Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009



Samankaltaiset tiedostot
ALUEET JA HYVINVOINTI

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Kansa-koulu-II. Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

SUOMA-AKATEMIA. Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto.

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Lausuntopyyntö STM 2015

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Asiantuntijana työmarkkinoille

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Toimintasuunnitelma 2012

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta

Kaivosvesiverkosto Kohti kokonaisvaltaisempia kaivosvesiratkaisuja

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa seminaari Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI


Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset. Kansallismuseo, Hallitusneuvos Virpi Korhonen

Lapin Kuntapäivä Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi : Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla

KEKSINTÖILMOITUSLOMAKE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Naisvankien opiskelumahdollisuudet Naisvankiseminaari Kati Sunimento Rise/Keskushallintoyksikkö

Lapin TNO-palvelut Hyvien käytäntöjen esittely

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO

Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Lapsuudentutkimuksen verkosto

KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely

Liite Länsi-Suomen ESR-haun hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

HUOM! Tämä ohje korvaa päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Kotityöpalvelualan imagoon vaikuttaminen. Eija Lenkkeri

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti

Arvoisa vastaanottaja,

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

Transkriptio:

Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston tavoitteet ja tavoiteltavat tulokset... 5 4 Käytännön toimenpiteet, tulokset ja aikataulut... 6 5 Verkoston resurssit... 8 2

1 ARVIOINTIVERKOSTON TAUSTA JA TARVE Hyvinvointialan arviointitutkimuksen ja arviointiosaamisen tarvetta Pohjanmaan maakuntien alueella on yhä enemmän mm. ohjelmien ja projektien arvioinneissa sekä työn kehittämiseen arvioinnin ja laatutyön alueella. Arviointitutkijoita ja arvioinnin asiantuntijoita työskentelee Pohjanmaan maakuntien alueella erilaisissa projekteissa, yrityksissä ja muissa organisaatioissa. He eivät välttämättä aina ole edes sijoittuneina arviointitutkijan, -kouluttajan tai asiantuntijan tehtäviin, vaikka heillä on koulutusta ja kokemusta. Arviointitutkijaa haettaessa projekti tai organisaatio käyttää omia verkostojaan ja tietämystään. Mikäli tiedossa ei ole alueen arviointiosaamisen tarjonta kokonaisuudessaan, haetaan toimijoita muualta kuin Pohjanmaan maakuntien alueelta. Tämä on valitettavaa, sillä arviointitutkimuksissa liikkuu paitsi huomattavia määriä rahaa myös työtehtäviä. Mikäli oman alueen arviointiosaajia ei käytetä, vaarana on, että koulutetut arviointiosaajat valuvat alueelta pois. Arvioinnin asiantuntijoita on hyvin monenlaisilla koulutuksilla. On ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, eri alojen maisterin-, lisensiaatin- ja tohtorin tutkinnon suorittaneita. Myös täydennyskoulutusta ja esim. PD-koulutusta on hyödynnetty. Arviointikoulutus joudutaan hankkimaan monesti muualta päin Suomea. Arviointiin liittyvää koulutusta on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa nivellettynä erilaisiin opintokokonaisuuksiin, joskin arviointitutkimukseen ei vielä voi suuntautua kokonaan missään päin Suomessa. Suomessa ensimmäinen professuuri, jossa sosiaalipalvelujen tutkimukseen on yhdistetty erityisesti arviointitutkimus on täyttövaiheessa Jyväskylän yliopistossa. Se on sijoitettu yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on sen yhteisrahoittaja. Toinen syy arviointiosaamisen siirtymiseen pois Pohjanmaalta voi olla koulutustarjonta. Pohjanmaan maakuntien alueella on useita korkeakouluja, joissa arviointia voi opiskella 3

osana tutkintoja. Tämän ohella olisi luontevaa luoda myös pysyvä arviointiin keskittyvä täydennyskoulutusmalli, jonka avulla koulutuetut arviointitutkijat voisivat päivittää osaamistaan myös Pohjanmaalla. Joukko Pohjanmaan maakuntien alueen arviointitoimijoita on kokoontunut käsittelemään arviointiosaamisen tilaa ja saavutettavuutta alueellaan 20.5.2008, 15.10.2008, 10.12.2008 ja 5.2.2009. Valmistelussa on ollut mukana seuraavien tahojen edustajia: Stakes Vaasan alueyksikkö (1.1.2009 lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan yksikkö) Seinäjoen ammattikorkeakoulu / SeAMK Tutkimus- ja kehittämispalvelut Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Vaasan yliopisto, Levón-instituutti / Tutkimus- ja arviointiyksikkö Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti Åbo Akademi Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Vaasan keskussairaala BoWer-hanke (Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja osaamisen keskittymä) Tapaamisissa on käsitelty arviointiosaamisen saavutettavuutta, toimijoiden hajanaisuutta, koulutustarpeita, työllisyysnäkymiä sekä spesifioitu arviointiosaamisen tarvetta Pohjanmaan maakuntien alueella. Kokoontumisissa on nähty tärkeänä jatkaa verkoston työskentelyä. On päätetty, että verkostolle laaditaan toimintasuunnitelma vuoden 2008 loppuun mennessä. 4

Tässä toimintasuunnitelmassa tarkennetaan arviointiverkoston tarve, käytännön toimenpiteet, toimijat, resurssit, aikataulut tavoitteet ja eri toimijoille tästä tuleva hyöty ja vaikutukset. Toimintasuunnitelma koskee pääosin vuotta 2009, mutta myös vuonna 2008 aloitetut asiat ovat mukana. 2 ARVIOINTIVERKOSTON TOIMINTA-ALUE JA KOHDERYHMÄT Arviointiverkosto pyrkii kokoamaan yhteen eri organisaatioissa olevia arvioinnin asiantuntijoita ja ammattilaisia Pohjanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Arviointiverkosto koostuu arviointitutkijoista, kouluttajista ja tutkijoista alueella toimivissa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa sekä yksityisissä arviointipalveluja tarjoavissa yrityksissä, jotka haluavat tuoda arviointipalvelujaan esille, parantaa tavoitettavuutta ja lisätä yhteistyötä muiden palveluntuottajien kanssa. Verkosto pyrkii palvelemaan erilaisia kohderyhmiä, jotka tarvitsevat arviointia tai arviointiosaajia. Verkoston kohderyhminä ovat arvioinnin asiantuntijat ja ammattilaiset, jotka haluavat päivittää arviointiosaamistaan tai kouluttautua edelleen, eri alojen ammattilaiset ja asiantuntijat kunnissa, kuntayhtymissä ja yksityisellä sektorilla, jotka tarvitsevat arvioinnin suunnittelua, toteutusta tai arviointikonsultaatiota, projekteissa toimivat, kuten projektipäälliköt, projektien arviointeja tekevät/suunnittelevat/toteuttavat sekä myös rahoittajat, jotka tarvitsevat tietoa arviointiosaamista tarjoavista toimijoista. 3 ARVIOINTIVERKOSTON TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT TULOKSET Arvioinnin kehittämishankkeita saadaan alueelle paremmin Arviointiosaamisen taso alueella nousee 5

Alueen arviointiosaajien tunnettuus (myös keskinäinen tunnettuus) ja saavutettavuus paranee Alueen arviointitutkijoiden työllistyminen paranee Alueelle syntyy lisää työtehtäviä ja työllistymismahdollisuuksia arvioinnin parissa Tietämys alueella annettavasta arviointikoulutuksesta lisääntyy Alueella toimivien arviointitoimijoiden (tutkijat, kouluttajat) verkostoituminen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti paranee Arviointipalvelujen tuotteistaminen ja hinnoittelu selkiytyy Verkoston toiminta käynnistetään aluksi ilman erillistä organisoitumistapaa. Verkostoon liittyminen ei edellytä sitoumuksia tai velvoitteita ja verkostosta voi irrottautua milloin vain. 4 KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET, TULOKSET JA AIKATAULUT Verkosto on käynnistynyt syksyllä 2008, jonka aikana on kartoitettu erilaisia arviointiosaamisen tarpeita. Kartoitusta on tehty pääsääntöisesti yhteisten kokoontumisten yhteydessä. Kokoontumisten yhteydessä on kartoitettu Pohjanmaan maakuntien alueella olevia arviointitoimijoita sekä saatavilla olevaa arviointitukea (esim. KASTE-ohjelman arviointituki, projektit, yksityinen ja julkinen sekä kolmas sektori: arviointitutkijat, -kouluttajat, arviointikoulutuksia käyneet, tutkimus- ja koulutustoimijat). Tämän vuoksi ei enää toteuteta erillistä tarvekartoitusta, jota aiemmin suunniteltiin, koska sen ei nähty enää tuottavan tässä vaiheessa oleellista lisätietoa verkoston tarpeista. Verkosto on käynnistetty syksyllä 2008 pidetyissä kokouksissa (20.5.2008, 15.10.2008 ja 10.12.2008). Toiminnan keskeisenä foorumina on päätetty edelleen jatkaa verkostotapaamisia, joissa suunnitellaan ja kehitetään toimintaa edelleen. 6

10.12.2008 pidetyssä verkostotapaamisessa on avattu toiminnan näkyvyyden parantamiseksi nettisivut, joita ylläpidetään toistaiseksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) toimesta. Verkkosivuille pääsee linkistä http://www.seamk.fi/suomeksi/etsitko_palveluja/projektit/kehittamisprojektit.iw3, josta avautuvan sivun alalaidasta löytyy linkki Arviointiverkosto. Verkkosivuille eri toimijat voivat tuoda tiedoksi seuraavia asioita: - Arviointiverkostoon liittyminen tai siitä irrottautuminen. Toimitetaan organisaation yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite). - Yrityksen tai organisaation toteuttamat meneillään olevat tai tulevat arviointikoulutukset, joihin voi hakeutua (tiedot koulutuksen nimestä, ajankohdasta, laajuudesta ja pari sanaa sisällöstä sekä yhteystiedot, mistä saa lisätietoja) - Yrityksen tai organisaation toimesta tehdyt arviointitutkimukset (linkkinä tai PDF-tiedostona) - Yrityksen tai organisaation tarjoamat arviointipalvelut (esim. konsultaatiot, arviointitutkimuspalvelut tms) Tiedot toimitetaan sähköpostitse Minna Kivipellolle, joka ylläpitää sivustoa. Tietojen välittämisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että myös tiedon vanhentuminen/poistaminen sivulta huomioidaan ilmoittamisen yhteydessä (minna.kivipelto@seamk.fi) Sivujen päivittäjä ei vastaa vanhentuneista tiedoista, joista ei ole toimitettu asianmukaista ilmoitusta. Verkoston tavoitteena saada aikaan osaamisrekisteri/-pankki, josta saavuttaa helposti arviointitoimijat, koulutukset, kv-vierailut, tehdyt arviointitutkimukset ja selvitykset jne. Lisäksi verkosto pyrkii antamaan panoksensa alueella toimivien arviointiosaajien kouluttamiseen. Verkosto kokoaa alueella olevaa koulutustarjontaa tiedoksi toimijoille. Lisäksi on tavoitteena aloittaa keväällä 2009 suunnittelu arvioinnin täydennyskoulutuksesta tai PDohjelmasta. Koulutuksen toteuttamiseksi haetaan erillistä rahoitusta. 7

Arviointiverkosto pyrkii parantamaan alueen arviointitoimijoiden valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoitumista työpajojen, seminaarien ja kv-asiantuntijavaihtojen ja nettisivuilla olevan tietopankin avulla. Ensimmäinen seminaari on tavoitteena pitää toimijoiden yhteistyönä esim. keväällä 2009 tai syksyllä 2009). Verkosto edistää alueella olevien arviointitoimijoiden toimeksiantoja tuomalla alueen arviointiosaaminen tunnetuksi (nettisivut, seminaarit, yhteisprojektit, julkaisutoiminta, tiedotus- ja vaikutustoiminta) (Alkaen kevät 2009) Verkoston toiminnan vakiintuessa on mahdollista kehittää myös muita arviointiosaamista tukevia välineitä, kuten Arviointiosaamisen markkinoinnin ja viestinnän tehostaminen ml tietotekniset sovellukset Uudet arviointivälineet Verkkosivujen ja osaamispankin kehittäminen, mahdollinen Newsletter Koulutusten jatkuva kehittäminen Arviointipalvelujen toimivuuden arviointi? Arviointiosaamisen hinnoittelun ja tuotteistamisen tuki 5 VERKOSTON RESURSSIT Verkosto rakennetaan siihen liittyvien toimijoiden omien resurssien turvin. Resurssien käytöstä sovitaan arviointiverkoston tapaamisissa. Erilliset koulutuskokonaisuudet (kuten arvioinnin täydennyskoulutus tai PD-koulutus) toteutetaan hankerahoituksella. 8

Seminaarien ja asiantuntijavaihtojen toteuttamiseen haetaan tapauskohtaisesti erillisrahoitusta. 9