EUROOPAN KOMISSIO Brysselissä 27.02.2002 C(2002)580fin Asia: Valtiontuki nro N 732/2001 Suomi Kolttalain muutokset Herra Ministeri, Komissio ilmoittaa Suomelle, että tarkasteltuaan viranomaistenne toimittamia edellä mainittua tukea koskevia tietoja komissio on päättänyt olla vastustamatta kyseistä tukea, koska se on EY:n perustamissopimuksen mukaista. Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: 1. MENETTELY Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa on ilmoittanut perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle tästä toimenpiteestä 5.6.2001 päivätyllä ja 9.11.2001 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Lisätietoja toimitettiin 27.12.2001 päivätyllä ja 4.1.2002 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Toimenpiteen perustana on Laki kolttalain muuttamisesta N:o 296/2001 ja Laki kolttalain 68 :n muuttamisesta. 2. TOIMENPITEEN KUVAUS 2.1. Nimike: Kolttalain N:o 296/1995 muutokset. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Laivastokatu 22 FIN - 00160 HELSINKI Rue de la Loi 200, B-1049 Bruxelles/Wetstraat 200, B-1049 Brussel - Belgia. Puhelin: keskus +32 (0) 2 299 11 11. Teleksi: COMEU B 21877. Sähkeosoite: COMEUR Bryssel
2.2. Talousarvio 6 000 euroa, kansallisesti rahoitettu. 2.3. Kesto Määrittelemätön. 2.4. Tuensaajat Pysyvästi koltta-alueella Pohjois-Lapissa asuvat koltat, jotka harjoittavat porotaloutta tai luontaiselinkeinoja. Tuensaajien määräksi on arvioitu alle 50 henkeä vuodessa. 2.5. Tavoite Kolttien taloudellisen tilanteen parantaminen. 2.6. Tukitoimenpide Tukitoimenpide koskee seuraavia kolttalain (253/1995) muutoksia. Muutokset 1 4 perustuvat kolttalakia muuttavaan lakiin, muutos 5 perustuu kolttalain 68 pykälää muuttavaan lakiin. (1) Kolttalain 14 pykälän muuttaminen. Koltille kolttalain mukaisesti myönnettyjen valtionlainojen korko alennettaisiin neljästä kolmeen prosenttiin ilmoitetulla muutoksella. Koronalennus koskee ainoastaan uusia, muutoksen voimaantulon jälkeen myönnettäviä lainoja. Se ei vaikuta nykyisiin lainoihin. (2) Kolttalain 60 pykälän muuttaminen. Kolttalain 60 pykälä koskee taloudellisissa vaikeuksissa olevien kolttien vapaaehtoista velkajärjestelyä. Ilmoitetulla muutoksella otettaisiin käyttöön seuraava uusi säännös: kolttalain mukaisesti otettujen lainojen takaisinmaksulle ja koronmaksulle myönnetään lykkäystä. (3) Kolttalain 60 pykälän muuttaminen. Kolttalain 60 pykälä koskee taloudellisissa vaikeuksissa olevien kolttien vapaaehtoista velkajärjestelyä. Ilmoitetulla muutoksella otettaisiin käyttöön seuraava uusi säännös: kolttalain mukaisesti otettujen lainojen lyhennysten ja korkoerien suorittamisessa myönnetään maksuvapautuksia vaikka lyhennys voitaisiin maksaa realisoimalla lainan vakuutena oleva omaisuus. Tällainen vapautus myönnettäisiin ainoastaan erityisistä syistä. (4) Kolttalain 68 pykälän muuttaminen. Lain 68 pykälä koskee kolttien asuttamisesta annetun lain (273/1955), kolttien maanjärjestelylain (593/1969) ja kolttalain (611/1984) mukaisesti otettujen lainojen korkoja. Ilmoitetulla muutoksella otettaisiin käyttöön säännös, jonka mukaisesti Suomen valtioneuvosto voisi muuttaa edellisten lakien mukaisia korkoja kahdella prosenttiyksiköllä rahoitusmarkkinoilla tapahtuneiden korkomuutosten perusteella. 2
(5) Kolttalain 68 pykälän muuttaminen. Vuosina 1985 1991 koltille on myönnetty asuntolainoja neljän prosentin korolla. Nämä lainat kuuluvat nyt kolttalain 68 pykälän soveltamisalaan. Vuoden 2002 alusta lähtien sovellettavan lainsäädännön mukaisesti tällaisten lainojen korot olisivat 9,25 9,50 prosenttia. Ehdotetun muutoksen mukaan korko säilyisi neljänä prosenttina. 2.7. Tuki-intensiteetti Vaihteleva. 3. ARVIOINTI 3.1. Onko kyseessä tuki Valtiontuen kieltävää 87 artiklan 1 kohtaa sovelletaan, jos jäsenvaltio myöntää tuen taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetään tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Toimenpide rahoitetaan valtion varoista. Koska toimenpide hyödyttää tiettyjä yrityksiä, se vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua 1 ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tämän vuoksi sovelletaan perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa. Näin olleen on tarkasteltava, voidaanko tällaisissa olosuhteissa hyväksyä poikkeus yleisestä periaatteesta. 3.2. Arviointi Kolttalain 14 ja 60 pykälän muutokset merkitsevät komission jo hyväksymien tukijärjestelmien muutoksia. Kolttalain 14 pykälä ilmoitettiin valtiontukena N:o N 579/96 (hyväksytty komission päätöksellä SG(96)D/10640) ja 60 pykälä valtiontukena N:o N 589/96 (hyväksytty komission päätöksellä SG(96)D/10644). Edellä mainitut päätökset perustuvat liittymisasiakirjan 2 seuraavaa: 142 artiklaan, jossa määrätään Komissio antaa Norjalle, Ruotsille ja Suomelle luvan myöntää pitkäaikaisia kansallisia tukia sen varmistamiseksi, että maataloutta pidetään yllä erityisillä alueilla. Kyseiset alueet käsittävät 62. leveyspiirin pohjoispuolella sijaitsevat maatalousalueet ja eräät kyseisen leveyspiirin eteläpuolella sijaitsevat lähialueet, joilla vallitsevat vastaavanlaiset maatalouden harjoittamisen erityisen vaikeaksi tekevät ilmasto-olosuhteet." 1 2 Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan valtiontuesta johtuva yrityksen kilpailuaseman paraneminen osoittaa yleensä kilpailun vääristymisen verrattuna muihin kilpaileviin yrityksiin, jotka eivät saa kyseistä avustusta. Tapaus C-730/79, Kok. 1980, s. 2671, 11 ja 12 kohta. EYVL C 241, 29.8.1994. 3
4
Näitä tukia on myönnettävä erityisesti: sellaisen perinteisen alkutuotannon ja jalostuksen ylläpitämiseksi, joka soveltuu luontaisella tavalla kyseisten alueiden ilmasto-olosuhteisiin; maataloustuotteiden tuotannon, kaupan ja jalostuksen rakenteiden parantamiseksi." Komissio otti edellä mainituissa päätöksissä huomioon kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaiset velvollisuudet ja sitoumukset, joita Suomella on saamelaisväestöä kohtaan. Huomioon otettiin myös se, että saamelaisten osana olevan kolttaväestön joukossa on muitakin kuin Suomen kansalaisia ja että liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 3 olevassa 1 artiklassa sallitaan yksinoikeuksien myöntäminen saamelaisille. Koska jäljempänä kuvaillut kolttalain muutokset eivät laajenna nykyisten tukijärjestelmien soveltamista koltta-alueella asuvien kolttien ulkopuolelle, nykyiset tukijärjestelmät, sellaisina kuin ne ovat muutettuina kolttalain muutoksilla, kuuluvat edelleen liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 3 olevan 1 artiklan soveltamisalaan. 3.2.1. Kolttalain 14 pykälän muuttaminen. Kolttalain 14 pykälän muutos koskee korkoprosentin alennusta neljästä kolmeen, kun kyseessä ovat valtionlainat, jotka myönnetään yhdessä pääomatuen kanssa investointitukena tai toimintatukena kolttalain 10 pykälän 2 momentin nojalla. Tällä muutoksella muutetaan nykyistä tukijärjestelmää N:o N 579/96. Investoinnit sisältävät kiinteistöjen ja irtaimen omaisuuden oston, olemassa oleviin rakennuksiin ja laitteisiin tehtävät investoinnit, tilojen perusrakenteiden, kuten tiet ja viemärit, rakentamiseen ja parannuksiin tehtävät investoinnit sekä ympäristönsuojelun investoinnit. Lisäksi toimintalainoja voidaan myöntää 85 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Valtionlaina ja pääomatuki voivat kumuloitua kattamaan 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tästä seuraa, että tuki on 92 prosenttia rakennuksiin tehtävien investointien osalta ja 66 prosenttia muiden investointien osalta. Tavallisesti edellä kuvattua investointitukea arvioitaisiin maatalousalaa koskevien yhteisön suuntaviivojen (jäljempänä 'suuntaviivat') 3 4 jakson mukaisesti. Suuntaviivojen 4 jaksossa vahvistettujen edellytysten mukaan tuen enimmäismäärä voi olla 40 prosenttia (55 % epäsuotuisilla alueilla), ja tilan taloudellinen elinkelpoisuus on osoitettava. Nämä edellytykset eivät täyty ilmoitetussa tukijärjestelmässä, sellaisena kuin se on muutettuna. Toimintalainat ovat toimintatukea, jota komissio ei voi hyväksyä tavallisissa olosuhteissa. Nykyisen tukijärjestelmän ainoa muutos on kuitenkin korkoprosentin alennus neljästä kolmeen, nykyisen tukijärjestelmän muut osat säilyvät muuttumattomina. Tämän vuoksi tukijärjestelmä, sellaisena kuin se on muutettuna kolttalain 14 pykälän muutoksella, täyttää edelleen liittymisasiakirjan 142 artiklassa määrätyn poikkeuksen edellytykset. 3 EYVL C 28, 1.2.2000 5
3.2.2. Kolttalain 60 pykälän muuttaminen. Kolttalain 60 pykälän muutos koskee velkajärjestelyjä, ja sillä muutetaan nykyistä tukijärjestelmää N:o N 589/96. Tavallisesti velkajärjestelyjen tukiosuutta arvioidaan vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettuja valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen 4 mukaisesti. Nykyinen tukijärjestelmä N 589/96 ei täytä näiden suuntaviivojen edellytyksiä. Erityisesti ei vaadita tuensaajan tulevan taloudellisen elinkelpoisuuden osoittamista. Nykyisen tukijärjestelmän muuttaminen muuttamalla kolttalain 60 pykälää ei vaikuta siihen, että tukijärjestelmä ei täytä edellä mainittujen suuntaviivojen edellytyksiä. Nykyisen tukijärjestelmän ainoita muutoksia ovat kuitenkin mahdollisuus lykätä takaisinmaksua sekä maksuvapautus takaisinmaksuista ja koronmaksusta, tukijärjestelmän muut osat säilyvät muuttumattomina. Tämän vuoksi nykyinen tukijärjestelmä, sellaisena kuin se on muutettuna kolttalain 60 pykälän muutoksella, täyttää edelleen liittymisasiakirjan 142 artiklassa määrätyn poikkeuksen edellytykset. 3.2.3. Kolttalain 68 pykälän muuttaminen. Kolttalain 68 pykälän muutos koskee toisaalta kolttalakia edeltäneen lainsäädännön aikana otettujen valtionlainojen korkoprosentin tarkistusta ja toisaalta asuntolainojen korkoprosentin mukautusta. Ehdotetun muutoksen mukaisesti kolttalakia edeltäneen lainsäädännön nojalla otettujen valtionlainojen korkoprosenttia voitaisiin tarkistaa valtioneuvoston antamalla asetuksella enintään kaksi prosenttia ylös- tai alaspäin rahoitusmarkkinoiden korkotason muutosten perusteella. Koska edellä mainittujen lainojen korkoprosentti on nykyään niinkin korkea kuin yhdeksän prosenttia, tämä merkitsisi useimmissa tapauksissa korkotason tarkistamista alaspäin ja tukiintensiteetin kasvua. Jos korot kuitenkin nousisivat rahoitusmarkkinoilla, valtionlainojen korkoprosenttia voitaisiin myös nostaa. Tällaisia lainoja on myönnetty koltille samankaltaisiin tarkoituksiin kuin kolttalain 14 pykälän nojalla myönnettyjä valtionlainoja. Tämän vuoksi kolttalain 68 pykälän muutokset vaikuttavat muuttavan nykyistä tukijärjestelmää N 579/96, ja vaikuttaa siltä, että näkökohtia, jotka edellä esitettiin kolttalain 14 pykälän muutoksesta, voidaan soveltaa analogisesti. Näin ollen kolttalain 68 pykälän muutos kuuluisi liittymissopimuksen 142 artiklassa määrätyn poikkeuksen soveltamisalaan. Kolttalain 68 pykälän mukaiset asuntolainat koskevat ainoastaan yksityisasuntoja (ks. 2.5 kohta edellä). Tällaisten lainojen korkotuet eivät ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, koska tällaisia rakennuksia käytetään pelkästään yksityiskäyttöön eikä tuotantotarkoituksiin. 4 EYVL C 288, 9.10.1999. 6
4. PÄÄTELMÄT Komissio katsoo edellä mainituista syistä, että ilmoitetut toimenpiteet soveltuvat yhteismarkkinoille liittymisasiakirjan 142 artiklan ja pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan nojalla tai katsoo, että ne eivät kuulu perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Komissio katsoo tämän vuoksi, että ilmoitettu tuki on EY:n perustamissopimuksen mukainen. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, ilmoittakaa tästä komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksiantamiseen kolmannelle ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä Internet-sivustossa http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/. Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Maatalouden pääosasto Maatalouden taloudellisen lainsäädännön linja Loi 130 5/120 B-1049 BRUXELLES/BRUSSEL (Faksi (+322) 296 21 51). Kunnioittavasti Komission puolesta Franz FISCHLER Komission jäsen 7