KIRJALLINEN KYSYMYS 414/2008 vp Eläkkeellä olevien henkilöiden ansiotulorajat Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeelle siirtymisen ei pitäisi olla esteenä työnteolle tai pienimuotoisille ansioille. Kuitenkin eri eläkemuotojen välillä on suuria eroja sen suhteen, paljonko eläkkeellä oleva saa ansaita kuukaudessa. Ansiotulorajat vaihtelevat ainakin yksilöllisen varhaiseläkkeen 257,78 eurosta maatalouden luopumiseläkkeen 588,54 euroon. Kaikissa eläkkeissä ei ole euromääräisiä rajoja, vaan rajat määritetään prosentteina eläkkeen perusteena olleesta työtulosta. Korkeatkin ansiot eläkkeellä ollessa ovat siis mahdollisia, mutta vain osalle eläkeläisistä. Eläkemuodosta riippuu, missä vaiheessa ansiotuloraja tulee vastaan ja millä tavoin se vaikuttaa eläkkeeseen. Eläke saattaa laskea portaittain tai keskeytyä kokonaan ylityksen ajaksi. Erottelua ei tehdä saatavien tulojen säännöllisyyden tai satunnaisuuden mukaan. Eläkeläisillä, joilla lisätulojen vaikutus toimeentuloon on suurin, ansiotulorajat ovat myös alimmat. Eläkkeeseen vaikuttaviksi ansioiksi lasketaan niin työnteosta saatu palkka kuin myös erilaiset luottamustehtävien kokouspalkkiot sekä esimerkiksi omassa omistuksessa olevalla ravihevosella saadut voitot. Näin ollen esimerkiksi sattumanvaraisen voittosumman vuoksi eläke voi keskeytyä ja tilanne muuttua kohtuuttomaksi eläkettä nauttivan kannalta. Myös se, ettei ansioita tarkastella pidemmissä ajanjaksoissa, aiheuttaa ongelmia nimenomaan satunnaisten tulojen osalta. Henkilö, joka ansaitsee esimerkiksi luopumiseläkkeellä ollessaan yhden kuukauden aikana muutaman tuhannen euron tulon, menettää eläkkeen tuolta ajanjaksolta. Sen sijaan vastaavan tai jopa suuremman ansion saavalla henkilöllä samaa vaikutusta ei ole, jos hän kykenee jaksottamaan tuloja usealle kuukaudelle. On tunnustettu, että eläkeikäisten osittaistakin työpanosta tarvitaan työmarkkinoilla työvoimapulan ehkäisemiseksi. Kuitenkaan eläkejärjestelmä ei kannusta ottamaan vastaan lyhyitäkään työtehtäviä, vaikka eläkkeellä olevalla kykyä ja halua niihin saattaisi riittääkin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä eläkelakien ansiotuloja koskevien määräysten yhtenäistämiseksi, työelämään osallistumisen kannustavuuden parantamiseksi ja eläkeläisten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tapauksissa, joissa eläkkeellä olevilla on ansiotuloksi katsottavia tuloja? Versio 2.0
Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2008 Markku Pakkanen /kesk Lauri Oinonen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 414/2008 vp Markku Pakkanen /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markku Pakkasen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 414/2008 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä eläkelakien ansiotuloja koskevien määräysten yhtenäistämiseksi, työelämään osallistumisen kannustavuuden parantamiseksi ja eläkeläisten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tapauksissa, joissa eläkkeellä olevilla on ansiotuloiksi katsottavia tuloja? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Voimassa olevassa lainsäädännössä ansiorajoja on muun muassa osa-aikaeläkkeessä, työkyvyttömyyseläkkeessä, yksilöllisessä varhaiseläkkeessä ja työttömyyseläkkeessä. Tämän lisäksi eräät maatalouden pääomaeläkkeet, muun muassa luopumistuki ja sukupolvenvaihdoseläke, sisältävät ansiorajoja. Yksilöllisen varhaiseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on työkyvyn alentuminen. Yksityisten alojen eläkelakien mukainen yksilöllinen varhaiseläke on eläkelajina lakannut kokonaisuudessaan vuoden 2007 alussa. Tällöin viimeistenkin ennen vuotta 1944 syntyneiden henkilöiden yksilölliset varhaiseläkkeet ovat heidän täyttäessä 63 vuotta muuttuneet vanhuuseläkkeiksi. Julkisten alojen eläkejärjestelmistä voidaan kuitenkin vielä maksaa ja myöntää yksilöllinen varhaiseläke sellaisille vuosina 1944 1947 syntyneille viranhaltioille ja työntekijöille, joilla oli oikeus ammatillisen eläkeiän valintaan, mutta jotka jättivät tämän valinnan tekemättä. Yksilöllisen varhaiseläkkeen suuruutta määrättäessä siihen luetaan mukaan tuleva aika eli aika eläketapahtumasta vanhuuseläkeikään. Yksilöllisen varhaiseläkkeen rinnalla saa ansaita enintään 257,78 euroa kuukaudessa vuoden 2008 indeksitasossa. Jos yksilöllisen varhaiseläkkeen saajan ansiotulot ylittävät edellä mainitun ansiorajan, maksetaan yksilöllinen varhaiseläke puolitettuna. Jos ansiotulot kuitenkin ylittävät 3/5 tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta palkasta, eläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jää lepäämään. Lepäämässä olevaa yksilöllistä varhaiseläkettä voidaan hakemuksesta alkaa maksaa uudelleen, jos ansiotulot myöhemmin laskevat. Työttömyyseläkkeen myöntämisen perusteena on ikääntyneen henkilön pitkään jatkunut työttömyys ja että työvoimatoimisto ei ole voinut osoittaa hänelle sopivaksi katsottavaa työtä. Työttömyyseläkkeen maksamisen jatkumisessa lähtökohtana on, että henkilö on edelleen työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Työttömyyseläkkeellä oleva henkilö ei kuitenkaan menetä työttömyyseläkettään, vaikka hän koko eläkkeellä oloaikansa jatkuvasti tekee ansiotyötä, jos kuukausiansio jää alle 588,54 euron kuukaudessa vuoden 2008 indeksitasossa. Jos työttömyyseläkkeellä olevan henkilön ansiotulot tilapäisesti ylittävät joinakin kuukausina nousevat edellä mainitun ansiorajan, keskeytetään eläkkeen maksaminen näiltä kuukausilta. Eläke voi olla näin keskeytyneenä enintään vuoden ajan. Jos henkilön työttömyyden jatkumisesta tulee ilmoitus vuoden sisällä eläkkeen keskeyttämisestä, jatketaan eläkkeen maksamista. Viimeisten työttömyyseläkkeiden maksaminen päättyy vuonna 2012. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden ikääntyneiden pitkäaikaistyöt- 3
Ministerin vastaus tömien työttömyyden aikainen toimeentulo turvataan työttömyyseläkkeen sijasta työttömyysturvan lisäpäiväoikeudella. Osa-aikaeläkejärjestely perustuu siihen, että ikääntynyt henkilö haluaa itse vähentää työntekoaan ja sopii työnantajansa kanssa siirtymisestä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikaeläkkeeseen on oikeus 58 67-vuotiaalla työntekijällä, jonka osa-aikatyöstä saamat työansiot ovat 35 70 prosenttia hänen kokoaikatyön vakiintuneesta ansiotasosta ja työajassa on tapahtunut vastaava muutos. Osa-aikaeläkkeen suuruus on puolet kokoaikatyön vakiintuneen ansiotason ja osa-aikatyön ansioiden erotuksesta. Osa-aikaeläkkeen aikaisten ansioiden on pysyttävä 35-70 prosentin rajoissa verrattuna työntekijän kokoaikatyön vakiintuneeseen ansiotasoon. Työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat siihen, ettei henkilö sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi kykene tekemään työtä eikä siten ansaitsemaan toimeentuloaan. Työkyvyttömyyseläkkeellä olo ei merkitse, etteikö henkilö voisi työskennellä samanaikaisesti. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla henkilö saa ansaita enintään 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla enintään 60 prosenttia hänen työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta. Jos täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön työansiot ylittävät 40 prosentin rajan, mutta jäävät alle 60 prosentin rajan, muutetaan eläke osatyökyvyttömyyseläkkeeksi. Jos työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on tilapäisesti ansioita yli 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansioista, työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää enintään vuoden ajaksi. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää esimerkiksi, jos eläkkeensaaja haluaa kokeilla työssä selviytymistä. Jos työskentely ei terveydentilan vuoksi kuitenkaan onnistu, keskeytyneenä ollutta eläkettä aletaan maksaa uudelleen. Toisaalta työeläkejärjestelmä turvaa työn kokeilua työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen. Jos työkyvyttömyyseläkkeen ansiorajan ylittävä työskentely on pysyvää, eläke lakkautetaan. Jos henkilö tulee työkyvyttömäksi kahden vuoden kuluessa edellisen työkyvyttömyyden päättymisestä, lakkautettu eläke myönnetään entisen suuruisena. Eläke voidaan myöntää entisin suuruisena myös kahta vuotta pidemmän ajan kuluttua, jos työkyvyttömyys aiheutuu samasta sairaudesta kuin lakkautetun työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen. Kansaneläkejärjestelmässä työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajana on 588,66 euroa kuukaudessa. Täyttä kansaneläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavalla henkilöllä on mahdollisuus jättää kansaneläke lepäämään työskentelyn ajaksi, jos hän ansaitsee enemmän kuin 588,66 euroa kuukaudessa. Tällöin eläkettä ei makseta, mutta sitä ei myöskään lakkauteta. Työkyvyttömyyseläke voi olla lepäämässä vähintään kuusi kuukautta ja enintään viisi vuotta. Lepäämässä olevaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen, jos työnteko lakkaa tai ansiotulot vähenevät alle mainitun tulorajan. Kansaneläkelaitos maksaa työkyvyttömälle henkilölle eläkkeen lepäämisen ajalta, kuitenkin korkeintaan kahdelta vuodelta, ylintä vammaistukea, joka on verotonta tuloa. Maataloudessa on lisäksi erilaisia pääomaeläkkeitä, kuten luopumistuki ja sukupolvenvaihdoseläke, joiden tarkoituksena on turvata rakenteellisesti maatalouselinkeinon jatkuminen ja samalla varmistaa tilan luovutuksen johdosta saatava kohtuullinen toimeentulo luopujalle. Näissä eläkkeissä, joissa on muita eläkelajeja huomattavasti alhaisempi eläkeikä, eläkkeen saamisen edellytyksenä ei ole sairaus, vika, vamma tai työttömyys kuten muissa eläkkeissä. Kaikki vanhuuseläkkeellä ja varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva voivat eläkkeellä ollessaan ansaita uuden työn perusteella työansioita ilman ansiorajoja ja kartuttaa tällaisen uuden työn perusteella itselleen lisää vanhuuseläkettä. Edellä mainitut ansiotulorajat on lainsäädännössä laadittu kunkin eläkelajin tarkoitusperät huomioon ottaen. Niiden lähtökohtana on kannustaa ihmisiä jatkamaan työelämässä. Vuosien 2005 ja 2007 eläkeuudistuksessa myötä uutta työeläkettä karttuu lähes kaikesta eläkkeen aikana tehdystä työstä. Tälläkin on haluttu kannustaa eläkeaikaiseen työntekoon. Myös sosiaaliturvan 4
Ministerin vastaus KK 414/2008 vp Markku Pakkanen /kesk ym. uudistuskomitean (SATA-komitea) yhtenä tärkeänä tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen. Komiteassa arvioidaan erilaiset tavat lisätä mahdollisuuksia yhdistää sosiaaliturvaa ja työtä. Myös sairaiden ja vammaisten henkilöiden toimeentulon mahdolliset kehittämistarpeet kuuluvat SATA-komitean toimialaan. Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 414/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Markku Pakkanen /cent m.fl.: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att förenhetliga arbetspensionslagarnas bestämmelser om förvärvsinkomster och öka motivationen för arbete samt garantera likabehandling av pensionärer i sådana situationer då de som får pension har inkomster som räknas som förvärvsinkomster? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I gällande lagstiftning finns inkomstgränser angivna bland annat för den som får deltidspension, invalidpension, individuell förtidspension och arbetslöshetspension. Inkomstgränser gäller dessutom vid vissa kapitalpensioner inom lantbruket, bland annat avträdelsestöd och generationsväxlingspension. Förutsättningen för individuell förtidspension är att arbetsförmågan är nedsatt. I pensionslagarna för den privata sektorn slopades individuell förtidspension som pensionsslag helt och hållet i början av 2007. Det innebär att också de sista individuella förtidspensionerna för dem som är födda före 1944 ändrades till ålderspension när personerna fyllde 63 år. Individuella förtidspensioner kan dock fortfarande betalas och beviljas med stöd av den offentliga sektorns pensionssystem till tjänsteinnehavare och arbetstagare som är födda mellan 1944 och 1947 och som har haft rätt att välja yrkesbaserad pensionsålder, men som inte utnyttjat den möjligheten. När storleken på den individuella förtidspensionen fastställs räknar man in återstående tid, dvs. tiden från pensionsfallet fram till pensionsåldern. Utöver individuell förtidspension får en person förtjäna högst 257,78 euro i månaden enligt indexnivån 2008. Om pensionstagarens förvärvsinkomster överstiger denna inkomstgräns, halveras pensionen. Men om förvärvsinkomsterna överstiger tre femtedelar av den lön som ligger till grund för pensionen för återstående tid, avbryts utbetalningen av pensionen och pensionen lämnas vilande. Om förvärvsinkomsterna senare sjunker, kan utbetalningen av en vilande individuell förtidspension återupptas efter ansökan. Förutsättningen för beviljande av arbetslöshetspension är att det är fråga om en äldre person som har varit arbetslös under en längre tid och som arbetskraftsbyrån inte har kunnat anvisa lämpligt arbete. Villkoret för fortsatt utbetalning av arbetslöshetspension är att personen fortfarande är arbetslös arbetssökande vid en arbetskraftsbyrå. Personer som får arbetslöshetspension förlorar ändå inte denna pension även om de oavbrutet förvärvsarbetar under hela pensionstiden, förutsatt att månadsinkomsten är under 588,54 euro enligt indexnivån 2008. Om personens månadsinkomster någon månad tillfälligt överstiger inkomstgränsen, avbryts utbetalningen av pensionen för den månaden. Pensionsutbetalningen kan avbrytas på detta sätt för högst ett år. Utbetalningen av pensionen fortsätter, om personen inom ett år från avbrottet meddelar att arbetslösheten fortsätter. Utbetalningen av arbetslöshetspension upphör 2012. För äldre långtidsarbetslösa personer som är födda 1950 eller senare kommer utkomsten vid arbetslöshet att tryggas med rätten till tilläggsdagar enligt lagen om utkomst- 6
Ministerns svar KK 414/2008 vp Markku Pakkanen /kesk ym. skydd för arbetslösa i stället för med arbetslöshetspension. Systemet med deltidspension bygger på att äldre personer själva vill minska sitt arbete och kommer överens med sin arbetsgivare om att övergå från heltidsarbete till deltidsarbete. Rätt till deltidspension har arbetstagare i åldern 58 67 år vars deltidsarbete ger dem inkomster som utgör 35 70 procent av den stabiliserade inkomsten av heltidsarbetet och vars arbetstid har ändrats på motsvarande sätt. Storleken på deltidspensionen är hälften av skillnaden mellan den stabiliserade inkomstnivån i heltidsarbete och inkomsterna av deltidsarbete. Inkomsterna under den tid personen får deltidspension ska hållas inom de angivna ramarna på 35 70 procent av arbetstagarens stabiliserade inkomstnivå i heltidsarbete. Förutsättningen för invalidpension är att arbetstagaren på grund av sjukdom, lyte eller skada inte kan utföra arbete och på så sätt försörja sig själv. Invalidpension innebär inte att personen inte får arbeta samtidigt. En pensionstagare får utöver full invalidpension förtjäna högst 40 procent och utöver delinvalidpension högst 60 procent av den stabiliserade medelinkomsten innan arbetsoförmågan inträdde. Om den som får full invalidpension har arbetsinkomster som överstiger gränsen på 40 procent men understiger 60 procent, ändras pensionen till delinvalidpension. Om den som får invalidpension tillfälligt har arbetsinkomster som överstiger inkomstgränsen på 60 procent, kan utbetalningen av invalidpension avbrytas för cirka högst ett år. Utbetalningen kan avbrytas exempelvis om pensionstagaren vill pröva om han eller hon klarar av att arbeta. Om det på grund av personens hälsotillstånd ändå inte lyckas, återupptas utbetalningen av pensionen. Å andra sidan gör arbetspensionssystemet det möjligt för arbetstagare att pröva på att arbeta efter invalidpensionen. Om det är fråga om ett arbete som medför fortlöpande överskridning av inkomstgränsen, dras invalidpensionen in. Om personen åter blir arbetsoförmögen innan det har gått två år från det att den tidigare arbetsoförmågan upphörde, beviljas den indragna pension till samma belopp som tidigare. Pensionen kan beviljas till samma belopp även om det har gått längre tid än två år, om arbetsoförmågan orsakas av samma sjukdom som gången innan. Inom folkpensionssystemet är inkomstgränsen för invalidpension 588,66 euro i månaden. Personer som får full folkpension i form av invalidpension kan lämna folkpensionen vilande för den tid de arbetar, om de förtjänar mer än 588,66 euro i månaden. I sådana fall betalas pensionen inte ut, men den dras inte heller in. En invalidpension kan lämnas vilande för minst sex månader och högst fem år. Pensionen börjar betalas ut på nytt om personen slutar arbeta eller om inkomsterna sjunker så att de underskrider den angivna inkomstgränsen. Till personer som är arbetsoförmögna betalar Folkpensionsanstalten det högsta handikappbidraget för den tid pensionen är vilande, dock högst för två år. Bidraget är skattefri inkomst. Inom lantbruket finns dessutom kapitalpensioner av olika slag, som avträdelsestöd och generationsväxlingspension, vilkas syfte är att strukturellt trygga lantbruksnäringens fortlevnad och samtidigt tillförsäkra avträdaren en skälig inkomst efter överlåtelsen av gården. När det gäller dessa pensioner, där pensionsåldern är betydligt lägre än vid andra pensionsslag, är förutsättningen för att pensionen ska beviljas inte sjukdom, lyte, skada eller arbetslöshet som vid andra pensioner. Alla med ålderspension eller förtida ålderspension får under pensionstiden ha ett nytt arbete med förvärvsinkomster utan inkomstgränser och genom detta arbete tjäna in mer ålderspension. Inkomstgränserna ovan har i lagstiftningen fastställts med beaktande av syftet med varje enskilt pensionsslag. Avsikten är att uppmuntra människor att stanna kvar i arbetslivet. Till följd av pensionsreformen 2005 och 2007 intjänas ny pension för så gott som allt arbete som utförs vid sidan av pensionen. Också på detta sätt vill man uppmuntra till fortsatt arbete under pensionstiden. Ett viktigt mål för kommittén för reformen av den sociala tryggheten (SATA-kommittén) är att göra arbete mer sporrande. Inom kommittén 7
Ministerns svar utvärderas olika sätt att öka möjligheterna att förena socialskydd och arbete. Till SATA-kommitténs uppgiftsområde hör också att undersöka eventuella behov av att förbättra utkomsten för personer som är sjuka eller har funktionshinder. Helsingfors den 10 juni 2008 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 8