KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012
2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t): Työn nimi: Sivuja (joista liitteitä): Tiivistelmäosa on tarkoituksenmukaista jakaa neljään kappaleeseen. Ensimmäisessä kappaleessa tehtävän tekijä selostaa aiheen, tavoitteen sekä kysymyksen- tai tehtävänasettelun. Toisessa kappaleessa tekijä selostaa tehtävän teoriaosan, teoreettisen viitekehyksen tai tosiasiatiedot, jotka taustoittavat tekstissä asetetun tehtävän, kysymyksen tai ongelman. Kolmannessa kappaleessa tekijä kuvailee aineiston ja toteutustavan. Neljännessä kappaleessa tekijä esittää keskeiset tulokset ja päätelmät. (Tekstin tavoite ratkaisee, tarvitaanko tiivistelmässä kaksi, kolme vai neljä kappaletta. Kirjallisessa tehtävässä toinen ja kolmas kappale voidaan yhdistää käsittelylukujen tiivistelmäksi.) Asiasanat: xxxxxxx, xxxxxxx, xxxxx, xxxxxxxx
3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 SISÄLLYS... 3 1 JOHDANTO... 4 2 KIRJALLISEN TEHTÄVÄN OSAT... 5 2.1 Kansilehti... 5 2.2 Tiivistelmä... 5 2.3 Sisällysluettelo... 5 2.4 Johdanto... 6 2.5 Käsittelyosan rakenne... 6 2.6 Pohdinta... 6 2.7 Lähteet... 7 2.8 Liitteet... 7 2.9 Taulukot ja kuviot... 7 3 KIELI, TYYLI JA ULKOASU... 8 4 POHDINTA... 9 LÄHTEET... 10 LIITTEET... 11
4 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulussa laadittavat erityyppiset kirjalliset tehtävät ovat pienimuotoisia kirjallisuuteen pohjautuvia selvityksiä, käytännön työtä kuvailevia tutkimusraportteja tai jonkin projektin toteuttamisen selostuksia. Kirjalliset tehtävät ovat uuden asian oppimisen tehostajia; niillä syvennetään käytännöstä saaduin kokemuksin teoriassa opittuja asioita ja opiskellaan systemaattista ja luotettavaa toiminnan kuvausta. Kirjallisella tehtävällä opiskelija osoittaa itselleen ja työn ohjaajalle, miten hän osaa suunnitella kokonaisuuksia, järjestää erilaisia tilaisuuksia, soveltaa ohjeita, tehdä havaintoja, kerätä tietoja eri lähteistä, koota tuloksia, tehdä johtopäätöksiä - yleensä toimia itsenäisenä tiedon hankkijana, käsittelijänä, tulostajana ja arvioijana. Kirjallisesta tehtävästä nähdään, onko oppija ymmärtänyt ohjaajan asettaman tai itse asettamansa tavoitteen ja pystyykö hän selostamaan lukemaansa, näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa tehtävän edellyttämällä tavalla johdonmukaisesti ja lukijakeskeisesti, siis ymmärrettävästi. Kirjallinen tehtävä voi olla lajiltaan esimerkiksi etätehtävä, raportti, tutkielma, essee tai opinnäytetyö. Tämä ohje on tarkoitettu koulutuksen alku- ja etenemisvaiheessa kirjoitettavien tekstien ohjeeksi ja mallipohjaksi. Se noudattaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjeen ja mallipohjan ohjeistuksia. Ohjeen sisällön on laatinut lehtori Jouko Uusitalo ja teknisestä toteutuksesta vastaa lehtori Tarja Pernu.
5 2 KIRJALLISEN TEHTÄVÄN OSAT 2.1 Kansilehti Kansilehteen tulevat tunnistetiedot. Kirjallisen tehtävän nimi on yhteenveto aiheesta. Nimi voi rakentua pääotsikosta ja alaotsikosta. Pääotsikko on tällöin alaotsikkoa väljempi käyttö- tai markkinointiotsikko. Täydentävä alaotsikko on täsmällinen sekä antaa mahdollisimman tarkan kuvan tehtävän sisällöstä. 2.2 Tiivistelmä Tiivistelmä sisältää olennaiset seikat kirjallisen tehtävän tarkoituksesta, toteutuksesta, tuloksista ja päätelmistä. Se on suppea, noin 100-200 sanan pituinen, itsenäinen esitys sisällöstä. Sen tarkoitus on säästää lukijan aikaa ja vaivaa sisällön olennaisiin seikkoihin tutustumisessa. Tiivistelmässä ei esitetä asioita alkutekstin ulkopuolelta. Siinä ei käytetä lyhenteitä tai termejä selittämättä eikä viitata alkutekstin sivuille. Tiivistelmän alkuun merkitään kirjallisen tehtävän bibliografiset tiedot. Asiasanat merkitään tiivistelmän loppuun. Tiivistelmä kirjoitetaan rivivälillä 1. Lyhyissä kirjallisissa tehtävissä ei tiivistelmää tarvita. Vieraskieliset tiivistelmäsivut tulevat heti suomenkielisen tiivistelmän jälkeen. 2.3 Sisällysluettelo Sisältösivulta ilmenee kirjallisen tehtävän jäsentely. Siinä pitää näkyä tekstin pää- ja alaotsikot. Jäsentelyä selkeytetään numeroinnilla. Vain numeroidut otsikot (pää- ja alaotsikot) merkitään sisällysluetteloon. Numeroinnissa käytetään tämän ohjeen merkintätapaa. Yksinäiset alaotsikot eivät ole perusteltuja, ja alaotsikoissa käytetään korkeintaan kolmea numeroa. Sisältösivu sijoitetaan kansilehden ja tiivistelmäsivun jälkeen. Kirjallisen tehtävän sivujen laskeminen aloitetaan kansilehdeltä; ensimmäinen sivunumero merkitään näkyviin tiivistelmäsivulle, ja sivunumerot merkitään myös liitesivuihin.
6 2.4 Johdanto Kirjallisen tehtävän johdannolla on kaksi päätehtävää: sen on herätettävä lukijan kiinnostus ja sen pitää antaa lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä aiheesta. Johdannossa perustellaan aiheen valintaa, esitellään tehtävän tavoite ja tarkoitus, tausta, viitekehys sekä rajaus. Siinä ei tarvitse käyttää alaotsikoita, vaan kappalejaolla osoitetaan jäsentely. 2.5 Käsittelyosan rakenne Kirjallisen tehtävän käsittelyosa rakentuu aiheen, tehtävänannon ja tavoitteen mukaisesti. Tehtävä voi olla esimerkiksi käsitteiden määrittelyä ja havainnollistamista, tai siinä voidaan selostaa käytännön harjoittelujaksolta saatuja kokemuksia jonkin teorian, mallin tai tosiasioiden valossa. Selostuksessa edetään johdonmukaisesti. Sisältö jäsennellään pää- ja alaotsikoinnilla sekä muilla tehokeinoilla, jotka tosin liikaa käytettynä menettävät tehonsa. Otsikoinnissa noudatetaan tämän ohjeen mallia. PÄÄOTSIKOT alkavat uudelta sivulta, ja LÄH- TEET ja LIITTEET ovat numeroimattomia otsikoita. Sisällön rakentamisessa käytetyt kirjalliset ja muut lähteet osoitetaan lukijalle riittävän selvästi oppilaitoksen ohjeiden mukaisesti. 2.6 Pohdinta Kirjallisen tehtävän päätäntönä on pohdinta. Siinä esitetään yleispohdintaa aiheesta, tehtävän tekemiseen liittyvää arviointia, omia oppimiskokemuksia ja tehtävän hyödynnettävyyttä. Mikäli kirjallinen tehtävä on tutkimus-, projekti- tai harjoitteluraportti, pohdinnassa voidaan arvioida esimerkiksi tutkimuksen luotettavuutta tai teorian ja käytännön vastaavuutta.
7 2.7 Lähteet Lähdekirjallisuuden valintakriteereinä ovat ajankohtaisuus ja tuoreus. Lähdeviitteiden merkitsemisessä ja lähdeluettelon kirjoittamisessa käytetään oppilaitoksen ohjetta. Lähdeluettelo tulee heti tekstiosan jälkeen ja siihen merkitään sivunumero. 2.8 Liitteet Liitteistä tehdään liiteluettelo, joka on omalla sivulla ennen varsinaisia liitesivuja. Liitteet on numeroimaton otsikko ja merkitään sisällykseen ja tekstiin näin: LIITTEET. Liitteet luetellaan ja otsikoidaan esiintymisjärjestyksessä seuraavan mallin mukaisesti: Liite 1. Aalto, <internet-osoite> Liite 2. Aalto, valokuva Liite 3. Aalto, kokeilu 1 Liite 4. Aalto, kokeilu 2 Liitteissä esitetään sellainen aineisto, joka tuntuu tarpeelliselta, muttei kokonaan sovi tekstiin sijoitettavaksi, kuten käsikirjoitukset, valokuvat, maalaukset, haastattelukysymykset, piirustukset, ohjelmalistaukset, monisivuiset taulukot ja kuviot sekä poikkeavankokoiset graafiset esitykset. Liitettä on aina kommentoitava tekstissä. Sellaista liitettä ei pidä käyttää, johon ei ole tekstissä viitattu. Liitteissä itsessään tulee olla kaikki niiden tulkintaan tarvittava informaatio: otsikko ja kuvan tai taulukon seloste. 2.9 Taulukot ja kuviot Numeraaliset tutkimustulokset tiivistetään taulukoiksi, koska näin vertailujen teko helpottuu. Numerot ja otsikot sijoitetaan taulukoiden yläpuolelle sekä kuvioiden ja kuvien alapuolelle. Otsikoiden täytyy vastata sisältöä, ja ne numeroidaan omin järjestysnumeroin. Tekstissä ei tarvitse toistaa taulukoiden ja kuvioiden sisältöä kokonaisuudessaan: ainoastaan niistä tehdyt päätulokset selostetaan.
8 3 KIELI, TYYLI JA ULKOASU Kirjallisen tehtävän kielenkäyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota: tekstistä näkyy opiskelijan kyky käyttää äidinkieltään tarkoituksenmukaisesti. Tyylin lähtökohtana on, että asia välittyy lukijalle selkeänä ja ymmärrettävänä. Kirjallisissa tehtävissä käytetään asiatyyliä, jonka tuntomerkkejä ovat perusteellisuus, johdonmukaisuus, selkeys, täsmällisyys, tiiviys ja havainnollisuus. Kirjoittajan on vältettävä kuluneita kielikuvia ja muoti-ilmauksia, joita varsinkin puhutussa ammattikielessä käytetään paljon. Asiatyylin tekevät selkeäksi ehyt virkerakenne, vaihtelevat pää- ja sivulauseet, täsmällinen sananvalinta sekä havainnolliset, aktiivimuotoiset verbit. Erityisen usein kirjoituksen kieliasua heikentää epäyhtenäinen tyyli: verbien pääluokka vaihtelee aktiivista passiiviin sekä aikamuoto ja persoona muuttuvat epäjohdonmukaisesti. Vierasperäisten sanojen sijasta on käytettävä - aina kun se on mahdollista - suomenkielistä vastinetta. Tekstin ulkoasuun sovelletaan Suomen standardisoimisliiton vakioasemoinnin ohjeita. Raportti kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla Times New Roman -fontilla, jonka koko on 12 ja tulostetaan A4-kokoisille arkeille. Tulostettaessa sivun asetukset ovat muualla kuin kansilehdellä seuraavat: yläreuna 2 cm, alareuna 2 cm, vasen reuna 4 cm ja oikea reuna 2 cm. Kansilehdellä, tiivistelmässä, sisällysluettelossa ja lähdeluettelossa riviväli on 1, muualla tekstissä se on 1,5. Kirjallisessa tehtävässä teksti tasataan molemmista reunoista ja käytetään samanaikaisesti tavutusohjelmaa. Kansilehden asetteluun on erillinen ohje. Lähdeluettelosivun oikea reuna jätetään tasaamatta, koska internet-osoitteet eivät taivu tavutusohjelmiin. Tekstikappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi. Pääotsikosta alaotsikkoon tai alaotsikosta tekstiin siirryttäessä väliin jätetään yksi tyhjä rivi. Tekstistä otsikkoon siirryttäessä jätetään väliin kaksi tyhjää riviä. Mikäli on tarpeen sisentää tekstin osia, esimerkiksi tutkimusaineiston haastatteluja, ne sisennetään yhden sarkaimen verran oikealle. Aineistosta poimitut esimerkit tihennetään, kursivoidaan ja varustetaan tarvittaessa lainausmerkeillä. Lopullista versiota tulostettaessa arkin toinen puoli jätetään tyhjäksi.
9 4 POHDINTA Tämä ohje on ulkoasultaan ja teknisiltä ohjeiltaan erilaisten kirjallisten tehtävien yleinen malli oppilaitoksessamme. Yksittäisen raportin tai etätehtävän jäsentely ja selostamistapa pitää tietenkin aina erikseen harkita aiheen ja tilanteen mukaan. Ohjetta oppii parhaiten käyttämään ja sen käyttöön saa hyödyllisiä ja täsmentäviä lisätietoja osallistumalla ammattikorkeakoulun kirjallisen viestinnän kurssille, joka järjestetään heti opintojen alussa. Ohje on oppimateriaalin luonteinen, ja tiedot perustuvat kirjoittajan monivuotiseen kokemukseen kirjallisten tehtävien ohjaamisesta. Tutkielmatyyppisten kirjallisten tehtävien laatimiseen on olemassa runsaasti julkaistua kirjallisuutta, jota on käytettävä tämän oppaan oheismateriaalina. Eri ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on lisäksi koulukohtaisia sovelluksia tutkielmatyyppisten tekstien kirjoittamiseen, mutta niiden ohjeistus soveltuu vain asianomaiseen oppilaitokseen.
10 LÄHTEET Lähteiden kirjoittamisessa noudatetaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyön mallipohjan ohjeita.
11 LIITTEET Liitteiden merkinnöissä noudatetaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyön mallipohjan ohjeita.