Informaatiokäyttäytymisen muutos taustalla Ifla Trend Report Itä-Suomen kirjastopäivät 7.6.2016 Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto
Informaatiokäyttäytyminen Informaatiokäyttätyminen on otettu käyttöön terminä kuvaamaan monia tapoja, joilla ihminen on vuorovaikutuksessa informaation kanssa, erityisesti miten ihminen käyttää ja hyödyntää informaatiota Informaatiokäyttäytyminen termiä käytetään myös kirjasto- ja informaatiotieteissä viittaamaan monenlaiseen tutkimukseen, joka kytkeytyy ihmisen suhteeseen ymmärtää ihmisen suhdetta tietoon (Bates, 2010)
IFLA The International Federation of Library Associations and Institutions on kirjasto- ja tietopalveluiden ja niiden käyttäjien intressejä edustava johtava kansainvälinen elin IFLA on itsenäinen, valtioista riippumaton, voittoa tavoittelematon organisaatio, johon kuuluu yli 1400 jäsentä 150 maasta IFLA:n Trendiraportti julkaistiin Singaporen IFLA-konferenssissa v. 2013 Käännetty 18 kielelle
IFLA Trend Report IFLAn trendiraportin keskeisiä lähtökohtia on informaation valtava määrä ja nopeus, jolla tietoa syntyy verkossa. Trendiraportti perustuu vuoden aikana käytyihin neuvotteluihin useiden alojen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Keskusteluissa tarkasteltiin uuden informaatioympäristön uusia suuntauksia. Kyseessä ei ole staattinen raportti, vaan joukko dynaamisia, muuttuvia verkkoresursseja, joiden kehittämiseen kirjasto- ja informaatioalan ammattilaiset voivat osallistua osoitteessa trends.ifla.org Tällä raportilla halutaan aloittaa keskustelu siitä, miten kirjastojen tulee kehittyä jotta ne säilyvät relevantteina myös uudessa informaatiomaisemassa
Trend Report ja kirjastot Kirjastot ovat neutraaleja ja luonnostaan mukana kansalaisten sitouttamisessa avoimeen yhteiskuntaan ja sisällön tuottamiseen, joka taas johtaa läpinäkyvyyteen ja kansalaisiin keskittyviin julkisiin pallveluihin Kirjastoilla on hyvät lukemisen ja kirjallisuuden edistämisohjelmat, mutta yhä kasvava ICT-teknologian käyttö haastaa meidät sopeuttamaan palvelumme informaatiokäyttäytymisen muutokseen Kirjastot osa informaation louhintaa Kirjastoalan opetussuunnitelmien tulisi ottaa myös huomioon informaatiokäyttäytymisen muutos ja valmistaa uuden ajan kirjastoammattilaisia (Nicholson 2015) Työntekijöiden vastuu Verkostoituminen muiden sektoreiden kanssa
Internet räjäytti pankin Internetin perustaa luotiin 1960-luvulla Yhdysvalloissa puolustusministeriön käynnistäessä rahoituksen ARPAnet-tietoverkon (Advanced Research Projects Agency) rakentamiseen vastauksena Neuvostoliiton onnistuneelle Sputnik-satelliitin laukaisulle. Projektin tarkoituksena oli luoda hajautettu, ydiniskun kestävä viestintäjärjestelmä Tutkijayhteisö kehitti yhtenä Internetin kehityksen kannalta keskeisenä ratkaisuna solmutietokoneisiin perustuvan pakettivälitteisen tietoverkon, jossa kaikki solmut olivat keskenään tasavertaisia eikä minkään tahon tarvinnut ylläpitää paljon voimavaroja vaativaa keskustietokonetta
Internet räjäytti pankin ARPAnet-tietoverkon ensimmäisiä käyttäjiä olivat puolustusvoimien ohella yliopistot ja tutkimuslaitokset. 1970- ja 1980-luvuilla ARPAnetin lisäksi perustettiin lukuisia muita tietoverkkoja ja puolustusvoimien tietoverkko erkani ARPAnet-tietoverkosta omaksi Milnettietoverkoksi. ARPAnetin levitessä laajemmin akateemiseen käyttöön siitä alettiin ensimmäisen kerran käyttää nimitystä Internet, jolla tarkoitettiin yhteen liitettyjen tietoverkkojen kokonaisuutta. Suomi liittyi Internetiin marraskuussa 1988 korkeakoulujen Funetin kautta ja 1980- luvulla Funet pysyi ainoana tapana päästä Internetiin Suomessa. Suomessa Internetin laajempi leviäminen kotikäyttöön alkoi 1993, kun Eunet Finland aloitti Internet-yhteyksien tarjoamisen yrityksille ja kotitalouksille. (Lähde: Wikipedia)
Tieto lisää tuskaa Maailmassa on arvioitu olevan noin 5-12 zetta-tavua (tsettatavua) eli 5-12 kertaa 10 21 (10 000 000 000 000 000 000 000) tavua tietoa Vuoden 2003 aikana digitaalisen tiedon määrä saavutti analogisen tiedon määrän Vuonna 2007 digitaalisen tiedon määrä oli kasvanut 96 %:iin kaikesta tuona vuonna syntyneestä uudesta tiedosta 60 %:n kasvuvauhdilla ennuste vuodelle 2015 on 12 zettatavua ja digitaalisen tiedon osuus siitä 99,84 % Tietomassaa kutsutaan Big Dataksi
Väitetään, että 90 % maailman tiedosta on kerätty parin viime vuoden aikana Vuonna 2020 ennustetaan kokonaismäärän olevan jo 44 zettatavua. Vastaavalla kasvunopeudella digitaalisen datan määrä on vuonna 2030 jo yli 1300 zettatavua 12 zettatavua tarkoittaa, että ihmiskunta luo joka kuukausi yhtä paljon uutta digitaalista tietoa kuin ajanjaksona10.000 ennen ajanlaskun alkua vuoden 2003 loppuun (Dalhlberg, Salo)
Salo, 2015
Mikä zettatavu? kilotavu kb 10 3 megatavu MB 10 6 gigatavu GB 10 9 teratavu TB 10 12 petatavu PB 10 15 eksatavu EB 10 18 tsettatavu ZB 10 21 jottatavu YB 10 24
CamFind
Digisiirtymästrategia Suomen Kustannusyhdistys: Suomi tarvitsee digisiirtymästrategian Digitalisaatiokehitys etenee vauhdilla, mutta koulumaailma uhkaa jäädä jälkeen Miten on kirjastojen tilanne?
Kokonaismyynti milj., arvonlisäveroton nettomyynti julkaisumuodoittain 2011 2012 2013 2014 2015 milj. milj. % milj. % milj. % milj. % Painetut kirjat Sähköiset julkaisut 259,8 245,5-5,5 235,8-3,9 226,0-4,2 212,4-6,0 16,1 17,4 +8,1 17,7 +1,7 18,9 +6,6 19,5 +3,3 Lähde: Suomen Kustannusyhdistys
Kirja digimaailmassa Digitaalisuus on merkittävä suunta kaikissa mediapalveluissa, Kuluttajat ovat jo tottuneet käyttämään tilauspohjaisia digitaalisia palveluita (kuten Netflix ja Spotify) Kirja-ala voi tarjota sisältöjään vastaavanlaisissa palveluissa, joita on tarjolla useita. Lukuaikapalvelut mahdollistavat kuluttajille uuden tavan käyttää sähkökirjoja tai äänikirjoja Vuoden 2016 alussa toimivia palveluita ovat Fabula, HS Kirjasto, luekirja.fi ja Lasten Oma Satukirjasto. Markkinoille on tulossa ainakin Mofibo ja Bookbeat. Palveluiden kuukausihinnat kuluttajille ovat keskimäärin 15-20
E-kirjat kirjastossa E-kirjojen tulo kirjastoihin hidasta Tekijänoikeudet erilaiset kuin painetulla kirjalla E-kirjan kohdalla merkittävää tekijänoikeuden kannalta on se, että kansalaisten pääsystä sisältöihin päättäisivät oikeudenhaltijat Federation of European Publishers väittää, että e-kirjojen lainaus syö e- myyntiä Eblida (European Bureau of Library,Information and Documentation Associations) ehdottaa neuvottelua eurooppalaisten kustantajien kanssa kohtuullisista lisenssimalleista sekä ajantasaistettua tekijänoikeusjärjestelmää
E-kirjat kirjastossa Yleensä ottaen yleiset kirjastot näyttävät pyrkivän tarjoamaan asiakkailleen lainattavia e-aineistoja. 10,3 % mukaan heidän kirjastollaan ei ole lainattavia e-aineistoja. 14 % arvioi että niitä on kokoelmissa vähän. 51,4 % mukaan niitä on jonkun verran. 24,2 % mukaan arvioi kokoelmiensa sisältävän e-aineistoja joko paljon tai erittäin paljon. (Pihlasvaara 2015) -
Viisi keskeistä informaatioympäristöämme muuttavaa trendiä Trendi 1: Uudet teknologiat sekä laajentavat että rajoittavat yksilöiden tiedonsaantia Monet verkkopalvelujen tuottajat käyttävät liiketoimintamalleja, joiden tuotto perustuu palveluntarjoajille luovutettuihin henkilötietoihin ja käyttäjien luomiin sisältöihin Tulevaisuuden liiketoimintamallien osalta keskustellaan siitä, pitäisikö tuotot jakaa sisällöntuottajien, välikäsien ja välittäjien sekä henkilöitä koskevien tietojen alkuperäisten omistajien kesken Tiiviisti linkittyneessä maailmassa pääsystä tiedonlähteille muodostuu portti hyvinvointiin, koulutukseen ja työllistymismahdollisuuksiin Niin perinteiden kuin digilukutaidon puute taas johtaa digitaaliseen kuiluun ja maailmanlaajuiseen eriarvoisuuteen
Trendi 1: Uudet teknologiat sekä laajentavat että rajoittavat yksilöiden tiedonsaantia Toisaalta Ciscon Global Mobile Data Traffic -ennusteen 2011-2016 mukaan Internet-yhteys on yli 10miljardissa mobiililaitteessa vuoteen 2016 mennessä. Lähi-Idässä ja Afrikassa mobiili tietoliikenne kasvaa samaan aikaan 104 % Kuinka kirjastojen tulisi reagoida uusiin teknologioihin, jotka aina-kin haastavat yksityisyydensuojan rajat, elleivät peräti poista niitä? Google-lasit päässä kirjastoon mitä siitä voi seurata?
Trendi 2: Verkko-opetus tasa-arvoistaa oppimista ja järisyttää sen perusteita eri puolilla maailmaa Erilaiset hyper yhdistyneet mobiili- ja muut innovatiiviset laitteet ja kielen kääntäjät auttavat ihmisiä pysymään taloudellisesti aktiivisina elämässään kaikkialla maailmassa sijainnista riippumatta Kirjastot voivat palvella paikallisen kulttuurisisällön tuottamisessa ja kielen eheyden säilyttämisessä Kirjastot voivat avustaa ja kehittää mm. verkkoyrittämistä
Trendi 2: Verkko-opetus tasa-arvoistaa oppimista ja järisyttää sen perusteita eri puolilla maailmaa Verkon avoimet oppimisresurssit, mukautuvat opetusteknologiat, massiiviset avoimet verkkokurssit ja oppimisen pelillistetyt lähestymistavat mullistavat maailmanlaajuista oppimismaisemaa seuraavan vuosikymmenen kuluessa Verkkoaineistot ja mukautuvat opetusmenetelmät muuttavat koulujen luokkahuoneita Uudet opetussuunnitelmat muuttavat oppimiskäsitystä, ilmiöoppiminen tuo oppilaat esimerkiksi kirjastoon työskentelemään ja oppimaan Pelillisyys, mobiilitehtävät, kirjasto opetustilana kirjastojen asenteet ja tiedonhaun opetusmenetelmät ajan tasalla?
Trendi 2: Verkko-opetus tasa-arvoistaa oppimista ja järisyttää sen perusteita eri puolilla maailmaa Oppiminen muuttuu verkossa tapahtuvaksi Helpompi saavuttaa, halvempaa, arkioppimisen merkitys kasvaa Elinikäinen oppiminen korostuu Toisaalta tulevaisuuden koulutusmarkkinoita muokkavat Googlen, Amazonin ja Facebookin kaltaisten yritysten liiketoimintamalleja ohjaavat verkostovaikutukset Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus tarjoaa miljoonia vertaisarvioituja artikkeleita ja auttaa tutkijoita Open Access julkaiseminen kaupallisilla foorumeilla julkaiseminen
Trendi 2: Verkko-opetus tasa-arvoistaa oppimista ja järisyttää sen perusteita eri puolilla maailmaa Vanhusten, näkövammaisten, maahanmuuttajien, taloudellisesti vähäosaisten pääsy tiedonlähteille helpottuu Seuraavan viiden vuoden aikana länsimaiset yritykset kilpailevat afrikkalaisten yrittäjien kanssa, jotka tulevat menestyksellisesti perustamaan seuraavan miljardin dollarin yritysten joukon Marieme Jamme CEO, Spot One Global Solutions Ovatko nykyiset käsitykset tekijänoikeudesta epäolennaisia uudessa informaatioympäristössä? Sisältöihin pääsy tekijänoikeuksien kunnioitus Sisältöjen saatavuus - saatavilla milloin ja missä tahansa millä laitteella tahansa ovatko kirjastot fyysisenä tilana uhattuina? Perinteiset informaatioketjut ovat horjumassa
Trendi 3: Yksityisyyden suojan ja tietosuojan rajat määritellään uudelleen Ihmisten ja ihmisryhmien profilointi paranee, kun hallitusten ja yritysten keräämät tietovarannot kasvavat Yksilöiden seuraamisesta tulee helpompaa ja halvempaa Tämä saattaa vaikuttaa merkittävästi henkilöiden yksityisyyden suojaan ja siihen, kuinka luotettavana verkkomaailmaa pidetään Tulevaisuudessa esimerkiksi verkkomaailma voi tarjota tuotteita ja palveluja eri hintaan eri ihmisille näitä koskevien tietojen perusteella Sosiaalisen median ja paikannus- ja seurantapalvelujen käyttö vähenee, kun ihmiset ymmärtävät, kuinka paljon heidän toimiaan seurataan
Profilointi Esimerkkinä big datan käyttömahdollisuuksista on esitetty mm. asiakkaiden profilointi. Kun profilointiin liittyy mm. tiedon keräämistä, tallentamista, analysoimista tai muuta tiedon käyttämistä tai hyödyntämistä ja tieto on yhdistettävissä yksittäiseen henkilöön, kysymys on henkilötietojen käsittelystä. Mikäli anonyymi luokittelutieto liitetään yksittäisen asiakkaan tietoihin, tieto muuttuu henkilötiedoksi silloin, kun siitä on pääteltävissä, ketä henkilöä tieto koskee. Tällöin henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset on otettava huomioon. Kuluttajien profilointia esimerkiksi sähköistä suoramarkkinointia varten on käsitelty tietosuojavaltuutetun toimiston suoramarkkinointioppaassa (www.tietosuoja.fi).
Kirjastoilla, jotka tarjoavat käyttäjilleen lainattavia e-aineistoja sekä pääsyn muihin maksullisiin digitaalisiin sisältöihin, on asiakkaistaan arvokkaita henkilökohtaisia tietoja. Minkälainen vastuu kirjastoilla on asiakkaittensa tietojen turvaamisesta? Kysymys: Tähtääkö kirjaston toimenpideohjelma sekä tiedon suojaamiseen ja asiakkaiden yksityisyydensuojaan että avoimeen suhtautumiseen persoonallisten tietojen jakamsieen?
Yleisten kirjastojen suunta 2016 2020 Kirjastojen tietosuojaan voi jatkossakin luottaa niin verkossa kuin fyysisessäkin tilassa Suojataan yksilöidyt asiakastiedot vain kirjastoammattilaisten käyttöön Taataan kirjaston omien järjestelmien ja yhteistyö- sopimusten tietoturvallisuus Huomioidaan kirjastotilojen työskentelypisteissä yksityisyys Kerrotaan asiakkaille verkkoon liittyvistä vaaratekijöistä ja opastetaan välttämään niitä Neuvonnassa huomioidaan asiakkaan yksityisyys Kirjastojen verkkopalvelujen tietosuoja Neuvotaan asiakkaita henkilösuoja ja yksityisyys säilyttäen
Tapaus Edward Snowden PRISM on Yhdysvaltain liittovaltion kansallisen turvallisuuden parantamiseksi suunnittelema ohjelma, jonka on Yhdysvaltain mukaan tarkoitus paljastaa terroristeja Kyseessä on vakoiluun suunniteltu tietokoneohjelma, jota Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto (NSA) on käyttänyt vuodesta 2007 NSA:lla on ohjelman kautta suora pääsy mm. Microsoftin, Yahoon, Googlen, Facebookin, Skypen, YouTuben ja Applen tietoihin. Näihin tietoihin luetaan muun muassa tunnistetiedot, näiden palveluiden kautta lähetetyt sähköiset viestit sekä niissä varastoidut asiakirjat ja valokuvat Yhdysvaltain viranomaiset ovat sanoneet, että he pyrkivät välttämään Yhdysvaltain kansalaisten viestien tutkimista Ohjelman olemassaolo tuli julkiseksi 7. kesäkuuta 2013, kun NSA:n työntekijä Edward Snowden vuosi PRISM-ohjelmaa käsitelleitä asiakirjoja The Guardian ja The Washington Post -lehdille. Snowden astui julkisuuten kaksi päivää myöhemmin.(wikipedia)
Trendi 4: Hyperverkottuneet yhteiskunnat kuuntelevat ja antavat valtaa uusille ryhmille ja näkemyksille Digitaalisen universumin koon arvioidaan kaksinkertaistuvan kahden vuoden välein Hyvinä seurauksina mm. voimaantuminen, taloudellinen vastuunkanto ja lisääntyvä kansalaistoiminta Esimerkiksi naisten asema paranee, kun laajalle ulottuvat digitaaliset resurssit auttavat pääsyä terveydenhuollon, talouden ja niihin liittyvien sosiaalisten verkostojen lähteille Poliittisten puolueiden harjoittaman politiikan todennäköisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida entistä paremmin ja vasta sitten päättää ketä tuetaan Perinteiset poliittiset puolueet heikentyvät, kansalaiset kerääntyvät yhä enemmän arvojaan ja intressejään tukevien liikkeiden ympärille
Trendi 5: Uudet teknologiat mullistavat globaalin informaatiotalouden Erilaiset apuvälineet, puheesta kääntäminen eri kielille yleistyvät Mobiililaitteesta tulee tärkein väline päästä tiedonlähteille ja sisältöihin Käyttöesineiden tuottaminen kolmiulotteisilla laitteilla Terveysteknologia Älyvaatteet Robotiikka
Trendi 5: Uudet teknologiat mullistavat globaalin informaatiotalouden Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut että tekoäly voisi korvata suomalaisten työpaikoista 36 prosenttia seuraavan 10 20 vuoden aikana. Hoivarobotit käytössä Suomessakin http://yle.fi/uutiset/hoitorobotit_kiiruhtavat_vanhustyohon/6140646 Suomi kuitenkin jäljessä esim muita Pohjoismaita http://sairaanhoitajuus.blogspot.fi/2015/07/robotit-korvaavatsairaanhoitajat.html Tulevaisuuden kirjastovirkailija robotti?
Maanalainen varastolaitos Chicagon yliopiston Mansueton kirjastossa pitää sisällään 3.5 miljoonaa nidettä, joita noudetaan robottinostureilla.
KIITOS! @LindbergPirkko pirkko.lindberg@tampere.fi
Lähteet Aallon harjalla vai virran vietävänä. Navigointia kehittyvässä informaatioympäristössä. Iflan trendiraportin näkemyksiä. Saatavana verkossa http://trends.ifla.org/files/trends/assets/ifla-trend-report_finnish.pdf Bates, Marcia J. (2010) Information Behavior. Saatavana verkossa https://pages.gseis.ucla.edu/faculty/bates/articles/information- behavior.html (käytetty 29.5.2016) Dahlberg, Tomi (2015). Miten hallitsemme digitaalista tietoa vuonna 2040 jos sitä on 33 miljoonaa kertaa nykyistä enemmän? Powerpoint esitys. Saatavana verkossa http://www.sfs.fi/files/8009/dahlberg-vuosiseminaari-2015.pdf (Käytetty 29.5.2016) Inernet. Wikipedia-artikkeli. Saatavana verkossa https://fi.wikipedia.org/wiki/internet (Käytetty 3.6.2016) Kansalaisen kirjasto. Olennainen osa suomalaista osaamista. Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020. Saatavana verkossa http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/yleistenkirjastojen-suunta-2016-2020-web.pdf (Käytetty 2.6.2016) Nicholson, Jennefer (2015). Ifla Trend Report. Transforming Library Services. Luento konferensissa The Art of Transforming Libraries. Istanbul 3.-5.June 2015. Saatavana verkossa http://meetings.ankos.org.tr/ifla2015/files/jennefernicholson.pdf (Käytetty 1.6.2015)
Lähteet PRISM (ohjelma). Saatavana verkossa http;//fi.wikipedia.org/wiki/prism_ohjelma Pihlasvaara, Lauri (2015). E-kirja. Lukulaitteet ja e-ainestot yleisissä kirjastoissa. Opinnäytetyö. SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri Tradenomi (AMK), Kirjasto-ja tietopalvelun koulutusohjelma. Saatavana verkossa http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/97017/lauri_pihlasvaara.pdf?sequence=1 (Käytetty 2.6.2016) Robotit korvaavat sairaanhoitajat? Sairaan(hyvä)hoitaja blogi 20.7.2015. Saatavana verkossa http://sairaanhoitajuus.blogspot.fi/2015/07/robotit-korvaavat-sairaanhoitajat.html (käytetty 30.5.2017) Salo, Immo: Datan määrä vuonna 2030? Blogikirjoitus sivustolla Big Data. Saatavana verkossa http://www.bigdata.fi/artikkelit/datan-maara-vuonna-2030 (Käytetty 29.5.2016) Suomen kustannusyhdistyksen verkkosivut. http://www.kustantajat.fi/ (Käytetty 3.6.2016) Tietosuojavaltuutetun toimisto. Verkkosivusto. Saatavana verkossa http://www.tietosuoja.fi/fi/ (Käytetty 2.6.2016) Tulevaisuuden kirjastovirkailija onkin robotti? Saatavana verkossa http://klaava.fi/?p=2169 (käytetty 30.5.2016)