Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena



Samankaltaiset tiedostot
Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA

Sammutuslaitteiston hankintaprosessi, monikriteeri-ilmaisimet (henkilöturvallisuuskohteet)

MITEN ASUNTOJEN PALOKUOLEMIA VOIDAAN TEHOKKAASTI VÄLTTÄÄ? Johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 4.8.

Poistumisturvallisuusselvitys. Vesa-Pekka Tervo ylitarkastaja

Poistumisturvallisuus selvitykset. Sosiaali- ja terveystoimi Pelastuslaitos

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

HENKILÖTURVALLISUUSKOHTEISSA VUONNA 2017 AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON AKTIVOITTANEET TULIPALOT

Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

PALORAI. Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

Tilastollinen tutkimus Ylitarkastaja Antti Nenonen Tukes Sähköpalokuolemat Suomessa Antti Nenonen, Tukes

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTAOPAS

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

Iäkkäiden henkilöiden paloturvallisuuden parantaminen ja palokuolemien vähentäminen

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki Jaana Rajakko

Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos

nykyisyys- ja tulevaisuus sekä

Ajankohtaista säädöksistä

OHJE 1 (9) AJä POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

HOITOLAITOSTEN TULIPALOT

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

Hoitolaitosten ja erityisryhmien paloturvallisuus

Pelastustoimen ajankohtaisia asioita

Hoitolaitosten poistumisturvallisuusselvitys työryhmän loppuraportti. Poistumisturvallisuustilanne Suomessa 2014 vuoden lopussa

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

TURVALLISUUSKARTOITUS

PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki Henkilöturvallisuutta parantavan sammutuslaitteiston valinta

Tarveselvitysvaiheessa selvitettävät korjauskustannuksiin vaikuttavat asiat. JAMILAHTI Marika Salonen, RI opiskelija, TTS

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Jari Turunen AUTOMAATTINEN SAMMUTUSLAITTEISTO ASUNNOISSA JA HOITOLAITOKSISSA

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille

Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot

Turvallisuustilanne vanhusten asumisessa ja suositukset sen parantamiseksi

TURVALLISUUSKARTOITUS

AUTOMAATTISTEN PALOILMOITTIMIEN ILMOITUKSENSIIRTOYHTEYDEN VALVONTA

Automaattisten paloilmoittimien ilmoituksensiirtoyhteyden valvonta

Palonilmaisu sekä sammutuslaitteistojen toimintaan vaikuttavista tekijöistä tehdyt huomiot tarkastuksilla

Ajankohtaista säädösrintamalta

Erityisasuminen Turjo Jaakkola

Paloriski-ilmoitus: Ilmeisen paloriskin määrittely, ilmoitusvelvolliset, ilmoitusmenettely

TURVALLISUUSKARTOITUS

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

TURVALLISUUSKARTOITUS

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus.

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

KANSALLISEN TILANNEKUVAN KOKOAMINEN POISTUMIS- TURVALLISUUSSELVITYS- VELVOLLISTEN KOHTEIDEN TURVALLISUUSTASOSTA

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

Industrial Fire Protection Handbook

RAKVV Hki Kirsi Rontu

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

TURVALLISUUSKARTOITUS

Paloturvallisuus Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät

Vuoden 2006 hälytystehtävät

RIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Tukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu.

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri

TURVALLISUUSKARTOITUS

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

REDI KALASATAMA. Asuintorni T3 paloturvallisuus

Investointiavustukset erityisryhmille

TURVALLISUUSKARTOITUS

s a m m u t u s j ä r j e s t e l m ä Uponor-sammutusjärjestelmä erityisasumisen kohteisiin

TURVALLISUUSKARTOITUS

Määräaika toteuttamissuunnitelman laatimiselle:

Ajankohtaista lainsäädännöstä. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Helsinki Kirsi Rajaniemi

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen

Ajankohtaiskatsaus paloturvallisuudesta ja pelastustoimen laitteista. Petri Mero, johtava asiantuntija

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace Urho Säkkinen

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa. Tilastotietoja STEP-hanke

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011

Sosiaali- ja terveyslautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTO- ALOITEET

ÄÄNIEVAKUOINTIJÄRJESTELMIEN

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA

SPEKin ajankohtaisia. turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino puh

TURVALLISUUSKARTOITUS

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

Hoitolaitosten ja erityisryhmien asumisyksiköiden paloturvallisuus Selvitys. Sisäinen turvallisuus

Transkriptio:

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen aluepelastuslaitos seppo.mannikko@tampere.fi Sprinklauksen yleinen kehitys henkilösuojauksessa 1967 ryhdyttiin USA:ssa selvittämään sprinklauksen käyttömahdollisuuksia henkilösuojauksessa tavoitteena mm. riittävän tehokas henkilösuojaus (nopeatoimisuus) edullinen hinta asuntokäyttöön soveltuva tuote 40 vuoden ajan on siis kehitetty (optimoitu) tähän tarkoitukseen mahdollisimman hyvin soveltuvia tuotteita kaikki nämä tiedot on käytettävissä Suomessa nyt, meidän ei tarvitse keksiä sitä alusta asti uudelleen! 1

Sprinklauksen tilanne Suomessa henkilösuojauksessa vuonna 2007 1) 2) Maaningan palon jälkeen kehitettiin turvallisuusselvitysmenettely suuronnettomuuksien estämiseksi riskikohteissa E1/2002 pelastuslaki ja asetus 2004 Sprinklauksen osalta lainsäädännölliset puitteet kunnossa Asumisen paloturvallisuuden kehittäminen sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite palokuolemien merkittävästä vähentämisestä koskee pääasiassa yksittäisiä palokuolemia asumisessa Sprinklauksen osalta keskustelun alla oleva asia, selkeät päätökset puuttuvat vielä Vanhusten palvelutalon tulipalo Maaningalla 4.12.1999 5 vanhusta menehtyi rakennus tuhoutui täysin kokonaisvahingot noin 2 milj. palo luokiteltiin suuronnettomuudeksi 2

Poistumis /pelastamisreitit ja ajat Onnettomuustutkinnan keskeisin havainto ja suositus Henkilöiden toimintakyky (= havaintokyky, liikuntakyky ja ymmärryskyky) pitää ottaa huomioon paloturvallisuutta mitoitettaessa. Laaditaan toiminnallinen paloturvallisuusselvitys silloin, kun henkilöiden toimintakyky on alentunut tai rajoitettu 3

Turvallisuusselvityksen laatiminen Pystyykö asukas/potilas itse poistumaan asunnosta/huoneesta enintään 2 3 minuutissa asunnosta tai potilashuoneesta palon havaitsemisesta ei Ehtivätkö auttajat ajoissa pelastaminen syttyneestä huoneesta 2 3 minuutissa evakuointi potilasosastosta enintään 15 minuutissa evakuointi naapuriasunnoista 30 tai 60 minuutissa kyllä Palovaroitin ei kyllä Automaattinen sammutuslaitteisto (sprinklaus) vaatimus, mikäli asukkaiden/potilaiden poistuminen tai pelastaminen ei onnistu riittävän nopeasti Automaattinen paloilmoitin E1/ 2002 Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen rakennuslupahakemukseen liitetään turvallisuusselvitys (kohta 11.7) Se laaditaan henkilöturvallisuuden kannalta vaativiin kohteisiin. tyypillisiä kohteita ovat: sairaalat, vanhainkodit, vanhusten ja muiden erityisryhmien palvelutalot, dementiakodit, hoitokodit, ryhmäasunnot, senioritalot ja vastaavat tilat (YM:n opas 39). Riittävä paloturvallisuustaso määritetään turvallisuusselvityksen perusteella 4

Lopputulos Nykyisillä henkilökunnan määrillä ja palokunnan toimintavalmiudella turvallisuusselvitys johtaa lähes aina kohteen varustamiseen automaattisella sammutuslaitteistolla. (YM:n opas 39) Pelastuslainsäädäntö Pelastuslaki (468/2003) ja asetus (787/2003): voimaan vuoden 2004 alusta edellyttää vastaavaa turvallisuusselvitysmenettelyä olemassa olevissa kohteissa (selvityksen määräaika oli vuoden 2005 alkuun!!!) havaitut puutteet paloturvallisuudessa korjattava johtaa myös lähes kaikkien vanhojen turvallisuusselvityskohteiden sprinklaukseen 5

Turvallisuusselvitysten tilanne Suomessa nyt Sisäasiainministeriössä (V P Tervo) on kartoitettu tilanne keväällä 2007 Paljon on saatu aikaiseksi (lähes 500 turvallisuusselvityskohdetta on jo sprinklattu) Aikataulut ja tulkinnat vaihtelevat alueittain vielä paljon ja ne kaipaavat yhtenäistämistä ja ohjausta Turvallisuusselvitysvelvollisia kohteita / 10.000 asukasta 3 5 kpl 6 8 kpl 9 11 kpl Ka. 7,3kpl 6

Turvallisuusselvitys valmis 33 49% 50 80% 81 100% Turvallisuusselvityksen lopputulos sprinklaus Osuus turvallisuusselvitysvelvollistenkohteiden kokonaismäärästä: 6 33% 34 54% 55 76% ka. 40% 7

Sprinklaus asennettu Osuus turvallisuusselvitysvelvollistenkohteiden kokonaismäärästä 0 10% 11 20% 21 33% kaikista: 13% Toteutettuja yhteensä noin 430 kpl. Miten tämä voi olla niin vaikeaa!!! Sprinklauksen tarve määräytyy turvallisuusselvityksestä, muusta lainsäädännöstä tai omasta halusta Sprinklaus toteutetaan aina kyseiseen kohteeseen sovellettavien sääntöjen mukaisesti määräytymisperusteesta riippumatta CEA 4001: 2007 06 (fi) sekä sen O liite ja T liite selkeyttävät tilannetta (oikovat väärinkäsityksiä) Jokaisen toimijan pitää vain muistaa oman roolinsa (tilaaja, suunnittelija, asentaja, tarkastaja, viranomainen, TUKES) 8

Asumisen paloturvallisuuden kehittäminen Sisäisen turvallisuuden ohjelma! Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän päätös asumisen paloturvallisuuden edistämisen ohjelmasta Tavoite saada vähennettyä palokuolemat Suomessa hyvälle eurooppalaiselle tasolle Palokuolemien määrä vuosina 1997 2006 ja tavoite vuoteen 2012 120 100 103 101 104 90 95 107 110 94 Palokuolemien määrä 80 60 40 75 79 68 57 49 41 35 30 20 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 e 2005 t 2006 t 2007 t 2008 t 2009 t 2010 t 2011 t 2012 t Tilastokeskus 1997 2003, ennuste 2004, tavoite 2005 2012 9

Palokuolemat asumisessa Perussyyt ovat samat kuin turvallisuusselvityskohteissa toimintakyvyn heikkeneminen tai puuttuminen on perussyynä lähes kaikissa palokuolemissa Yksin asuminen lisää riskiä ja vähentää selviytymismahdollisuuksia Ketkä tulipaloissa kuolevat Suuressa vaarassa ovat henkilöt, joilla paloturvallisuuden kannalta kriittinen toimintakyky on alentunut tai puuttuu Kohtalokkaan tulipalon aikana yksin tai toisen samanlaisen kanssa vanhuksia, joiden toimintakyky jo alentunut henkisesti sairaita tai häiriintyneitä fyysisesti sairaita alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden liikakäyttäjiä pieniä lapsia 10

Odotettavissa oleva kehitys Riskiryhmiin kuuluvien määrä ja osuus koko väestöstä kasvaa seuraavien vuosikymmenien aikana Palokuolemien määrä kasvaa vastaavasti ellei tehdä oikeita ja riittäviä toimenpiteitä Väestön ikääntymisen vaikutus ilman muiden muutosten huomioimista lisää odotettavissa olevien palokuolemien määrän vuoteen 2025 mennessä 130 140:een. Paloturvallisuuden parantamiseen käytettävien keinojen vaikutus palokuolemiin Itsestään sammuvat savukkeet, vaikutus = 10 15 kpl/v Palovaroitin, vaikutus = 5 10 kpl/v Paloturvalliset sähkölaitteet (liedet ja televisiot), vaikutus = 5 10 kpl/v Valistus ja neuvonta, vaikutus =pieni Palokunnan toiminnan tehostaminen, vaikutus = pieni Automaattinen sammutuslaitteisto kaikkiin riskiryhmien asukkaiden asuntoihin, vaikutus = 60 90 kpl/v (turvallisuusselvityskohteiden osuus tästä n. 10 kpl/v) 11

Ei tämä voi olla niin vaikeaa!!! Toimialalle pitää vihdoin saada aikaiseksi yhteinen tavoite/ohjelma, jota markkinoidaan omalle alalle ja muille paloturvallisuuteen vaikuttaville tahoille Kentän sekava tilanne, jossa kaikki toimijat (paikalliset ja valtion pelastusviranomaiset, suunnittelijat, asennusliikkeet, tarkastuslaitokset, TUKES) osallisina, pitää saada järjestykseen ja isännän otteeseen. Välittömässä toimintavalmiudessa 24/7 12