SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2016
SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/6 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET... 3 2. KILPAILUT... 3 Paikalliskilpailut... 3 Arvokilpailut... 3 Suomi-Cup... 3 3. VALMENNUS JA KOULUTUS... 4 Mestari- ja kisälliperiaate... 4 Epäviralliset sekä yleisökisat... 4 4. KANSAINVÄLISYYS... 4 5. JÄSENET... 5 Lapset ja nuoret... 5 Senioriheittourheilu... 5 Aikuisurheilu... 5 Kilpailumaksut... 5 6. TIEDOTUS JA MEDIA... 5 7. YHTEISTYÖ... 6 8. KILPAILUJEN VALVONTA... 6 9. PALKITSEMINEN... 6 10. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT... 6
SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 3/6 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET OKM päätti pyydetyn ja annetun selvityksen jälkeen syksyllä 2015 lopettaa Suomen Saappaanheittoliiton (SSHL) valtionapukelpoisuuden. Tapahtuneen muutoksen vuoksi liiton toiminta suuntautuu enemmän epävirallisiin kilpailuihin ja yleisö- yms. tapahtumiin. Liiton toiminta urheilujärjestönä on viimeistään nyt murrostilassa historian ja muiden toimijoiden aktiviteettien vuoksi. Liiton kisoihin voi osallistua eri-ikäisiä heittäjiä, ja kilpailuolot on luotava sellaisiksi, että kaikki voivat tuntea olonsa turvallisiksi kentällä kisojen aikaan ja välittömästi niiden päätyttyä. Suomessa järjestettävissä kisoissa on kirjoittamattomana sääntönä täydellinen päihteettömys, samoin jokainen suomalainen ulkomailla liittoa edustava sitoutuu urheilijamaiseen ja raittiiseen käytökseen edustaessaan Suomea. Näitä periaatteita on edellytettävä edelleen jokaiselta yhteistyökumppanilta. 2. KILPAILUT Paikalliskilpailut Vuonna 2016 kilpailujen pääpaino on paikallisissa ja maakunnallisissa kilpailuissa, jotta mahdollisimman paljon heittotapahtumia on lähellä harrastajia. Samalla liitto kannustaa uusia paikkakuntia tulemaan heittotoimintaan mukaan ja järjestämään tapahtumia eri-ikäisille lajin aloittajille ja harrastajille. Pitkän ajan tavoitteena on ulottaa heittourheilutapahtumien verkko koskemaan vielä kilpailukulttuurin ulkopuolella olevia Suomen kolkkia. Paikalliskilpailujen yhteydessä kannustetaan seuroja järjestämään myös epävirallisia kisoja kuten pudotuskisat ja muut vastaavat leikkimielisemmät tempaukset. Suomen Saappaanheittoliiton läheisiä yhteistyökumppaneita ovat saappaanheiton erikoisseurat ja perinteiset urheiluseurat. Yhteistyö Suomen Perinneurheiluliiton kanssa lisääntyy edelleen muun muassa haaste- ja yhteiskilpailujen muodossa. Arvokilpailut Suomen Saappaanheittoliiton pääkisat vuonna 2016 ovat hallikisat Kuopion kuplahallissa 25.3.2016 ja ulkokenttien SM-kisat. Ulkokenttien SM-kisojen päivämäärää ei vielä tätä toimintasuunnitelmaa tehdessä ollut määrätty. Suomen Saappaanheittoliiton jäsenyhdistysten jäsenet voivat osallistua kansainvälisellä tasolla minkä tahansa saappaanheittokisoja järjestävän liiton MM-kisoihin. Virallisiksi MM-kisoiksi katsotaan kuitenkin vain kunkin maan virallisen liiton järjestämät kisat, ja vain niissä heitetyt tulokset huomioidaan vuoden parhaita palkitessa. Suomi-Cup Suomi-Cupia ei järjestetä vuonna 2016 liiton toiminnan murrosvaiheen vuoksi.
SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 4/6 3. VALMENNUS JA KOULUTUS Mestari- ja kisälliperiaate Suomen Saappaanheittoliitto suosittelee, että lajin valmennuksessa kehitetään edelleen hyväksi havaittua mestari- ja kisälliperiaatetta niin, että mahdollisimman monella lajin harrastajalla on oma henkilökohtainen, saappaanheittotekniikkaan perehtynyt ja sen kehittymistä seuraava valmentaja tai kokenut saappaanheittäjä. Jokaisen omalle kehitykselle on kuitenkin annettava tilaa, ja annettava jokaisen oman tekniikan kehittyä jokaiselle sopivimmalla tavalla. Saappaanheitto on altis sääoloille, lisäksi lajissa sallitut useat heittoalustat (hiekka, tekonurmi, hiekkatekonurmi, tartan, asfaltti) tekevät sen, että heittäjältä vaaditaan leikkimielen lisäksi myös monipuolista sopeutumiskykyä vallitseviin kisaolosuhteisiin. Kokeneet saappaanheittäjät pystyvät antamaan monipuolisia vinkkejä eri tilanteisiin, siksi mahdollisimman monissa kisoissa kiertäminen antaa parhaan rutiinin heittäjälle. Epäviralliset sekä yleisökisat Suomessa järjestetään runsaasti myös leikkimielistä epävirallista saappaanheittoa eri yhteyksissä. Nämä leikkimieliset tilaisuudet ovat askel kohti uuden hauskan urheilulajin löytämistä. Vielä paremmin laji avautuu yleisölle arvokisojen (SM-kisat, Suomi-Cup) yhteydessä pidettävillä yleisökisoilla, joissa jokainen voi käydä kokeilemassa saappaanheittoa mestareiden suorituksia virallisissa kilpailuissa seurattuaan. Liiton hallituksen jäsenet sekä jäsenseurojen edustajat pyrkivät toimintavuonna esittelemään lajia myös epävirallisissa tempauksissa sekä tekemään sitä muillakin tavoin tunnetuksi. 4. KANSAINVÄLISYYS Suomen Saappaanheittoliitto kannustaa jäseniään kansainväliseen vuorovaikutukseen ja aktiiviseen saapasmatkailuun esimerkiksi kahden maan välisin maajoukkuekisoin. Liitto pyrkii tekemään saappaanheittoa tunnetuksi myös Suomen maaperällä opastaessaan Suomeen tulevia saappaanheitosta kiinnostuneita ulkomaalaisia televisioryhmiä yms. mediatoimijoita. Saappaanheittoliitto kannustaa heittourheilun tunnetuksi tekemiseen tähtääviä kansainvälisiä tiedotus-, media- ja matkailuprojekteja, ja niistä raportoidaan liiton verkkosivustolla Sporttisaitissa. Kansainvälisiä yhteyksiä pyritään ylläpitämään ensisijaisesti Euroopan alueella myös käyttäen ystävyyskaupunki- yms. yhteyksiä. Myös yhteyksiä jo nyt kansainvälistä näkyvyyttä saaneisiin muihin järjestöihin ja tapahtumiin, kuten esimerkiksi eukonkanto, pyritään luomaan kykyjen mukaan.
SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 5/6 5. JÄSENET Lapset ja nuoret Suomen Saappaanheittoliitto suosittelee seuroilleen, että maakunnallisissa ja paikallisissa kilpailuissa lapsille ja nuorille ovat omat sarjat kahden neljän vuoden välein, ja tapahtumat muodostuvat, paitsi kilpailuiksi, myös lapsia ja nuoria heittoharrastukseen ohjaaviksi. Erityisesti lapsilla harrastuksen on oltava kannustavaa ja hauskaa. Ohjaaja- ja valmentajaverkostonsa kautta Suomen Saappaanheittoliitto tarjoaa resurssiensa mukaan asiantuntija-apua heittourheilusta kiinnostuneille yhteisöille, mm. urheiluseuroille ja kouluille. Senioriheittourheilu Suomen Saappaanheittoliitto suosittelee seuroilleen, että seniorisarjat järjestetään viiden vuoden välein tasapuolisesti miehille ja naisille. Senioreita kannustetaan osallistumaan myös uusiin 40+ ja 55+ -joukkuekisoihin. Aikuisurheilu Suomen Saappaanheittoliitto suosittelee seuroilleen, että maakunnallisissa ja paikallisissa kilpailuissa järjestetään harrastajasarja. Tavoitteena on, että jokaisessa seurassa on vähintään yksi ohjaaja, joka huolehtii uusien heittäjien ohjauksesta. Harrastajasarjan lisäksi voidaan virallisen kilpailun ulkopuolella järjestää myös ns. yleisösarja, jossa lajiin pääsee tutustumaan harrastajasarjaakin leikkimielisemmin. Kilpailumaksut Suomen Saappaanheittoliitto pyrkii pitämään lisenssi- ja jäsenmaksunsa alhaisina, jotta taloudelliset tekijät eivät olisi heittourheilun harrastamisen este. Harrastaja- sekä lasten sarjojen maksut pyritään aina pitämään erityisen alhaisina. 6. TIEDOTUS JA MEDIA Suomen Saappaanheittoliiton toimintafilosofian mukaan tiedotus on tiimityötä, johon osallistuu nimettyjen vastuuhenkilöiden lisäksi koko hallitus. Seurojen ja liiton työnjako on sellainen, että lajin yleisestä tiedotuksesta vastaa Saappaanheittoliitto ja yksittäisten kilpailutapahtumien tiedottamisesta kilpailut järjestävä seura. Liitto suosittelee, että kilpailusta tiedotetaan vähintään paikalliselle medialle viimeistään kaksi päivää ennen kilpailua ja sen tapahtumista vuorokauden kuluessa kilpailun päättymisestä. Liiton virallinen verkkosivu Sporttisaitissa on myös median tiedonlähde, ja sieltä löytyvät liiton tiedotusvastaavien yhteystiedot.
SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 6/6 Suomen Saappaanheittoliiton keskeinen tiedotuskanava on liiton verkkosivusto Sporttisaitti (http://suomensaappaanheittoliitto.sporttisaitti.com/). Sporttisaitti on liiton kattojärjestö Valo ry:n suosittelema media, ja siirtyminen sen käyttöön oli myös Valo ry:n tahto. 7. YHTEISTYÖ Suomen Saappaanheittoliitto jatkaa yhteistyötä pienlajiliittojen, Valo ry:n, Suomen Antidopingtoimikunnan ja muiden yhteistyökumppaniensa kanssa suomalaisen urheilukulttuurin kehittämiseksi. Samalla Suomen Saappaanheittoliitto varautuu antamaan asiantuntija-apua myös muille heittourheilusta kiinnostuneille yhteisöille. Yhteistyö Suomen Perinneurheiluliiton kanssa jatkuu entistä tiiviimpänä. Muiden urheilua harrastavien seurojen ja liittojen kanssa voidaan tehdä yhteistyötä, kunhan niiden toiminta on demokraattisella pohjalla ja täyttää eettiset sekä muut urheilussa tärkeät reilun pelin periaatteet. 8. KILPAILUJEN VALVONTA Virallisen kilpailun kriteerinä on se, että seura ilmoittaa kilpailut kansallisen liiton hallitukselle yksi viikko ennen kilpailun järjestämisajankohtaa ja huolehtii siitä, että kilpailussa on kolmihenkinen jury, johon kuuluu kaksi liiton hyväksymää teknistä valvojaa. Epävirallisissa tilaisuuksissa heitettyjä tuloksia ei tilastoida virallisesti, mutta näissäkin kisoissa hallituksen vahvistamia kilpailusääntöjä tullaan valvomaan esimerkiksi heittovälineen osalta. 9. PALKITSEMINEN Suomen Saappaanheittoliitto palkitsee vuoden 2016 lopulla henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat ansioituneet liiton toiminnan eri osa-alueilla. Palkitsemisessa huomioidaan niin ikä- kuin sukupuolijakauma. Hallitus päättää palkintosummasta sekä jaettavista palkintokategorioista sekä niiden määrästä. Pisteytysperiaatteesta parhaiden palkitsemisen osalta on päätetty luopua, ja hallitus päättää vuoden aikana ansioituneiden palkitsemisesta ja palkitsemistavasta. 10. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT Suomen Saappaanheittoliiton hallitus toimii toinen toistaan tukevalla tiimiperiaatteella ja roolittaa jäsenensä heidän kiinnostuksiaan ja taipumuksiaan vastaaviin tehtäviin liiton toimihenkilöinä sekä liittämään tiimiin hallituksen ulkopuolisia vastuuhenkilöitä ja toimijoita. Jokaisella hallituksen jäsenellä on tiedotusvastuu. Hallitus kokoontuu vuoden aikana tekemään päätöksiä tarpeen mukaan ja varautuu myös puhelin- ja sähköpostikokouksiin. Päätökset pyritään tekemään kustannustehokkaasti, ja fyysisten kokousten lukumäärää vähennetään minimiin matkakulujen säästämiseksi.