Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ ESPOO

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Ahonen, Jussi; Sallasmaa, Olli; Valjus, Tuire; Kaipainen, Tiina; Majaniemi, Juha; Tranberg, Janne Raportin laji Yhteistyöhanke Toimeksiantaja Hämeen ELY-keskus, Janakkalan Vesi Raportin nimi Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesiyksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Harvialan pohjavesialueelle Janakkalassa. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, kairauksia ja maastokartoituksia. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Muodostuma on pieni, kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen reunamuodostuma. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus on ohuimmillaan viisi metriä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla. Paksuimmillaan se on muodostuman kaakkoisosassa. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi, ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vain vähän. Pohjaveden pinnan havaintojen perusteella pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Harviala, Janakkala, pohjavesialue, rakenneselvitys Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Janakkala, Harviala Karttalehdet Muut tiedot Kordinaattijärjestelmä: ETRS 1989 GK24FIN, Korkeusjärjestelmä: N2000 Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus JULKINEN Yksikkö ja vastuualue pohjavesiyksikkö Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologian tutkimuskeskus PL 96 Betonimiehenkuja 4 02151 Espoo Pohjavesiyksikkö Työn tilaaja: Janakkalan Vesi Tekijöiden yhteystiedot: Olli Sallasmaa Geologian tutkimuskeskus PL 96 02150 Espoo Puh. 029 503 2255 Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus PL 96 02151 Espoo Puh. 029 503 2331 Jussi Ahonen Geologian tutkimuskeskus PL 96 02151 Espoo Puh. 020 503 2146 Sähköposti: etunimi.sukunimi@gtk.fi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2 2.1 Maastokartoitus 2 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset 2 2.3 Painovoimamittaukset 3 2.3.1 Menetelmän perusteita 3 2.3.2 Mittaukset ja tulosten tulkinta 4 3 ALUEEN GEOLOGISESTA RAKENTEESTA JA HISTORIASTA 4 4 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 5 5 TULOKSET 6 5.1 Kallioperä 6 5.1.1 Kallioperän koostumus 6 5.1.2 Kallioperän korkokuva 7 5.2 Pohjavesi ja maaperä 8 5.2.1 Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus 8 5.2.2 Irtomaakerros ja maalajimääritykset 8 6 YHTEENVETO 9 7 KIRJALLISUUSLUETTELO 10

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LIITTEET: Liite 1............ Mittauspisteet ja tutkimuslinjat Liite 2............ Maaperän korkokuvakartta Liite 3............. Kallionpinnan taso Liite 4............. Pohjavedenpinnan taso Liite 5............. Pohjavedenpinnan taso Liite 6............. Pohjaveden yläpuolisen vyöhykkeen paksuus Liite 7............. Irtomaa Liite 8............. Painovoimalinjojen leikkauskuvat Liite 9............. Pohjavesiputkien mittaus- ja asennuskortit Liite 10............. Kairausyhteenveto Kansikuva: Harvialan pohjavesialueella sijaitseva taimitarha kuvattuna pohjoisesta. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesiyksikkö on tehnyt pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Harvialan (0416554 B) pohjavesialueella. Pohjavesialue sijaitsee Janakkalassa (kuva 1). Selvityksen ovat rahoittaneet Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Janakkalan kunta, Janakkalan vesi sekä Geologian Tutkimuskeskus. GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastanneet geologit Jussi Ahonen ja Olli Sallasmaa. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista ovat vastanneet geologit Olli Sallasmaa ja Tiina Kaipainen. Painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta on vastannut geofyysikko Tuire Valjus. Maaperäkairauksien valvonnasta on vastannut tutkimusassistentti Janne Tranberg. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, muodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin kairauksia, painovoimamittauksia, maastokartoituksia ja pohjaveden pintatietoja. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjavedensuojelua, sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Pöyry Oy 2014. Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Raportti 20.5.2014. Haavisto-Hyvärinen, M., Stén, C.-G. & Herola, E. 1994. Harvialan maaperäkartan 213112 selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. 9 s. Simonen, A. 1949. Kallioperäkartan selitys 1 : 100 000, karttalehti 2131 Suomen ympäristökeskus 2016. OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Pohjavesialuetiedot. https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Kallioperäkarttojen (1:100 000), maaperäkarttojen (1:100 000 ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja alueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista. 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksella tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Tutkimusalueella tehtiin 2 kpl maaperäkairauksia. Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen. Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 42,3 metriä ja asennettiin kaksi pohjavesiputkea GTK 9 15 ja GTK 10 15. Putket varustettiin suositusten mukaisesti (Arjas 2005) lukittavilla suojaputkilla (kuva 2). Halkaisijaltaan 52/60 mm:n kokoinen pohjavesiputki on materiaaliltaan korkeatiheyksistä polyeteeniä (PEH). Pohjavesiputkiin asennettiin siiviläputket pohjavesivyöhykkeeseen. Kairauksen yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä. Havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajimääritykset ovat liitteenä 10 ja yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 11. Maalajimäärityksissä on käytetty GEOluokitusta (Korhonen et al. 1974). Kuva 2. Pohjavesiputkea GTK 9-15 asennetaan syyskuussa 2015. 2.3 Painovoimamittaukset 2.3.1 Menetelmän perusteita Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin 1 000 kg/m3), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden arviointiin. Painovoimamenetelmällä ei voida erotella maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim. kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kallion paljastumilla tai pisteissä, joissa kallionpinnan tarkka korkeustaso tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan perustasona. Kun maa- ja kallioperän välinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 tiheysero oletetaan vakioksi ja mittauspisteiden korkeusasema tunnetaan, voidaan painovoimaanomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim. kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen painovoimataso että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Tulos kuvaa yleensä hyvin kallionpinnan tason vaihtelua, vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa paikoitellen olla epätarkkuutta. 2.3.2 Mittaukset ja tulosten tulkinta Painovoimamittaukset suoritti GTK:n geofysiikan kenttäryhmä. Mitattujen painovoimaprofiilien sijainti on esitetty liitekartassa 1. Painovoimalinjojen päät ovat kallion paljastumilla tai kairauspisteissä, joista tunnetaan kallion pinnan taso. Painovoimalinjoja mitattiin 5 kpl, yhteensä n. 3 km. Linjat mitattiin 20 m pistevälein Worden gravimetrillä ja mittauspisteiden korkeuden määritykseen käytettiin letkuvaaitusta. Linjojen päissä maan pinnan tasot on määritetty VRS-GPS laitteistolla. Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä on korjattu käyttäen Geosoft Oasis ohjelmiston 3D-topografiakorjausta, johon poimitaan mittauslinjan ympäristön maanpinnan taso Maanmittauslaitoksen (MML) 10 x 10 m:n digitaalisesta korkeusmallista. Mittaustuloksista on laskettu Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2670 kg/m 3. Tulkinnassa on käytetty Interpex MAGIX-XL -tulkintaohjelmaa. Tulkintaohjelmalla etsitään annetun mallin parametreja muuttamalla mitattua painovoimakäyrää parhaiten vastaava laskennallinen käyrä. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkitaan maapeitteen paksuus. Painovoimamittausten linjakohtaiset tulkinnat on esitetty liitteissä 8. Malleissa on käytetty vaaka-akselin mittakaavana 1:4000 ja pystyakselilla 1:1000. Kuivalle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä 1600 kg/m 3 ja veden kyllästämälle maaainekselle 1900 kg/m 3. Vesipinta-arviona on käytetty pohjavesiputkista mitattuja arvoja. Vedenpinnan taso esitetään leikkauskuvissa maaperämallia jakavana vaakaviivana. Alueen keskellä olevan mäen (linja 1) kohdalla kallionpinta nousee pohjavesipinnan yläpuolelle. Muualla kallio pysyttelee pohjaveden pinnan alapuolelle. Maapeitteet ovat alueella melko ohuita, yleisesti 10 20 m ja paksuimmillaan n. 30 m. 3 ALUEEN GEOLOGISESTA RAKENTEESTA JA HISTORIASTA Tämä selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, jota on täydennetty paikalla tehdyillä maastohavainnoilla ja kairaustiedoilla. Viimeisimmän jäätiköitymisvaiheen aikana mannerjäätikkö virtasi luoteesta kaakkoon. Jäätikkö kulutti kallioperää, irrotti ja kuljetti kiviainesta joka lopulta kerrostui moreeniksi. Sulavan mannerjäätikön reunan vetäytyessä jäätikön sisällä virtaavat jäätikköjoet kuljettivat irtonaista kiviainesta, joka kerrostui jään reunan edessä harjuiksi. Jään reunan ollessa pidempään samassa asemassa kiviaines kerrostui jään reunan eteen. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Se on osa luodekaakko -suuntaista harjujaksoa. Muodostuma on pieni kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 reunamuodostuma. Harjujakson ja reunamuodostuman liepeet ovat peittyneet hienoainessedimenteillä. Hienoainessedimentit kerrostuivat veden peittäessä aluetta jäänreunan jo vetäydyttyä kauemmaksi luoteeseen. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Muodostuman pohjoispään alueelta on otettu maa-aineksia, mutta ottoalue on ehtinyt kasvaa umpeen. Koillisen ja lounaan puolella kulkevilta isommilta harjujaksoilta on myös otettu maa-ainesta. Harvialan alueella toimii taimitarha. Kairausten maalajinäytteiden perusteella muodostuman ylimmät maakerrokset ovat keskinkertaisesti vettä johtavia, ja alemmat kerrokset ovat hyvin vettä johtavia maa-aineksia. 4 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topo to grid interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin vastaavalla tavalla hyödyntäen alueelle aiemmin ja syksyllä 2015 asennettujen pohjavesiputkien pohjavedenpinnan tasotietoja. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 300 metriä. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 3 7. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus voitiin visualisoida ainoastaan niillä alueilla, joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin melko hyvä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 5 TULOKSET 5.1 Kallioperä 5.1.1 Kallioperän koostumus Tutkimusalueella kallioperän vallitsevat kivilajit ovat granodioriitti ja mikrokliinigraniitti. Ne ovat osa osa Etelä-Suomen graniittiseuruetta. Tutkimusalueen lähettyviltä ei löydy kalliopaljastumia. Hienoainessedimentit, moreeni ja jäätikköjokimuodostumat muodostavat 20-30 m paksun maapeitteen kallioperän päälle. Kuva 3. Harvialan tutkimusalueen kallioperäkartta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 5.1.2 Kallioperän korkokuva Kallioperä on pääosin maakerrosten peittämä, ja kallionpinnan korkeustiedot perustuvat kairausten ja painovoimamittausten tulkinnoista saatuihin tietoihin. Vuonna 2015 tehtyjen painovoimamittausten tulosten mukaan kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin +56 metristä mpy. +86 metriin mpy. Tutkimusalueen syvimmät kallionpinnat (alle 60 m mpy.) ovat linjoilla 2 ja 3 pohjavesialueen itäosassa. Korkeimmillaan kallionpinnan taso on +86 m mpy. pohjavesialueen keskellä mäellä, jossa on vielä lähes 30 m:n maapeite kallion päällä. Kallionpinta on siinä pienellä alueella pohjavedenpinnan yläpuolella. Kuva 4. Painovoimamittausten perusteella tulkittu kallionpinnan korkeustaso (m mpy.) Harvialan pohjavesialueella. Kuva T. Valjus, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 5.2 Pohjavesi ja maaperä Pohjavedenpinnan korkeustasosta saatiin tietoa kahdesta vanhasta ja kahdesta uudesta havaintoputkesta, sekä pohjavesialueen ulkopuolelta kolmesta lähteestä. Tutkimusalueen havaintoputkista, sekä lähteistä saatujen tietojen perusteella laskettu pinnankorkeusmalli on esitetty liitteessä 4. Pohjaveden kyllästämän maapeitteen eli pohjavesivyöhykkeen paksuus, sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti on esitetty liitteessä 5. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen eli vajovesivyöhykkeen paksuus on esitetty liitteessä 6. Irtomaapeitteen kokonaispaksuus on esitetty liitteessä 7. 5.2.1 Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,63 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,25 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 115 m 3. Imeytymiskertoimeksi on arvioitu 0,3. Alueella on sijainnut vedenottamo, mutta se ei ole enää käytössä. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi alueella toimivan taimitarhan takia (Suomen ympäristökeskus 2016). Pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan ja etelässä mahdollisesti Hiidenjokeen reilun puolen kilometrin päässä pohjavesialueelta (Suomen ympäristökeskus 2016). Liitteissä esitetyt alueen kolme lähdettä ovat eri valumaalueilta eivätkä liity Harvialan pohjvesialueeseen. Lähteitä ei käytetty pohjavedenpinnan mallintamisessa, mutta havaintoputken GTK10-15 pohjoispuolelle laitettiin mallinnusta varten yksi apupiste, jossa pohjaveden pinta on ojan pinnan korkeudella Harvialan pohjavedenpinnan taso on korkeimmillaan muodostuman kaakkoiskulmassa ja matalimmillaan lounaiskulmassa, koko alueella vaihtelevasti +82 ja +84 m mpy. välillä. Kaakkoiskulmasta pohjavesi virtaa länsi-lounaaseen ja luoteeseen kiertäen muodostuman keskellä olevan kalliokohouman. Putkista GTK 9-15 ja GTK 10-15 analysoiduista pohjavesinäytteistä löytyneet torjunta-ainejäämät osoittavat, että etelä osan taimitarhan alueelta virtaa pohjavettä myös pohjoisen puolella olevaa ojaan. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Tutkimusalueen keskellä olevalla mäellä kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella, ja putkien GTK 9-15 ja HP2/13 välissä taimitarhalla pohjavesivyöhykkeen paksuus on 26 metriä. 5.2.2 Irtomaakerros ja maalajimääritykset Pohjavesi on alle 1 m:n syvyydessä alueen pohjoisosassa havaintoputken GTK 10-15 läheisyydessä. Muodostuman keskiosan mäessä pohjaveden yläpuolinen maakerros on vaihtelee 10 ja 30 m:n välillä ja liepeillä vain muutamia metrejä. Taimitarhan alueella pohjaveden yläpuolinen maakerros on kolmesta kymmeneen metriä paksu. Pohjaveden yläpuolinen maakerroksen paksuus on esitetty liitteessä 6. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus vaihtelee myös runsaasti koko alueella. Maakerros on paksuimmillaan, jopa yli 30 m, alueen kaakkoisosassa pohjavesiputkien GTK 9-15 ja

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 HP2/13 välisssä. Ohuimmillaan maakerros on vain muutamia metrejä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on yli 20 metriä. Irtomaakerroksen kokonaispaksuus on esitetty liitteessä 7. Havaintoputkesta GTK 9-15 otettiin neljä maalajinäytettä ja havaintoputkesta GTK 10-15 otettiin kaksi maalajinäytettä. Näytteiden maalaji arvioitiin silmämääräisesti maaperäkairausten yhteydessä. Näiden perusteella havaintoputken GTK 9-15 kohdalla ylimpänä on 7,2 m vaihtelevasti hienoa hiekkaa ja hiekkaa, joiden vedenjohtavuus on keskinkertaista. Tämän alla on 9,4 m:n kerros vaihtelevasti hiekkaista soraa ja soraa, joiden vedenjohtavuus on hyvä. Tämän alla on kolmen metrin moreenikerros kallion pinnan yläpuolella. Havaintoputken GTK 10-15 kohdalla on päällimmäisenä 2 m kerros täyttömaata, jonka alla 8 m hienoa hiekkaa, joka vaihtui hiekaksi. Tämän kerroksen vedenjohtavuus on keskikertainen. Tämän alla on 6 m kerros vaihtelevan karkeata soraa, jonka vedenjohtavuus on hyvä. Soran alla, kallion pinnan päällä on vielä ohut moreenikerros. 6 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pohjavesiyksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Janakkalassa Harvialan (ELY-tunnus 0416554 B) toisen luokan pohjavesialueelle. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, kairauksia ja maastokartoituksia. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Se on osa luodekaakko -suuntaista harjujaksoa. Muodostuma on pieni, kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen reunamuodostuma. Harjujakson ja reunamuodostuman liepeet ovat peittyneet hienoainessedimenteillä. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Muodostuman pohjoispään alueelta on otettu maa-aineksia, mutta ottoalue on ehtinyt metsittyä. Harvialan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,63 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,25 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 115 m 3. Imeytymiskertoimeksi on arvioitu 0,3. Alueella on sijainnut vedenottamo, mutta se ei ole enää käytössä. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi (Suomen ympäristökeskus 2016). Pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan ja etelässä mahdollisesti Hiidenjokeen reilun puolen kilometrin päässä pohjavesialueelta. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Tutkimusalueen keskellä olevalla mäellä kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella, ja putkien GTK 9-15 ja HP2/13 välissä taimitarhalla pohjavesivyöhykkeen paksuus on 26 metriä. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus vaihtelee myös runsaasti koko alueella. Ohuimmillaan maakerros on viisi metriä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla ja paksuimmillaan se on muodostuman kaakkoisosassa. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on 16 metriä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Kairausten maalajinäytteiden perusteella muodostuman ylimmät maakerrokset ovat keskinkertaisesti vettä johtavia, ja alemmat kerrokset ovat hyvin vettä johtavia maa-aineksia. Espoossa 29.01.2016 Olli Sallasmaa Jussi Ahonen Tuire Valjus geologi geologi geofyysikko 7 KIRJALLISUUSLUETTELO Arjas, J. 2005. Pohjaveden havaintoputket. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas, Suomen vesiyhdistys. 88 91 s. käytännön ohjeita. Haavisto-Hyvärinen, M., Sten, C.-G. & Herola, E. 1994. Harvialan maaperäkartan 213112 selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. 9 s. Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M. 1974. Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Pöyry Oy 2014. Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Raportti 20.5.2014. Salonen, V.-P., Eronen, M. & Saarnisto, M. 2002. Käytännön maaperägeologia. Kirja-Aurora, Turun yliopisto. 237 s. Simonen, A. 1949 Kallioperäkartan selitys 1 : 100 000, karttalehti 2131 Suomen ympäristökeskus 2016. OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Pohjavesialuetiedot. https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp

368500 369000 369500 370000 6761500 Mittauslinjat ja kairaukset Harviala, Janakkala 6761500 Mitatut painovoimalinjat Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue 6761000 0 200 400 m Karttatuloste GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus GTK 10-15 L1 L2 GTK 09-15 L3 Harviala HP2/13 L4 L5 HP1/13 6759000 6759000 6759500 6759500 6760000 6760000 6761000 6760500 6760500 368500 369000 369500 370000

Liite 2 368000 368000 368500 368500 HP1/13 369000!.!. 369500 GTK 10-15 370000 370500 karkea Hieta Hiekka Sora Hiekkamoreeni Kalliomaa Täytemaa Saraturve Rahkaturve Savi Hiesu 0!.!. 371000 371500 Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35 Korkeusjärjestelmä: N2000 Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket 500 m pohjavesialue 250 Karttatuloste GTK; alueet SYKE; Pohjakartta PohjavesiMaanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Vesi HP2/13 hieno Hieta Maaperän korkokuvakartta Harviala, Janakkala GTK 09-15 Harviala!. 6762500 369500!. 6762000 Karttatuloste GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35 6761500 370000 6761000 369000 370500 6763500 6762500 6758000 6758500 6759000 6759500 371500 6759500 371000 6759000 6760000 6760500 6762000 6763000 6763500 6761500 6763000 6761000 6760500 6758500 6760000 6758000

368500 369000 369500 370000 6761500 Kallionpinnan taso, m mpy. Harviala, Janakkala 6761500 56,8-59 59-62 71-74 74-77 Pohjavesiputket GTK 2015 pohjavesialue 6761000 62-65 65-68 68-71 77-80 80-83 yli 83 painovoimatulkinnat GTK 10-15 GTK 09-15 6759000 6759000 6759500 6759500 6760000 6760000 0 200 400 m Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N2000 6761000 6760500 6760500 368500 369000 369500 370000

368500 369000 369500 370000 6761500 Pohjavedenpinnan taso, m mpy. Harviala, Janakkala Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket L Pohjaveden virtaussuunta lähde pohjavesialue alle 82,5 82,5-82,8 82,8-83,1 83,1-83,4 L L 81.9 82.4 GTK 10-15 GTK 09-15 82.9 HP2/13 82.4 HP1/13 6759000 6759000 6759500 6759500 6760000 6760000 6761500 6761000 Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N2000 0 250 500 m 6761000 6760500 6760500 368500 369000 369500 370000

368500 369000 369500 370000 6761500 6761000 Pohjavesivyöhykkeen paksuus metreinä Harviala, Janakkala L Lähde Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N2000 L L Kalllionpinta pohjaveden yläpuolella 0-2 2-5 5-10 10-15 GTK 10-15 GTK 09-15 HP2/13 HP1/13 6759000 6759000 6759500 6759500 6760000 6760000 0 400 m yli 15 6761500 6761000 6760500 6760500 368500 369000 369500 370000

368500 369000 369500 370000 6761500 Pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus metreinä Harviala, Janakkala 6761500 Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue alle 1 1-5 5-10 10-15 15-20 20-30 Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 0 200 400 m GTK 10-15 GTK 09-15 HP2/13 HP1/13 6759000 6759000 6759500 6759500 6760000 6760000 6761000 6761000 6760500 6760500 368500 369000 369500 370000

368500 369000 369500 370000 6761500 Irtomaapeitteen kokonaispaksuus metreinä Harviala, Janakkala L 6761500 L Lähde Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue 1-5 5-10 10-15 15-20 20-32 L GTK 10-15 GTK 09-15 HP2/13 HP1/13 6759000 6759000 6759500 6759500 6760000 6760000 6761000 Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaatijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N2000 0 200 400 m 6761000 6760500 6760500 368500 369000 369500 370000

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: Alue: Putki numero: 9-15 Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK Harviala Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Asentaja: J.Torniainen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: 0400 258044 Asennus päivä: 10.9.-15 10.9.-15 10.56 82.74 4.11.15 10.52 82.78 X: 6760319 Y: 369471 Z: 92.340 maanpinta ETRS-TM35FIN N2000 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 93.30 Siivilän alapään taso: 72.40 Putkimateriaali: PEH60 Putken halkaisija, mm: 60.00 Siivilän rako, mm: 0.30 Vandaaliputken materiaali: Rauta Jatkoputken pituus: 10.90 Siivilän pituus: 10.00 Kokonaispituus: 20.90 Wmax = 82.78 Wmin = 82.74 Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 0.96 Maalajit Syvyys [m] Maalaji 0-7,2 Hk 10.9 7,2-16,6 Sr 16,6-19,9 SrMr 19,9-22,9 KALLIO Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 10.0 Huomautukset Asennettu lukittava suojaputki Toimivuustesti 1min 93.30 3min 93.30 5min 93.30 10min 93.30 Näyte 1, syvyys 1-1.3 m Maalajit ovat aistinvaraisia Näyte 2, syvyys 2-3 m Näyte 3, syvyys 8-9 m Näyte 4, syvyys 18-19.3 m Destia Oy Y-tunnus 2163026-3 Osoite E-mail Puhelin Fax Turuntie 207 02740 Espoo jarno.silho@destia.fi 040 700 8728 020 444 3201

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: Alue: GTK Harviala Putki numero: 10-15 Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Asentaja: J.Torniainen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: 0400 258044 Asennus päivä: 9.9.-15 9.9.-15 1.58 83.50 4.11.15 2.53 82.55 X: 6760581 Y: 369254 Z: 83.980 maanpinta ETRS-TM35FIN N2000 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 85.08 Siivilän alapään taso: 67.28 Putkimateriaali: PEH60 Putken halkaisija, mm: 60.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Rauta Jatkoputken pituus: 6.80 Siivilän pituus: 11.00 Kokonaispituus: 17.80 Wmax = 83.50 Wmin = 82.55 Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 1.10 Maalajit Syvyys [m] Maalaji 0-0,4 Hm 6.8 0,4-2,0 Mr 2,0-10,0 Hk 10-16 Sr 16-16,4 Mr 16,4-19,4 KALLIO Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 11.0 Huomautukset Asennettu lukittava suojaputki Toimivuustesti 1min 85.08 3min 85.08 5min 85.08 10min 85.08 Näyte 1,syvyys 2-3 m Maalajit ovat aistinvaraisia Näyte 2, syvyys 11-13 m Destia Oy Y-tunnus 2163026-3 Osoite E-mail Puhelin Fax Turuntie 207 02740 Espoo jarno.silho@destia.fi 040 700 8728 020 444 3201

Harvialan pohjavesialueen kairaustulosten maalajihavainnot m mpy. 95 90 GTK 9-15 92,34 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-7,2 Hk m mpy. 65 90 85 GTK 10-15 83,98 m mpy. 7,2-16,6 Sr 85 0,0-0,4 Hm 0,4-2,0 Mr pohjavesi 82,78 m mpy pohjavesi 82,55 m mpy 2,0-10,0 Hk 80 80 75 16,6-19,9 SrMr 75 10,0-16,0 Sr 19,9-22,9 Ka 70 70 16,0-16,4 Mr Pintamaa 16,4-19,4 Ka Humus 65 KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS Karkea hiekka ja sora HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio