Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla vähän. Etenkään nuoria ei hommassa pyöri mukana kuin muutama, ukkoutuminen vaivaa ja esim. savusukellukseen pystyviä on vähän. Nuori on käynyt riittävät kurssit, ja tietoa ja taitoa on. Mutta ongelmana on ikä. Hälytystehtävään saa osallistua vasta 18-vuotiaana. Nuori saavuttaa kyseisen iän vasta reilun puolen vuoden päästä. Hän toteaakin kirjeessään: "On tyhmää tavallaan pantata hommia, koska en minä tässä puoleen vuoteen kasva, henkisesti enkä fyysisesti." Hän kirjoittaa lisäksi: "Olen viikot paikkakunnalla ja melkein aseman vieressä, en voi silti nousta autoon vaikka se on vain puoliksi miehitetty." Kirje herättääkin aiheellisesti kysymyksen: olisiko mahdollista kyseisissä tapauksissa, joissa henkilöllä on riittävä ammattitaito hankittuna, että palokunnan hälytystehtävissä vaadittavaa ikärajaa voitaisiin alentaa nykyisestä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Näkeekö hallitus mahdolliseksi alentaa nykyistä ikärajaa, joka vaaditaan palokunnan hälytystehtäviin osallistuvilta? Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2005 Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd Markus Mustajärvi /vas Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 886/2005 vp: Näkeekö hallitus mahdolliseksi alentaa nykyistä ikärajaa, joka vaaditaan palokunnan hälytystehtäviin osallistuvilta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pelastuslain (468/2003) mukaan pelastustoiminnalla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä. Kunnat vastaavat lakisääteisessä yhteistyössä pelastustoimen alueilla pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Pelastustoimen alueella tulee olla pää- ja tarvittaessa myös sivutoimisesta henkilöstöstä koostuva pelastuslaitos. Lisäksi alueen pelastustoimen järjestelmään voi kuulua vapaaehtoisia palokuntia, laitospalokuntia ja tehdaspalokuntia sen mukaan kuin alueen pelastustoimi on niiden kanssa sopinut. Pelastustoimintaan osallistuvalla päätoimisella henkilöstöllä tulee olla virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto. Muodollisena pääsyvaatimuksena Pelastusopiston pelastajakurssille (palomiehen koulutus) on nykyään, että hakija on täyttänyt 18 vuotta hakuajan päättymiseen mennessä. Pelastustoimintaan osallistuvalta sivutoimiselta ja vapaaehtoiselta henkilöstöltä vaaditaan pelastuslaissa säädetyn mukaisesti riittävä koulutus ja koulutuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (787/2003). Sen mukaan sammutus- ja pelastustyöhön osallistuvan sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön tulee olla suorittanut sammutustyökurssi. Savusukellustehtäviin osallistuvalta vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut savusukelluskurssin. Pelastustoimen sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutukseen osallistumiselle ei ole säädettyjä ikärajoja. Pelastustoimintaan osallistumisen edellytyksenä olevaa vähimmäisikää tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon pelastustoimintaan liittyvien tehtävien luonne ja toisaalta nuoria henkilöitä koskeva erityislainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset. Yleinen täysi-ikäisyyden raja on Suomessa 18 vuotta. Lapsien oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa (SopS 59 60/1991) määritellään jokainen alle 18-vuotias henkilö lapseksi. Samoin ILOn lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi koskevassa yleissopimuksessa alle 18 vuotiasta henkilöä pidetään lapsena. Mahdollisuus aloittaa varusmiespalveluksen suorittaminen jo 17-vuotiaana on poistettu asevelvollisuuslaista vuonna 2000. Nuorista työntekijöistä annettua lakia (998/1993) sovelletaan työhön, jota alle 18- vuotias henkilö (nuori työntekijä) tekee työ- tai virkasuhteessa. Lain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Sellaisiin töihin, jotka voivat aiheuttaa erityisen tapaturmavaaran tai terveyshaitan tai jotka voivat olla nuorelle työntekijälle itselleen tai muille vahingoksi, saa käyttää nuorta työntekijää vain asetuksessa säädetyin edellytyksin. Nuorten työntekijäin suojelusta annetun asetuksen (508/1986) 2 :ssä määritellään nuorilta työntekijöiltä kielletyt työt. Nuorilta henkilöiltä 2

Ministerin vastaus KK 886/2005 vp Esa Lahtela /sd ym. kiellettyjä töitä ovat asetuksen mukaan muun muassa työt, jotka edellyttävät ikään ja kokemukseen nähden kohtuutonta rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten henkilöiden turvallisuudesta tai jotka sisältävät sellaisia onnettomuusuhkia, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään, joko sen vuoksi, että he eivät osaa kiinnittää tarpeeksi huomiota turvallisuuteen, tai kokemuksen tai koulutuksen puutteen vuoksi. Kiellettyjä ovat myös työt, joissa käsitellään palo- ja räjähdysvaarallisia aineita ilmeisen palovaarallisissa olosuhteissa, sekä työt, joissa altistutaan terveydellisille vaaroille esimerkiksi äärimmäisen kuumuuden vuoksi. Pelastustoimintaan sisältyy merkittävässä määrin nuorten työntekijäin suojelusta annetussa asetuksessa tarkoitettuja alle 18-vuotiailta henkilöiltä kiellettyjä tehtäviä. Pelastustoimintaan osallistuvat joutuvat toimimaan äärimmäisissä olosuhteissa, kuumuudessa, käsittelemään paloja räjähdysvaarallisia aineita ja kohtaamaan vaikeasti loukkaantuneita henkilöitä. Pelastustyössä joutuu aina ottamaan huomattavaa vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta. Pelastustoimintaan liittyvään tukitoimintaan, kuten huoltotehtäviin, on mahdollista käyttää riittävän koulutuksen saaneita nuoria henkilöitä silloin, kun tehtävistä ei aiheudu nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa lainsäädännössä tarkoitettua vaaraa. Varsinaiseen pelastustoimintaan kuuluviin tehtäviin ei jatkossakaan ole perusteltua ottaa alle 18-vuotiaita henkilöitä. Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2005 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 886/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl.: Finner regeringen det möjligt att sänka den nuvarande åldersgränsen för dem som deltar i brandkårens utryckningar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt räddningslagen (468/2003) avses med räddningsverksamhet sådana skyndsamma åtgärder till följd av en olycka eller överhängande fara för en olycka som vidtas för att skydda och rädda människor, egendom och miljön samt för att begränsa skador och lindra följder. Inom ramen för det lagstadgade samarbetet inom räddningsväsendets områden svarar kommunerna för de uppgifter som hör till räddningsverksamheten. Inom ett räddningsområde skall det finnas ett räddningsverk som består av personal i huvudsyssla och vid behov även av personal i bisyssla. Dessutom kan det lokala räddningsväsendet omfatta frivilliga brandkårer, anstaltsbrandkårer och fabriksbrandkårer enligt vad det lokala räddningsväsendet har avtalat med dem. Av det manskap i huvudsyssla som deltar i räddningsverksamheten inom ett räddningsområde krävs en sådan examen inom räddningsväsendet som uppfyller kraven i tjänsten eller uppgiften. Det formella inträdeskravet till Räddningsinstitutets räddarkurs (brandmansutbildning) är i dag att den sökande har fyllt 18 år vid ansökningstidens utgång. Av den personal i bisyssla och den frivilliga personal som deltar i räddningsverksamheten krävs tillräcklig utbildning och närmare bestämmelser om utbildningen ingår i statsrådets förordning om räddningsväsendet (787/2003). Enligt den skall den personal i bisyssla och den frivilliga personal som deltar i släcknings- och räddningsarbete ha genomgått en kurs i släckningsarbete. Av personer som deltar i rökdykningsuppgifter krävs dessutom avlagd rökdykningskurs. Några åldersgränser för deltagande i utbildningen för personal i bisyssla och frivillig personal inom räddningsväsendet har inte fastställts i lag. När det gäller den minimiålder som krävs för att delta i räddningsverksamheten bör man beakta dels vad det är för slags uppgifter som ingår i räddningsverksamheten, dels speciallagstiftningen om unga personer och de internationella avtalen. Den allmänna myndighetsgränsen går i Finland vid 18 år. I konventionen om barnets rättigheter (FördrS 59 60/1991) definieras varje människa under 18 år som barn. Också i ILO:s konvention om förbud mot och omedelbara åtgärder för att avskaffa de värsta formerna av barnarbete anses alla under 18 år vara barn. Möjligheten att avtjäna värnplikten som 17-åring slopades i värnpliktslagen år 2000. Lagen om unga arbetstagare (998/1993) tillämpas på arbete som en person under 18 år (ung arbetstagare) utför i ett arbets- eller tjänsteförhållande. Arbetsgivaren skall enligt lagen se till att arbetet inte skadar den unga arbetstagaren fysiska eller psykiska utveckling och att det inte kräver större ansträngning än vad som är skäligt med beaktande av hans ålder och krafter. För arbeten som kan medföra särskild risk för olycksfall eller men för hälsan eller som kan vara skadliga för den unga arbetstagaren själv eller för andra, får unga arbetstagare anlitas endast under de förutsättningar som an- 4

Ministerns svar KK 886/2005 vp Esa Lahtela /sd ym. ges i förordning. I 2 i förordningen om skydd för unga arbetstagare (508/1986) definieras vilka arbeten som är förbjudna för unga arbetstagare. En ung arbetstagare får enligt förordningen bl.a. inte utföra sådant arbete som förutsätter en med beaktande av arbetstagarens ålder och erfarenhet oskälig påfrestning eller betydande ansvar för egen eller andra personers säkerhet eller i vilka förekommer olycksrisker som unga inte kan identifiera eller undvika, antingen på grund av att de inte kan ägna säkerheten tillräcklig uppmärksamhet eller på grund av deras brist på erfarenhet eller utbildning. Förbjudna är vidare arbeten som innebär hantering av eld- och explosionsfarliga ämnen under förhållanden under vilka uppenbar brandfara föreligger samt arbeten vid vilka man utsätts för hälsorisker t.ex. på grund av extrem hetta. Räddningsverksamheten består i betydande utsträckning av uppgifter som enligt förordningen om skydd för unga arbetstagare är förbjudna för personer under 18 år. De som deltar i räddningsverksamheten är tvungna att arbeta under extrema förhållanden, i hetta, behandla eld- och explosionsfarliga ämnen och ställas inför svårt skadade människor. De som deltar i räddningsarbetet måste alltid ta ett mycket stort ansvar för sin egen och andras säkerhet. I stödverksamheten i anslutning till räddningsverksamheten, t.ex. i serviceuppgifter, kan unga personer med tillräcklig utbildning anlitas då uppgifterna inte medför sådana risker som avses i lagstiftningen om skydd för unga arbetstagare. Att anlita personer under 18 år i den egentliga räddningsverksamheten är däremot inte heller i fortsättningen befogat. Helsingfors den 21 november 2005 Region- och kommunminister Hannes Manninen 5