1 (12) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 301877 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Oulun Yliopisto Organisaatiotyyppi Yliopisto Jakeluosoite PL 4100 Postinumero 90014 Tilinumero (IBAN) Y-tunnus 0245895-5 Puhelinnumero 040 572 0895 Postitoimipaikka Oulun yliopisto BIC WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi PIHLAJANIEMI JANNE Yhteyshenkilön sähköpostiosoite janne.pihlajaniemi@oulu.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa professori Yhteyshenkilön puhelinnumero 040 572 0895 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Moderni Hirsikaupunki. Hirsirakennusten uusi arkkitehtuuri, massakustomointi ja elinkaaritalous. Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä 1.1.2016 31.12.2018 Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa)
2 (12) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Moderni Hirsikaupunki -hankkeen tavoitteena on tutkia kaupunkimaiseen ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria, massakustomoinnin hyödyntämistä hirsirakennusten suunnittelussa ja hirsirakennusten elinkaaritaloutta. Tarkastelussa ovat mukana niin pienet hirsirakennukset loma-asunnoista omakotitaloihin kuin suuret hirsirakennukset kerrostaloista julkisiin rakennuksiin. Hankkeeseen sisältyy esiselvitysvaihe, jossa täsmennetään hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Esiselvityksen kohderyhminä ovat kuluttajat, tilaajat, rakentamista valvovat viranomaiset ja rakennusteollisuuden edustajat. Esiselvitysvaihetta seuraa suunnittelututkimusvaihe, jossa tutkitaan kaupunkimaiseen ympäristöön sopivien hirsirakennusten arkkitehtuuria niin pienten kuin suurten kohteiden osalta laatimalla konkreettisia arkkitehtisuunnitelmia ja reflektoimalla niitä. Hankkeen arviointivaiheessa suunnittelututkimusvaiheen arkkitehtisuunnitelmista kerätään jälleen palautetta esiselvitysvaiheen kohderyhmiltä sekä tarkastellaan suunniteltujen rakennusten elinkaaritaloutta. Hankkeen lopputuloksena syntyy konkreettisia hirsirakennusten arkkitehtisuunnitelmia sekä tietoa hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamisen haasteista ja mahdollisuuksista. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Modern Log City. Novel log architecture, mass customization and life-cycle economics. 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Modern Log City project aims to research novel log architecture that is suitable for urban environments, application of mass customization in the design of log buildings and life-cycle economics of log buildings. The research perspective includes both small-scale log buildings from holiday homes to detached houses and large-scale log buildings from apartment buildings to public buildings. The project includes a preliminary research phase, where challenges and opportunities related to the increase of market share of log construction are specified. The target groups of the preliminary research are consumers, owners, authorities supervising construction and representatives of building industry. The preliminary research phase is followed by the design research phase, where log architecture suitable for urban environments is studied by preparing architectural designs for both small and large-scale building projects and by reflecting them. In the evaluation phase, feedback about the architectural designs of the design research phase is collected from the target groups of the preliminary research phase. In addition, the life-cycle economics of the plans is studied. As a result of the project, concrete architectural plans for log buildings are developed, as well as new knowledge of the challenges and opportunities of the increase of market share of log construction is generated. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Pohjois-Pohjanmaa on puutalo- ja hirsiteollisuuden johtava maakunta. Hirsirakentamista on perinteisesti käytetty pienissä rakennuksissa, kuten omakotitaloissa ja loma-asunnoissa, mutta viime vuosina sitä on alettu soveltaa myös suuremmissa kohteissa, kuten julkisissa rakennuksissa. Sekä pienten että suurten hirsirakennuskohteiden markkinaosuuden kasvattaminen tukee paitsi maakunnan elinkeinoelämän tavoitteita myös yleisempiä kestävän kehityksen tavoitteita. Hirsi on rakennusmateriaalina ekologinen, hyvin energiatehokas, paikallinen ja uusiutuva materiaali. Hirren käytön myötä saavutettavat hyvät sisäilmaolosuhteet ja rakenteellinen yksinkertaisuus ovat viime aikoina luoneet hirsirakentamiselle nousevaa kysyntää niin yksityisten kuluttajien kuin julkisten toimijoiden keskuudessa. Hirren käytön lisäämiseen liittyy kuitenkin haasteita: Pienet hirsirakennukset on perinteisesti mielletty hajaasutusalueelle sopiviksi ja tiiviimmin rakennetuilla alueilla ne on useissa tapauksissa katsottu rakentamista valvovien viranomaisten taholta kaupunkikuvallisesti ympäristöönsä sopimattomiksi. Hirsirakentamisen hyödyntäminen suuremmissa kohteissa on muutamaa pilottihanketta lukuun ottamatta vielä alkuvaiheessa. Useissa viimeaikaisissa hankkeissa kuntien ja kaupunkien alkuperäisenä tavoitteena ollut hirsirakentaminen on osin vielä tuntemattomistakin
3 (12) syistä todettu hankkeen edetessä haasteelliseksi. Hankkeen valmisteluvaiheessa käydyissä keskusteluissa myös hirsitaloteollisuuden edustajat ovat nähneet tarpeelliseksi sekä kehittää hirsitalomallistojen arkkitehtuuria että löytää uusia avauksia hirren käytön lisäämiseksi niin suurissa kuin pienissä kohteissa. Suurempia hirsirakentamiseen keskittyviä hankkeita ei tällä hetkellä ole käynnissä. Edellisen suuremman hirsirakentamisen kehittämishankkeen (Pudasjärven Hirsikorttelihanke 2009-2012) päätavoitteena oli lisätä luotettavaa tietoa hirsitalon valmistuksen ja rakentamisen ekologisuudesta. Hankkeen tutkimustulokset hirsitalojen rakentamisesta aiheutuvien kasvihuonepäästöjen ja energiankulutuksen matalasta tasosta osoittavat selvästi, että hirsirakentamisen lisääminen on myös ekologisesti perusteltua. Myös Hirsikorttelihankkeen loppuraportin johtopäätöksissä nähdään hirsirakentamisen haasteeksi kumota suunnittelijoiden ja viranomaisten ennakkoluuloja hirsirakennusten soveltuvuudesta niin erilaisiin ympäristöihin kuin erikokoisiin rakennushankkeisiin. Hirsirakentamisen suosioon vaikuttaa olennaisesti se, millainen imago niin pienille kuin suurille hirsirakennuksille kyetään luomaan. Ekologisuuden lisäksi yksi keskeisimmistä imagoon vaikuttavista tekijöistä on rakennusten arkkitehtuuri. Edellinen hirsiarkkitehtuurin kehittämishanke (Tekes/Oulun yliopisto) päättyi vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen rakentamisen energiatehokkuusmääräykset ovat muuttuneet huomattavasti samalla kun hirsitaloteollisuuden tuotekehitystoiminta on vakiinnuttanut uusia ratkaisuja, kuten massiivia ja jopa painumattomia lamellihirsirakenteita. Näiden kehitysaskelien myötä haettavalle hankkeelle onkin syntynyt selkeä tilaus sekä hirsirakennusteollisuuden että yleisemmin rakennetun ympäristön laadun kehittämisen näkökulmista. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää tarkemmin hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseen liittyviä haasteita, etsiä niiden ratkaisemista tukevia toimintamalleja ja tuotantotapoja sekä tutkia kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria niin suurten kuin pienten hirsikohteiden osalta. Merkittävä osa Pohjois-Pohjanmaan hirsitaloteollisuuden tuotannosta menee tälläkin hetkellä vientiin, joten yritysten liiketoiminnan kasvupotentiaali on myös kansainvälisesti merkittävä. Hankkeen tavoitteet tukevat suoraan maakuntaohjelmassa sivulla 42 esitettyjä toimenpide-ehdotuksia, joita ovat: a) Rakennustuoteteollisuuden tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittäminen b) Kysyntälähtöisen puurakentamisen ja palveluliiketoiminnan edistäminen c) Rakennusteollisuuden suurien vientimahdollisuuksien edistäminen d) Puurakentamisen osaamisen ja suunnittelun tason nosto e) Rakennusalan korkeakoulutetun työvoiman saannin turvaaminen Tutkimushanke on lisäksi usean maakuntaohjelmassa sivulla 23 mainitun kärkiteeman mukainen: - Oulun yliopiston tieteellisen osaamisen hyödyntäminen maakunnan kehittämisessä - PK-yritysten kasvun tukeminen - luonnonvarojen monipuolinen ja vastuullinen hyödyntäminen Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa on vahva puurakentamisen alaan liittyvä tutkimusperinne. Moderni Hirsikaupunki -tutkimushanke hyödyntää tätä ja tuo samalla mukaan uusia, entistä vahvemmin tutkimusta ja perusopetusta yhdistäviä toimenpiteitä. Sekä arkkitehtuurin alan jatkotutkimukseen että perusopetukseen liitettynä tutkimushankkeen keskeisenä tavoitteena onkin myös tuottaa hirsirakentamiseen perehtyneitä ja siitä kiinnostuneita tulevia osaajia. Erityisesti perusopetuksen yhdistäminen hankkeeseen tarjoaa mahdollisuuden herättää laajaa ammatillista kiinnostusta aihepiiriin, mikä jatkossa palvelee tutkimushankkeen tulosten myötä syntyvää lisäkysyntää myös arkkitehtisuunnittelun tulevan tarjonnan ja osaamisen suhteen.
4 (12) Hankkeen toteuttaminen yliopiston tutkimusprojektina tuo resursseja, jotka eivät olisi mahdollisia varsin kilpailluilla konsulttivetoisilla arkkitehtisuunnittelun markkinoilla. Hankkeen tavoitteiden toteumisen mittaaminen on rakennettu toimenpideohjelman sisään. Nykytilanteen esiselvitysvaihetta seuraa suunnittelututkimusvaihe, jonka tuloksia mitataan hankkeen arviointivaiheessa. Näin pystytään selkeästi arvioimaan, olivatko hankkeen ytimessä olevan suunnittelututkimusvaiheen tulokset sellaisia, jotka edesauttoivat hankkeen tavoitteita. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeessa tutkitaan kaupunkimaiseen ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria niin suurten kuin pienten hirsirakennusten osalta. Hankkeessa integroidaan arkkitehtisuunnitteluprosessin osaksi tutkimuksellisia osioita, jotka paitsi selkiyttävät arkkitehtisuunnittelun tavoitteita myös mahdollistavat laadittujen suunnitelmien arviointia. Arvioinnissa tutkitaan myös laadittujen suunnitelmien elinkaaritaloutta, joka pelkkiin rakentamiskustannuksiin verrattuna liittää hankkeiden taloudellisen tehokkuuden tarkasteluun ajallisen ulottuvuuden. Hankkeessa selvitetään lisäksi millaisia keinoja massakustomointi tarjoaa haasteiden ratkaisemiseksi, sekä miten tärkeimmät rakentamisen sidosryhmät, kuten rakentamista valvovat viranomaiset ja kaavoittajat, näkevät hirsirakentamisen haasteet ja mahdollisuudet. Lisäksi selvitetään millaisia odotuksia tilaajilla ja kuluttajilla on hirsirakentamisen suhteen. Hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattaminen edellyttää ennen kaikkea sitä, että sen tarjonnan kirjo niin hirsitalotoimittajien kuin suunnittelijoiden taholta vastaa jatkossa entistä paremmin kuluttajien ja tilaajien taholta määrittyvää kysyntää. Lisäksi ratkaisuiden tulee olla sen kaltaisia, että ne voidaan yleisemminkin mieltää tiiviimmin rakennetuille, kaupunkimaisille alueille soveltuviksi myös rakentamista valvovien ja ohjaavien viranomaisten toimesta. Edelleen tulee huolehtia siitä, että hirsitaloteollisuuden lisäksi muut rakentamisen toteuttamiseen osallistuvat tahot, kuten rakennusliikkeet, näkevät jatkossa hirsirakentamisen myös suurissa kohteissa sekä toteutuskelpoisena että liiketaloudellisesti kiinnostavana vaihtoehtona. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivat hirsitaloteollisuuden pk-yritykset sekä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnassa toimivat tutkijat ja opiskelijat. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin hyödyntää Oulun yliopiston vahvuuksia maakunnan alueella toimivien pk-yritysten toiminnan kehittämiseksi sekä luoda tukevampi silta tulevalle yhteistyölle. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeesta hyötyy välillisesti myös koko suomalainen hirsitaloteollisuus sekä yleisemmin kaikki puurakentamista edistävät tahot. Hankkeen ensisijaisen tavoitteen hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamisen toteutuminen hyödyttää kaikkia rakennetun ympäristön käyttäjiä ohjaamalla kulutusta kohti ekologisempaa ja hiilineutraalimpaa yhdyskuntarakennetta. Tältä osin aikaansaatavat positiiviset muutokset ovat hyvin laajoja sekä niiden vaikutusalueen että kauaskantoisia niiden ajallisen ulottuvuuden suhteen. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hanke on jaettu kahteen työpakettiin. Molemmat työpaketit sisältävät sekä esiselvitysvaiheen, suunnitteluvaiheen että arviointivaiheen, joiden sisältö kummankin työpaketin osalta erikseen on seuraava: Työpaketti 1: Pienet hirsirakennukset Työpaketissa selvitetään millaisia haasteita ja mahdollisuuksia pienten hirsirakennusten, erityisesti tiiviimmin rakennettujen, kaupunkimaisten alueiden hirsipientalojen, markkinaosuuden kasvattamiseen liittyy. Tähän työpakettiin kuuluu lisäksi uudenkaltaisten, modernien loma-asuntotyyppien kehitystyö.
5 (12) Esiselvitysvaiheessa selvitetään hirsitalojen kysyntään vaikuttavia tekijöitä (kuluttajat), tarjonnan joustavuutta (hirsitalotoimittajat) sekä rakentamista ohjaavien viranomaisten näkemyksiä (rakennusvalvonta, kaavoitus). Kysynnän ja tarjonnan rakennetta selvitetään testaamalla kuluttajien maksuhalukkuutta suhteessa hirsitalotuottajien tarjottavissa oleviin uusiin ratkaisuihin. Suunnittelututkimusvaiheessa esiselvitysvaiheen tuloksia hyödynnetään ja laaditaan aineistoksi konkreettisia hirsitalomallisuunnitelmia, jotka soveltuisivat kunkin hankkeessa mukana olevan hirsitalotoimittajan tuotantoon. Keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa kaupunkiympäristöön soveltuvan hirsiarkkitehtuurin estetiikka sekä hirsitaloteollisuuteen jo nykyisellään sisältyvän massakustomoinnin, eli sarjaräätälöinnin, kehittäminen ja hyödyntäminen tiiviissä yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien hirsitalotoimittajien kanssa. Arviointivaiheessa edellisessä vaiheessa laadituista uusista hirsitalomalleista kerätään palautetta niin kuluttajilta kuin rakentamista ohjaavilta viranomaisilta. Keskeisiä analysoitavia tekijöitä ovat kuluttajien kiinnostus ja maksuhalukkuus sekä viranomaisten näkemys laadittujen hirsitalotyyppien soveltuvuudesta tiiviimmin rakennettuun ympäristöön. Saatuja tuloksia arvioidaan edelleen mukana olevien hirsitalotoimittajien tuotantotekniikan kannalta. Työpaketti 2: Suuret hirsirakennukset Työpaketissa selvitetään millaisia haasteita ja mahdollisuuksia suurten hirsirakennusten, erityisesti julkisten rakennusten ja kerrostalojen, markkinaosuuden kasvattamiseen liittyy. Esiselvitysvaiheessa kartoitetaan kokemuksia sekä toteutuneista hirsirakennushankkeista että toteutumatta jääneistä hankkeista, joissa hirsirakentamisvaihtoehto on ollut esillä. Kohderyhminä ovat niin hankkeiden tilaajat, suunnittelijat, rakentajat kuin rakentamista valvovat viranomaiset. Lisäksi esiselvitysvaiheessa pyritään etsimään potentiaalisia, alkuvaiheessa olevia hankkeita suunnittelututkimusvaiheen kohteiksi. Suunnittelututkimusvaiheessa tuotetaan monipuolisesti konkreettisia arkkitehtisuunnitelmia massiivihirsirakenteisista hirsikerrostaloista, hirsisistä julkisista rakennuksista sekä hirsirakentamista hyödyntävistä aluerakentamiskohteista. Kohteiksi pyritään löytämään esiselvitysvaiheen kontaktien pohjalta todellisia, potentiaalisia hankkeita, joiden toteutumista laadittavat suunnitelmat voisivat myös jatkossa edesauttaa. Arviointivaiheessa edellisessä vaiheessa laadituista suunnitelmista kerätään palautetta tilaajilta, rakennusteollisuudelta, hirsitalotoimittajilta sekä rakentamista ohjaavilta viranomaisilta. Arviointivaiheeseen liitetään myös kvantitatiivisia analyyseja, esimerkiksi suunniteltujen rakennusten elinkaaritalouden arviointeja. Mahdollisten jatkotoimenpiteiden kartoittaminen suurten hirsirakennushankkeiden edistämiseksi yhdessä hankkeeseen osallistuvien hirsitalotoimittajien kanssa on myös yksi keskeinen arviointivaiheen toimenpide. Tutkimusmenetelmät: Esiselvitys- ja arviointivaiheissa tutkimusmenetelmänä ovat pääosin laadullisia mittareita käyttävät haastattelu- ja/tai kyselytutkimukset. Esiselvitysvaiheessa käytetään työpaketin 1 osalla myös kvantitatiivista maksuhalukkuusmenetelmää. Työpaketin 2 arviointivaiheessa tutkittavat suunniteltujen rakennusten elinkaaritalouden mittarit hyödyntävät niin ikään kvantitatiivisia menetelmiä. Suunnittelututkimusvaihe (design research) menetelmänä koostuu useista vuorottelevista arkkitehtisuunnitelmien tuottamis- ja reflektoimisvaiheista, joihin osin yhdistetään myös ideointityöpajoja yhdessä hankkeeseen osallistuvien hirsitalotoimittajien kanssa. Suunnitelmia tuotetaan sekä harjoitustöinä osana perusopetusta (kandivaiheen yhteisprojekti sekä diplomityöt) että tutkimushankkeeseen osallistuvien tutkijoiden toimesta.
6 (12) Arviointivaiheen tulokset raportoidaan kattavasti ja pyritään julkaisemaan osin myös tieteellisinä artikkeleina. Arviointivaiheeseen yhdistetään myös Oulun yliopiston Tuotantotalouden koulutus- ja tutkimusalan osaamista. Tiedottaminen ja arviointi Hankkeesta tiedotetaan sen käynnistymisvaiheessa sekä jokaisen vaiheen jälkeen erikseen laadittavan tiedotussuunnitelman mukaisesti. Tiedottamisessa noudatetaan rakennerahastohankkeiden viestintäohjetta ja graafista ilmettä. Hankkeen sisältöä ja toteutusta arvioidaan niin ikään jokaisen vaiheen jälkeen hankkeen ohjausryhmän toimesta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, millä tavalla suunnitellut hanketoimenpiteet ovat toteutuneet sekä siihen, ovatko hankkeen jatkon osalta kaavaillut toimenpiteet selkeitä ja mahdollisimman hyödyllisiä hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen tuloksena syntyy konkreettisia, uudentyyppisten hirsirakennusten arkkitehtisuunnitelmia sekä tietoa hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamisen haasteista ja mahdollisuuksista. Hankkeen aikana syntyviä kontakteja on mahdollista hyödyntää mahdollisten jatkotutkimus- ja pilotointihankkeiden kehittelyssä. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna hankkeeseen osallistuvat yritykset saavat konkreettista hyötyä uusien tuotteiden kehittämiseen. Hankkeen myötä on odotettavissa myös aiempaa myönteisempää suhtautumista hirsirakentamisen mahdollisuuksiin niin rakentamista ohjaavien viranomaisten kuin suunnittelijoiden taholta. Konkreettisena suhteellisen helposti mitattavissa olevana tuloksena hankkeesta tulisi olla se, että hirsirakentamisen suhteellinen osuus kaikesta rakentamisesta kasvaa. On luonnollista, että kasvun konkretisoituminen rakennushankkeiksi vie aikaa eikä vaikutusten mittaaminen tältä osin ole hankkeen aikana mahdollista. Hankkeen arviointivaiheessa laadullisesti tarkasteltujen tulosten vertaaminen esiselvitysvaiheen lähtötilanteeseen tulisi kuitenkin myönteisemmän suhtautumisen muodossa antaa selkeitä viitteitä tämän suuntaisesta kehityksestä. Selkeä arvio hankkeen hyödyllisyydestä voidaan todeta myös hankkeen myötä mahdollisesti käynnistyvien jatkosuunnitteluprosessien muodossa. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat hyvin laajoja ja kauaskantoisia kohdistuen sekä hirsitaloteollisuuden toimintaedellytyksiin että kaikkien rakennetun ympäristön käyttäjien hyvinvointiin ekologisempien ja terveellisempien rakentamisratkaisuiden myötä. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen aikana kehitetyt hirsitalomallit pyritään jatkojalostamaan yritysten tuotantoon sopiviksi, mikäli niille on nähtävissä selkeää kysyntää. Hankkeessa tehdyt toimenpiteet selvittävät joka tapauksessa sekä pienten että suurten hirsirakennuskohteiden osalta niitä toimenpiteitä, joihin hirsitaloteollisuuden kehittämisen Pohjois-Pohjanmaan alueella tulisi jatkossa keskittyä. Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnassa hankkeen myötä saatu kokemus tuo selkeää käsitystä siitä, millä tavalla hirsirakentaminen tulisi sisällyttää tiedekunnassa annettavaan opetukseen ja siellä suoritettavaan tutkimukseen, jotta tulevien arkkitehtisukupolvien osaaminen kykenisi entistä laaja-alaisemmin myös jatkossa vastaamaan käytännön arkkitehtisuunnittelupalveluiden kysyntään. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä
Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista 7 (12) Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 452 010 2 Ostopalvelut 30 000 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 20 000 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 20 163 6 Flat rate 108 483 Kustannukset yhteensä 630 656 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 630 656 Kustannusarvio yhteensä 630 656 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 441 459 70 2 Kuntien rahoitus 0 0 3 Muu julkinen rahoitus 135 197 21,4 4 Yksityinen rahoitus 54 000 8,6 Rahoitus yhteensä 630 656 100 Rahoitussuunnitelma yhteensä 630 656 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Rahoitussuunnitelman mukaisen hakijan omarahoituksen osoittava sitoumus on hakemuksen liitteenä. Lisäksi osa hankkeeseen mukaan lähtevistä yrityksistä (Kontiotuote Oy ja Oy Honkamajat Finland Ltd.) on jo (15.9.2015 mennessä) toimittanut kirjallisen rahoitussitoumuksensa. Muidenkin hankkeessa mukana olevien yritysten (Kuusamo Hirsitalot Oy ja Mammuttikoti Oy) kanssa on rahoitussummasta sovittu suullisesti ja rahoitussitoumus on valmisteilla. Viikkojen 38 ja 39 aikana käydään vielä neuvotteluja yhteistyön muodosta hankkeesta kiinnostuneiden Puuinfo Oy:n ja Pudasjärven kaupungin kanssa. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Hankkeeseen ei ole haettu muuta rahoitusta. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Hanke ei liity suoraan mihinkään toiseen käynnissä olevaan rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettuun hankkeeseen. Hanke on kuitenkin luonnollista jatkoa vuosina 2009-2012 toteutetun Pudasjärven Hirsikorttelihankkeen (A30750) tuloksille. Em. hankkeen johtopäätöksissä todettiin muun muassa, että hirsirakentamisen lisääminen edellyttää sekä suunnittelijoilta että rakennuslupaviranomaisilta asennemuutosta, jonka myötä hirsi nähtäisiin entistä toteutuskelpoisempana rakennusmateriaalina sekä omakotitalojen että suurempien rakennusten osalta, minkä suhteen on vielä paljon tekemistä. Moderni Hirsikaupunki -hanke pyrkiikin ottamaan juuri tämän haasteen vastaan. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Hanke ei liity mihinkään toiseen käynnissä olevaan hankkeeseen. 10 Maantieteellinen kohdealue
8 (12) ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa Seutukunnat Oulun, Koillismaan, Oulunkaaren Kunnat Oulu, Kuusamo, Pudasjärvi Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa on vahva puurakentamisen alaan liittyvä tutkimusperinne. Moderni hirsikaupunki -tutkimushanke hyödyntää tätä ja tuo samalla mukaan uusia, entistä vahvemmin tutkimusta ja perusopetusta yhdistäviä toimenpiteitä. Hankkeen resursointi: Hankkeen vastuullisena johtajana ja tutkijana toimii professori, TkT, arkkitehti Janne Pihlajaniemi (yhteensä 12kk, OY:n omarahoitusosuutta), joka omaa käytännön suunnittelukokemusta kiinteästi tutkimusaiheeseen liittyen. Pihlajaniemi on toiminut pää- ja arkkitehtisuunnittelijana muun muassa julkisen hirsirakentamisen pilottikohteena toteutetussa Pudasjärven Pikku-Paavalin päiväkodissa (2013). Lisäksi hän on suunnitellut lukuisia muita toteutettuja ja julkaistuja rakennuksia pienistä loma-asunnoista eri kokoluokan julkisiin rakennuksiin asti. Hänen tutkimusintressinsä on arkkitehtuuritalous muun muassa arkkitehtuurin laatuun ja asuntojen hintoihin liittyen. Tutkijana hankkeessa toimii arkkitehti, yliopisto-opettaja Riikka Kuittinen (yht. 24kk, josta 6kk OY:n omarahoitusosuutta). Hänen väitöskirjatutkimuksensa aiheeksi on hyväksytty Massakustomointi asuntoarkkitehtuurin laadun, asuntojen joustavuuden ja asukkaan valintamahdollisuuksien kehittämisen välineenä. Moderni Hirsikaupunki - hankkeen vaiheet tukevat suoraan Kuittisen tutkimusta ja tuottavat empiiristä aineistoa väitöskirjaa varten. Yliopistoopettajan tehtäviin kuuluvien kurssien puitteissa hän osallistuu myös tutkimushankkeeseen liittyvien harjoitustöiden ja opinnäytteiden ohjaukseen. Kuittisella on käytännön suunnittelukokemusta kiinteästi hankkeeseen liittyen. Hän on suunnitellut räätälöitäviä pientalomalleja mm. Honkatalot Oy:lle, Dometalot Oy:lle ja Sonell Oy:lle (2013-2015). Tutkijana hankkeessa toimii arkkitehti, tohtorikoulutettava Miia Mäkinen (yht 36kk, josta 4,5kk OY:n omarahoitusosuutta). Hänen väitöskirjatutkimuksensa käsittelee matkailurakentamisen arkkitehtuuria. Moderni Hirsikaupunki hankkeen vaiheet tukevat suoraan Mäkisen tutkimusta ja tuottavat empiiristä aineistoa väitöskirjaa varten. Mäkisellä on myös ansiokasta käytännön suunnittelukokemusta hankkeen sisältöön liittyen. Hänen Lapin matkailurakentamista käsittelevä diplomityönsä palkittiin vuonna 2012 Wuorio-palkinnolla, joka myönnetään vuosittain Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n toimesta parhaasta arkkitehtuurin alan diplomityöstä. Mäkisen tohtorikoulutettavan tehtävään on sisällytetty myös pieni osuus tutkimukseen perustuvaa opetustyötä. Tutkijana hankkeessa toimii jatko-opiskelija N.N. (yht. 18kk) joka haetaan hankkeeseen erillisellä kuulutuksella. Tutkimusavustajina hankkeessa toimivat arkkitehtiylioppilaat N.N., jotka osana perusopintojaan (kandivaiheen yhteisprojekti) tuottavat tutkijoiden ohella työpaketeissa kuvattuja arkkitehtisuunnitelmia. Hankkeeseen liittyy 3-4 diplomityötä, joiden tekijät haetaan erillisillä kuulutuksilla. Yksi diplomityöntekijöistä pyritään löytämään Oulun yliopiston Tuotantotalouden koulutus- ja tutkimusalueen opiskelijoiden joukosta, jolloin kyseisen työn aihe voisi
9 (12) painottua esimerkiksi suurten hirsirakennusten elinkaaritalouden ja tuotantoprosessiin liittyvien haasteiden ja mahdollisuuksien selvittämisen. Yhteyshenkilönä Tuotantotalouden koulutus- ja tutkimusalueen puolella toimii professori Harri Haapasalo. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Hankkeen talous pettää. Hankehenkilöstön osaaminen ei riitä. Hankkeen hallinnointi pettää. Hankkeeseen sitoutuminen ei toteudu. Hankkeen toimenpiteet eivät toteudu. Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankkeen budjetti on laadittu huolellisesti. Hankkeeseen on valittu asiantuntijoita, jotka edustavat monipuolisesti hankkeen toteuttamisessa edellytettävää osaamista. Hankkeen hallinnointiin (mukaan lukien taloushallinto) on varattu riittävästi resursseja. Hankehenkilöstö on sitoutunut ja motivoitunut hankkeeseen. Ennakoimattomia ongelmia varten hankkeen eteneminen pyritään varmistamaan varahenkilöjärjestelyllä. Yrityspuolen sitoutumista on pyritty varmistamaan riittävän suurella rahoitusosuudella. Hankkeessa tehtäväksi suunnitellut toimenpiteet on pyritty arvioimaan realistisiksi suhteessa niihin varattuihin resursseihin. Toimenpiteiden toteutumista tarkkaillaan riittävän usein tapahtuvalla arvioinnilla ja tarvittaessa suoritetaan hankkeen tulevien toimenpiteiden priorisointi. 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Hankkeen ohjausryhmään esitetään seuraavia henkilöitä: Professori Janne Pihlajaniemi (Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta), toimitusjohtaja Jalo Poijula (Kontiotuote Oy), toimitusjohtaja Arto Orjasniemi (Kuusamo Hirsitalot Oy), toimitusjohtaja Vesa Nylander (Mammuttikoti Oy), toimitusjohtaja Kari Tolvanen (Oy Honkamajat Finland Ltd), toimitusjohtaja Mikko Viljakainen (Puuinfo Oy) sekä N.N. (Pudasjärven kaupunki). 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset 4 Yritykset, jotka tuen seurauksena tuovat uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote 4 on uusi markkinoilla) Yritykset, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote ei ole uusi markkinoilla) Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, 4 korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Yritykset, joihin syntyy tuen seurauksena uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyden tukemiseen 4 perustuvaa uutta liiketoimintaa, esim. tuovat markkinoille uuden tuotteen tai palvelun Osaamisintensiiviset start-up yritykset, joilla on merkittävät valmiudet uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen tuen seurauksena Yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo
10 (12) Kyllä Ei Perustelu Lapin letkan suvauskoneella suoritetun Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý arvioinnin mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen vaikutukset kohdistuvat miesten ja naisten asioihin tasapuolisesti. Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Hankkeen vaikutukset kohdistuvat miesten ja naisten asioihin tasapuolisesti.
11 (12) Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Hirsirakentaminen käyttää pääraaka-aineenaan puuta, joka on uusiutuva luonnonvara. Hirsirakentamisen lisääntyminen korvaa muiden, uusiutumattomia luonnonvaroja hyödyntävien rakennusmateriaalien käyttöä. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7 verrattuna. Hirsirakentamisen lisääminen itsessään hidastaa ilmastonmuutosta. Hankkeeseen sisältyvä koulutus ohjaa lisäksi suunnittelutottumuksia kohti ilmastoystävällisempää rakentamista. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin 10 verrattuna. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 Ei välittömiä vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä ympäristöystävällisemmän rakennustavan yleistyminen edesauttaa kasvillisuuden, eliöiden 5 ja luonnon monimuotoisuutta. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 Hirsirakentaminen sitoo merkittävästi kasvihuonekaasuja. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin 8 verrattuna. Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0 Ei vaikutusta. Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 5 Hirsi on uusiutuva, kierrätettävä, yksinkertainen sekä hyvin energiatehokas rakennusmateriaali, jonka käytön lisääminen vähentää selkeästi rakentamisessa syntyvän jätteen määrää. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin 7 vaikutuksiin verrattuna. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 Hirsirakentaminen vähentää selkeästi myös uusiutumattomien energialähteiden käyttöä rakentamisessa. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin 7 verrattuna. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 Hirsirakentamisessa käytettävät puulajit, mänty ja kuusi ovat paikallisia, uusiutuvia luonnonvaroja. Hankkeeseen osallistuvat hirsitalotehtaat sijaitsevat maakunnan alueella ja 10 ovat paikkakuntansa merkittäviä työllistäjiä. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 Arkkitehtisuunnittelu on hyvä esimerkki aineettomasta palvelusta. Hanke pyrkii koulutuksen myötä ohjaamaan suunnittelukäytäntöjä vähähiilisempiin ja paikallistaloutta vahvistaviin ratkaisuihin. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin 10 vaikutuksiin verrattuna. Liikkuminen ja logistiikka 3 Hirsirakentamisen yhtenä vahvuutena on rakenteen yksinkertaisuus, mikä vähentää muiden rakentamisessa tarvittavien rakennusmateriaalien määrää ja siten niiden 5 vaatimaa kuljetusta. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 5 7 Hirsirakenteen yksi keskeisimmistä vahvuuksista on hirsirakennusten sisäilman laatu. Nykyisen rakennuskannan ikääntymisen myötä seuranneiden ongelmien konkretisoituminen on aiheuttanut kasvavaa kysyntää terveellisempien
12 (12) ja pitkäikäisempien rakenneratkaisuiden suuntaan. Hanke itsessään sisältää keskeisesti myös luovuuden hyödyntämisen osana hyvän elinympäristön kehittämistä, minkä pitkän aikavälin vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna. Tasa-arvon edistäminen 5 Kustannustehokas hirsirakentaminen edistää taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Hirsitaloteollisuus, kuten rakentaminen yleensäkin, on miesvaltainen ala, mutta arkkitehtisuunnittelun parissa toimii tänäkin päivänä varsin tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Arkkitehtuurin opinnot ovat yksi harvoista tekniikan koulutusaloista, joihin tänä päivänä 7 hakeutuvista enemmistö on naisia. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 Hirsirakentamisella on Suomessa pitkä perinne. Sen lisäämisellä voi olla pientä vaikutusta suomalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistumiseen. Toisaalta puu on kansainvälisestikin tarkasteltuna useilla alueilla perinteinen ja tuttu rakennusmateriaali, mikä voi edesauttaa myös monikulttuurisen 2 käyttäjäkunnan juurtumista osaksi yhteiskuntaa. Kulttuuriympäristö 7 Hankkeen tavoitteena on selkeä pyrkimys kohentaa rakennetun ympäristön laatua sekä vahvistaa myös hirsirakennuksiin liittyvän kulttuuriperinnön arvoa. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat tässäkin suhteessa moninkertaiset hankkeen välittömiin vaikutuksiin 10 verrattuna. Ympäristöosaaminen 3 Hanke pyrkii osaltaan myös vahvistamaan ympäristötietoutta kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön laatuominaisuuksiin ja 5 ekologisten ratkaisujen huomioimiseen. 14 Liitteet Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnan omarahoitussitoumus Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA 2014 - asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä lähetetä postitse viranomaiselle