Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1
Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2
Suomen sähkön kulutus ja tuotanto sekä tuonti ja vienti 2010 2015 TWh 100 80 60 40 20 0-20 2010 2011 2012 2013 2014 2015* Kulutus 87,7 84,2 85,1 84,0 83,4 82,5 Tuotanto 77,2 70,4 67,7 68,3 65,4 66,2 Ruotsi (nettotuonti) -2,8 1,9 14,2 12,2 18,2 17,4 Venäjä (nettotuonti) 11,6 10,8 4,4 4,7 3,4 3,9 Viro (nettotuonti) 1,7 1,2-1,2-1,1-3,5-5 Lähde: Tilastokeskus / Energiateollisuus ry 3 * ennakollinen tieto
01-14 03-14 05-14 07-14 09-14 11-14 13-14 15-14 17-14 19-14 21-14 23-14 25-14 27-14 29-14 31-14 33-14 35-14 37-14 39-14 41-14 43-14 45-14 47-14 49-14 51-14 01-15 03-15 05-15 07-15 09-15 11-15 13-15 15-15 17-15 19-15 21-15 23-15 25-15 27-15 29-15 31-15 33-15 35-15 37-15 39-15 41-15 43-15 45-15 47-15 49-15 51-15 53-15 Q1-2016 Q2-2016 Q3-2016 Q4-2016 a - 2017 a - 2018 a - 2019 /MWh Sähkön tukkumarkkinahinnat laskussa aluehintaerot kasvussa 50 45 40 35 30 Alue 25 20 15 10 5 0 Järjestelmä 21,0 Suomi 29,7 Ruotsi SE1 21,2 Ruotsi SE3 22,0 Viro 31,1 Keskihinta v. 2015 /MWh Nord Pool Spot järjestelmähinta Ruotsin SE1 aluehinta FI Futuurit Suomen aluehinta SYS Futuurit SE1 Futuurit Lähde: Nord Pool Spot / Nasdaq OMX Commodities 4
Hinta-alueiden yhtenäisyys edelleen laskussa vuonna 2015 100,00% Hinta-alueiden yhtenäisyys (% ajasta) 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% FI-SE1 FI-SE3 FI-EE 2014 2015 Lähde: Fingrid Oyj / Nord Pool Spot 5
M Aluehintaerot kasvussa, hinta-alueiden yhtenäisyys laskussa Pullonkaulatulot kasvussa vuonna 2015 100,0 Fingridin pullonkaulatulot 2014 ja 2015 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 FI-SE1 FI-SE3 FI-EE Yhteensä Lähde: Fingrid Oyj 2014 2015 6
Uusi kulutushuippu 15 105 MWh/h saavutettiin Suomessa 7.1.2016 klo 17-18 1160 MWh 1200 MWh 40 MWh 1460 MWh Tuotantomuoto Tuotanto Suomessa kulutushuipputunnilla [MWh/h] Vesivoima 2 240 Ydinvoima 2 780 CHP, kaukolämpö 3 130 CHP, teollisuus 1 650 Lauhdevoima 640 Tuulivoima 160 Muu tuotanto 270 Tehoreservi 0 Yhteensä 10 870 Lähde: Fingrid Oyj 430 MWh 7
Sähkön toimitusvarmuudessa ei toistaiseksi ole ollut ongelmia Suomen uusi sähkön kulutushuippu 7.1.2016 klo 17-18: 15 105 MWh/h Oma tuotanto noin 10 900 MWh/h, nettotuonti noin 4 200 MWh/h, sähkönkulutuksella painotettu lämpötila -25 C Hinta vuorokausimarkkinalla kulutukseen nähden alhaisella tasolla 99,94 /MWh, päivän sisäisillä markkinapaikoilla kovempia hintoja Huippukulutusviikolla kotimainen tuotantohuippu oli noin 11 100 MWh/h Suomessa olisi ollut vielä omaa kapasiteettia käytettävissä Ei merkittäviä vikoja tuotantolaitoksissa tai siirtoyhteyksissä Suomessa eikä rajat ylittävissä siirtoyhteyksissä SÄHKÖJÄRJESTELMÄ OSOITTI TOIMIVUUTENSA TÄLLÄ ERÄÄ 8
Sähkön toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi tuotantoon on investoitava merkittävästi lisää, myös siirtokapasiteettia on lisättävä Huippukulutustilanteessa käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti Suomessa laskenut talvesta 2014-2015 noin 900 MW Uusia investointeja tullut käytännössä vain tuettuun tuulivoimaan Voimalaitoksia poistuu markkinoilta kannattamattomuuden takia sekä käyttöiän päättyessä SÄHKÖJÄRJESTELMÄ KAIPAA KIPEÄSTI LISÄÄ MARKKINAEHTOISIA INVESTOINTEJA SÄHKÖNTUOTANTOON MYÖS SIIRTOKAPASITEETTIA LISÄTTÄVÄ POHJOISMAISSA 9
Sähkön vähittäismarkkinat Onko sähkö Suomessa kallista kuluttajille? 10
Kuluttajan sähkölasku kokonaisuudessaan hieman halventunut 1.1.2015-1.1.2016 energian hinta laskussa, siirron nousussa Kotitalouskäyttäjä 5 000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18 000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla) -7,1 % -7,3 % Sähkön verollinen siirtohinta 0,5 % 1,2 % Sähkön kokonaishinta (sis. verot) -3,0 % -3,1 % 11
Sähkönmyynnin kilpailuttaminen kannattaa tarjoushinnat laskeneet eniten 1.1.2015-1.1.2016 Kotitalouskäyttäjä 5 000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18 000 kwh/vuosi Toimitusvelvollisuushinnat -7,1 % -7,3 % Tarjoushinnat toistaiseksi voimassa oleville sopimuksille Tarjoushinnat kaksivuotisille määräaikaisille sopimuksille -11,4 % -10,9 % -15,8 % -16,0 % 12
Kotitalouskuluttajan sähkön hinta muodostuu tasaisesti myynnistä, siirrosta ja veroista 1.1.2016, kulutus 5 000kWh/vuosi, 15,08 snt/kwh verot 34 % 19,4% 26,5% myynti 36 % hankinta myynti 14,9% 2,6% 9,3% jakeluverkko kantaverkko 27,3% sähkövero alv siirto 30 % 13
Denmark Germany Ireland Spain Cyprus Italy Portugal Belgium United Kingdom Austria Sweden Greece France Luxembourg Netherlands Norway Slovenia Liechtenstein Finland Slovakia Poland Estonia Croatia Lithuania Turkey Latvia Czech Republic Malta Romania Iceland Hungary Montenegro Bulgaria Sähkön kuluttajahinnat Suomessa eurooppalaisittain edullisia (2014 loppupuoli) 35 30 snt/kwh SUOMI 25 20 15 10 5 0 Lähde: Eurostat Energia Siirto Verot 14
Sähköverkot Miksi sähkön siirtohinnat nousevat? 15
Sähkön jakeluverkkojen kohtuullinen tuotto ja liikevaihto laskussa, toiminta silti ylijäämäistä Muutos tulossa 16
KPL/A H/A Ei merkittäviä myrskyjä ja lumikuormia sähkön jakeluverkkojen toimitusvarmuus oli sangen hyvä vuonna 2014 12,00 12,00 10,00 10,00 8,00 8,00 6,00 6,00 4,00 4,00 2,00 2,00-2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 keskimääräinen keskeytysaika asiakkaalla [h/a] keskimääräinen keskeytysmäärä asiakkaalla [kpl/a] - 17
M /A TUHATTA KPL/A Toimitusvarmuus sangen hyvä Vakiokorvauksia maksettiin vähän vuonna 2014 50 45 40 35 30 400 350 300 250 25 20 15 10 5-2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Maksetut vakiokorvaukset [milj. ] Vakiokorvauksia saaneiden määrä [tuhatta kpl] 200 150 100 50-18
Sähkönjakelun toimitusvarmuus paranee säässä kuin säässä taustalla v. 2013 lakimuutos Laatuvaatimukset täyttyvät lähtötilanteessa noin 60 %:lla kaikista asiakkaista 6 tunnin alueella (asemakaava) noin 70 % 36 tunnin alueella noin 25 % 100 % vaatimus 2028 loppuun mennessä on kaikkein maaseutumaisimmille verkonhaltijoille vaativa tavoite Mahdollisuus hakea lisäaikaa enintään vuoden 2036 loppuun asti 100% Laatuvaatimusten täyttyminen 80% 60% 40% 20% 0% 2014 2020 2024 2029 Kaikki käyttöpaikat Asemakaava-alue Muu alue 19
Sähkönjakeluverkon korvausinvestoinnit kasvussa vuosina 2014 2028 Korvausinvestoinnit maaseutumaisilla yhtiöillä 2,1 mrd (140 M /a) Korvausinvestoinnit taajamamaisilla yhtiöillä 4,2 mrd (280 M /a) Korvausinvestoinnit kaupunkimaisilla yhtiöillä 1,9 mrd (nykyisellä investointitahdilla 127 M ) Investointien jakautuminen eri verkon osiin 4 % 6 % 32 % INVESTOINNIT YHTEENSÄ 8,2 mrd v. 2014 2028 (550 M /a) Nykyisen verkon ylläpitämiseksi vaadittavat investoinnit noin 6,4 mrd Eniten investointeja keski- ja pienjänniteverkkoihin (75%) Lisäksi ennakoiva kunnossapito 0,7 mrd v. 2014 2028 (50 M /a) Kunnossapito keskimäärin 10 % investoinneista 17 % 41 % Suurjännite Sähköasemat Keskijännite Muuntamot Pienjännite 20
Päästökauppa Miten edetään päästökaupan korjausliikkeessä? 21
Vuosittaiset päästöt jo nyt suuremmat kuin jaettava päästöoikeuksien määrä 2500 Backloading 2000 1500 Aleneva alkujako 1000 500 0 Ilmaisjako Uudet osallistujat Lentoliikenne Huutokauppa Päästöt Lähde: Reuters Ennuste 22
Markkina silti ylijäämäinen vielä pitkään korjausliike (backloading, markkinavakausmekanismi, aleneva alkujako) tapahtuu hitaasti 2100 Backloading 1600 1100 Markkinavakausmekanismi ja aleneva alkujako 600 100-400 Lähde: Reuters Annual balance Cumulative balance Ennuste 23
Päästöoikeuden hinta on reagoinut varovaisen positiivisesti korjausliikkeeseen 18 16 14 Massiivinen ylijäämä syntyy 12 10 8 Backloading 6 4 2 0 Lähde: Reuters 24
Korkeampi päästöoikeuden hinta kasvattaa valtion tuloja Suomen tulot päästöoikeuksien huutokaupasta vuodesta 2012 lähtien lähes 238 miljoonaa euroa 25
Uusiutuva energia Paljonko syöttötariffitukia on maksettu ja mitä niillä on saatu aikaiseksi? 26
Maksetut syöttötariffituet kasvussa euroa 250 000 000 Maksetut syöttötariffituet, 200 000 000 196 M 142 M 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 2013 2014 2015 2016* Tuulivoima Metsähake Biokaasu ja puupolttoaine * arvio 27
Tuulivoiman kapasiteetti vähitellen lähestymässä syöttötariffikiintiön mukaista kapasiteettia MVA tilanne 20.1.2016: 1081 MVA 28
4 000 Syöttötariffituella tuotetun sähkön määrä kasvussa GWh 3 500 3,4 TWh 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2013 2014 2015 Tuulivoima Metsähake Biokaasu ja puupolttoaine 29
Syöttötariffituella saavutettu päästövähenemä kasvussa tco 2 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2013 2014 2015 Tuulivoima Metsähake Biokaasu ja puupolttoaine 30
Energiatehokkuus Energiatehokkuus tärkeässä roolissa ilmastotavoitteiden toteutumisessa 31
Suuret yritykset velvoitettu tekemään energiakatselmus Vuoden 2015 alussa voimaan tullut energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset tekemään yrityksen energiakatselmuksen neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran 5.12.2015 mennessä. Yrityksen energiakatselmuksessa selvitetään yrityksen tai konsernin kaikkien toimipaikkojen energiankulutusprofiili ja tunnistetaan mahdollisuudet energiansäästöön. Yrityksen energiakatselmukseen sisällytetään kohdekatselmuksia, joiden avulla saadaan yksityiskohtaista tietoa kohteen energiankulutuksesta ja kohteeseen sopivista energiatehokkuustoimenpiteistä. Valvonta Energiaviraston tehtävänä on valvoa lain ja sen nojalla annettujen säännösten sekä viranomaisten määräysten noudattamista. Energiavirasto tarkastaa neljän vuoden aikana tilastollisesti merkittävän osan suurista yrityksistä. Tarkastettavat yritykset valitaan satunnaisotannalla. Valvontaa suoritetaan vuosittain ja se aloitetaan alkuvuodesta 2016. Energiavirasto voi tehostaa lain nojalla tekemäänsä päätöstä uhkasakolla. 32
Energiatehokkuussopimukset keskeinen työkalu tavoitteiden saavuttamisessa Energiatehokkuussopimustoiminta on keskeisessä asemassa energiatehokkuusdirektiivin sitovan kansallisen energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa Energiaviraston tehtävänä on osallistua työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kuuluvien energiatehokkuussopimusten valmistelemiseen, kehittämiseen ja toimeenpanoon työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Seuraava sopimuskausi 2017-2025 Seuraava sopimuskausi alkaa 1.1.2017 Sopimusten valmistelua TEM:n, EK:n, toimialaliittojen, kuntien ja Kuntaliiton kanssa vetää Energiavirasto 33
Reilua energiaa Lisätiedot Ylijohtaja Simo Nurmi, puh. 029 5050 011 Markkinat: johtaja Antti Paananen, puh. 029 5050 013 Verkot: johtaja Veli-Pekka Saajo, puh. 029 5050 023 Päästökauppa: johtaja Tuulia Lepistö, puh. 029 5050 041 Uusiutuva energia: johtaja Pekka Ripatti, puh. 029 5050 075 Energiatehokkuus: ryhmäpäällikkö Heikki Väisänen, puh. 029 5050 120