KIRJALLINEN KYSYMYS 277/2002 vp Metsähallituksen yksityismetsien ostot Eduskunnan puhemiehelle Metsähallitus on jälleen ryhtynyt kampanjoimaan yksityisten omistuksessa olevien metsätilojen ostamiseksi Metsähallituksen omistukseen. Muun muassa maakuntalehdissä Metsähallitus on ilmoitellut ostavansa hyväpuustoisia metsätiloja ja määräaloja metsätalouskäyttöön. Osasyynä Metsähallituksen aktiivisuuteen lienee sille asetetut kovat tulostavoitteet. Pystyäkseen tulouttamaan valtiolle korkeahkon summan (vuositasolla lähes 50 milj. euroa) Metsähallitus tarvitsee enemmän ja enemmän metsätalousmaata, jota hakata. Yksityisten omistuksessa olevien metsämaiden siirtyminen Metsähallitukselle on kuitenkin erittäin ongelmallista maaseudun elinvoimaisuuden kannalta. Jo nyt Metsähallitus omistaa esimerkiksi Pohjois-Karjalassa 336 000 hehtaaria metsää, josta talousmetsää on noin kaksi kolmasosaa. Pohjois-Karjalan pinta-alasta viidennes on jo nyt Metsähallituksen omistuksessa. Maaseudulla asuvien ihmisten ja kylien kannalta Metsähallituksen into ostaa hyväpuustoisia metsiä ei ole kestävää. Metsien siirtyminen pois yksityisomistuksesta autioittaa kyliä ja heikentää kylien elinvoimaisuutta. Kylien elinkelpoisuuden kannalta valtiovallan pikemminkin tulisi edistää metsämaan siirtymistä maaseudulla asuville ihmisille toimeentulon turvaksi. Nyt näin ei tapahdu, vaan valtiovalta suosii lievemmällä verotuskohtelulla sitä, että yksityinen myy metsänsä mieluummin Metsähallitukselle kuin metsämaata tarvitsevalle naapurilleen. Metsämaan siirtyminen Metsähallitukselle vie myös niin mahdolliset kantorahatulot kuin verotulotkin sijaintikunnastaan. Heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille jokainen veromarkka tai -euro olisi kuitenkin tarpeen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen Metsähallituksen metsämaan ostojen haitallisista vaikutuksista maaseudulle ja mitä hallitus aikoo tehdä metsätilojen omistuspohjan säilyttämiseksi yksityisten omistuksessa? Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2002 Anu Vehviläinen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 277/2002 vp: Onko hallitus tietoinen Metsähallituksen metsämaan ostojen haitallisista vaikutuksista maaseudulle ja mitä hallitus aikoo tehdä metsätilojen omistuspohjan säilyttämiseksi yksityisten omistuksessa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Metsähallitus ostaa vuosittain talousmetsiä 17 20 miljoonalla eurolla, yhteensä noin 15 000 17 000 hehtaaria. Ostoilla pyritään turvaamaan Metsähallituksen metsätalouden toimintaedellytykset tilanteessa, jossa erilaiset luonnonsuojeluhankkeet ovat niitä kaventamassa. Näitä hankkeita ovat mm. Metsähallituksen hallinnassa olevien maiden käyttö hankittaessa luonnonsuojelualueita valtiolle ja uusien suojelualueiden perustaminen Metsähallituksen hallinnassa oleville valtion maille. Tästä periaatelinjauksesta päätettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa hyväksyttäessä kesäkuussa 1996 luonnonsuojeluohjelmien rahoitusohjelmaa Metsähallituksen osalta aikavälille 1996 2004. Investointien kokonaismäärään kuuluvat myös Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun yhteydessä niin ikään vuonna 1996 päätetyt ns. kompensaatio-ostot, jotka suunnataan vanhojen metsien suojelualueita eniten sisältäville alueille Kainuussa, Koillismaalla ja eteläisessä Lapissa. Kauppaa tehdään vapailla markkinoilla käypään hintaan. Ostoinvestointien taso lähivuosille on myös määritelty talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa hyväksytyssä Metsähallituksen kehittämisstrategiassa 2001 2007. Investointien kokonaisvolyymista ja tärkeimmistä kohteista päätetään vuosittain valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunnassa. Talousmetsien oston tasosta maa- ja metsätalousministeriö sopii Metsähallituksen kanssa liikelaitoksen palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden ja tulostavoitteesta tehtävän päätöksenteon yhteydessä. Talousmetsien ostoinvestoinnit rahoitetaan liikelaitoksen tulorahoituksella. Tilusrakenteen parantamisen takia ostoja pyritään kohdentamaan olemassa olevien Metsähallituksen maiden yhteyteen tai ainakin alueille, joissa on valtion maiden keskittymiä. Hinnoittelussa käytetään käypää hintaa ja perustetaan se puhtaasti metsätalouden tuottoihin. Näin Metsähallituksen kaupoilla on hintoja vakauttava merkitys. Lisämaiden hankinnalla pyritään saamaan hakkuumahdollisuuksia, koska suojelualueiden perustaminen valtion maille on vienyt nimenomaan välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Käytännössä myyntiin tulevat metsätilat ovat kuitenkin selvästi keskimääräistä vähäpuustoisempia. Myyjät ovat usein ikääntyneitä ihmisiä tai perikuntia, jotka eivät muutoin metsiään hyödynnä. Tällä tavalla ko. puuvaranto saadaan metsäteollisuuden käyttöön ja metsät järjestelmällisen ja hyvän metsänhoidon piiriin. Yksityisiltä ostettavat tilat ovat laadultaan ja sijainniltaan usein sellaisia, että niistä ei synny kilpailua. Ostetuilla alueilla Metsähallituksen teettämät hakkuut, kul- 2
Ministerin vastaus KK 277/2002 vp Anu Vehviläinen /kesk jetukset ja muut metsänhoidolliset työt tarjoavat työtä ja toimeentuloa paikallisille ihmisille. Tuloverolain (1535/1992) luovutusvoittojen verotusta koskevien hankintamenosäännösten seurauksena Metsähallitus on yksityistä edullisemmassa asemassa kiinteistön ostajana. Hallitus katsoo, että luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseen liittyen tämä veroetu on tarkoituksenmukaista säilyttää. Sen sijaan Metsähallituksen liiketoiminnassa käyttämien talousmetsien hankinnan tukemiselle verotuksen avulla ei voida katsoa olevan metsä- eikä muita yhteiskuntapoliittisia perusteita. Toimivaltainen viranomainen verotusta koskevissa asioissa on valtiovarainministeriö. Maa- ja metsätalousministeriö on jo hieman yli kaksi vuotta sitten pyytänyt valtiovarainministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin tuloverolain hankintamenosäännösten muuttamiseksi Metsähallitukselle luovutettavan talousmetsänä käytettävän metsätalousmaan osalta neutraalimmaksi. Metsähallitus on valtion liikelaitoskonserni, jonka päätoimialat ovat metsätalous ja luonnonsuojelu. Hallitus katsoo, että tarkoituksenmukaisella ja avoimella lisämaiden hankinnalla Metsähallitus kehittää kumpaakin päätoimialaansa ja tukee näin osaltaan haja-asutusalueiden työllisyyttä ja taloudellista elinvoimaisuutta. Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Anu Vehviläinen /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 277/2002 rd: Är regeringen medveten om de negativa verkningar som Forststyrelsens köp av skogsmark har för landsbygden och vad ämnar regeringen göra för att bevara det privata ägarunderlaget för skogslägenheter? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Forststyrelsen köper årligen ekonomiskog för 17 20 miljoner euro, sammanlagt ca 15 000 17 000 hektar. Avsikten med köpen är att trygga verksamhetsförutsättningarna för Forststyrelsens skogsbruk i situationer där olika naturskyddsprojekt håller på att inskränka på dem. Dylika projekt är bl.a. utnyttjande av mark i Forststyrelsens besittning vid anskaffning av naturskyddsområden till staten och inrättande av nya skyddsområden på statsägd mark i Forststyrelsens besittning. Denna linjedragning fastslogs i det finanspolitiska ministerutskottet då finansieringsprogrammet för naturvårdsprogram i fråga om Forststyrelsen för tiden 1996 2004 godkändes i juni 1996. Investeringarna totalt omfattar också s.k. kompenserande köp varom beslut fattades 1996 i samband med skyddet av gamla skogar i Norra Finland. Dessa kompenserande köp allokeras till sådana områden som innehåller mest skyddsområden för gamla skogar i Kajanaland, nordöstra Österbotten och södra Lappland. Affärer ingås på den fria marknaden till gängse pris. Nivån på investeringar i form av köp under de närmaste åren har också fastställts i Forststyrelsens utvecklingsstrategi för 2001 2007 som godkänts i det finanspolitiska ministerutskottet. Den sammanlagda omfattningen av och de viktigaste målen för investeringar avgörs årligen i samband med behandlingen av statsbudgeten i riksdagen. Jord- och skogsbruksministeriet avtalar med Forststyrelsen om omfattningen av köp av ekonomiskogar i samband med att affärsverkets servicemål och övriga mål samt resultatmål fastställs. De investeringar som görs genom köp av ekonomiskogar finansieras med affärsverkets inkomstfinansiering. I syfte att förbättra ägostrukturen strävar man efter att koncentrera köpen i anslutning till Forststyrelsens befintliga marker eller åtminstone till sådana områden där det finns koncentrationer av statsägd mark. Vid prissättningen används gängse pris och det grundas på ren avkastning från skogsbruket. Forststyrelsens affärer har således en stabiliserande inverkan på priserna. Avsikten är att få avverkningsmöjligheter genom anskaffning av tillskottsmark, eftersom grundande av skyddsområden på statens mark uttryckligen har minskat de direkta avverkningsmöjligheterna. I praktiken har dock de skogslägenheter som kommer till försäljning ett betydligt mindre trädbestånd än i genomsnitt. Försäljarna är ofta äldre människor eller dödsbon som inte annars skulle utnyttja sina skogar. På detta sätt kommer ifrågavarande virkesmängd att användas inom skogsindustrin och skogarna att omfattas av systematisk och god skogsvård. Lägenheter som köps av enskilda är ofta vad kvaliteten och läget beträffar sådana att det inte upp- 4
Ministerns svar KK 277/2002 vp Anu Vehviläinen /kesk står någon konkurrens. De av Forststyrelsen utförda avverkningarna, transporterna och övriga skogsvårdsåtgärderna på de områden som köps ger lokalbefolkningen arbete och utkomst. Som en följd av de bestämmelser om anskaffningsutgifter i inkomstskattelagen (1535/1992) som gäller beskattning av överlåtelsevinst har Forststyrelsen som fastighetsköpare en fördelaktigare ställning än enskilda. Regeringen anser att det är ändamålsenligt att bevara denna skattemässiga förmån i anknytning till fullföljandet av naturvårdsprogram. Däremot kan det inte anses finnas skogs- eller andra samhällspolitiska grunder för att beskattningsmässigt stöda Forststyrelsens anskaffning av ekonomiskog som den använder i sin affärsverksamhet. Behörig myndighet i frågor som gäller beskattning är finansministeriet. Jord- och skogsbruksministeriet har redan för något mer än två år sedan bett finansministeriet att vidta åtgärder för att ändra bestämmelserna om anskaffningsutgifter i inkomstskattelagen så att de blir mer neutrala när det gäller sådan skogsbruksmark som överlåts till Forststyrelsen för att användas såsom ekonomiskog. Forststyrelsen är en statlig affärsverkskoncern vars huvudsakliga verksamhetsområden är skogsbruk och naturvård. Regeringen anser att Forststyrelsen genom ändamålsenlig och öppen anskaffning av tillskottsmark utvecklar sina båda huvudsakliga verksamhetsområden och därigenom stöder sysselsättningen och den ekonomiska livskraften inom glesbygdsområden. Helsingfors den 15 april 2002 Jord- och skogsbruksminister Raimo Tammilehto 5