Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Samankaltaiset tiedostot
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Savon ilmasto-ohjelma

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Suomen muuttuva ilmasto

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Savon ilmasto-ohjelma

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Ilmastonmuutos ja työelämä

KESKI-SUOMI JA ILMASTONMUUTOS

Edessä väistämätön muutos

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Hiilineutraalit kunnat

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Yritysten ilmastoviisaat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa

Ruoka on osa hyvinvointia

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

ClimBus Business Breakfast Oulu

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Ilmastoneuvottelut. Yhteinen sopimus kahdessa tunnissa

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Pintavaluntamallinnus ja monitavoitearviointi hulevesiratkaisujen suunnittelun apuvälineenä

Miten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelulla vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin? Rakennusfoorumi,Rakennustieto, 2.10.

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Transkriptio:

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate

2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset partnerit ulkojäseninä Ilmastonmuutoksen alueellistaminen Hillitseminen kohdealueilla Vaikutukset alueellisesti Varautuminen alueellisesti Ilmastonmuutoksen vaikutukset/hillintäkeinot Päätöksenteko Rakennettuun ympäristö - Aluesuunnittelu Liikenne, energia, asuminen, maatalous Liiketoimi ja yritykset: ilmastonmuutokseen varautuminen, bisnesideat Kohderyhmänä: Päättäjät, suunnittelijat Elinkeinoelämä

Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmasto Ilmakehän tila, jossa kuvataan pitkäaikaisia (esim. 30 vuoden) trendejä. -Voivat palvella ennusteina niille olosuhteille jotka tietyssä paikassa koetaan - Tähän turisti varautuu. Tätä hän hakee. Sää ilmakehän tämänhetkinen tila, joka on määritetty useiden meteorologisten muuttujien (lämpötila, tuuli, pilvisyys, sademäärä /kosteus) avulla. -Tämän turisti kokee kohteessa, tämä vaikuttaa turistin aktiviteetteihin ja tyytyväisyyteen Mitä tapahtuu kun ilmasto muuttuu? - Lämpötilan nousu 2 C (EU 2020) - Lämpeneminen suurinta pohjoisilla leveyspiireillä - Lumipeitteen väheneminen jatkuu - Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät - Ennustettavuus- toimivatko sääennusteet?

Viljelyalueet siirtyvät pohjoiseen: Satomäärien kasvu,150 km/ o C Lumipeitteen väheneminen -Asuminen -Liikenne - Vapaa-aika Metsät: -Kasvu Kiihtyy - Rajallinen sopeutuminen Rankkasateiden riski talvella-> valunnan aiheuttamat tulvat! Valunnan vähentyminen kesällä Kesälämpötilojen kohoaminen: Ilmastointienergian tarve + 100% Biodiversiteetin väheneminen ja sukupuuton riskit Hyönteisten ja veden kautta leviävien tautien yleistyminen Talvilämpötilojen kohoaminen: lämmitysenergian tarve 20-30% Hallitsemattomat muutokset joilla on suuria ennaltaarvaamattomia seurauksia (mannerjäätiköt, ikirouta, valtamerten termohaliinikerrokset) ILMASTON LÄMPENEMINEN

Maailman kasvihuonekaasupäästöt 2004. 26 583 Milj.t CO 2 ekv. Keski-Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2,8 Milj.t CO 2 ekv Turismin päästöt 1 302 Milj.T CO 2 ekv. EU-27 maiden kasvihuonekaasupäästöt 2004. 5 215 Milj.t CO 2 ekv. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2004. 81 Milj.t CO 2 ekv.

Kasvihuonekaasupäästöt Keski-Suomessa 2005 Liikenne 27 % Muut 2 % Maatalous 15 % Lämmitys 27 % Kaatop. Muut + 1 % Yhdyskuntien KHK päästöt jätevesi 7 % (% CO 2 eq tot) Teollisuus 26 % Energia 65 % Yhdyskunnat 30 % Kasvihuonekaasupäästöt (% CO 2 eq tot) toimialoittain Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmastoja energiapolitiikasta: -Suomen päästövähennykset 80 % v 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä -Lyhyen ja pitkän aikavälin päästöleikkaukset tahtia, joka takaa pitkän aikavälin tavoitteen toteutumisen -Energiatehokkuus, energiansäästö, kestävä teknologia, passiivitalot, verouudistukset Lähde: Onkila ym.(2008) Keski-Suomen ympäristöanalyysi - loppuraportti

Ilmastonmuutoksen hillitseminen -turismi Majoitus 21 % muu kulkeminen 3 % Muut aktiviteetit 4 % Lentäminen 40 % Uudet tavat saavuttaa kohdealue - raideliikenne, bussit - yhdistelmät, joustavuus liikkua kohdealueella - joukkoliikenne, polkupyörät - vesiliikenne Henkilöauto 32 % Turismin maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt prosenttiosuuksina majoittaa kohdealueella - energiasäästöt, matalaenergia yms. - uusiutuvat energiat - henkilöstön koulutus tarjonnassa - ilmastoystävällisyys läpäisyperiaatteella - paikallisruoka, paikalliset perinteet yms. Haaste: Mitkä ovat Keski-Suomen valtit tulevaisuudessa?

Keski-Suomi tulevaisuudessa lämpötilat 0,0 J-T-H muutos 6,4 C 10,0 M-H-T muutos 5,2 C -2,0 8,0-4,0 6,0-6,0 4,0-8,0 2,0-10,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 K-H-E muutos 3,0 C 0,0 10,0 S-L-M 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 muutos 4,2 C Keskilämpötilan [ C] muutos v 2100 (B2) J-T-H : joulu-tammi-helmi M-H-T: maalis-huhti-touko K-H-E: kesä-heinä-elo S-L-M: syys-loka-marras

Keski-Suomi tulevaisuudessa - Sademäärä 250,0 225,0 J-T-H 250,0 225,0 M-H-T Lisäystä 50% Lisäystä 0% 200,0 200,0 175,0 175,0 150,0 150,0 125,0 125,0 100,0 100,0 75,0 75,0 250,0 225,0 200,0 175,0 150,0 125,0 100,0 75,0 K-H-E Lisäystä 20% 250,0 225,0 200,0 175,0 150,0 125,0 100,0 75,0 S-L-M Lisäystä 40% Sademäärän [mm] muutos v 2100 (B2) J-T-H : joulu-tammi-helmi M-H-T: maalis-huhti-touko K-H-E: kesä-heinä-elo S-L-M: syys-loka-marras

Keski-Suomi vuonna 2100? Lämpötilat tulevat nousemaan Keskilämpötila nyt (1971-2000) +2,6 C nousee n 5 C vuosisadan loppuun mennessä Talvi jopa +7 C, kesä +3 C Keskituulennopeus nousee hieman Vesisateet ja sateen rajuus lisääntyvät Sademäärä ka nyt (1971-2000) 639 mm Sademäärä lisääntyy 30% Talvi jopa 60% (70 mm), kesä 10% (20 mm) Lumimäärät vähenevät, lumimyrskyt voivat kuitenkin olla ankaria Järvet jäässä nykyistä lyhyemmän ajan Aallokko, kosteus, roiskeet lisääntyvät Oma oikeudenmukainen osa päästöjen vähentämisessä niin että lämpeneminen voidaan kansainvälisellä yhteistyöllä rajoittaa enintään 2 C Näytetään esimerkkiä ja kehitetään kestäviä ratkaisuja

Sopeutuminen turismi Epävarmuuden lisääntyminen - pohjoisessa ilmastonmuutoksen vaikutukset jo noin 10-20 vuoden sisällä - Itämeren alueen lisääntyvä turismi voidaanko tämän varaan laskea? - vaihtoehtoja, uusia innovaatioita Alueen voimavarat eivät ole ainoastaan lumessa ja talvessa Keski-Suomeen voidaan rakentaa vahvoja ilmastoystävällisiä ja sopeutuvia konsepteja. Tulevaisuus on jo alkanut; sopeutuminen on jo käynnissä.

KIITOS MIELENKIINNOSTANNE, aloitetaan keskustelu!

Vuotuinen keskilämpötila [ C]. Poikkeamat 1960-1990, liukuvana kymmenen vuoden keskiarvoina, vihreä (A2) punainen (B2) Oma oikeudenmukainen osa päästöjen vähentämisessä niin että lämpeneminen voidaan kansainvälisellä yhteistyöllä rajoittaa enintään 2 C Vuotuinen sadanta [%]. Poikkeamat1960-1990, liukuvana kymmenen vuoden keskiarvoina, vihreä (A2) punainen (B2)

Päästöskenaariot A2 ja B2 hallitustenvälisen ilmastopaneelin mukaan A2: nopea väestönkasvu, intensiivinen energiankulutus B2: hitaampi väestönkasvu ja alhaisempi energiankulutus Ilmastomallisovellutus RCA3 (Rossby keskus, Ruotsi) Ilmastomallit vertaavat tulevaisuuden ilmastoa ajanjaksoon 1961-1990 Tulokset ovat skenaario tulevaisuuden ilmastosta, niiden avulla ei voida ennustaa yksittäisen paikan tai tietyn ajankohdan säätietoja Mallin resoluutio 50 km * 50 km