Jean Sibelius (1865-1957) 1 Museoviraston kuvakokoelmat. Kuva/Photo: Ivar Helander, 1935.
Sibelius oli edelläkävijä SJean Sibelius on tunnetuin ja arvostetuin suomalainen säveltäjä ja koko musiikinhistorian tärkeimpiä sinfonikkoja. Sibeliuksen musiikilla oli merkittävä rooli Suomen itsenäistymisprosessissa. Sibelius oli myös modernisti ja edelläkävijä, joka näytti suuntaa jopa 1900-luvun lopun säveltäjille. Suomalaisen musiikkielämän menestys perustuu Sibeliuksen merkittävään työhön. Osana tätä tarinaa ovat Sinfonia Lahden maailmanlaajuinen menestys, Sibeliustalon synty ja kansainvälinen Sibelius-festivaali. Musical America -julkaisu kehuu Sibeliustaloa epäilemättä yhdeksi upeimmista konserttipaikoista tällä planeetalla ja toteaa Sibelius-festivaalin konserteista: Esitykset olivat hiottuja ja poikkeuksetta korkeatasoisia. Yleisössä tuskin oli montaa kuivaa silmäkulmaa Finlandian viimeisessä kadenssissa. Tuli tunne, että olen kuullut maailman parhaat esitykset Sibeliuksen musiikista. Israelilaisessa Haaretz-lehdessä toimittaja Noam Ben Zeev on todennut: Lähdin kuuntelemaan festivaalille suomalaista musiikkia, enkä halunnut palata kotiin. Sibeliuksen musiikki on järisyttävää, hädin tuskin kuuluvasta räjähtävään, pelottavaa ja silti tuttua, mukaansatempaavaa, mutta aika-ajoin hämmentävää, kirjoittaa The Opera Criticin toimittaja Karyl Charna Lynn. Näin koettuna Sibelius edelleen vavisuttaa tunteitamme vuosittain Lahdessa, kansainvälisen yleisön yhteisenä kokemuksena. 2
Sibelius was a pioneer Jean Sibelius is the most famous and highly regarded Finnish composer, and one of the most important symphonists in the history of music. Sibelius s music played a significant role in the events leading to Finland s independence. Sibelius was also a modernist and pioneer, who showed the direction for composers right until the end of the twentieth century. The success of musical life in Finland is rooted in Sibelius s important work. The Lahti Symphony Orchestra s worldwide acclaim, the construction of the Sibelius Hall and the International Sibelius Festival have all made their contribution as well. Musical America praised the Sibelius Hall as certainly one of the most stunning concert settings on the planet and wrote about the Sibelius Festival concerts: Performances were fully rehearsed and of consistently high quality. And as an encore - Finlandia. There can have been few dry eyes in the house at the final cadence and I had the feeling that I had just heard a week of the finest Sibelius performances in the world. In the Israeli newspaper Haaretz, Noam Ben Zeev wrote: I went to listen to Finnish music at the Festival, and I didn t want to go home again. I found the range of Sibelius music astounding, from barely audible to explosive, daunting yet familiar, riveting but also at times puzzling, wrote Karyl Charna Lynn in The Opera Critic. In this way Sibelius still rouses our emotions every year in Lahti a shared experience for an international audience. 3
Nuori Sibelius Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius syntyi vuonna 1865 Hämeen linnassa, pienessä kaupungissa joka sijaitsee n. 100 km Helsingistä pohjoiseen. Hän aloitti vakavat musiik kiopinnot vasta murrosiässä ja opetteli samalla sävellystä omin päin. Aloitettuaan opinnot Helsingin yliopistossa hänet samanaikaisesti hyväksyttiin Helsingin musiikkiopiston oppilaaksi, missä hän sai mm. viulun ja sävellyksenopetusta. Hän Noli jo koulupoikana kirjoittanut kamarimusiikkiteoksia, mutta vasta päästyään opiskelemaan Wieniin hän kirjoitti ensimmäiset orkesteriteokset, alkusoiton E- duuri ja Balettikohtauksen. Nämä teokset saivat kantaesityksensä Helsingissä vuonna 1891. Ainola säätiö. Kuva/Photo: Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Pakarinen. Akseli Gallen-Kallela, Satu / En Saga, yksityiskohta, detail, 1894, guassi ja vesivärit, gouache and watercolour on paper. 4 Y
S The Young Sibelius Finland s national composer Jean Sibelius was born in 1865 in Hämeenlinna, a small town about 100 kilometres north of Helsinki. He began serious studies of music as a teenager and, at the same time, taught himself to compose. As well as matriculating at the University of Helsinki, he was also accepted as a pupil at the Helsinki Music Institute, where the subjects he studied included violin playing and composition. As a schoolboy he had already written chamber music, but it was not until he went to study in Vienna that he composed his first orchestral works, the Overture in E major and Ballet Scene. These pieces were first performed in Helsinki in 1891. Y 5
S Sibelius ja kansallinen herääminen Ateneumin taidemuseo. Kuva/Photo: Kuvataiteen keskusarkisto / Antti Kuivalainen. Akseli Gallen-Kallela, Kullervon sotaanlähtö / Kullervo Departs for the War, 1901, tempera kankaalle / on canvas, 89 x128 cm. Vuosina 1809-1917 Suomi oli Venäjän keisarikunnassa autonominen suuriruhtinaskunta. Venäjä pyrki rajoittamaan Suomen perustuslaillisia oikeuksia 1800-luvun lopussa. Tätä vastaan nousi Suomessa voimakas isänmaallinen kansanliike. Sibelius tutustui suomalaisuutta edistäviin tahoihin tullessaan Helsinkiin opiskelemaan. Erityisen tärkeäksi kansalliseksi symboliksi muodostui 1800-luvun puolivälissä julkaistu Suomen kansalliseepos Kalevala. Sibelius sävelsi ensimmäisen merkittävän teoksensa kalevalaisen Kullervon 1892, joka oli suurmenestys. Kansalliseksi itsenäisyyden symboliksi muodostunut teos Finlandia valmistui1899. N 6
Sibelius and the National Awakening From 1809 until 1917 Finland was an autonomous Grand Duchy of the Russian Empire. At the end of the nineteenth century Russia tried to restrict Finland s constitutional rights. In protest at this, a powerful patriotic movement gathered force in Finland. Sibelius became acquainted with nationalist tendencies when he went to study in Helsinki. The Finnish national epic poem, the Kalevala, published in the midnineteenth century, became an especially important nationalist symbol. In 1892 Sibelius composed his first major work on a Kalevala theme: Kullervo, which was a great success. The tone poem Finlandia, which became a symbol of national independence, was completed in 1899. A7
Kultakauden taiteilijat ja Kalevala G Ateneumin taidemuseo. Kuva/Photo: Kuvataiteen keskusarkisto/ Hannu Aaltonen. Akseli Gallen-Kallela, Aino-taru / Aino Myth, triptyykki /triptych, 1891, öljy kankaalle / oil on cancvas, 200 x 413 cm. Viime vuosisadanvaihteen kansallisromantiikan aikaa nimitetään Suomen taiteen kultakaudeksi. Suomalaiset taiteilijat saivat innoituksensa kansallisista lähteistä, ennen muuta Kalevalasta. Näihin kuuluivat mm. runoilija Eino Leino, säveltäjä Jean Sibelius, taidemaalari Akseli Gallen-Kallela ja kuvanveistäjä Emil Wikström. Kalevalan laulullisuus ja sen perimmäisiä kysymyksiä käsittelevä tema tiikka vaikuttivat siihen, että Kalevalasta tuli heti suomalaisten säveltäjien merkittävä 8K inspiraation lähde. Jean Sibelius sai 1890 kalevalaisen herätyksensä säveltäjä Robert Kajanuksen musiikista. Sibelius sävelsi lopulta useita Kalevala-aiheisia sävellyksiä. Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela nousi huomattavimmaksi Kalevala-aiheiden kuvaajaksi. Hänen ensimmäinen merkittävä Kalevala-aiheinen työnsä oli Aino-triptyykki vuonna 1891.
The Artists of the Golden Age and the Kalevala The period of National Romanticism at the turn of the 19th 20th centuries is referred to as the golden age of Finnish art. Finnish artists drew inspiration from national sources, above all from the Kalevala. Prominent cultural figures included the poet Eino Leino, the composer Jean Sibelius, the painter Akseli Gallen-Kallela and the sculptor Emil Wikström. The songful quality of the Kalevala, and its use of themes dealing with life s essential questions, resulted in the Kalevala immediately becoming an important source Aof inspiration for Finnish composers. Jean Sibelius experienced his own awakening to the Kalevala in 1890 through music composed by Robert Kajanus, and went on to write numerous works on subjects from the Kalevala. Akseli Gallen-Kallela became the most important painter of Kalevala-themes pictures. His first major work of this type was the Aino triptych from 1891. 9 9
S Sibelius ja aikalaissäveltäjät Wäinö Wallin kokoelma, Ateneumin taidemuseo. Kuva/Photo: Kuvataiteen keskusarkisto / Janne Mäkinen Akseli Gallen-Kallela, Aallottaria, Oceanides, 1909, öljy kankaalle / oil on canvas, 53,5 x 73 cm. Aiemman sukupolven säveltäjistä Beethoven teki Sibeliukseen suurimman vaikutuksen. Sinfonisen runon edelläkävijöinä myös Liszt ja Wagner toimivat nuoren säveltäjän esikuvina. Omaa ikäpolvea edustivat Richard Strauss ja Tanskalainen Carl Nielsen. Sibeliuksen ohella etenkin Strauss oli omaksunut sinfonisen runon ilmaisutavakseen. Sibelius ihaili myös Bruckneria, mutta tämän vaikutus ei juurikaan näy Sibeliuksen sävelkielessä. Sen sijaan TŠaikovskin ilmaisutavasta on havaittavissa viitteitä varsinkin ensimmäisessä sinfoniassa. Ranskalaiset Debussy ja Ravel ovat Sibeliukselle selvästi etäisempiä, vaikka joissain sinfonisissa runoissa voi ajatella olevan samaa impressionistista ilmaisutapaa. 10 S
C Sibelius and his Contemporaries Among composers of earlier generations, it was Beethoven who influenced Sibelius most strongly. Also Liszt, the pioneer of the symphonic poem, and Wagner were among the young composer s role models; from his own generation one might mention Richard Strauss and the Danish composer Carl Nielsen. Like Sibelius, Strauss especially had devoted himself to the symphonic poem as a means of expression. Sibelius also admired Bruckner, although his influence is not especially evident from Sibel ius s musical style. On the other hand there are discernible traces of Tchaikovsky s manner of expression, especially in Sibelius s First Sympho ny. The French composers Debussy and Ravel clearly had less in common with Sibelius, even if one might regard some of the Finn s symphonic poems as having a similar Impressionist style. 11
Sibelius sinfonikkona Sibelius sävelsi seitsemän sinfoniaa vaikka itse totesikin, että oikeastaan sinfonioita on yhdeksän, koska myös Kalevala-aiheiset sinfoniset runot Kullervo ja Lemminkäis-sarja täyttävät muodoltaan ja kestoltaan sinfonian määritelmän. Sibelius oli sinfonioidensa osalta ehdottomasti sitä mieltä, että ne eivät kuvaa mitään tiettyä asiaa vaan ovat absoluuttista musiikkia. Ensimmäinen ja toinen sinfonia ovat tyyliltään romanttissävytteisiä. Tämän Viides sinfonia, Symphony No. 5. jälkeen tyyli kehittyy omintakeisempaan suuntaan. Kolmatta sinfoniaa voi luonnehtia nuorklassiseksi ja neljättä sinfoniaa voi tietyssä karuudessaan pitää ekspressionistisena. Viidennessä sinfoniassa Sibelius omien sanojensa mukaan painii Jumalan kanssa. Kuudes sinfonia on pastoraalinen ja seitsemäs luonteeltaan yksiosainen fantasia. 12
Sibelius the Symphonist Sibelius composed seven symphonies even though he himself stated that in fact there were nine, because the Kalevalathemed symphonic poems Kullervo and Lemminkäinen were symphonic in form and duration. With regard to his symphonies Sibelius took the firm stance that they do not depict anything specific but are examples of absolute music. The First and Second Symphonies display Romantic tone colours. After that, his style developed in a more original direction. The Third Symphony can be described as Young Classical, whilst the bleak Fourth can be regarded as Expressionist. The Fifth Symphony was, in Sibelius s own words, a struggle with God. The Sixth Symphony is pastoral and the Seventh has the character of a single-movement fantasia. SS 13
S Museoviraston kuvakokoelmat. Kuva/Photo: Daniel Nyblin, 1894. Sinfoniset runot Aino Sibelius o.s. / born in Järnefelt. Vuonna 1894 Sibelius kirjoitti vaimolleen Ainolle: Luulen, että minä oikeastaan olen musiikkimaalari ja runoilija. Tarkoitan, että tuo Liszt in musiikkikanta on minulle lähintä. Sinfoninen runo oli 1800-luvun lopussa muotiin tullut tyylisuunta, jolla pyrittiin korvaamaan vanhanaikaiseksi koettu sinfonia. Runomuodon avulla voitiin kuvailla erilaisia tapahtumia ja niihin liittyviä mielentiloja vapaammin kuin sinfonioissa. Sibelius kirjoitti yli kymmenen sinfonista runoa. Näistä laajimmat olivat ensimmäinen suurteos Kullervo (1892), Lemminkäis-sarja, Metsänhaltija, Satu ja viimeiseksi sinfoniseksi teokseksi jäänyt Tapiola (1926). 14
Sibelius s Symphonic Poems In 1894 Sibelius wrote to his wife Aino: I believe that I am above all a tone painter and poet. Liszt s view of music is the one to which I am closest. By the end of the nineteenth century the symphonic poem had become fashionable as a stylistic genre that aimed to replace the symphony, which was by then perceived as old-fashioned. By using symphonic poem form, composers could depict various events and Pthe associated states of mind more freely than in a symphony. Sibelius composed about a dozen symphonic poems, the longest of which are his first major work Kullervo (1892), the four Lemminkäinen pieces, The Wood-Nymph, En saga and Tapiola (1926, his last surviving symphonic composition). 15
Muu tuotanto M BIS-levy-yhtiön 13-osainen cd-levysarja sisältää kaiken Sibeliuksen säveltämän musiikin. A set of 13 box-sets on the BIS label All the music Sibelius ever wrote. Sibelius on ennen kaikkea tunnettu orkesterimusiikistaan, mutta hänen tuotantonsa on myös muilta osin erittäin laaja. Sibeliuksen säveltämän musiikin kokonaiskesto on yli 80 tuntia. Siihen sisältyy kymmeniä pianokappaleita, teatterimusiikkia, lukuisia kuoroteoksia eri kokoonpanoille sekä yksinlauluja joko orkesterin tai pianon kanssa. Kamarimusiikkia Sibelius sävelsi pääosin erilaisille jousikokoonpanoille pianon kanssa tai ilman pianoa. Lisäksi luetteloon kuuluu urkuteoksia ja mm. joululauluja. BIS levy-yhtiö on tehnyt teoksista kokonaisedition, joka valmistui vuonna 2011. 16M
More than 80 hours of music Sibelius is known first and foremost on account of his orchestral music, but in other genres as well his œuvre was very extensive. The total duration of his entire output is around 80 hours. It includes dozens of piano pieces, theatre music, numerous choral works both large and small, and solo songs with orchestral or piano accompaniment. Most of his chamber music is written for various string ensembles, with and without piano. In addition, his catalogue of works includes organ pieces and, 8for example, Christmas songs. BIS Records has produced a complete edition of his music on CD, completed in 2011. 17
SSibeliuksesta kansallinen ikoni Helsingin taidemuseo / Helsinki Art Museum. Kuva/Photo: Hanna Rikkonen. Eila Hiltusen tekemä Sibelius-monumentti Passio Musicae paljastettiin Sibelius-puistossa Helsingissä 1967. The Sibelius Monument Passio Musicae (1967) designed by Eila Hiltunen is located at the Sibelius Park in Helsinki. Sibeliuksen rooli Suomen itsenäisyystaistelussa oli aivan keskeinen. Sibelius osoitti kantansa suomalaisuuteen useissa teoksissa. Kuningas Kristian II-sarjan Ristilukki yhdistyi kenraalikuvernööri Bobrikoviin ja Sandels kertoi suomalaisten puolustustahdosta. Helmikuun manifestin jälkeen Sibelius sävelsi Ateenalaisten laulun josta tuli suomalaisten taistelutahdon symboli. Sitä seurasivat mm. Finlandia, kuorolaulu Isänmaalle, kielimanifestiin syntynyt Snöfrid sekä Bobrikovin murhavuonna sävelletty Har du mod?. Sibelius oli syvästi tietoinen ja osallistuva säveltäjä, joka taiteellaan vaikutti ratkaisevasti suomalaisen identiteetin muodostumiseen ja valtiollisen itsenäisyytemme saavuttamiseen. 18
N Sibelius as a National Icon Sibelius played a central role in Finland s struggle for independence. He made his attitude to Finnishness apparent in numerous works. The Fool s Song of the Spider from the music to King Christian II was seen as an allusion to the Russian Governor-General Bobrikov, whilst Sandels is about Finland s desire to defend itself. Sibelius also composed Song of the Athenians, which became a symbol of the Finnish people s will to fight. And so it went on: works such as Finlandia, the choral song Isänmaalle, Snöfrid and Har du mod? (composed in the year of Bobrikov s assassination). Sibelius was a highly informed and committed composer who, through his artistry, Ihad a decisive influence on the creation of a Finnish identity and the attainment of national independence. 19
Sibeliuksen merkitys F suomalaiselle musiikkielämälle Suomalaisia kapellimestareita, Finnish conductors. Ylhäällä, Above: Osmo Vänskä, Juka-Pekka Saraste and Leif Segerstam. Alhaalla, Below: Okko Kamu, Sakari Oramo and Esa-Pekka Salonen. Sibelius loi Suomen kansallisen musiikkityylin. Monet säveltäjät saivat häneltä vaikutteita, mutta Sibeliuksen tyyli oli niin omintakeista, ettei se saanut suoranaisia seuraajia. Sibeliuksen asema suomalaisessa musiikissa on niin vahva, että monet lahjakkaat säveltäjät ovat tunteneet jäävänsä hänen varjoonsa. Sibeliuksen oppilaita olivat mm. Erkki Melartin, Leevi Madetoja ja Toivo Kuula. Sibeliuksen ansiosta, orkesterimusiikista ja sinfoniasta tuli merkittävin säveltämisen laji Suomessa pitkäksi aikaa. Suomalaisen musiikin kansainvälisesti tunnustettu koulutusjärjestelmä on vahvasti Sibeliuksen synnyttämän ilmapiirin ansiota. Suomessa on tämän ansiosta myös poikkeuksellinen määrä kansainvälistä mainetta saavuttaneita säveltäjiä ja kapellimestareita. 20
Sibelius s Importance for Finnish Music Sibelius created the Finnish national musical style. He has influenced many composers, but his style is so individual that he did not have any direct successors. Sibelius has such a strong presence in Finnish music that many talented composers have felt overshadowed by him. Sibelius s pupils included Erkki Me lartin, Leevi Madetoja and Toivo Kuula. Thanks to Sibelius, orchestral music and the symphony remained important genres in Finnish music for a long time. Finland s internationally renowned system of musical education largely exists on account of the climate created by Sibelius. For this reason Finland has also produced an exceptional number of internationally acclaimed composers and conductors. M 21
S Sibeliuksen kansainvälinen asema Ludwig van Beethoven (1770 1827) Johannes Brahms (1833 1897) Jean Sibelius (1865 1957) Sibelius ei edustanut mitään erityistä koulukuntaa. Hän kuuluu myöhäisromantiikan edustajiin vaikkakin omana aikanaan olikin hyvin moderni ja orkesterinkäsittelyssä häntä voi jopa luonnehtia vallankumoukselliseksi. Hänen musiikistaan löytää 1800-luvun romantiikalle tyypillisiä elementtejä, mutta toisaalta monet tonaalisuuteen liittyvät asiat ovat selvästi vasta 1900-luvun sävelmaailmaan kuuluvia. Sibelius tunsi itsensä musiikilliseksi runoilijaksi, mutta sitoutui siitä huolimatta sinfoniaan ja sen kehittämiseen. Sibelius on vaikuttanut voimakkaasti moniin suomalaisiin ja ulkomaisiin säveltäjiin. Eräs selvimmin Sibeliuksen tyylin omaksuneista säveltäjistä on amerikkalainen Howard Hanson. Sibelius kuuluu kiistattomasti säveltaiteen historian suurten säveltäjänimien joukkoon Beethovenin, Brahmsin ja muiden klassikoiden kera. 22
Sibelius s International Status Sibelius did not represent any particular school of music. He is a late-romantic composer even though, in his own time, he was seen as very modern; in his handling of the orchestra he could even be characterized as a revolutionary. His music contains elements that are typical of nineteenth-century Romanticism, but at the same time many aspects in the area of tonality clearly belong to the compositional world of the twentieth century. Sibelius regarded himself as a tone poet, but nevertheless engaged with the symphony and its development. Sibelius has had a profound influence on many Finnish and international composers. One of those who most clearly embraced Sibelius s style was the American composer Howard Hanson. Sibelius unquestionably belongs among the foremost composers in the I history of music along with Beethoven, Brahms and the other classics. 23
S Sibelius ja Sinfonia Lahti Lahden Sibeliustalo, Sibelius Hall in Lahti, Finland. L Sinfonia Lahden sitoutuminen Sibeliuksen musiikkiin on tuottanut lukuisia maailman ensilevytyksiä kuten esimerkiksi alkuperäisversiot Sibeliuksen viidennestä sinfoniasta, viulukonsertosta ja Metsänhaltijasta. Lukuisat levypalkinnot ja useisiin maailman arvostetuimpiin konserttisaleihin suuntautuneet vierailut ovat vakiinnuttaneet Sinfonia Lahden Sibelius-maineen maailmanlaajuisesti. 24
Sibelius and the Lahti Symphony Orchestra The Lahti Symphony Orchestra s commitment to Sibelius s music has resulted in many world première recordings, for instance Skogsrået (The Wood-Nymph) and the original versions of the Fifth Symphony and Violin Concerto. Numerous recording prizes and many guest appearances at the world s most highly regarded concert halls have consolidated the Lahti Symphony Orchestra s worldwide reputation as a Sibelius orchestra. O S 25
Kuva/Photo: Markus Henttonen. Sibelius-festivaali Lahden Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestetty vuosittainen Sibelius-festivaali tarjoaa Jean Sibeliuksen musiikin ystäville ympäri maailman mahdollisuuden uppoutua säveltäjän tuotantoon monipuolisesti, sillä festivaalin ohjelma koostuu puhtaasti Sibeliuksen musiikista. Festivaali on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa koko olemassaolonsa ajan ja vuonna 2003 itävaltalainen Die Presse sanomalehti nimesi sen lajissaan tärkeimmäksi maailmassa. Viikon kestänyt festivaali oli Sibeliuksen 150-vuotissyntymän juhlavuoden 2015 merkittävin yksittäinen tapahtuma. Kuudessa orkesterikonsertissa esiintyivät Sinfonia Lahti, Helsingin kaupunginorkesteri ja BBC:n Lontoon orkesteri, Osmo Vänskän, Leif Segerstamin, Sakari Oramon, Jukka-Pekka Sarasteen ja Okko Kamun johdolla. Juhlavuonna orkesteri tuotti tämän esitteen pohjana olevan Sibeliuksen elämästä kertovan näyttelyn, joka oli esillä 17 maassa 25 kaupungissa, joissa sen näki yli 250 000 ihmistä. 26
F The annual Sibelius Festival that has taken place at the Sibelius Hall in Lahti since 2000 offers Sibelius enthusiasts from all over the world the opportunity to immerse themselves thoroughly in the composer s work, as the festival s programmes consist exclusively of music by Sibelius. Since its inception the Festival has attracted international interest, and in 2003 the Austrian newspaper Die Presse ranked it as the most important festival of its kind anywhere in the world. The week-long Festival in 2015, the 150th anniversary year of Sibelius s birth, was the most important single event in the jubilee year. Its six orchestral concerts were given by the Lahti Symphony Orchestra, Helsinki Philharmonic Orchestra and BBC Symphony Orchestra conducted by Osmo Vänskä, Leif Segerstam, Sakari Oramo, Jukka-Pekka Saraste and Okko Kamu. In the jubilee year the orchestra produced the exhibition described in this leaflet about Sibelius s life, which was displayed in 25 cities in 17 countries and was seen by more than 250,000 people. The Sibelius Festival 27
Lahti on kulttuurikaupunki Noin 120 000 asukkaan Lahti on yksi Suomen suurimpia kaupunkeja. Urheilukaupunkina arvostettu Lahti tunnetaan kansainvälisesti myös ympäristö- ja muotoiluosaamisesta sekä korkeatasoisista kulttuuripalveluista. Lahden kaupunki on elinvoimainen ympäristökaupunki, jossa erityisesti lapsiperheiden tarpeet otetaan huomioon. Lahti on vilkas kohtaamispaikka Helsingin ja Pietarin välissä erinomaisten liikenneyhteyksien keskellä ja esim. Pietariin on vain 2,5 tunnin junamatka. Sadan kilometrin säteellä Lahdesta asuu miljoona suomalaista. Kaupungissa yhdistyvät kotoisuus, liikkumisen helppous ja luonnonläheinen kaupunkikuva. Lahti, City of Culture Lahti, with 120,000 inhabitants, is one of the largest cities in Finland. Known as a city of sport, Lahti is also known internationally as a centre for sustainability and design, and for its range of top-quality cultural activities. Lahti is a vibrant, environmentally conscious city where the needs of families with children in particular are taken into account. Lahti is a lively meeting-place between Helsinki and St Petersburg, with excellent transport connections: for instance St Petersburg is only two and a half hours away by train. A million Finns live within a sixty-mile radius of Lahti. The city offers a fusion of intimacy, convenience and proximity to nature. Julkaisija/Published by Sinfomia Lahti - Toimitus/Edited by: Tuomas Kinberg - Käännökset/Translations: Andrew Barnett - Ulkoasu/Graphic design: Esa Ojala, N-paino 2016 28 www.sinfonialahti.fi