun terveydenhuollon määräaikaistarkastukset, nuorisotoimi JÄRJESTÖJEN ROOLI vapaa-ajan toimintoineen tulisi olla päihteettömyyttä edistävä ja tukeva sekä avustusten saamisen edellytys. HERÄÄ HUOLI Kouluterveydenhuolto KUKA huomaa huolen, ottaa PUHEEKSI Jos huoli jatkuu, asia viedään eteenpäin. Keskustelu huoltajan kanssa Koulukuraattori Koulupsykologi Oppilashuoltoryhmä Nuorisoasema Nuorten tiimi/ Poliisi Lääkäri - nuorisopsykiatria LASTENSUOJELU Joensuun Nuorisoasema: Kaija Kiiskinen sosiaaliohjaaja Suun terveydenhuollosta: Kouluterveydenhuolto: Lastensuojelu: Sirpa Järvinen suuhygienisti, Sirpa Hopiakangas hammashoitaja Terveydenhoitajat: Sari Mehtonen, Hannamari Kervinen ja Taru Hovinsalo. Kirsi Minkkinen sosiaaliohjaaja Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus: Tiina Viinikainen koulupsykologi Pirjo Havukainen koulukuraattori Poliisin nuortentiimi Tervis -hanke Jarkko Riikonen erityisnuorisotyöntekijä Kehittäjätyöntekijät: Sirkka Hartikainen suuhygienisti, Leena Naumanen terveydenhoitaja
2. HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PU- HEEKSI OTTAMISESTA JA PUUTTUMISESTA Alkuvuodesta 2015 ennen toimintamallin laatimista ja työryhmän jäsenten valintaa järjestettiin kysely terveydenhuollon, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja nuorten tiimin henkilöstölle. Kyselyyn vastasi 23 työntekijää Joensuu, Outokumpu, Kontiolahti yhteistoiminta alueella. Taulukko 1. Vastaajilta kysyttiin milloin he ottavat nuoren kanssa puheeksi päihteiden käytön. OTAN NUOREN KANSSA PUHEEKSI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN 12 Aina kun tapaan nuoren 14 Jos, herää huoli nuoren päihteiden käytöstä 9 Työntekijälle tulee ilmoitus huolesta 3 Terveystarkastuksessa 38 YHTEENSÄ Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto ja lisäksi kirjoittaa vapaata tekstiä vaihtoehtoon, muuta mitä? Yli puolet vastaajista ottaa nuoren päihteiden käytön puheeksi, jos herää huoli ja vajaa puolet vastaajista ottaa päihteiden käytön puheeksi kaikissa kontakteissa nuoren kanssa. Taulukko 2. Onko käytössä toimintamalli tai yhdessä sovittu toimintapa 39 % Ei ole toimintamallia eikä toimintatapaa 30 % Käytössä on yhdessä sovittu toimintatapa 13 % En tiedä onko käytössä toimintamallia tai toimintatapaa 9 % Käytössä on toimintamalli 4 % On toimintamalli huumeiden käytöstä 4 % Ei vastannut tähän kysymykseen 100 % KAIKKI VASTAAJAT (23) Vastaajista 39 % oli sitä mieltä, ettei heillä ollut käytössä toimintamallia eikä toimintatapaa. Vajaa kolmasosa oli sitä mieltä, että heillä on yhdessä sovittu toimintatapa, jos nuori jää kiinni
päihteiden käytöstä ja 13 % ei ollut tietoinen, onko heillä käytössä yhdessä sovittu toimintamalli tai toimintatapa. Taulukko 3. Mitä muuta haluat sanoa? MITÄ MUUTA HALUAT SANOA Kaipaisin selkeää toimintamallia 8 Tarvitaan: rohkeutta, olemassa olevan tiedon jakamista. Tietoa: käytännön toiminnasta, minne ohjataan, kannabiksesta, keneen otan yhteyttä, sitooko vaitiolovelvollisuus. Hoidettava aina tilanteen mukaan, huomoitava myös lääkkeiden väärinkäyttö, nuoret haluavat salata päihteiden käytön omilta vanhemmilta, pois ajattelu - ei kuulu minulle. Kahdeksan vastaajaa toivoi selkeää toimintamallia ja muut olivat yksittäisiä vastauksia. 3. NUORTEN MIELIPITEITÄ NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN PUUTTUMISESTA Yläkouluikäisiltä nuorilta kysyttiin mielipiteitä nuorten päihteiden käytöstä ja miten nuorten päihteiden käyttöön tulisi puuttua. Kysely toteutettiin kouluterveydenhoitajan toimesta. Terveydenhoitaja antoi kyselyn täydennettäväksi vastaanotolla käyneille tai jakoi kyselyn täydennettäväksi valitsemalleen luokalle oppitunnin aikana. Taulukko 4. Nuorten päihteiden käyttö PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 0 0 92 54 146 47 64 45 17 37 82 1. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ KAIKKI VASTAAJAT En ole käyttänyt, enkä kokeillut Olen käyttänyt tai kokeillut Kyselyyn vastasi 146 (vihreä pylväs) nuorta, heistä tyttöjä oli 92 (sininen) ja poikia 54 (punainen). Kaikista vastaajista 64 (44 %) ei ole käyttänyt eikä kokeillut mitään päihteitä. Vastaajista 82 (56 %) oli käyttänyt tai kokeillut päihteitä.
Taulukko 5. Mitä päihteitä nuoret käyttävät? YHTEENSÄ Muuta mitä? Sieniä Käytän lääkkeitä päihtymistarkoituksessa Käytän huumausaineita Käytän alkoholia Käytän nuuskaa Tupakoin Olen kokeillut huumeita Olen käyttänyt kerran tai kaksi alkoholia Olen kokeillut tupakkatuotteita En käytä enkä ole kokeillut mitään päihteitä POIKA TYTTÖ 0 50 100 Kyselyyn vastanneista päihteitä oli kokeillut tai käyttänyt 56 % nuorista ja heistä 79 % oli kokeillut tupakkatuotteita. Heistä alkoholia kerran tai pari oli kokeillut 72 %. Huumeita oli kokeillut viisi ja he kaikki olivat poikia. 18 nuorta ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti, kuusi käytti nuuskaa ja 12 vastaajaa käytti säännöllisesti alkoholia. Taulukko 5. Miten mielestäsi voidaan ennaltaehkäistä nuorten päihteiden käyttöä? 65 Puhuttaisiin nuorille enemmän päihteistä: vaaroista, haitoista ja riskeistä. 12 Vaikeuttamalla päihteiden saantia, nostamalla ostoikää 15 Ei mitenkään/ en tiedä 6 Rangaistus/ sakot/ yhteys poliisiin/ vankilaan 3 Tehostaa valvontaa 3 Enemmän aktiviteetteja nuorille 28 Muuta Kyselyyn vastanneista nuorista 46 % toivoi, että nuorille puhuttaisiin enemmän päihteistä, niiden vaaroista, haitoista, riskeistä. Reilu 8 % myös toivoi, että nuorten päihteiden saantia tulisi vaikeuttaa esimerkiksi nostamalla päihteiden ostoikää. Noin 10 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei nuorten päihteiden käyttöä voi ehkäistä tai ei tiedä miten. Muutama nuori toivoi kovempia rangaistuksia, valvonnan tehostamista ja enemmän aktiviteetteja nuorille.
4. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUSPALVELUT 4.1 Koulu Opetussuunnitelman mukaiset oppitunnit perusopetuksessa, päihteiden ennaltaehkäisyä yhteensä noin 23 29 tuntia. 5 luokalla biologiassa neljän oppitunnin verran (tupakka, alkoholi, huumeet). 6 luokalla biologiassa, fysiikassa/kemiassa yhteensä 8 oppitunnin verran (alkoholi, tupakka, huumeet, lääkkeet). Uskonnossa käsitellään päihteitä eettisestä näkökulmasta. 7 luokalla (2 4 oppitunnin verran) riippuvuus, tupakka päihteenä, tupakoinnin vaikutus nuoreen sekä tupakoimattomuuden tukeminen (päätöksenteko). 8 luokalla 3 5 oppituntia (alkoholi päihteenä, lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset vaikutukset, raittiuteen tukeminen). 3 5 oppituntia (huumeet, terveysvaarat ja lainsäädäntö, avun hakeminen, ensiaputaidot). 9 luokalla kolme oppituntia (päihteet ja liikenne, doping, lääkkeet ja niiden oikea käyttö). Päihteiden tuominen kouluun ja päihteiden käyttäminen koulualueella on kiellettyä. Koulun alueella tupakointi johtaa aina koulun aikuisen yhteydenottoon huoltajaan. Rikkeestä seuraa koulun järjestyssääntöjen mukainen seuraamus. Tarvittaessa koululta pyydetään poliisin apua. Vakavassa huolessa tehdään lastensuojeluilmoitus alle 18- vuotiaasta nuoresta. Tarvittaessa lastensuojelutilanteissa kutsutaan sosiaalityöntekijä mukaan koulupalaveriin. 4.2 Koulukuraattori Koulukuraattorin yhtenä tehtävänä on kartoittaa nuoren elämäntilannetta ja mahdollista päihteiden käyttöä. Työskentelymenetelmänä koulukuraattori käyttää motivoivaa keskustelua, jonka tavoitteena on tukea nuorta muuttamaan elämäntapaansa päihteettömäksi. Lievässä huolessa tekee nuoren luvalla yhteistyötä huoltajan ja kouluterveydenhoitajan kanssa sekä tarvittaessa muiden nuorta auttavien tahojen kanssa. Tuntuvassa
huolessa tekee yhteistyötä huoltajan kanssa ja muiden nuorta auttavien tahojen kanssa. Vakavassa huolessa tekee lastensuojeluilmoituksen ja yhteistyötä huoltajan, kouluterveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Tekee yhteistyötä muiden nuorta auttavien tahojen kanssa nuoren ja/tai huoltajan luvalla. Toimii tarvittaessa verkostopalaverin kokoonkutsujana. 4.3 Koulupsykologi Koulupsykologille voidaan ohjata, jos nuorella on elämänhallintaan tai koulunkäyntiin liittyvää ongelmaa tai psyykkistä oireilua tai nuori tarvitsee tukea ja ohjausta. Koulupsykologi kartoittaa tarpeen mukaan myös nuoren päihdekäyttöä osana kokonaistilannetta kiinnittäen huomiota nuoren toimintakykyyn. Koulupsykologi tukee nuorta päihteettömään elämäntapaan. Mahdollisuuksien mukaan koulukuraattori sekä koulupsykologi osallistuvat ennaltaehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen kouluilla. Osallistuu kutsuttaessa verkostopalaveriin ja koulun oppilashuoltoon. Tekee yhteistyötä muiden nuorta auttavien tahojen kanssa nuoren ja/tai huoltajan luvalla. Vakavassa huolessa tekee lastensuojeluilmoituksen alle 18-vuotiaasta nuoresta ja ohjaa nuorta päihdepalvelujen piiriin. 5. TERVEYDENHUOLTO 5.1 Kouluterveydenhuolto Alaluokilla (1-4) keskustellaan päihteistä perheen yksilöllisen tarpeen mukaan (esim. vanhempien päihteiden käyttö). Viidennen luokan oppilaille pidetään oppitunnit murrosiästä ja tupakoimattomuudesta. Päihteistä keskustellaan vuosittain 5. luokasta lähtien: kokeilu, suhtautuminen päihteiden käyttöön, annetaan tietoa päihteiden vaikutuksesta terveyteen ja kannustetaan täysraittiuteen. Alle 18 -vuotiaalle nuorelle ei anneta
lupaa päihteiden käyttöön. Seitsemännen luokan terveystarkastuksessa keskustellaan nuoren ja huoltajan kanssa nuoren asenteista päihteiden käyttöön sekä päihteiden käytön haitoista. Seitsemännen luokan terveystarkastuksessa jaetaan kaikille nuorille päihteettömyys sopimus, jonka nuori ja huoltaja voivat halutessaan tehdä. Kahdeksannen luokan päihteiden käytön seulontamenetelmänä suositellaan käytettävän nuorten päihdemittaria ADSUME. Nuorten päihdemittaria käytetään tarvittaessa myös muiden tapaamisten yhteydessä, koska erilaisten ongelmien (koulunkäyntivaikeudet, fyysinen oireilu jne.) ja vaikeuksien taustalla saattaa olla päihteiden käyttö. Jatkotoimet suunnitellaan nuoren yksilöllisen tarpeen, päihdemittarin pisteiden ja terveydenhoitajan huolen asteen mukaan. Päihteettömälle nuorelle annetaan positiivista palautetta. Päihteitä kokeilevan nuoren kanssa keskustellaan kokeilujen syistä, seurauksista, korostetaan päihteettömyyden etuja, tuodaan esille työntekijän huoli ja tarjotaan apua (motivoivan haastattelun keinoin). Nuoren voimavarat kartoitetaan ja häntä autetaan löytämään keinoja päihteiden käytön lopettamiseksi. Nuorelta odotetaan vastuuntuntoa toiminnastaan ja halua tehdä muutoksia. Tupakkaa tai nuuskaa kokeilevan tai käyttävän nuoren kanssa keskustellaan haitoista sekä lopettamisen keinoista ja hyödyistä. Seurantakäyntejä sovitaan, jos nuori motivoituu lopettamiseen tai vähentämiseen. Motivoitumattoman nuoren kanssa tupakointi otetaan puheeksi ainakin kerran vuodessa terveystarkastuksessa. Jos nuori on motivoitunut lopettamaan tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuus on Fagerströmin testin mukaan voimakas, pyydetään koululääkäriltä resepti nikotiinikorvaustuotteesta ja sovitaan seurantakäynneistä. Huoltajaan ollaan yhteydessä tarvittaessa ja nuoren luvalla. Alkoholia käyttävä nuori jää kouluterveydenhoitajan seurantaan. Kouluterveydenhoitajan tuki yleensä riittää lievässä huolessa, jos nuori on toimintakykyinen ja ottaa vastuuta asioistaan. Tuntuvassa huolessa nuorella on päihteiden riskikäyttöä ja hän saa esim. AD- SUME pisteitä 7-9. Silloin tehdään yhteistyötä huoltajan sekä koulukuraattorin tai koulupsykologin kanssa. Lastensuojeluilmoitus tehdään, jos nuoren päihteiden käyttö jatkuu tukitoimista huolimatta tai huoltaja ei pärjää nuoren päihteiden käytön ehkäisemisessä. Vakavassa huolessa nuori käyttää runsaasti tai usein päihteitä ja siitä on hänelle elämää
tai terveyttä haittaavia vaikutuksia. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä sopimalla asiasta nuoren kanssa. Tarvittaessa koululääkäri arvioi tällaisen nuoren tilannetta tai nuori ohjataan muille hoitotahoille. Lastensuojeluilmoitus tehdään voimavarattomasta alle 18 -vuotiaasta nuoresta, joka käyttää päihteitä runsaasti, ei motivoidu yhteistyöhön ja jonka elämänhallinnassa on monenlaista huolta. Nuoren lähiaikoina tapahtuva huumekokeilu tai sen epäily johtaa aina lastensuojeluilmoitukseen ja yhteydenottoon huoltajaan. Kouluterveydenhoitaja (ja tarvittaessa koululääkäri) arvioi nuoren elämäntilannetta yhdessä huoltajan kanssa. Muu jatkohoito ja nuoren tilanteen seuranta tapahtuu nuoren yksilöllisen tarpeen ja tilanteen mukaan. 5.2 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon työntekijöiden tehtävänä on välittää vahva viesti tupakoimattomuuden ja päihteettömyyden puolesta. Suuhygienistin 1. luokan ja hammaslääkärin 3. luokan suun terveystarkastuksessa otetaan puheeksi lapsen ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Näihin kuuluu myös perheen motivointi päihteettömään elämäntapaan. Suun terveydenhuollossa keskustellaan päihteistä viimeistään 5. luokalla. Kerrotaan tupakoinnin suuvaikutuksista ja tuetaan nuoren päihteetöntä elämäntapaa. Huomioidaan lapsen lähipiirissä tapahtuva mahdollinen tupakointi ja tuetaan perheiden tupakoimattomuutta. Suun terveydessä huoli voi herätä lapsen haistessa tupakalle, johon voi liittyä myös huono suuhygienia ja suun terveyden nopea heikentyminen. Jos lapsi tupakoi, selvitetään onko tupakointi satunnaista vai jatkuvaa. Alakouluikäisen tupakointiin ja muuhun päihteiden käyttöön on aina puututtava eli alle 12 vuotiaasta päihteitä käyttävästä lapsesta otetaan yhteys huoltajaan. 7. luokan suun terveydenhoitokäynnillä kysytään mahdollisista päihdekokeiluista ja suhtautumisesta päihteisiin. Tuetaan ja kannustetaan päihteettömyyteen antamalla kiitosta raittiudesta. Jos nuori tupakoi, tehdään mini-interventio ja otetaan yhteyttä vanhempiin nuoren luvalla. 8. luokan suun terveystarkastus tehdään nuorelle hammaslääkärin vas-
taanotolla. Tällä käynnillä kysytään tupakkatuotteiden sekä päihteiden käytöstä ja kannustetaan nuorta edelleen raittiuteen. Jos nuori tupakoi, kysytään määrät ja säännöllisyys. Jos nuori on motivoitunut tupakoinnin lopettamiseen, nuori ohjataan suuhygienistille, kouluterveydenhuoltoon tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Kotiin ollaan yhteydessä nuoren luvalla. Alaikäisen päihteiden käyttö kirjataan Mediatriin suun terveydenhuollon kertomukseen. Alaikäiselle ei anneta lupaa päihteiden käyttöön! Lastensuojeluun otetaan yhteyttä, jos on epäily lastensuojelun tarpeesta. Kts. terveydenhuoltolaki ja lastensuojelulaki. 5.3 Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatria tarjoaa hoitoa psyykkisistä ongelmista kärsiville nuorille. Tulosyitä voivat olla psyykkinen kriisitilanne, koulunkäyntivaikeudet, masennus, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, pelot, syömishäiriöt ja häiriöt todellisuudentajussa. Jos päihteitä käyttävällä nuorella on vakavaa psyykkistä oireilua koululääkäri, terveyskeskuslääkäri tai nuorisoaseman lääkäri tekee päihteitä käyttävästä nuoresta lähetteen nuorisopsykiatrialle. Kaikkien hoidossa olevien nuorten osalta tuetaan päihteettömyyttä. Nuorisopsykiatrian poliklinikka tarjoaa erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrista tutkimusta ja hoitoa 14 19 -vuotiaille nuorille. Nuorisopsykiatrisen polikliinisen hoidon tavoite on nuoren iänmukaisen psyykkisen kehityksen tukeminen ja psyykkisten oireiden ja kehityksen esteiden poistaminen. 6. NUORISOTYÖ Avoin nuorisotyö ja ryhmämuotoiset toiminnot tarjoavat nuorille päihteetöntä ja päihteettömyyteen kannustavaa toimintaa valvotusti. Nuorisotyössä voi tulla keskustelemaan ohjaajien kanssa mieltä askarruttavista asioista. Nuorisotilat tarjoavat nuorille mahdollisuuden tavata kavereita turvallisessa ympäristössä. Nuorisotaloilla tehdään nuorten kanssa materiaalia ja toimintoja savuttomuuteen ja päihteettömyyteen liittyen.
Nuorisotyön toiminnoissa päihtyneenä esiintyminen ja päihteiden hallussapito on kiellettyä. Huumeita kokeilevasta tai käyttävästä nuoresta ollaan yhteydessä huoltajaan ja tehdään lastensuojeluilmoitus sosiaaliviranomaisille. Tupakointi ja tupakkatuotteiden hallussapito nuorisotiloilla ja niiden välittömässä läheisyydessä on kiellettyä. Nuorisotyöntekijä ottaa yhteyttä huoltajaan, jos nuori tulee päihtyneenä toimintaan, sekä ohjaa ja neuvoo päihteitä käyttävää nuorta ja tämän huoltajaa tuen ja hoidon piiriin. Ohjaaja tekee ilmoituksen poliisille, jos nuorella on huumeita. Ohjaaja tekee lastensuojeluilmoituksen, jos nuorella on huumeita tai muu päihteiden käyttö herättää vakavan huolen. Nuorisotyössä tehdään yhteistyötä muiden nuorta auttavien tahojen kanssa nuoren ja/tai huoltajan luvalla. Tehdään yhteistyötä koulun oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Ohjaajat osallistuvat teematuntien järjestämiseen kouluilla. 7. SOSIAALIPALVELUT 7.1 Nuorisoasema Nuorisoasemalle voi ottaa yhteyttä nuori itse, nuoren huoltajat, koulu ja sosiaalitoimen henkilöstö ja muu nuoren yhteistyötaho. Nuorisoasemalle ohjaudutaan ilman lähetettä. Nuorisoasema tarjoaa tukea elämänhallintaan ja arjen sujumiseen, mielenterveydellisiin asioihin, päihde- ja riippuvuusasioihin, ihmissuhde- ja vuorovaikutusasioihin sekä kasvuun ja kehitykseen liittyviin haasteisiin. 7.2 Lastensuojelu Nuoren päihteidenkäyttö tulee yleensä sosiaalityöntekijän tietoon lastensuojeluilmoituksen kautta tai muuna yhteydenottona lastensuojelupalveluihin. Ilmoituksen saatuaan sosiaalityöntekijä harkitsee asian kiireellisyyden ja tekee ratkaisun siitä, aloitetaanko nuo-
ren asiassa lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojeluilmoitus/-tiedonsaanti lastensuojelun tarpeessa olevasta nuoresta suositellaan aina tekemään kirjallisena. Kiireelliset ilmoitukset/konsultaatiot lastensuojelutilanteissa voi myös soittaa numeroon 050 4285107. Nuoren ja perheen päihteidenkäyttö otetaan aina puheeksi tehtäessä nuorta koskevaa lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja/tai sosiaaliohjaaja tekevät tarvittaessa yhteistyötä nuorta auttavien tahojen kanssa selvitysvaiheessa sekä lastensuojelun asiakkuuden aikana pääsääntöisesti nuoren ja huoltajan luvalla. Lastensuojelun palvelutarpeen selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluilmoituksen saapumisesta. Lastensuojelutarpeen selvitys päätetään joko aloittamalla lastensuojelun asiakkuus, mikäli lapsella/nuorella on lastensuojelun palveluiden tarve, tai lopettamalla selvitys aloittamatta lastensuojelun asiakkuutta, mikäli lastensuojelupalveluiden tarvetta ei ole. Selvityksen aikana ei ole asiakkuutta. Selvityksen aikana asiakkuus voi kuitenkin alkaa, mikäli on ryhdytty kiireellisiin toimenpiteisiin tai on myönnetty lastensuojelun palveluja. Lastensuojeluilmoitus voi johtaa sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden jatkumiseen nuorella/perheellä ja palvelutarpeen arvioon, vaikka lastensuojelulain mukaista lastensuojelutarpeen arviointia ei aloitettaisikaan tai se ei johtaisi lastensuojelun palveluiden tarpeeseen. Ensisijaisesti jo nuoren päihteiden käyttöä epäiltäessä nuoren tulisi ohjautua sosiaalihuoltolain varhaisen tuen mukaisiin palveluihin ennen kuin hänen tilanteessaan on vielä edes syytä arvioida lastensuojelun palvelujen tarvetta. Varhaisen tuen palveluja ovat mm. kasvatus- ja perheneuvola, perhetyö, nuorisoasema ja tukihenkilötoiminta. Näitä palveluja tulee järjestää nuorelle esim. osana päihteettömyyden tukemista ilman lastensuojelun asiakkuutta. Alle 18-vuotiaiden päihdehoidon avopalvelut toteutetaan yhteistyössä Sovatek Säätiön kanssa. Vastaanottopaikka ja päivä: Vastaanotto tapahtuu Nuorisoaseman tiloissa tiistaisin.
Työparityöskentely: Nuoren vastaanotto tapahtuu parityönä. Toinen työparin työntekijä tulee Sovatekilta ja toinen nuorisoasemalta, lastensuojelusta tai muusta sosiaalipalvelusta riippuen siitä, mistä asiakas on ohjautunut päihdearvioon ja/tai hoitoon. Lääkäripalvelu: Sovatekin lääkäriä on mahdollisuus tarvittaessa konsultoida Laboratorionäytteiden oton toteuttaminen: Laboratorionäytteet otetaan Terveydenhuollon näytteenottopisteessä. Nuorisoaseman sairaanhoitaja tekee lähetteet. Näytteenotosta kieltäytyminen tulkitaan positiiviseksi tulokseksi. 7.3 Sovatek Peruskouluikäinen ei varsinaisesti tule Sovatekin asiakkaaksi, mutta Sovatekin työntekijät toimivat Nuorisoaseman ja lastensuojelun kanssa työparina nuorten asiakkaiden kanssa. Sovatekin työntekijät myös konsultoivat tarvittaessa nuorten parissa työskenteleviä työntekijöitä. 8. POLIISI JA NUORTENTIIMI Koulupoliisin oppitunnit pidetään 5 luokan ja 8 luokan oppilaille. Sisältö tarpeen mukaan, joskus on paljon asiaa päihteistä, joskus ei yhtään. Muille luokille erityisnuorisotyöntekijä pitää oppitunteja ala- ja yläkoulussa tarpeen mukaan. Keväällä 2015 toteutettiin yläkouluille huumevalistustunnit Joensuun kantakaupungin suurissa yläkouluissa. Ammattilaisilta tieto Nuortentiimille: kaikista meneillään olevista ilmiöistä, massapäihdekokeiluista ym. (on hyödyksi valvonnassa ja valvonnan tarpeen kohdistamisessa). Huumeista ilmoitus poliisille (muun muassa käyttövälineistä). Humalatila - harkinnan mukaan ensin terveydenhuolto, lastensuojelu ja viimeisenä, jos edes tarvitsee poliisi. Tupakkatuotteet: Tiedoksi nuorten tiimille, jos tulee esille myyntiä tai välitystoiminta. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan mitään alkoholijuomia. Alkoholin välittäminen korvauksetta tai korvausta vastaan alle 18-vuotiaalle on rangaistava teko. Kaikki huuma-
usaineisiin liittyvä toiminta on rangaistavaa. Poliisi ilmoittaa lastensuojeluun havaitessaan alle 18-vuotiaalla lapsella olevan alkoholin tai huumeiden käyttöä. Alkoholilain perusteella puututaan nuorten alkoholin hallussapitoon. Laittomasta hallussapidosta annetaan (yli 15-vuotiaalle ja alle 18 (21)-vuotiaalle) rikesakko. Luvaton alkoholi hävitetään (kaadetaan maahan) ja alle 18-vuotiaasta ilmoitetaan huoltajalle. Terveydenhoidollista apua tarvitsevat nuoret saatetaan terveydenhuollon piiriin. Nuori, joka ei pysty huolehtimaan itsestään, toimitetaan kotiin tai ensiapuun. LÄHTEET Helenius, J. 2011. Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. SLY-Lehtipainot Oy: Uusimaa, Porvoo. Kataja, K. & Karjalainen, K. 2012. Sekakäyttö ja lääkkeiden väärinkäyttö. THL. Julkaistu 14.12.2012. Haettu 28.5.2014 www.nuortenlinkki.fi Kinnunen, J.M., Lindfors, P., Pere, L. Ollila, H., Samposalo, H., Rimpelä, A. 2013. Nuorten terveystapatutkimus. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977 2013. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2013:16. Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. THL. Haettu 29.1.2015. https://www.thl.fi Maunu, A. 2015. Tupakka, tunteet ja sosiaalisuus. Miksi nuoret tupakoivat ja kuinka siihen voi vaikuttaa? Koulutus 5.5.2015. Nuoret ja nikotiiniriippuvuus kenellä vastuu? Helsinki, Finlandia-talo. Mistä tunnistat kokeilun ja käytön. Haettu 19.1.2015. http://www.irtihuumeista.fi Ollila, H., Ruokolainen, O. & Heloma, A. 2014. Yläkoululaisten tupakointi suomessa Global Youth Tobacco Survey 2012 tutkimuksen maaraportti. THL. Raportti 28/2014. Ollila, H. 2015. Nikotiinia tavalla tai toisella? Nuorten tupakointitilanne Suomessa. Koulutus 5.5.2015. Nuoret ja nikotiiniriippuvuus kenellä vastuu? Helsinki, Finlandia-talo. Puuronen, A. 2015. Nuorten kokeilukulttuuri ja ennaltaehkäisy. Koulutus 5.5.2015. Nuoret ja nikotiiniriippuvuus kenellä vastuu? Helsinki, Finlandia-talo. Salminen, O. 2015. Nuori nikotiinikoukussa? Koulutus 5.5.2015. Nuoret ja nikotiiniriippuvuus kenellä vastuu? Helsinki, Finlandia-talo.
TOIMINTAMALLIN TYÖSTÄMISESSÄ HYÖDYNNETTY MATERIAALI Pirskanen, M. 2011. Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi toimintaohjeita 2011. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen lasten ja nuorten palveluissa Espoon kaupunki, sivistystoimi, 2011. Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301 - voimassa 1.4.2015 alkaen. Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten tukena. 2014. Sitra selvityksiä 83. Toim. Ervamaa, S., Haahkola, K., Illi, M., Markkola, A., Tukiainen, H. & Suomalainen, K. Erweko, Helsinki. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Toimintamalli. 2012. Toimintamalli päihteitä käyttävän nuoren auttamiseksi Kangasalla. 2012. Sosiaali- ja terveyskeskus, Sivistystoimi, Vapaa-aikatoimi, Poliisi ja Seurakunta. Haettu: 17.11.2015 http://www.kangasala.fi
LASTEN JA NUORTEN SAVUTTOMUUDEN JA PÄIHTEETTÖMYYDEN TUKEMINEN TOIMINTAMALLI 2015 Ennalta ehkäisevä työ Kun huoli herää: Huolen taso Huolelle tyypilliset ominaisuudet Toimintaprosessi; ml. Toimijat ja vastuut 1. Kotona 2. Koulussa 3. Vapaa-ajalla Toimijat: Vanhemmat/huoltajat, Perusopetus Sosiaali- ja terveydenhuolto Nuorisotoimi Poliisi Järjestöt Lievä Tuntuva -ALAKOULU energiajuomat -YLÄKOULU tupakointi, nuuskaaminen, päihdekokeiluja ei vaikuta päivittäisiin toimintoihin/ arjen sujumiseen, ei terveysvaikutuksia. - Ihailevat ajatukset - Kaveripiiri käyttää ALAKOULU tupakointi, nuuskaaminen, rikkeitä YLÄKOULU alkoholi ja imppaaminen, rikkeitä Nuori itse Huoltajat Kenelle huoli tulee Koulu/ Koulu th Järjestöt MINI INTERVENTIO Nuori itse Huoltajat Nuorisotoimi Moniammatillinen puuttuminen MINI INTERVENTIO SEURANTAKÄYNNIT! OHJAUS TOISELLE TYÖNTEKIJÄLLE NUORISOASEMA LASTENSUOJELU Vakava ALAKOULU muut päihteet, kuin tupakkatuotteet, tupakkatuotteiden aiheuttamat terveysvaikutukset YLÄKOULU Päihteiden aih. terveysvaikutukset Alkoholin jatkuva käyttö, Huumeet, Sekakäyttö/ Lääkkeiden väärinkäyttö. Koulunkäynnin vaikeutuminen Rikoskierre NUORI ITSE Huoltajat NUORTEN TIIMI/ POLIISI NUORISOASEMA LASTENSUOJELU LÄÄKÄRIN ARVIO tarvittaessa lähete ERIKOISSAI- RAANHOITOON
Tervetuloa mukaan päihteettömyys sopimukseen! Päihteettömyys Sopimus Kouluterveystutkimuksen mukaan Joensuussa noin 15 % kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista polttaa tupakkaa (vuoden tupakat maksavat 1825 euroa, jos nuori tupakoi askin päivässä). Tupakointi vakiintuu 12 18 vuoden iässä, joten voisimme juuri nyt vaikuttaa lasten tulevaisuuteen. Sijoitetulle pääomalle tulisi aikanaan hyvä korko paitsi rahana, myös parempana terveytenä. Harvemmat aloittavat tupakoinnin enää 18 ikävuoden jälkeen. Muutkin päihteet (nuuska, alkoholi, kannabis) houkuttelevat yhä nuorempia ja yhä useampia. Tutkimukset osoittavat, että päihdehaitat kohdistuvat aikuisena voimakkaimmin niihin ihmisiin, jotka ovat aloittaneet päihteidenkäytön nuorella iällä. Päihteettömyyden kontrollointi tapahtuu kotona. Tärkeää on keskustella sopimusta kaikista ehdoista jo sopimusta tehdessä ja pitää sitten sopimuksesta kiinni puolin ja toisin. Tämän sopimuksen allekirjoittaja sitoutuu päihteettömään elämäntapaan 18-vuotis syntymäpäivään asti. Samalla nuori on oikeutettu saamaan huoltajan kanssa yhdessä sovitun palkinnon. Lisäohjeita on sopimuksen kääntöpuolella. Huoltaja sitoutuu allekirjoituksellaan palkitsemaan nuoren. Lupaan palkita lapseni yhdessä sovitulla tavalla: päiväys: huoltajan allekirjoitus: Palkinto 18 v. syntymäpäivänä: Muut sopimusehdot Terveisin: Leena Naumanen kehittäjätyöntekijä/ terveydenhoitaja Sirkka Hartikainen kehittäjätyöntekijä/ suuhygienisti Lupaan sitoutua päihteettömyyteen: Päihteillä tarkoitetaan tässä tupakkatuotteita, alkoholia ja kaikkia huumeeksi luokiteltavia aineita. päiväys: 050 3788504 050 4689011 allekirjoitus: leena.naumanen@jns.fi evä sirkka.hartikainen@jns.fi nimen selvennys: