Kala- ja vesimonisteita nro 94 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma
KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: luonnosversio joulukuu 2012, lopullinen versio tammikuu 2013 Tekijät: Sauli Vatanen & Ari Haikonen Julkaisun nimi: Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma Tiivistelmä: Fennovoima Oy suunnittelee rakennuttavansa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoen Hanhikivenniemelle. Tämä kalataloustarkkailuohjelma sisältää alustavan suunnitelman vesistörakennustöihin liittyvästä ennakkotarkkailusta, töiden aikaisesta tarkkailusta ja jälkitarkkailusta. Kalataloustarkkailussa kalastusta seurataan ammatti- ja vapaa-ajankalastuskyselyillä, kalaston rakennetta Coastal-koeverkkopyynnillä sekä silakan, karisiian ja muikun poikastuotantoa Gulf-Olympia pyynnillä ja nuottaamalla. Ennakkotarkkailu on suunniteltu toteutettavaksi vuosi ennen vesistörakennustöiden käynnistymistä. Rakentamisen aikainen tarkkailu kestää puolestaan vesistörakennustöiden ajan, eli arviolta kolme avovesikautta. Jälkitarkkailu tehdään kertaalleen vesistörakennustöitä seuraavana vuotena. Tarkkailu raportoidaan tarkkailua seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä ilmestyvässä vuosiraportissa. Viimeinen vuosiraportti on samalla myös hankkeen loppuraportti. Asiasanat: velvoitetarkkailu, vesistörakentaminen, ruoppaus, läjitys, louhinta, kalasto, poikastuotanto, kalastus Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 94 Sivumäärä: 21 s. + 1 liite Toimeksiantaja: Fennovoima Oy Jakelu: Fennovoima Oy Kannen kuva: Lumo Image/Petteri Löppönen.
Sisältö: 1 JOHDANTO... 2 2 KUVAUS HANKKEESTA... 2 2.1 RAKENTAMISEN AIKATAULU... 3 3 TARKKAILUALUE... 3 3.1 AIEMMAT SELVITYKSET ALUEELTA... 4 4 OLETETUT VAIKUTUKSET VESISTÖRAKENTAMISEN AIKANA... 4 4.1 VEDEN LAATUUN... 5 4.1.1 Sataman ja väylän sekä vedenotto- ja purkurakenteiden vaikutukset... 5 4.1.2 Läjitysalue... 5 4.2 KALOIHIN JA KALASTUKSEEN... 5 4.2.1 Sataman ja väylän sekä vedenotto- ja purkurakenteiden vaikutukset... 5 4.2.2 Läjitysalueen vaikutukset... 7 5 SEURANTAMENETELMÄT JA PERUSTELUT... 8 5.1 KALATALOUSTARKKAILU... 8 6 SEURANTAHYPOTEESIT JA -ASETELMAT RAKENTAMISEN AIKANA... 8 6.1 KALAT/KALASTUS... 8 7 ENNAKKOTARKKAILU... 10 7.1 KALATALOUSTARKKAILU... 10 7.1.1 Ammattikalastuksen seuranta... 10 7.1.2 Vapaa-ajankalastuksen seuranta... 11 7.1.3 Kalastorakenteen seuranta... 12 7.1.4 Poikastuotannon seuranta... 14 8 RAKENTAMISEN AIKAINEN TARKKAILU... 16 8.1 KALATALOUSTARKKAILU... 16 8.1.1 Ammattikalastuksen seuranta... 16 8.1.2 Vapaa-ajankalastuksen seuranta... 16 8.1.3 Kalastorakenteen seuranta... 16 8.1.4 Poikastuotannon seuranta... 16 9 JÄLKITARKKAILU... 17 9.1 KALATALOUSTARKKAILU... 17 9.1.1 Ammattikalastuksen seuranta... 17 9.1.2 Vapaa-ajankalastuksen seuranta... 17 9.1.3 Kalastorakenteen seuranta... 17 9.1.4 Poikastuotannon seuranta... 17 10 RAPORTIN SISÄLTÖ JA RAPORTOINTI... 18 11 MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA... 18 12 TARKKAILUSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN... 18 13 YHTEENVETO TARKKAILUISTA... 19 14 KIRJALLISUUS:... 20
1 JOHDANTO Fennovoima Oy suunnittelee rakennuttavansa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoen Hanhikivenniemelle. Hankkeesta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) vuonna 2008 (Fennovoima 2008) ja Fennovoimalle on myönnetty periaatepäätös (PAP) ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi heinäkuussa 2010. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen edellyttää vesistörakentamisen osalta sataman ja meriväylän sekä jäähdytysveden otto ja -purkurakenteiden rakentamista sekä meriläjitysalueen perustamista. Vesistörakentaminen sisältää kallion louhintaa, ruoppausta, täyttöjä sekä meriläjityksiä. Ruopattavien massojen määräksi on arvioitu noin 1,1 milj. m 3 ktr. Kallion louhintaa tehdään märkätyönä vastaavasti noin 251 000 m 3 ktr. Ruoppausmassoja pyritään hyödyntämään esimerkiksi sataman rakenteissa ja täyttömateriaalina laitosalueella, jolloin vastaavasti meriläjitykseen menevät massat vähenevät. Hankkeen edellyttämä vesistörakentaminen on kuvattu tarkemmin vesilupahakemuksissa. Tässä raportissa esitetään vesistörakentamisen aikainen tarkkailuohjelma kalaston ja kalastuksen osalta, ja se perustuu hankkeen vesistörakentamisvaiheesta tehtyyn kalatalousvaikutusarvioon. Tarkkailuohjelma on laadittu siten, että siinä on yhtymäkohtia myös ydinvoimalaitoksen toiminnan aikana tehtävään tarkkailuun. Ydinvoimalaitoksen toiminnan aikainen tarkkailuohjelma laaditaan laitoksen ympäristölupavaiheessa. 2 KUVAUS HANKKEESTA Hankkeessa toteutetaan meriväylä (ruoppaussyvyys 8 m), satama (ruoppaussyvyys 10 m), jäähdytysveden otto- ja purkurakenne, jäähdytysveden varaottouoma ja sen edellyttämät rakenteet. Satamaan kuuluvat aallonmurtajat, yhdyspenger, satama-allas ja laituri sekä meriväylän satama-altaaseen ulottuva osa. Meriväylän katsotaan alkavan sataman suulta. Satama sijaitsee Sotalisuniemessä (kuva 1). Rakentaminen edellyttää ruoppausta ja louhintaa. Alustavan suunnitelman mukaan ruoppaus tehdään lähtökohtaisesti kauharuoppauksena. Osa ruopattavasta massasta on alustavan arvion mukaan imuruoppauskelpoista. Tältä osin ruoppaus tehdään mahdollisesti imuruoppauksena. Louhintaa tehdään vedenalaisena louhintana. Suurimmat ruoppausalueet sijaitsevat sataman (irtomaata 490 000 m 3 ) ja väylän alueella (265 000 m 3 ). Tehtyjen pohjatutkimusten perusteella louhinta tehdään pääosin sataman alueella (200 000 m 3 ) sekä väylän satamanpuoleisessa päässä (35 000 m 3 ). Myös vedenpurkurakenteisiin ja jäähdytysveden varayhteyden rakentamiseen liittyy pienimuotoisempaa ruoppausta ja louhintaa. Hankkeessa tehdään myös laajamittaisia louhetäyttöjä, erityisesti aallonmurtajiin liittyen. Ruoppausmassat käytetään mahdollisuuksien mukaan aallonmurtajien rakenteisiin ja hakijan hallinnassa olevilla maa-alueilla tehtäviin täyttöihin. Täyttöihin kelpaamattomat massat läjitetään merisedimenttien läjitysalueelle, joka sijaitsee avomerellä yli 20 m:n syvyisellä vesialueella (kuva 1). Meriläjitysalueelle haetaan läjityslupaa 1,1 milj. m 3 ktr, mutta ruoppausmassoja pyritään hyödyntämään rakenteissa. Massat läjitetään tason -23 alapuolelle. 2
Kuva 1. Satama, meriväylä, vedenotto- ja -purkurakenteet sekä meriläjitysalue. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. 2.1 Rakentamisen aikataulu Rakennustöiden kestoksi on arvioitu sataman, jäähdytysveden ottorakenteiden ja meriväylän osalta 16 22 työkuukautta sekä jäähdytysveden purkurakenteiden osalta kuusi työkuukautta. Työt jakautuvat kolmen vuoden ajalle. 3 TARKKAILUALUE Tarkkailtavaan alueeseen sisältyy Hanhikivenniemen hankealue ja läjitysalue vaikutusalueineen (kuva 2). Lisäksi Pyhäjoen ja Yppärin väliselle merialueelle perustetaan vertailualue vesistötöiden aiheuttamien muutoksien seurantaa varten. Vertailualue sijaitsee hankkeen arvioidun vaikutusalueen ulkopuolella. Tarkkailualueen nykytilaa kalatalouden osalta on kuvattu yksityiskohtaisesti YVA-selostuksessa (Fennovoima 2008), vesilupahakemuksissa (Fennovoima 2012a, b ja c) sekä hankkeen kalatalousvaikutusarviossa (Vatanen ym. 2012). 3
Kuva 2. Tarkkailu- ja vertailualueet suhteessa työkohteisiin. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. 3.1 Aiemmat selvitykset alueelta Alueen kalastoa ja kalastusta on selvitetty YVA-menettelyn yhteydessä, jolloin kartoitettiin alueen ammattikalastusta sekä poikastuotantoa kolmella vaihtoehtoisella ydinvoimalan sijoituspaikalla (Fennovoima 2009). Vesilupahakemuksia varten kalastoa ja kalastusta koskevia selvityksiä jatkettiin vuonna 2012. Avovesikaudella 2012 selvitettiin alueen kalaston rakennetta ja poikastuotantoa (Haikonen ym. 2012), uhanalaisen meriharjuksen esiintymistä alueella (Haikonen & Vatanen 2012) sekä ammatti- ja vapaa-ajankalastusta koskien vuoden 2011 kalastusta (Vatanen & Haikonen 2012). Lisäksi Perämeren kalatalousyhteisöjen liiton toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen teki selvityksen alueen kalataloudellisesta merkityksestä (Oikarinen 2012). Kalastoselvitysten lisäksi alueella on tehty runsaasti selvityksiä liittyen veden ja merenpohjan laatuun, virtauksiin sekä kasvillisuuteen ja pohjaeläimiin (mm. Kiirikki & Lindfors 2012, Rasmus ym. 2012, Lindfors & Kiirikki 2012, Ilmarinen ym. 2009, Leinikki ym. 2012, Leinikki & Syväranta 2012). 4 OLETETUT VAIKUTUKSET VESISTÖRAKENTAMISEN AIKANA Hankkeen oletettuja rakentamisen aikaisia vaikutuksia on kuvattu yksityiskohtaisesti vesilupahakemuksissa (Fennovoima 2012a, b ja c) sekä kalatalousvaikutusarviossa (Vatanen ym. 2012). Seuraavassa esitetään kuitenkin lyhyt yhteenveto tärkeimmistä vaikutusmekanismeista. 4
4.1 Veden laatuun 4.1.1 Sataman ja väylän sekä vedenotto- ja purkurakenteiden vaikutukset Vesistörakentamisella on lähinnä tilapäisiä, rakentamisen aikaisia vaikutuksia vesistöön. Nämä vaikutukset keskittyvät Hanhikiven edustan merialueelle ja suunnitellun meriväylän tuntumaan. Pysyviä vaikutuksia aiheutuu aallonmurtajista niiden muuttaessa alueen virtauksia paikallisesti Hanhikivenniemen länsiosassa. Aallonmurtajien estovaikutuksen vuoksi veden vaihtuminen satama-altaassa heikkenee, kunnes voimalaitos on käynnissä. Tuolloin satama-altaan vedenvaihtuminen on tehokasta. Tehtyjen pohjatutkimusten mukaan satama-altaan alueella olevat irtomaakerrokset ovat tiivistä hiekkaista soraa ja soraista hiekkaa ja väylällä hiekkaista soramoreenia, soraista hiekkamoreenia sekä silttistä hiekkaa ja hiekkaista silttiä. Suurimmaksi osaksi (n. 90 %) ruopattavat ainekset ovat karkeaa ja hienoa hiekkaa, jotka laskeutuvat nopeasti laskeutumisnopeuden ollessa noin 1 cm/s. Karkeata massaa ruopattaessa ja satama-altaaseen läjitettäessä samenemisvaikutukset ulottuvat noin 10 100 m päähän ruoppaus- /läjityskohteesta. Vesimassaan sekoittuva, sameutta aiheuttava, karkea kiintoaines laskeutuu pohjaan pääasiassa muutamassa tunnissa töiden loputtua. Hienorakenteista tai eloperäistä sedimenttiä ei ruopattavilla osuuksilla ole juurikaan havaittu. Hienoimmat alueelta merkittävissä määrin tavatut jakeet ovat olleet kokoluokkaa <0,063 mm. Tällaisten jakeiden laskeutumisnopeus on noin 1 mm/s. Kyseessä olevien hienoimpien löydettyjen ainesten sameusvaikutuksia arvioitaessa voidaan soveltaa läjitysalueelle tehtyä mallinnusta (Lindfors & Kiirikki 2012). Mallilaskelmien perustella arvioidaan sameuden laskevan tavanomaiselle tasolle alle vuorokauden sisällä ruoppauksesta. Vaikutukset ovat suurimmat todennäköisesti pohjanläheisessä vesikerroksessa, jossa sameneman laajuus on arvioilta enimmillään noin kaksi kilometriä. Alueella vallitsevat etelänpuoleiset tuulet, jolloin virtaukset ovat etelästä pohjoiseen. Näin ollen sameneman leviäminen maksimilaajuudessaan etelään rakentamiskohteelta on mahdollista vain pohjoisen puoleisten tuulien vallitessa. Maksimaalinen sameuden leviäminen etelään jäänee satunnaiseksi. Hanhikiven edustan merialueella sameuden arvot nousevat ajoittain luonnostaan melko korkeiksi myrskyjen ja runsaiden sateiden vaikutuksesta. Ruopattavat massat luokitellaan puhtaiksi haitta-aineiden osalta. Myöskään merkittäviä ravinnepäästöjä ei arvioida syntyvän. 4.1.2 Läjitysalue Suurin osa (n. 90 %) läjitettävästä materiaalista on karkeaa ja hienoa hiekkaa, jotka laskeutuvat nopeasti, ja sameusvaikutukset jäävät pääasiassa läjitysalueen sisälle. Mikäli läjitettävä massa on hienompirakeista (< 0,063 mm), sameusvaikutukset voivat ulottua 2 4 km päähän läjityskohteesta. Sameutta ilmenee tuolloin lähinnä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Tulosten perusteella on arvioitu, että sameusvaikutusten havaitseminen ranta-alueilla tai niiden läheisyydessä on epätodennäköistä. 4.2 Kaloihin ja kalastukseen 4.2.1 Sataman ja väylän sekä vedenotto- ja purkurakenteiden vaikutukset Rakentamisen aikaisista vaikutusmekanismeista vakavimmaksi on arvioitu louhinnan ja muiden vesistötöiden aiheuttama melu. Vakavimmat ja välittömimmät seuraukset aiheutuvat louhintaan liittyvistä räjäytyksistä. Räjähdyksen aiheuttama äkillinen paineaalto 5
tappaa kalat noin 20 metrin säteellä ja saattaa aiheuttaa kaloille fyysisiä vammoja useiden kymmenien metrien etäisyydellä. Kallioporaukset, ruoppaukset ja lisääntynyt liikenne alueella aiheuttavat melua, josta saattaa aiheutua kalojen karkoittumista ja käyttäytymismuutoksia. Melun vaikutukset voivat ulottua avoimella merialueella jopa kilometrien päähän. Melu saattaa esim. häiritä kalojen lisääntymistä ja aiheuttaa muutoksia vaellusreitteihin. Melun ja räjähdysten vakavien vaikutusten vyöhykkeeksi arvioitiin 1 km ja mahdollisten vaikutusten vyöhykkeeksi 5 km. Hanhikivenniemen vesistörakentamisen (satama-allas, väylä, vedenotto- ja - purkurakenteet) seurauksena menetetään pysyvästi tai tilapäisesti merenpohjan habitaattia noin 0,4 km 2. Ruopattaville alueille jää karisiian ja silakan kutualueita, sekä silakan, siian ja muikun poikashabitaattia. Myös pohjaeläimistö tuhoutuu näiltä alueilta. Aallonmurtajien ja muiden kiinteiden rakennelmien vaikutukset virtaamiin jäävät vähäisiksi, ja niiden yhteyteen saattaa toisaalta muodostua jopa uusia suojaisempia elinympäristöjä kalojen hyödynnettäväksi. Habitaatin menetyksestä aiheutuva haitta on arvioitu kohtalaiseksi. Ruoppaukset, täytöt, louhinta ja läjitykset aiheuttavat veden samentumista ja pohjan liettymistä. Veden kiintoainepitoisuudet voivat hetkittäin ja paikallisesti nousta hyvinkin korkeiksi. Veden samentuminen on voimakkainta työkohteen läheisyydessä ja erityisesti pohjan tuntumassa. Kohonneet kiintoainepitoisuudet voivat aiheuttaa varsinkin kalanpoikasten ja mädin vahingoittumista tai kuolemista. Veden samentuminen vaikeuttaa kalojen ravinnonkäyttöä, ja vaikuttaa haitallisesti myös kalojen ravintokohteisiin, mm. eläinplanktoniin. Alueelta ruopattavat massat koostuvat pääasiassa karkeista materiaaleista, joiden samennusvaikutus jäänee vähäiseksi. Ruopattavat massat eivät myöskään sisällä haitallisia aineita. Veden kiintoainepitoisuudet vaihtelevat alueella suuresti luontaisestikin esim. myrskyjen seurauksena ja Pyhäjoesta tulva-aikana tulevien valumien myötä. Alueella on myös hyvä veden vaihtuvuus ja virtauksia, joten vesistörakentamisen aiheuttaman samentumisen haitat laimenevat nopeasti laajemmalle alueelle ja suurempaan vesimassaan. Samentumisen aiheuttamat vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi, ja vaikutusalueen laajuudeksi maksimissaan 2 km työkohteesta. Hankkeen vesistörakentaminen ajoittuu kolmena peräkkäisenä vuotena huhti- syyskuulle. Hankkeella on siten haitallisia vaikutuksia kevätkutuisten kalojen ja silakan lisääntymiselle sekä poikasten selviytymiselle. Melu ja veden samentuminen saattaa karkoittaa kaloja lisääntymisalueilta ja tukahduttaa mätiä. Kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita ei selvitysalueella juurikaan ole, joten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat silakkaan. Alueella on kuitenkin runsaasti silakan kutualueita, ja useimmat niistä sijaitsevat kaukana työkohteista ja jäävät vaikutusalueen ulkopuolelle. Silakan ei ole havaittu olevan erityisen herkkä äänille, ja silakan mätimunat kestävät voimakastakin kiintoainekuormitusta. Vesistötöiden aiheuttamat haitat silakan kudulle jäävät siten kokonaisuudessaan vähäisiksi tai kohtalaisiksi. Paikallisesti niillä voi kuitenkin olla merkittävää vaikutusta. Silakan mädillä on merkittävä vaikutus muiden kalalajien ravintokohteena. Tämä heijastuu myös kalastukseen, sillä esimerkiksi siikoja pyydetään nimenomaan silakan kutualueilta niiden saapuessa syömään mätiä. Yleisesti ottaen vesistötöiden haitalliset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin kalojen poikasiin. Varsinkin vastakuoriutuneet poikaset ovat alttiita vaikutuksille, koska ne eivät pysty siirtymään pois räjäytysten tai korkeiden kiintoainepitoisuuksien vaikutusalueelta. 6
Meriharjus nousee kudulle keväällä vesistötyökohteiden läheisyydessä sijaitsevaan Liminkaojaan. Hankkeella saattaa siten olla vaikutuksia harjuksen kutuvaellukseen, jos vesistötöitä tehdään harjuksen vaellusajankohtana. Harjuksen poikaset siirtyvät joesta merialueelle, jolloin ne voivat kulkeutua työkohteiden vaikutusalueelle. Poikasten käyttäytymisestä ei ole kuitenkaan riittävästi tietoa vaikutusten arvioimista varten. Jokeen nousevien harjusten kutualueisiin hankkeella ei ole vaikutusta. Sen sijaan jos alueella esiintyy merikutuista harjusta, lisääntymisalueita ja poikashabitaatteja tuhoutuu rakennustöiden seurauksena. Selvitysalueella ei sijaitse merkittäviä lohen tai taimenen kutujokia. Alueen halki kulkee kuitenkin lohen ja vaellussiian vaellusreittejä. Rakennustöiden aiheuttama melu ja vedenlaadun muutokset voivat karkoittaa kaloja syrjään tavanomaisilta reiteiltään. Tämä todennäköisesti kuitenkin vain viivästyttää vaellusta, mutta ei vaikuta kalojen kykyyn löytää omaan kutujokeensa. Kalojen karkoittuminen alueelta ja tavanomaisilta reiteiltään, lisääntymisen epäonnistuminen, pyydysten likaantuminen ja pyyntialueiden menetys vaikuttavat alueen kalastukseen haitallisesti. Melu ja muu vesistötöiden aiheuttama häiriö on arvioitu olevan vakavuusasteeltaan suuri haitta alueen kalastukselle. Pyyntipaikkojen menetys ja pyynnin vaikeutuminen lisääntyneen liikenteen takia aiheuttaa kohtalaista haittaa, kiintoainevaikutukset sen sijaan arvioidaan vähäisiksi. 4.2.2 Läjitysalueen vaikutukset Läjitysalueen sameusvaikutusten on arvioitu leviävän lähinnä koillisen ja lounaan suunnille, maksimissaan 2 4 km:n päähän läjityskohteesta. Sameusvaikutukset rajoittuvat pääasiassa pohjanläheisiin vesikerroksiin. Kaloihin vaikuttavia mekanismeja läjitykseen liittyen ovat melu, kiintoaine, habitaatin menetys ja virtausolosuhteiden muutokset. Näiden kaikkien merkitys arvioitiin vähäiseksi. Läjitysalueella ja mallinnetulla sameusvaikutusten alueella ei ole kalojen lisääntymisalueita. Lähimmät kutualueet sijaitsevat läheisillä matalikoilla noin kilometrin päässä, mutta läjityksistä aiheutuvan vedensamennuksen kulkeutuminen läjitysalueelta (syvyys yli 20 m) näille alueille on epätodennäköistä. Lohen ja todennäköisesti myös vaellussiian vaellusreittejä kulkee läjitysalueen läheisyydessä ja niihin läjityksillä voi olla ajoittaista vaikutusta. Kalastukselle aiheutuvan haitan määrä ja vaikutusmekanismit ovat pääosin samoja kuin edellä luetellut kaloihin vaikuttavat seikat. Läjitysalueen lisäksi tosin kalastukseen vaikuttaa myös ruoppaus- ja läjitysalueen välinen proomuliikenne, sillä tällä reitillä kiinteillä pyydyksillä kalastaminen on mahdotonta. Alueella ei kuitenkaan harjoiteta juurikaan kalastusta. 7
5 SEURANTAMENETELMÄT JA PERUSTELUT 5.1 Kalataloustarkkailu Vesistörakentamisen aikana alueella tehdään laajamittaisia ruoppauksia ja louhintoja sekä läjityksiä, joiden aiheuttama melu ja sameus todennäköisesti karkottavat kaloja alueelta. Lisäksi kutualueita tuhoutuu. Tällä on vaikutusta alueen kalastukseen ja poikastuotantoon. Seuraavassa esiteltävät menetelmät ovat olleet käytössä jo lupahakemusta varten tehtävissä selvityksissä ja havaittu alueelle soveltuviksi (Haikonen ym. 2012). Kalaston rakennetta selvitetään vesipuitedirektiivin mukaisella Coastalyleiskatsausverkkopyynnillä. Kyseinen menetelmä on yleisesti käytetty Suomen ja Ruotsin rannikkoalueiden seurannoissa ja sen toteutuksesta on annettu tarkat ohjeistukset (MMM 2008). Menetelmään sisältyy puutteita, mutta yleisesti ottaen se soveltuu kokemuksien perusteella alueen koepyyntiin ja kalaston välisten suhteiden arviointiin. Siika on alueen selvästi merkittävin taloudellisesti hyödynnettävä kalalaji ja silakan rooli puolestaan ravintoketjussa (erityisesti mäti ja poikaset) on suuri. Vesistötöiden haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti kalojen poikasiin. Poikasten seuranta toteutetaan siian ja muikun osalta poikasnuottaamalla sekä silakan osalta Gulf-Olympia pyydyksellä. Lupahakemusta varten tarkennettiin vastakuoriutuneiden siian, muikun ja silakan poikasten esiintymistä alueella vastaavilla menetelmillä (Haikonen ym. 2012). Edellä mainittujen koepyyntimenetelmien lisäksi tehdään tiedusteluja alueen ammattija vapaa-ajankalastajille. Kalastajilla on vuosikymmenten kokemus alueen pyytämisestä, joten heillä on ensikäden tietoa alueen kalastosta, kutualueista, vaellusreiteistä ja niissä mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. 6 SEURANTAHYPOTEESIT JA -ASETELMAT RAKENTAMISEN AIKANA Seuraavassa on esitetty hypoteeseja vesistötöiden ajalle. Hypoteesien testaukseen käytettävistä tilastollisista menetelmistä tehdään esitys vastaavalle viranomaiselle ennen ennakkotarkkailun toteutusta. Tarkkailuasetelma: ennen-jälkeen-tarkkailu-vertailualue. 6.1 Kalat/kalastus Hypoteesi 1. Vesistötyöt karkottavat kaloja vesistötyökohteiden läheisyydestä. Kalalajistoa sekä kalojen runsautta ja biomassaa seurataan koeverkkoaineistoista tarkkailu- ja vertailualueella. Täydentävää tietoa saadaan kalastuskyselyistä. Hypoteesi 2. Vesistötyöt heikentävät silakan poikastuotantoa Hanhikivenniemen ympäristössä. Vesistötyöt eivät heikennä vain poikastuotantoa vaan myös Hanhikivenniemeä ympäröivää merialuetta kalanpoikasten (mm. silakka, siika, muikku) kasvualueena. Seurattavia muuttujia < 10 mm:n ja suurempien silakan poikasten sekä siian ja muikunpoikasten runsaus tarkkailu- ja vertailualueella. Hypoteesi 3. Vesistötöiden päätyttyä kalat palaavat alueelle, mutta kalaston rakenteessa saattaa tapahtua muutoksia aiheutuen muutoksista (mm. veden syvyys, virtaukset ja melu). Seurattavia muuttujia ovat kalalajisto sekä kalojen runsaus ja biomassa koeverkkoaineistossa tarkkailu- ja vertailualueella ennen töitä ja töiden jälkeen. Täydentävää tietoa saadaan kalastuskyselyistä. 8
Hypoteesi 4. Silakan, siian ja muikun poikastuotanto palaa lähes ennalleen vesistötöiden valmistuttua. Seurattavia muuttujia < 10 mm:n ja suurempien silakan poikasten sekä siian ja muikunpoikasten runsaus tarkkailu- ja vertailualueella ennen ja jälkeen töiden. Hypoteesi 5. Kalojen vaellusreiteissä (lähinnä vaellussiika ja lohi) saattaa tapahtua muutoksia vedenalaisen louhinnan aiheuttaman melun ja veden sameuden takia vesistötöiden aikana. Kalojen vaellusreiteissä tapahtuvia muutoksia tiedustellaan kalastajilta kalastuskyselyillä. Hypoteesi 6. Vesistötyöt aiheuttavat haittaa verkko- ja rysäkalastukselle. Saalis ja myös kalastaminen jää vähäiseksi rakentamisen aikana. Haitta arvioidaan kalastuskyselyiden perusteella. Hypoteesi 7. Vesistötöiden päätyttyä kalastajien saaliit palaavat lähes ennalleen. Kalastuskyselyiden yksikkösaaliita vertaillaan ennen ja jälkeen hankkeen. 9
7 ENNAKKOTARKKAILU Ennakkotarkkailu toteutetaan kertaalleen ennen vesistötöiden aloittamista (liite 1). Soveltuvin osin ennakkotarkkailun tukena hyödynnetään myös hankkeen suunnittelun aikana kerättyä tutkimusmateriaalia kalaston rakenteen, kalojen poikastuotannon ja kalastuksen osalta (Fennovoima 2009, Haikonen ym. 2012, Vatanen & Haikonen 2012). Ennakkotarkkailulla pyritään tarkentamaan Hanhikivenniemen edustan merialueen kalatalouden tilaa mukaan lukien vuosien välinen vaihtelu. Alueen tilan selvittäminen ennen vesistötöiden aloittamista on ensiarvoisen tärkeää, jotta mahdolliset muutokset voidaan havaita. Tässä tarkkailuohjelmaehdotuksessa on esitetty seuranta-alueet, joille näytepisteet sijoittuvat. Ennen ennakkotarkkailun toteuttamista näytepisteiden tarkemmasta sijoittelusta tehdään esitys Kainuun ELY-keskukselle. Samalla esitetään myös tilastolliset menetelmät, joilla hypoteeseja testataan. 7.1 Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailuun sisältyy kalaston rakenteen, poikastuotannon sekä ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen seurantaa. Kalaston rakennetta seurataan Coastalkoeverkkopyynnillä ja poikastuotantoa Gulf-Olympia linjoilla sekä nuottaamalla. Kalastusta puolestaan seurataan alueen ammattikalastajille suunnatulla kyselyllä sekä väestörekisteripohjaisella vapaa-ajankalastustiedustelulla. 7.1.1 Ammattikalastuksen seuranta Ammattikalastusta selvitetään alueella ammatikseen kalastaville tehtävällä tiedustelulla kertaalleen ennen vesistötöiden alkua. Tiedustelualue on sama, kuin lupahakemusta varten tehdyssä selvityksessä (kuva 4). Tiedustelu toteutetaan seuraavan vuoden tammikuussa koskien edellisen vuoden kalastusta. Tiedustelulla selvitetään ammattikalastajien määrä, pyyntimuodot, pyyntiponnistus, pyyntialueiden sijainti ja saalis pyyntimuodoittain. Lisäksi tiedustellaan sivusaaliina saatavia kalalajeja, kalakannoissa tapahtuneita muutoksia sekä hankkeen vaikutuksia kalakantoihin, kalojen vaelluksiin ja kalastukseen. Tiedustelu jaetaan osa-alueisiin, jotka käsitellään erillään. 10
Kuva 4. Kalastuskyselyiden tiedustelualue. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. Ammattikalastustiedustelulla kerätty aineisto tallennetaan kalastajakohtaisesti siten, että sitä pystytään myöhemmin hyödyntämään ammattikalastuskorvausarvioita tehtäessä. Ammattikalastajien pyyntipaikat tallennetaan vuosittain paikkatietojärjestelmään. Raportissa ammattikalastusta koskevat tiedot esitetään kuitenkin siten, ettei yksittäisten kalastajien tietoja pysty erottamaan. Raportissa tulee ilmetä kalastuskyselyn perusjoukon koko, vastausprosentti, kalastaneiden määrät, kalastuksen ajoittuminen ja käytetyt pyydykset. Kalansaalis raportoidaan lajeittain. Lisäksi raportissa esitetään kalastajien keskeiset kommentit ja mielipiteet kalastuksesta, kalastosta ja vesistötöiden vaikutuksista. Ammattikalastuskyselykaavakkeet ja liitekartat hyväksytetään vastaavalla viranomaisella ennen kyselyiden toteutusta. Samalla määritellään myös kyselyssä käytettävä osaaluejako. 7.1.2 Vapaa-ajankalastuksen seuranta Vapaa-ajankalastuskyselyllä selvitetään alueella tapahtuvaa kotitarve ja virkistyskalastusta kertaalleen ennen vesistötöiden alkua. Tiedustelualue on vastaava kuin ammattikalastuskyselyssä (kuva 4). Vastaava kysely on toteutettu lupahakemusta varten koskien vuotta 2011 (Vatanen & Haikonen 2012). Vapaa-ajankalastuskysely toteutetaan väestörekisteripohjaisena kolmen kontaktin kalastuskyselynä. Kyselyyn vastaamattomille ruokakunnille lähetetään muistutuskirje noin kaksi viikkoa kyselyn lähettämisen jälkeen vastausaktiivisuuden kasvattamiseksi. Tämän jälkeen lähetetään vielä uusintakysely noin kahden viikon päästä niille, jotka eivät vielä ole vastanneet. Kalastuskyselyyn vastaaminen tapahtuu kirjeitse, mutta vastausak- 11
tiivisuuden kasvattamiseksi ei kalastaneille tarjotaan lisäksi mahdollisuus vastata tekstiviestillä, soittamalla tai sähköpostilla. Otoskoko on noin 1 000 ruokakuntaa ja otokseen valitaan 18 74 vuotiaita henkilöitä seuraavilta postinumeroalueilta: 86100 PYHÄJOKI, 86110 PARHALAHTI, 86160 PIRTTIKOSKI, 92100, 92120, 92130 ja 92150 RAAHE, 92160 SALOINEN, 92180 LAPALUOTO, 92210 ARKKUKARI sekä 92220 PIEHINKI. Osoitetiedot kyselyä varten saadaan väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Tiedustelulla selvitetään kalastavien ruokakuntien määrä, pyyntimuodot, pyynnin ajoittuminen ja saalis pyyntimuodoittain. Lisäksi tiedustellaan kalakannoissa tapahtuneita muutoksia sekä hankkeen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Raportissa tulee ilmetä kalastuskyselyn perusjoukon ja otannan koko, vastausprosentti, kalastaneiden ruokakuntien määrät, kalastuksen ajoittuminen ja käytetyt pyydykset. Kalansaalis raportoidaan lajeittain laajennettuna perusjoukkoon. Lisäksi raportissa esitetään kalastajien keskeiset kommentit ja mielipiteet kalastuksesta, kalastosta ja vesistötöiden vaikutuksista. Kalastuskyselykaavake hyväksytetään vastaavalla viranomaisella ennen kyselyiden toteutusta. 7.1.3 Kalastorakenteen seuranta Kalastorakennetta Hanhikivenniemen edustalla ja vertailualueella seurataan Coastalkoeverkkopyynnillä. 7.1.3.1 Coastal-koeverkkopyynti Koeverkkopyynnin koeasetelma on muodostettu soveltaen Coastalkoeverkkokalastuksesta annettua rannikkoalueille suunnattua ohjeistusta sekä RKTL:n kirjallisuuskatsauksessa suositeltua ennen-jälkeen-verokki-kohdealue -asetelmaa (MMM 2008, Vehanen ym. 2010). Tarkkailussa keskitytään alueelle, jossa oletetut vaikutukset ovat merkittävimmät (alue A). Tuloksia verrataan Yppärin edustalle sijoittuvan vertailualueen tuloksiin. Valittu alue on sijoitettu siten, että se edustaa vesistörakennuskohteita ja niiden lähiympäristöä (kuva 5). Oletusarvona on, että kyseisellä alueella vaikutukset ovat merkittävimmät, sillä alueelle sijoittuu laajamittaisia louhintoja ja ruoppauksia. Valitulle alueelle sijoitetaan 100 ruutua, joista arvotaan 30 koeverkkopaikoiksi syvyyssuhteiden mukaisesti (<3, 3 6 ja 6 10 m). Lisäksi vaikutusalueen ulkoreunalle sijoitetaan 15 koeverkkopaikkaa (alue B), sillä Hanhikivenniemen itäpuolella sijaitsevan lahtialueen havaittiin lupahakemusselvitysten yhteydessä olevan siian nuorten ikäluokkien suosiossa. 12
Kuva 5. Coastal koeverkkopyynnin tutkimus- ja vertailualueet. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. Vertailualueeksi valitaan Pyhäjoen ja Yppärin välinen merialue. Myös vertailualueelle sijoitetaan 100 ruutua, joista arvotaan 30 koeverkkopaikoiksi syvyyssuhteiden mukaisesti. Koeasetelma pidetään samana läpi tarkkailun. Esitys koeverkkopaikoista tehdään vastaavalle viranomaiselle ennen ennakkotarkkailun toteutusta. Menetelmä: Koepyynti toteutetaan 20.7. 20.8. välisenä aikana. Koeverkkojen pyyntiaika on 12 18 h, verkkojen lasku iltapäivällä/illalla ja nosto seuraavana aamuna. Kalastus jaetaan vähintään kahdelle viikolle, jotta sääolosuhteiden vaikutus saaliisiin tasoittuu. Kalasaalis käsitellään verkko- ja solmuvälikohtaisesti. Lajeittain määritetään kalojen kappalemäärä sekä saaliin kokonaispaino. Kalat mitataan ja punnitaan yksilöllisesti. Tarvittaessa on mahdollista ottaa näytteitä kalojen kasvun tai ravinnon määritystä varten. Kalojen ulkoista olemusta tarkastellaan ja mahdolliset poikkeavuudet (mm. loiset ja eväkulumat) raportoidaan. Raportoinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti kalaston rakenteeseen ja lajien välisiin suhteisiin. Raportissa esitetään kokonais- ja yksikkösaalis. Runsaimmille kalalajeille määritetään pituusluokkajakauma yhden senttimetrin pituusluokittain. Tulosten tarkastelussa hyödynnetään myös muiden tarkkailuiden tuloksia sekä alan kirjallisuutta. 13
7.1.4 Poikastuotannon seuranta 7.1.4.1 Siian ja muikun poikastuotannon seuranta Siian ja muikun poikastuotantoa seurataan vesistötyökohteiden läheisyydessä ja vertailualueella kolmena ajankohtana toukokuun alun ja kesäkuun puolivälin välisenä aikana. Menetelmänä käytetään poikasnuottausta. Verkostoon sisällytetään arviolta 10 13 nuottauspaikkaa, jotka jakautuvat tutkimus- ja vertailualueille. Vertailualueena toimii Pyhäjoen ja Yppärin välinen rannikko (kuva 6). Seurannan alkaessa alueelle sijoitetaan lämpötilaloggeri, joka tallentaa lämpötilan koko seurantajakson ajalta. Lisäksi YSI-mittarilla mitataan veden sameus kunkin tarkkailukerran yhteydessä. Kuva 6. Poikasseurantojen tutkimus- ja vertailualueet. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. Saadut vastakuoriutuneet kalanpoikaset säilötään kentällä 4 10 % formaliiniin ja myöhemmin toimistolla säilöntäliuos vaihdetaan 80 % etanoliin (Borg ym. 2012). Formaliinin käyttö säilönnässä helpottaa määritystä, sillä poikasten lihasjaokkeet tulevat selvemmin esiin. Mikäli siian- ja muikunpoikasia saadaan yli 50 yksilöä, otetaan 50 yksilön otos saaliista määritettäväksi. Vastakuoriutuneet poikaset määritetään laboratorio-olosuhteissa lajilleen, niiden pituus mitataan ja samalla tarkastellaan mahdollisia ulkoisia vaurioita tai epämuodostumia. 14
Esitys näytteenottoverkostosta tehdään vastaavalle viranomaiselle ennen ennakkotarkkailun toteutusta. Raportoinnissa esitetään nuottauspaikkojen koordinaatit sekä näytteenoton aikaiset ympäristöolosuhteet. Poikaspyynnin saaliit esitetään laji- ja paikkakohtaisesti. Tuloksia vertaillaan aikaisemmassa selvityksessä (Haikonen ym. 2012) saatuihin tuloksiin. Tulosten tarkastelussa hyödynnetään myös muiden tarkkailuiden tuloksia sekä alan kirjallisuutta. 7.1.4.2 Silakan poikastuotannon seuranta Silakan poikasten esiintymistä alueella kartoitetaan Gulf-Olympia pyydyksellä vuosittain viitenä ajankohtana: kesäkuun lopun ja elokuun alun välisenä aikana. Samalla saadaan tietoa myös tokon ja kuoreen poikasten esiintymisestä. Gulf-Olympia on veneen keulan sivuille kiinnitettävä parillinen haavipyydys. Sen edessä on kartio, jonka suuaukko kaventuu eteenpäin ollen halkaisijaltaan 19 cm. Laite siivilöi noin 1 m 3 vettä jokaisen kuljetun 30 m:n matkalla. Ajonopeus 2 m/s riittää pyytämään kvantitatiivisesti vielä 24 mm:n mittaisia poikasia. Pienimpien poikasten (6 12 mm) pyydystettävyyteen nopeus ei juuri vaikuta. Haavit tyhjennetään kääntämällä kartion takaosaan kiinnitetyt pystytangot vaakaasentoon taakse, jolloin nokkakartion suuaukko nousee ylös ja haavi painuu alas suljettuna. Haavi huuhdellaan huolella sen perässä olevaan sihti-ikkunalla varustettuun keräyspurkkiin, josta poikaset siirretään säilöntäpurkkiin. Pyydykset asetetaan pyyntiin 0,5 m:n sekä 1 m:n syvyydelle. Pyydykseen ajautunut saalis säilötään etanoliin myöhempää määritystä varten. Silakanpoikasia seurataan noin 40:ltä arviolta 500 m:n mittaiselta linjalta, jotka jakautuvat tutkimus- ja vertailualueen välille (kuva 6). Alueen lämpötilakehitystä seurataan lämpötilaloggerilla. Lisäksi kunkin seurantakerran yhteydessä mitataan sameus YSImittarilla. Esitys näytteenottoverkostosta tehdään vastaavalle viranomaiselle ennen ennakkotarkkailun toteutusta. Poikaset määritetään laboratorio-olosuhteissa lajilleen, niiden pituus mitataan ja ulkoisia vaurioita tai epämuodostumia tarkastellaan. Poikaset jaotellaan koon perusteella < 10 mm ja > 10 mm ryhmiin. Raportoinnissa esitetään linjojen koordinaatit sekä näytteenoton aikaiset ympäristöolosuhteet. Poikaspyynnin saaliit esitetään laji- ja linjakohtaisesti. Tuloksia vertaillaan aikaisemmassa selvityksessä (Haikonen ym. 2012) saatuihin tuloksiin. Tulosten tarkastelussa hyödynnetään myös muiden tarkkailuiden tuloksia sekä alan kirjallisuutta. 15
8 RAKENTAMISEN AIKAINEN TARKKAILU Rakentamisen aikaisen tarkkailun tärkein tavoite on pyrkiä kartoittamaan vesistötöiden aiheuttamat muutokset kalastossa ja poikastuotannossa sekä seuraamaan ja todentamaan ammattikalastuksen kärsimä haitta. Menetelmiä on kuvattu tarkemmin kappaleessa 7. Ennakkotarkkailu. Rakentamisen aikaista tarkkailua tehdään koko rakentamisen ajan eli arviolta kolmena avovesikautena (liite 1). 8.1 Kalataloustarkkailu 8.1.1 Ammattikalastuksen seuranta Ammattikalastuksen seurantaa jatketaan ennakkotarkkailun (kappale 7.1.1) mukaisesti vuosittain. 8.1.2 Vapaa-ajankalastuksen seuranta Vapaa-ajankalastusta seurataan kertaalleen vesistötöiden aikana. Kysely toteutetaan koskien keskimmäistä vesistörakennusvuotta, vastaavalla tavalla kuin ennakkotarkkailu (kappale 7.1.2). 8.1.3 Kalastorakenteen seuranta 8.1.3.1 Coastal-koeverkkopyynti Kalaston rakenteen seurantaa jatketaan kahtena ensimmäisenä rakentamisvuotena ennakkotarkkailun mukaisesti (kappale 7.1.3). Erityistä huomiota kiinnitetään kalaston esiintymiseen työkohteiden läheisyydessä ja kalojen karkoittumiseen sekä kalaston rakenteessa tapahtuviin muutoksiin. 8.1.4 Poikastuotannon seuranta Siian ja muikun sekä silakan poikastuotannon seuraamista jatketaan kahtena ensimmäisenä rakentamisvuotena ennakkotarkkailun mukaisesti (kappale 7.1.4). Erityistä huomiota kiinnitetään poikastuotannossa vesistötöiden aikana mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin. 16
9 JÄLKITARKKAILU Jälkitarkkailun tavoitteena on seurata kalaston ja kalastuksen toipumista vesistötöistä. Samalla seurataan, tapahtuuko vesistörakenteiden tai -töiden seurauksena pysyviä muutoksia. Menetelmiä on kuvattu tarkemmin kappaleessa 7. Ennakkotarkkailu. Jälkitarkkailu tehdään kertaalleen vesistötöitä seuraavana vuotena (liite 1). 9.1 Kalataloustarkkailu 9.1.1 Ammattikalastuksen seuranta Ammattikalastuksen seuranta toteutetaan ennakkotarkkailun (kappale 7.1.1) mukaisesti koskien vesistötöitä seuraavaa vuotta. 9.1.2 Vapaa-ajankalastuksen seuranta Vapaa-ajankalastuksen seuranta toteutetaan ennakkotarkkailun (kappale 7.1.2) mukaisesti koskien vesistötöitä seuraavaa vuotta. 9.1.3 Kalastorakenteen seuranta 9.1.3.1 Coastal-koeverkkopyynti Kalaston rakenteen seuranta toteutetaan vesistötöitä seuraavana vuotena ennakkotarkkailun mukaisesti (kappale 7.1.3). Erityistä huomiota kiinnitetään kalaston rakenteessa tapahtuviin muutoksiin. 9.1.4 Poikastuotannon seuranta Siian ja muikun sekä silakan poikastuotannon seuranta toteutetaan vesistötöitä seuraavana vuotena ennakkotarkkailun mukaisesti (kappale 7.1.4). Erityistä huomiota kiinnitetään poikastuotannossa tapahtuneisiin muutoksiin. 17
10 RAPORTIN SISÄLTÖ JA RAPORTOINTI Kalataloustarkkailusta tehdään vuosiraportti tarkkailuita seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Viimeinen vuosiraportti on samalla myös hankkeen loppuraportti, jossa käsitellään koko rakennushankkeen vaikutukset kokonaisuutena. Raportissa esitetään yksityiskohtaisesti aineisto ja menetelmät, tulokset, tulosten tarkastelu sekä johtopäätökset. Johtopäätösten muodostamisessa hyödynnetään kaikkia tarkkailumenetelmiä ja niistä saatuja tutkimustuloksia. Raportissa esitetään myös arvio vesistötöiden vaikutusalueen laajuudesta tarkkailuihin perustuen. Loppuraportissa vedetään yhteen koko tarkkailu ja arvioidaan aineistoon pohjautuen vesistötöiden vaikutukset kaloihin ja kalastukseen. Raportit toimitetaan seuraaville tahoille: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun ELY-keskus, RKTL, SYKE, Pyhäjoen ja Raahen kuntien ympäristöviranomaiset, Perämeren eteläinen kalastusalue sekä Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto. 11 MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA Poikkeustilanteiksi lasketaan mm. onnettomuudet (esim. öljyvuoto) ja lupaehtojen rikkoutuminen. Myös ennakoimattomat suuret vaikutukset ympäristöön katsotaan poikkeustilanteiksi. Poikkeustilanteissa sekä vesistötöiden urakoitsija että tarkkailun toteuttajat ovat velvollisia ilmoittamaan tapahtuneesta välittömästi vastaaville viranomaisille. Poikkeustilanteisiin liittyvistä menettelyistä, kuten mahdollisesta erityistarkkailusta, sovitaan valvovien viranomaisten kanssa aina tapauskohtaisesti erikseen. 12 TARKKAILUSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN Vuosittaisessa raportissa on arvioitava käytettyjen tarkkailumenetelmien toimivuutta. Jos menetelmissä havaitaan selviä puutteita, niin tarkkailua tulee tarkentaa siltä osin. Tarkkailusuunnitelmaa on tarpeen voida tarvittaessa ja perustelluista syistä muuttaa. Muutoksista neuvotellaan aina etukäteen valvovien viranomaisten kanssa. 18
13 YHTEENVETO TARKKAILUISTA Fennovoiman ydinvoimahankkeen vesistörakennustöiden aikainen kalataloustarkkailu jakautuu kolmeen osioon: 1) ennakkotarkkailuun 2) rakentamisen aikaiseen tarkkailuun ja 3) käytön aikaiseen tarkkailuun (liite 1). Varsinaisen tarkkailualueen lisäksi seurataan Pyhäjoen ja Yppärin väliselle alueelle sijoittuvaa vertailualuetta. Ennakkotarkkailu sisältää ennen rakentamistöiden aloitusta kertaalleen tehtäviä tarkkailuita sekä näytteenottoverkoston tarkentamisen koko tarkkailun ajalle. Ennakkotarkkailuun sisältyy Coastal- koeverkkopyynti, vastakuoriutuneiden kalanpoikasten (silakka, siika ja muikku) tarkkailu sekä ammatti- ja vapaa-ajankalastuskyselyt. Soveltuvin osin ennakkotarkkailun tukena hyödynnetään myös hankkeen suunnittelun aikana kerättyä tutkimusmateriaalia kalaston rakenteen, kalojen poikastuotannon ja kalastuksen osalta. Rakentamisen aikainen tarkkailu sisältää vuosittaisen seurannan vesistörakentamisen aikana ammattikalastuksen osalta. Kalaston rakennetta ja poikastuotantoa seurataan kahtena ensimmäisenä rakentamisvuotena ja vapaa-ajankalastusta yhtenä rakentamisen aikaisena vuotena. Menetelmät ja verkosto ovat vastaavia kuin ennakkotarkkailun aikana. Kalataloustarkkailua jatketaan Coastal koeverkkopyynnillä ja vastakuoriutuneiden kalanpoikasten (silakka, siika ja muikku) seurannalla Hanhikivenniemen edustalla ja vertailualueella. Kalastuskyselyiden rajaus sisältää edellä mainittujen lisäksi myös läjitysalueen ympäristön. Jälkitarkkailu tehdään kertaalleen vesistötöitä seuraavana vuotena. Tarkkailuiden raportointi tehdään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Viimeinen vuosiraportti on samalla myös loppuraportti, joka sisältää yhteenvedon koko tarkkailusta ja vesistötöiden vaikutuksista kaloihin ja kalastukseen. Ennen ennakkotarkkailun toteuttamista toimitetaan vastaavalle viranomaiselle hyväksyttäväksi esitys näytepaikkojen koordinaateista, hypoteesien testaamiseen käytettävistä tilastollisista menetelmistä sekä kalastuskyselykaavakkeista. 19
14 KIRJALLISUUS: Borg, J., Mitikka, V. & Kallasvuo, M. 2012. Menetelmäohjeisto rannikon taloudellisesti hyödyntämättömien kalalajien lisääntymis ja esiintymisalueiden kartoittamiseen. RKTL, tutkimuksia ja selvityksiä 4/2012. 36 s. Fennovoima 2008. Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus. 388 s. + 1 liite. Fennovoima 2009. Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa. Pöyry Energy & Kala- ja vesitutkimus Oy, raportti lokakuussa 2009. 73 s. + 6 liitettä. Fennovoima 2012a. Hanhikiven ydinvoimalaitoksen satama, jäähdytysveden ottorakenteet ja meriväylä Vesilupahakemus. Fennovoima 2012b. Hanhikiven ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden purkurakenteet Vesilupahakemus. Fennovoima 2012c. Hanhikiven ydinvoimalaitoksen meriläjitysalue - Vesilupahakemus. Haikonen, A. & Vatanen, S. 2012. Uhanalaisen meriharjuksen esiintyminen ja lisääntyminen Pyhäjoen edustan merialueella. Kala- ja vesimonisteita nro 84. 21 s. + 3 liitettä. Haikonen, A., Vatanen, S., Kervinen, J. & Karppinen, P. 2012. Kalasto ja poikastuotanto Pyhäjoen edustan merialueella vuonna 2012. Kala- ja vesimonisteita 85. 32 s. + 5 liitettä. Ilmarinen, K., Leinikki, J. & Oulasvirta, P. 2009. Fennovoima Oy, ydinvoimalaitoshanke - Vedenalaisen luonnon nykytilan kuvaus. Alleco Oy, raportti. 40 s. Kiirikki, M. & Lindfors, A. 2012. Vedenlaatu Hanhikiven edustan merialueelle suunnitelluilla vedenottopaikoilla O1, O2 ja O3. Luode Consulting Oy. Raportti. 7 s. Leinikki, J. & Syväranta, J. 2012. Pohjaeläinselvitys vesistörakentamisen aikaista seurantaa varten Hanhikiven merialueella. Alleco Oy, raportti. Leinikki, J., Syväranta, J. & Ilus, E. 2012. Selvitys säteilymittauksiin soveltuvien kasvi- ja eläinlajien esiintymisestä Hanhikiven merialueella. Alleco Oy, raportti 15.10.2012. 13 s. + liitteet. Lindfors, A. & Kiirikki, M. 2012. Läjitysalueselvitys sekä Hanhikiven edustan merialueelta tehdyn sedimenttinäytteenoton tulokset syksyltä 2012. Luode Consulting Oy, raportti. MMM 2008. Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti. Työryhmämuistio MMM 2008:3. 55 s. ISBN 978-952-453-373-7 Oikarinen, J. 2012. Pyhäjoen edustan merialueen kalataloudellinen merkitys. Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Ry, raportti. Raahe. Perus, J., Bonssdorff, E., Bäck, S., Lax, H. G., Villnäs, A. & Westberg, V. 2007. Zoobenthos as Indicators of Ecological Status in Coastal Brackish Waters: Comparative Study from the Baltic Sea. Ambio Vol. 36 No 2-3. Rasmus, K., Kiirikki, M. & Lindfors, A. 2012. Sediment transport and accumulation in the Hanhikivi area. Luode Consulting Oy. Report. SITO Oy. 2012a. Hanhikiven väylän, sataman ja ydinvoimalan jäähdytysveden ottorakenteen 20
suunnitelmaselostus. Sito Oy 20.1.2013. SITO Oy. 2012b. Hanhikiven ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden poistorakenteen suunnitelmaselostus. Sito Oy 20.1.2013. Vatanen, S. & Haikonen, A. 2012. Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011. Kala- ja vesimonisteita nro 83. 20 s. + 5 liitettä. Vatanen, S., Haikonen, A. & Karppinen, P. 2012. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalatalousvaikutusarvio. Kala- ja vesimonisteita 92. 73 s. + 5 liitettä. Vehanen, T., Hario, M., Kunnasranta, M. & Auvinen, H. 2010. Merituulivoiman vaikutukset rannikon kaloihin, lintuihin ja nisäkkäisiin. Kirjallisuuskatsaus. Riista- ja kalatalousselvityksiä 17/2010. 36 s. 21
Liite 1. Kalataloustarkkailuohjelman seurantojen ajoittuminen. ennakkotarkkailu rakentamisen aikainen tarkkailu jälkitarkkailu Kalataloustarkkailu aikaisemmat selvitykset vuosi ennen töitä 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi töiden jälkeinen vuosi Coastal koeverkkopyynti Haikonen ym. 2012 X X X X Siian ja muikun poikastuotanto Haikonen ym. 2012 X X X X Silakan poikastuontanto Haikonen ym. 2012 X X X X Ammattikalastuksen seuranta Vatanen & Haikonen 2012 X X X X X Vapaa-ajankalastuksen seuranta Vatanen & Haikonen 2012 X X X Raportointi Vuosiraportti (seuraavan vuoden toukokuussa) X X X X X Loppuraportti X