PUUKERROSTALON IDENTITEETTI Case: Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialue

i Taru Karnaattu PUUKERROSTALON IDENTITEETTI Case: Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialue Kandidaatintyö Rakennetun ympäristön tiedekunta Markku Karjalainen Huhtikuu / 2020

TIIVISTELMÄ Taru Karnaattu: Puukerrostalon identiteetti Case: Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialue The identity of a wooden apartment building Case: wooden residential area of Isokuusi in Vuores, Tampere Kandidaatintyö Tampereen yliopisto Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma Huhtikuu / 2020 Puukerrostalorakentamisen suosio on kasvussa, ja sitä edistetään ja kehitetään jatkuvasti muun muassa sen positiivisten ilmastovaikutusten vuoksi. Tässä kandidaatintyössä tutkin, miten puumateriaali vaikuttaa kerrostalon arkkitehtuuriin ja millainen on nykyaikaisen puukerrostalon identiteetti. Työn erityisenä tutkimuskohteena on Tampereen Vuoreksen Isokuuseen rakentuva moderni puukaupunkialue, jonka avulla selvitän, millä tavoin puurakentamisen edistämiseen voidaan vaikuttaa ja millaista arkkitehtuuria siitä syntyy. Työssäni tutkin ensin puurakentamiseen vaikuttavia hankkeita ja ohjelmia Tampereella. Seuraavaksi selvitin puurakentamisen keinoja ja vaikutuksia rakennuksen tunnelmaan ja arkkitehtuuriin. Isokuusen puukaupunkialueeseen perehdyin tutkimalla alueen asemakaavojen määräyksiä ja siellä järjestettyjä arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailuja. Niiden perusteella pohdin kyseisen puukaupunkialueen onnistumisen astetta. Tämän jälkeen jatkoin pohdintaa yleisesti puukerrostalon arkkitehtuurista ja siitä, miten puumateriaalin kuuluisi näkyä puukerrostalossa. Puu sitoo itseensä hiilidioksidia, joten sen käyttö rakennusmateriaalina on tärkeä osa ilmastostrategiaa niin Suomessa, Pirkanmaalla kuin Tampereellakin. Isokuusen asemakaavan osissa on käytetty sekä tarkkoja runkomateriaalivaatimuksia että vain pelkkiä suosituksia julkisivumateriaalista. Vapaammat vaatimukset asemakaavassa ovat mahdollistaneet joidenkin betonirunkoisten rakennusten rakentamisen puukaupunkialueelle. Työn pohdintaosuudessa mietin arkkitehtuurin rehellisyyttä suhteessa runkomateriaaliin ja ulospäin näkyviin materiaaleihin. Puusta voidaan rakentaa monenlaista arkkitehtuuria, mutta tuoreimmat puurakentamisen trendit vaikuttavat korostavan puun lämmintä materiaalintuntua ja luonnonläheistä tunnelmaa. Samoja piirteitä voidaan kuitenkin löytää esimerkiksi Alvar Aallon arkkitehtuurista. Arkkitehtuurissa näkyy aina oman aikansa erityispiirteet. Paljon puhuttu ilmastonmuutos vaikuttaa nykyajan rakentamiseen, ja se myös näkyy erityisesti Isokuusen kaltaisissa puurakentamisen pilottikohteissa. Avainsanat: puukerrostalorakentaminen, puukaupunki, runkomateriaali, puujulkisivu, ilmastostrategia, puuarkkitehtuuri Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck ohjelmalla.

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. PUUKERROSTALORAKENTAMINEN TAMPEREELLA... 2 2.1 Puurakentamisen historiaa Suomessa... 3 2.2 Tampereen ilmastostrategia... 3 3. PUUN KÄYTTÖ PUUKERROSTALOISSA... 5 3.1 Runkorakennejärjestelmät... 5 3.2 Julkisivut... 8 3.3 Sisäverhoukset, kalusteet ja muut elementit... 10 4. CASE: ISOKUUSEN PUUKAUPUNKIALUE... 13 4.1 Asemakaavamääräykset... 14 4.2 Arkkitehtuurikilpailut... 17 4.3 Isokuusen arkkitehtuuri... 20 5. ULKOKUOREN SUHTEESTA RUNKOMATERIAALIIN... 24 5.1 Puukerrostalon ilmastovaikutukset... 24 5.2 Rakenteen merkitys arkkitehtuurissa... 25 5.3 Aikamme arvot... 27 5.4 Arkkitehtuurin eettisyys... 28 5.5 Puukerrostalon arkkitehtuuri... 30 6. YHTEENVETO... 31 LÄHTEET... 33

1 1. JOHDANTO Olin tekemässä arkkitehdin opintoihin kuuluvaa työmaaseurantaa Vuoreksen Kosmosasuntoyhtiön kerrostalokohteesta, joka on osa Tampereen Vuoreksen uutta puutaloaluetta, Isokuusta. Kohdetta mainostettiin uudenlaisena rakentamisena, ja Isokuusen alueen kuului olla aivan erityinen ja ympäristöystävällinen alue. Kuitenkin työmaalla minulle selvisi runkorakenteiden koostuvan betonielementeistä, joiden päälle kiinnitetään puujulkisivu. Betonirakenteiden peittäminen puujulkisivulla ja sen kutsuminen uudenlaiseksi puukerrostaloksi tuntui hieman tekopyhältä, mikä sai minut kiinnostumaan aiheesta tarkemmin. Haluan siis tässä työssä tutkia Isokuusen puukaupunkia tarkemmin ja etsiä vastausta, miksi tälle puukaupunkialueelle on mahdollista rakentaa betoninen kerrostalo. Tutkin, millä tavoin puuta voidaan käyttää puukerrostalossa. Pohdin myös puukerrostalon runkorakenteen suhdetta julkisivumateriaaliin ja muihin näkyviin pintoihin, sekä niiden yhteyden merkitystä arkkitehtuurille. Kandidaatintyön toisessa luvussa avaan työn taustatietoja ja tutkimuksen lähtökohtia. Kerron yleisesti puurakentamisen historiasta Tampereella ja merkityksestä osana ilmastostrategiaa. Kolmannessa luvussa käsittelen erilaisia yleisimpiä tekniikoita ja tapoja, miten puuta voidaan käyttää kerrostalorakentamisessa. Selvitän esimerkkien kautta, millä tavoin puu voi näkyä arkkitehtuurissa. Neljännessä luvussa perehdyn tarkemmin Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialueeseen ja sen kaavamääräyksiin. Esittelen esimerkkejä alueelle rakentuvista rakennuksista ja pohdin puukaupungin arkkitehtuurin onnistumista. Viidennessä luvussa käsittelen ulkopuolelle näkyvien pintojen ja materiaalin yhteyttä runkorakenteeseen eri näkökulmista. Pohdin arkkitehtuurin rehellisyyden merkitystä ja tutkin puukerrostalon arkkitehtonisia piirteitä. Työn viimeinen luku on yhteenveto, jossa yhdistän eri luvuissa käsittelemiäni asioita ja tiivistän tutkimuksen ajatukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhteenvedossa pohdin tämän kandidaatintyön merkitystä arkkitehtuurin tutkimukselle sekä erityisesti omalle oppimiselleni ja arkkitehdin uralleni.

2 2. PUUKERROSTALORAKENTAMINEN TAMPEREELLA Ilmastonmuutoksen myötä puurakentaminen on havaittu erittäin tärkeäksi keinoksi päästöjen vähentämiseksi. Puu materiaalina sitoo hiiltä, joten rakenteissa se toimii eräänlaisena hiilinieluna. Euroopan komission tiedonannon mukaan noin puolet materiaalien ja energian käytöstä koostuu rakennuksista ja rakentamisesta. Oikeilla rakennusmateriaalivalinnoilla voidaan siis vaikuttaa suuresti energiankäyttöön ja kasvihuonepäästöihin. Kerrostaloasuntojen suosio on Suomessa suuressa kasvussa. Tilastokeskuksen (2018) mukaan vuonna 1990 pientaloasuntoja ja kerrostaloasuntoja oli suunnilleen yhtä paljon, kerrostaloissa vain 4 000 asuntoa enemmän kuin pientaloissa. Vuoden 2018 lopussa kerrostaloasuntoja oli 249 000 enemmän kuin pientaloja (Suomen virallinen tilasto (SVT), 2018). Taulukosta 1 huomataan, että vuonna 2018 valmistuneista asunnoista suurin osa sijaitsee asuinkerrostaloissa. Taulukko 1. Vuonna 2018 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan (Suomen virallinen tilasto (SVT), 2018) Puu runkomateriaalina ei kuitenkaan vaikuta olevan kovin suosittua rakennuttajien keskuudessa, varsinkaan kerrostalokohteissa. Puukerrostalon rakentaminen on noin 10% kalliimpaa kuin betonikerrostalon muun muassa siksi, että se vaatii automaattisen sprinklausjärjestelmän (Ryhänen, 2017). Lisäksi siihen ei ole yksinkertaisesti totuttu, toisin kuin betonielementtirakentamiseen. Maapallomme tulevaisuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää huomioida muitakin vaihtoehtoja.

3 2.1 Puurakentamisen historiaa Suomessa Suomessa on ollut aina paljon metsää, joten puu rakennusmateriaalina on ollut luonnollinen ratkaisu kautta aikojen. Vuonna 1441 rakennettu Kihniön Tarsian aitta on Suomen vanhin säilynyt puurakennus (Puuinfo Oy, d). Ennen keskiaikaa suomalaisesta puurakentamisesta on vain vähän tietoa, mutta keskiajalla tiedetään rakentamisen saaneen vaikutteita niin Ruotsista ja Englannista kristinuskon leviämisen myötä, kuin Baltian maista ja Venäjältä novgorodilaisvaikutteita (Purdy, 2010). 1700-luvulla Suomeen perustettiin Tiedeakatemia, joka edisti maassa terveellisempää, lämmitysenergiaa säästävää ja kestävämpää rakennustapaa. Hirsitalojen rakennustekniikkaa kehitettiin aina 1900- luvulle asti, kunnes 1950-luvulla lautatalon periaate saapui Suomeen Yhdysvalloista. (Kaila, 2000) Pientaloista yli 80% tehdään nykyäänkin puurunkoisiksi, mutta kerrostalorakentamisessa betoni rakennusmateriaalina on ollut ylivoimainen viimeisen 60 vuoden aikana. Puukerrostalot ovat kuitenkin kasvattaneet suosiotaan viime aikoina: yli kaksikerroksisia puurunkoisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen 2612 asunnon verran maaliskuun 2020 loppuun mennessä, ja lähivuosina niitä on toteutumassa yli 2300 asuntoa lisää. Lisää puukerrostalokohteita on suunnitteilla ja puumateriaali on suosittua myös esimerkiksi koulu- ja päiväkotirakennuksissa. (Karjalainen, 2020) Puukerrostalojen kasvavasta suosiosta voidaan varmasti kiittää valtion ja kuntien toteuttamia hankkeita ja ohjelmia puun käyttämisen kannustamiseksi. 2.2 Tampereen ilmastostrategia Ympäristöministeriö huomasi puun potentiaalin rakentamisen hiilijalanjäljen alentamisessa ja aloitti vuonna 2016 Puurakentamisen ohjelman, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä kaikessa rakentamisessa koko maassa ja samalla kasvattaa puun jalostusarvoa. Ohjelmalla on viisi painopistettä: 1. Puun käytön lisääminen kaupunkirakenteessa 2. Puun käytön edistäminen julkisessa rakentamisessa 3. Suurten puurakenteiden rakentamisen lisääminen 4. Alueellisen osaamisen kasvattaminen 5. Viennin tukeminen (Heino, 2018)

4 Puurakentamisen ohjelman osana Ympäristöministeriö käynnisti Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman, joka kannustaa toimijoita puurakentamiseen tukirahoitusta liittyen valittuihin teemoihin, yhteensä enintään 2,5 miljoonaa euroa. Teemoja ovat vuosina 2018-2019 olleet puurakentamisen kiertotalouden ratkaisut, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja digitalisaatiota edistävät ratkaisut. (Ympäristöministeriö, 2018) Rahoituksen avulla voidaan helposti kannustaa yrityksiä suosimaan ja kehittämään puurakentamisen ratkaisuja, sillä silloin se on myös taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 2014 Tampereella käynnistyi puurakentamisen edistämisohjelma, jonka tavoite on tuoda lisää puurakentamista Tampereelle ja edistää puurakentamisen osaamista ja yritystoimintaa. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Isokuusen alue Tampereen Vuoreksessa on ohjelman erityinen kohde, jonne on rakentumassa yksi Suomen suurimmista moderneista puutaloalueista. (Tamminen) Osana Tampereen puurakentamisen edistämisohjelmaa käynnistyi myös Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hanke, jonka rahoitukseen osallistuvat Pirkanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahaston avulla, Tampereen yliopisto, Metsäkeskus sekä 14 alan yritystä ja 14 Pirkanmaan kuntaa. Hanke toteutetaan vuosina 2019-2021, ja sen tärkein tavoite on nostaa puu kilpailukykyiseksi materiaaliksi teollisessa rakentamisessa. Hankkeen tarkoituksena on saada vähintään 10% uusista kerrostalokohteista puurakenteisiksi ja käyttää ¼ oman maakunnan tuotetusta puutavarasta rakentamiseen Pirkanmaalla. Se kehittää ja edistää puurakentamisen yritystoimintaa ja kilpailukykyistä osaamista, sekä tukee puukerrostalorakentamisen pilottihankkeita. (Metsäkeskus)

5 3. PUUN KÄYTTÖ PUUKERROSTALOISSA Kuten totesin jo luvussa 2, pientalorakentamisessa puun käyttö runkorakenteissa on luontevaa ja suosittua, mutta puumateriaalin potentiaali kerrostalorakentamisessa on vasta viime vuosina huomattu. Erilaisia innovatiivisia ratkaisuja on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti. Puuta voidaan kuitenkin käyttää rakentamisessa hyvin monella tapaa täysin riippumatta toisistaan. Puiset runkorakenteet kattavat rakennusmateriaalien kokonaismäärästä hyvin suuren osan, mutta runkomateriaali ei aina välttämättä näy ulkopuolelle. Julkisivu voi olla vuorattu laudoituksella, mutta se ei takaa rungon koostuvan puusta. Puuta voidaan käyttää sisäverhouksissa sekä ovien ja ikkunoiden karmeissa. Kalusteissa puu on hyvin yleinen ja käytännöllinen materiaali todennäköisesti sen helpon muovattavuuden vuoksi. Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön vuonna 2016 toteuttaman asukas- ja rakennuttajakyselyn mukaan puuta toivottaisiin käytettävän erityisesti asuntojen sisällä lattioissa, rakennuksen julkisivuissa ja parvekkeissa. Hyvän ääneneristyksen ja sisäilman lisäksi puukerrostaloissa korostettiin viihtyisyyttä, lämminhenkisyyttä ja kodikkuutta. (Karjalainen, 2020) Ulkonäölliset piirteet voidaan toki saavuttaa ilman puista runkorakennetta, mutta autenttinen tunnelma ja konkreettiset hyödyt voivat jäädä puutteellisiksi. 3.1 Runkorakennejärjestelmät Yleisin tapa tehdä puurunkorakenne on käyttää kantaviin seiniin perustuvia järjestelmiä, joita ovat rankarunkoinen suurelementti ja massiivipuulevystä, kuten CLT:stä (Cross Laminated Timber) valmistettu elementti. Kuvassa 1 on vasemmalla CLT-elementtijärjestelmän ja oikealla rankarunkoisen järjestelmän periaate. (Puuinfo Oy, c)

6 Kuva 1. CLT- ja rankarunkorakennejärjestelmä (Puuinfo Oy, c) Kantavien seinien sijaan rakennejärjestelmänä voidaan käyttää avoimet ratkaisut ja suuret aukotukset mahdollistavaa pilari-palkkijärjestelmää, joka on esitetty kuvassa 2. Puisessa runkorakenteessa voidaan myös hyödyntää tilaelementtitekniikkaa, jossa tehtaalla valmistetut ja viimeistellyt tilayksiköt pinotaan ja kiinnitetään työmaalla yhteen, tehden työmaavaiheesta erityisen nopean. Tilaelementin kantavana rakenteena voidaan käyttää useita vaihtoehtoja, joka voi olla esimerkiksi jokin edellä mainituista järjestelmistä. (Puuinfo Oy, c) Kuva 2. Pilari-palkkijärjestelmä (Puuinfo Oy, c)

7 Ensimmäiset Suomeen rakennetut puukerrostalot rakennettiin käyttäen amerikkalaista rankarunkorakentamiseen perustuvaa platform-frame-järjestelmää. Viime vuosina CLTtekniikka ja erityisesti tilaelementit ovat kehittyneet ja kasvattaneet suosiotaan puukerrostalorakentamisessa. Muutamia kohteita on toteutettu myös käyttäen pilari-palkki-ripalaatta-järjestelmää, jonka soveltuvimpina kohteina pidetään 3-4-kerroksisia asuinkerrostaloja. (Karjalainen, 2020) Vuonna 2016 StoraEnso käynnisti oman LVL-massiivipuulevytuotantonsa (Laminated Veneer Lumber), jota nykyään valmistaa myös Metsä Wood. Vuonna 2014 Kuhmossa CrossLamin tehtaalla käynnistyi kotimainen CLT-tuotanto. (Karjalainen, 2020) CrossLamin CLT-levyjä käytettiin esimerkiksi Vuorekseen vuonna 2017 valmistuneessa Puukoukku -puukerrostalokohteessa. Casagrande Laboratoryn suunnittelemat kerrostalot kuuluvat VTS-kotien hankkeeseen, jossa oli tavoitteena tehdä puusta kohtuuhintaisia asuntoja huomioiden ekologisuuden, kestävyyden ja hintapaineet. Nämä kaksi kerrostaloa olivat ensimmäiset kotimaisesta CLT-materiaalista rakennetut kerrostalot. Kohde näkyy kuvassa 3. (Casagrande, 2017; Kiinteistölehti, 2017) Kuva 3 Puukoukku, Casagrande Laboratory, VTS-Kodit (Casagrande, 2017)

8 Puukoukun suunnittelun aikaisten rakennusmääräysten takia puinen runkomateriaali ei juurikaan näy sisätiloissa massiivipuupinta on täytynyt päällystää kipsilevyillä (Aunela, 2017). Asunnoiden lattiapinnat on päällystetty muovimatoilla, joissa on vaalea lautakuvio (VTS Kodit Oy, 2017). Muovimatot kertovat ajatuksesta tehdä asunnoista kohtuuhintaisia ja kaikille saatavia, vaikka puurakentaminen onkin yleisesti kalliimpaa. Puun käyttö näkyy ulospäin lähinnä julkisivulaudoituksessa. Sekään ei tietysti kerro runkomateriaalia, sillä puujulkisivu voisi hyvin olla myös betonirakennuksessa. Suomen rakennusmääräyksiä muutettiin 1.1.2018 alkaen siten, että rakennus voidaan suunnitella paloluokkien sijaan huomioimalla oletetun palonkehityksen (Ympäristöministeriö, 2017). Tämä mahdollistaa puupintojen näkymisen sisällä myös puukerrostaloissa. Puukerrostalorakentamisen ollessa tänä päivänä vielä harvinaista ja erityistä, tuntuu luontevalta haluta näyttää se myös ulospäin. Puurunko vaikuttaa myös yleisesti rakennusten arkkitehtuuriin. Puisilla välipohjilla voidaan päästä maksimissaan kahdeksan metrin jänneväleihin, kun välipohjan kokonaispaksuus on 600mm (Puuinfo Oy, c). Esimerkiksi 500mm paksuisella ontelolaatalla päästään aina 20 metrin jänneväliin saakka (Betoniteollisuus Ry). Pienempi mahdollinen jänneväli vaikuttaa kerrostalossa esimerkiksi asuntojen ja huoneiden jaotteluun ja muunneltavuuteen. Vielä enemmän vaikutusta jänneväleillä on varmasti julkisissa rakennuksissa, joissa todella avoimet aulat ja muut tilat ovat yleisempiä. 3.2 Julkisivut Yleisimmin käytetyt puiset julkisivuverhoukset koostuvat laudoituksista, joko pysty- tai vaakasuuntaisena. Myös vinoon asennetut laudoitukset ovat mahdollisia. Ulkoverhous voidaan tehdä myös esimerkiksi vanerista, päreestä tai paanusta. (Rakennustietosäätiö RTS, 2004) Mikään ei myöskään estä tekemästä puurunkoiselle rakennuksen julkisivua jostakin muusta materiaalista kuin puusta. Puujulkisivua suunnitellessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon määräykset esimerkiksi palotilanteiden varalta. Palon leviäminen julkisivun kautta on estettävä ensinnäkin huoneistojen toimivalla sprinklauksella, mutta myös riittävillä palokatkoilla julkisivussa (Lahtela, 2018). Puujulkisivun säänkestävyys voi olla hyvä, kunhan suunnittelussa muistetaan sen rakenteellinen suojaus, pintakäsittelyt ja mahdollisuus huoltaa tai vaihtaa kuluvat osat (Puuinfo Oy, d). Julkisivumateriaalin valinnalla voidaan vaikuttaa paljon rakennuksen ulkonäköön ja ympäristön tunnelmaan. Puujulkisivukin voi näyttää eri kohteissa hyvin erilaiselta: vahvoilla

9 väreillä maalattu laudoitus antaa aivan erilaisen vaikutelman kuin auringon vaalennettavaksi ja sään armoille jätetty puun värinen puu. Kuvassa 4 on näkymä OOPEAA Arkkitehtien suunnitteleman Puukuokka-korttelin sisäpihalta Jyväskylässä. Valmistuessaan vuonna 2015 korttelin ensimmäinen talo, Puukuokka 1, oli Suomen ensimmäinen puurakenteinen kahdeksankerroksinen kerrostalo. Rakennukset on valmistettu CLT-tilaelementeistä, niiden kadun puolen julkisivu on peittomaalattua kuusta ja sisäpihan puoli käsittelemätöntä lehtikuusta. (Puuinfo Oy, 2015) Käsittelemätön julkisivupinta harmaantuu, mikä voidaan jo nähdä korttelin ensimmäisenä valmistuneen rakennuksen julkisivussa. Kuva 4 Jyväskylän Puukuokka 1, 2 ja 3 (OOPEAA Arkkitehdit Oy, 2018) Kun vertaa Puukuokkaa kuvan 3 Puukoukku-kerrostaloon, on niiden tunnelma hyvin erilainen. Puukuokan käsittelemätön julkisivu tuntuu lämpimältä ja harmaantuessaan luonnonläheiseltä. Siinä puun materiaalintuntu tulee voimakkaasti esiin. Puukoukussa taas voimakkaan valkoinen ja punainen maalipinta tuntuvat perinteisemmältä ratkaisulta. Nopealla vilkaisulla julkisivua ei välttämättä tunnista puuksi yhtä helposti kuin Puukuokassa, vaan se vaatii enemmän tarkastelua. Kirkkaat värit saavat rakennuksen pomppaamaan ympäristöstään. Vaakasuuntainen laudoitus ja pinnan muutos alimmassa kerroksessa

10 antavat Puukoukulle vaakasuuntaiset linjat. Puukuokka on huomattavasti korkeampi rakennus, mitä pystylaudoitus korostaa entisestään. Puukoukun leveät räystäät suojaavat julkisivulaudoitusta, ja jää tulevaisuudessa nähtäväksi, miten Puukuokan julkisivupinta kestää lähes räystäätöntä ratkaisua. 3.3 Sisäverhoukset, kalusteet ja muut elementit Puu voi näkyä myös rakennuksen sisätiloissa monella tapaa. Ovien ja ikkunoiden karmit ovat usein tehty puusta, ja lattia- tai seinäpinnoilla voi olla puulaudoitus. Pelkästä CLT:stä rakennettu massiiviseinärakenne voidaan jättää sellaiseksi, jolloin yksi levy huolehtii kantavuuden ja eristyksen, ja sen sisä- ja ulkopinta jää näkyviin (Puuinfo Oy, b). Puulla on tutkittuja psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Puuverhoilu sisätiloissa vähentää huomattavasti sisäilman kosteuden vaihteluita verrattuna kipsilevypintoihin (Künzel ym., 2004). Brittiläisen Kolumbian yliopiston suorittamassa tutkimuksessa selvisi, että puisilla huonekaluilla sisustettu huone alensi koehenkilöiden stressitasoa, mikä viittaisi puulla olevan samanlaisia vaikutuksia stressiin kuin luonnolla (Fell, 2010). Puukuokan sisätilojen pinnoissa on puu selvästi näkyvissä, mikä voidaan nähdä kuvassa 5. Puuta on esimerkiksi parvekkeiden seinissä ja lattioissa. Puu antaa tilalle selkeästi lämpimän ja rentouttavan tunnelman. Ikkunoista näkyvät korkeat männyt vahvistavat luonnonläheistä ilmapiiriä.

11 Kuva 5. Puukuokka, sisätila (OOPEAA Arkkitehdit Oy, 2018) Kalusteissa puu on materiaalina hyvin yleinen, olivat ne sitten peittomaalattuja, puun värisiksi jätettyjä tai jotain siltä väliltä. Esimerkiksi Alvar Aalto on suunnitellut useita puisia kalusteita. Alvar Aallon arkkitehtuurissa näkyy puuta paljonkin, vaikka häntä yleisesti pidetäänkin funktionalistina. Puiset yksityiskohdat antavat Aallon suunnittelemille rakennuksille tunnistettavan ilmapiirin. Kuvassa 6 on sisätilanäkymä Aallon ystävilleen suunnittelemasta Villa Maireasta. Portaita ympäröivät puiset pystysuuntaiset rimat matkivat talon ympäristön korkeiden mäntyjen runkoja. Aalto on ottanut suunnitelmissaan inspiraatiota perinteisestä japanilaisesta arkkitehtuurista, jossa puu on hyvin käytetty materiaali. (Mairea-säätiö)

12 Kuva 6. Villa Mairea, Alvar Aalto (Sveiven, 2010) Vaikka Villa Mairea näyttääkin sitä lähestyessä funktionalistisen valkoiselta ja pelkistetyltä, sen sisätiloissa ja sisäpihalla on hyvinkin lämmin tunnelma. Sen tuo esiin harkitusti valitut puumateriaalit kontrastissa valkoisiin seinäpintoihin. Puisten yksityiskohtien pieni ja ymmärrettävissä oleva mittakaava saa ympäristöstä kotoisan.

13 4. CASE: ISOKUUSEN PUUKAUPUNKIALUE Vuores sijaitsee Tampereen eteläosassa, ja se on suosittu ja jatkuvasti kehittyvä alue, jonne tällä hetkellä rakennetaan koko ajan uusia rakennuksia ja infrastruktuuria. Myös Tampereelle valmistuvalle raitiotielle on yleiskaavassa mainittu ohjeellinen tulevaisuuden laajenemissuunta Lakalaivan kautta Vuorekseen (Tampereen kaupunki, 2017a). Raitiotie parantaisi Vuoreksen saavutettavuutta ja palvelutasoa, ja sen mahdollisuus on jo otettu huomioon tämänhetkisessä suunnittelussa (Tampereen kaupunki, 2016b). Vuores on innovatiivisen rakentamisen keskus, ja siihen kuuluvalle Isokuusen alueelle pyritään rakentamaan moderni ja hiilineutraali puukaupunkialue. Arkkitehtuuriltaan Isokuuseen halutaan yhtenäistä puista rakennuskantaa, joka koostuu puukerrostaloista, -liikerakennuksista ja puisista pientaloista. (vuores.fi) Puurakennukset antavat alueelle raikkaan, omaleimaisen ilmeen ja identiteetin, jossa ympäristöystävällinen ajattelu saa näkyä. Kuva 7 on arkkitehtuuritoimisto B&M:n luoma havainnekuva, joka tuo esiin tulevan Isokuusen alueen herkkää tunnelmaa. Kuva 7. Isokuusi, havainnekuva (Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, 2016)

14 4.1 Asemakaavamääräykset Kunnilla ja kaupungeilla on useita tapoja määrätä ja ohjata puurakentamista, joista yksi on selkeät asemakaavamääräykset. Asemakaavan yhteydessä voidaan laatia rakentamistapaohje. Tontinluovutuksessa kaupunki voi edellyttää hakijoita, jotka sitoutuvat toteuttamaan tietyn suunnitelman. Puurakentamista voidaan edistää myös hankkeiden ohjauksella ja rakennusvalvonnan avulla voidaan varmistaa lopputulos. (Tamminen, 2019) Isokuusen alue sijaitsee Vuoreksen pohjoisosassa. Se on jaettu asemakaavassa kolmeen osaan: lännessä Isokuusi I, idässä Isokuusi II ja pohjoisessa Isokuusi III. Kuvasta 8 voidaan nähdä eri alueiden rajat Vuoreksessa. (Tampereen kaupunki) Kuva 8. Vuoreksen eri alueiden rajaukset (Tampereen kaupunki) Isokuusi III:n asemakaavamääräykset liittyen rakennusten runko- ja julkisivumateriaaleihin ovat melko tarkkoja. Kaikkien tonttien rakennusten julkisivujen on oltava puuta, ja osalle tonteista on lisäksi määrätty runkomateriaalin olevan pääosin puuta (Tampereen kaupunki, 2016a). Tällä pyritään edistämään Tampereen ilmastostrategian tavoitteita ja

15 luomaan Isokuusesta energiatehokas puukaupunkialue, jolla on omanlaisensa identiteetti. Kuvassa 9 on esitetty asemakaavan vaatimukset rakennusmateriaaleista eri tonteille Isokuusi III:n kaava-alueella (Tampereen kaupunki, 2017b). Kuva 9. Isokuusi III:n rakennusmateriaalivaatimukset rakentamistapaohjeessa (Tampereen kaupunki, 2017b) Isokuusi I:n asemakaavassa ei ole yksityiskohtaisesti määrätty rakennusten runko- tai julkisivurakenteiden materiaaleja. Asemakaavaselosteessa on kuitenkin mainittu puurakentamisen edistäminen PuuVuores- ja ECO 2 -hankkeiden avulla. Rakennushankkeista on laadittava tontinkäyttösuunnitelmat, jotka Vuoreksen laaturyhmän on hyväksyttävä ennen rakennuslupavaihetta. (Tampereen kaupunki, 2013a) Alueen rakentamistapaohjeessa korostetaan kuitenkin kyseessä olevan puukerrostalorakentamisen yksi tärkeimmistä pilottikohteista, jolloin sen pitäisi myös näkyä alueen arkkitehtuurissa (Tampereen kaupunki, 2013b). Tarkkojen materiaalivaatimusten puute Isokuusi I:n asemakaavassa voi johtua asemakaavan laatimisajankohdasta. Kaava on laadittu vuonna 2013, kun taas Tampereen puurakentamisen edistämisohjelma aloitettiin vasta 2014. Ohjelma on mahdollistanut kehityksen asemakaavoissa, joka näkyy aiemmin mainitussa Isokuusi III:n asemakaavassa, joka laadittiin ja hyväksyttiin vuosina 2016 ja 2017.

16 Isokuusi II:n asemakaava noudattaa pitkälti samoja periaatteita kuin Isokuusi I. Asemakaava vaatii, että suurimmalla osalla tonteista julkisivumateriaalin on oltava pääosin puuta, ja että Isokuusen puukaupunkitavoite on huomioitava edistämällä puun käyttöä rakennusmateriaalina. Kaavaselosteessa mainitaan aiempien hankkeiden lisäksi myös Tampereen kaupungin, teknillisen yliopiston, ammattikorkeakoulun, työ- ja elinkeinoministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen solmima yhteistyösopimus puurakentamisen edistämiseksi. (Tampereen kaupunki, 2015a) Kuva 10 on ote Isokuusi II:n asemakaavan rakentamistapaohjeesta (Tampereen kaupunki, 2015b). Siinä esitetään suosituksia alueen rakennusten julkisivujen materiaaleille ja värisävyille. Kuva 10. Isokuusi II:n julkisivujen materiaali- ja värisuositukset (Tampereen kaupunki, 2015b) Rakentamistapaohjeessa (Tampereen kaupunki, 2015b) puhutaan puun käytöstä korttelialueen 7717 yhteydessä näin: Koska kyseessä on yksi Suomen puukerrostalorakentamisen tärkeistä pilottikohteista, on luontevaa, että puu materiaalina on vahvasti läsnä katukuvassa. Rakennusten tulee arkkitehtuuriltaan ja laadullisesti määrittää nykyaikaista puukerrostalorakentamista. Rakennusten arkkitehtuurin ta-

17 voitteena on aikaansaada laadukasta tulevaisuuden puurakentamista. Materiaalina puu muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän osan korttelin ilmeestä. Julkisivujen tulee olla pääosin puuta. Ohjeessa ei siis missään vaiheessa vaadita tai edes mainita runkorakenteiden materiaalia. Voidaan pohtia, tarkoittaako puukerrostalo puurunkoista vai vain puujulkisivuista rakennusta. Lisäksi rakentamistapaohje on nimensä mukaan ohje, suositus, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Mikään ei siis varsinaisesti sido rakennuttajaa rakentamaan runkorakenteita puusta, kuten tontille 7717 toteutuvasta betonielementtirakennuksesta huomataan. Puurakenteisen rungon vaatiminen rakennuttajilta jää eri hankkeiden ja kaupungin laaturyhmän vastuulle, kun taas viimeisimmässä vuonna 2017 hyväksytyssä Isokuusi III:n asemakaavassa runkomateriaalivaatimukset määräytyvät jo suoraan kaavassa. 4.2 Arkkitehtuurikilpailut Vuoreksessa ja Isokuusen alueella on järjestetty ja järjestetään monille tonteille arkkitehtuurikilpailuja, joilla voidaan mahdollistaa alueelle ominaista, mahdollisimman laadukasta ja innovatiivista suunnittelua. Tässä luvussa käsittelen Isokuusen alueen arkkitehtuurikilpailuja ja niiden lopputuloksia. Vuonna 2012 toteutettiin Isokuusen puukerrostalokorttelien kumppanuushanke koskien Isokuusen keskustan ensimmäisiä puukerrostalokortteleita. Sen tavoitteena valita kortteleiden toteuttajiksi sopivat yritysryhmät, joille tontit voitiin luovuttaa ja joiden kanssa voitiin jatkaa asemakaavasuunnittelua nk. kumppanuuskaavoituksena. Yritysryhmät esittivät korttelisuunnitelmat, joiden perusteella valittiin neljä ehdotusta kumppaneiksi aloitusvaiheen kortteleiden suunnitteluun. Kuvassa 11 on yksi valituista ehdotuksista Urbica, jonka suunnittelivat Studio Suonto Oy, Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy ja Rakennustoimisto Rasto Oy. (Vuores-Hanke ja Kiinteistötoimi, 2012)

18 Kuva 11. Urbica, suunnitelmaehdotus Isokuusen puukerrostalokorttelien kumppanuushankkeeseen (Vuores-Hanke ja Kiinteistötoimi, 2012) Vuoreksen nollaenergiakortteli oli vuonna 2019 Tampereen kaupungin järjestämä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu Isokuusi III:n keskustakorttelille Vuoreksen puistokadun varrella. Tontti on Vuorekseen saavuttaessa keskeisellä näkymäpaikalla, ja siihen haettiin nollaenergiamääräykset toteuttavaa, älykästä ja innovatiivista ratkaisua. Alueen asemakaavassa tontin rakennuksille vaaditaan puurunkoa ja -julkisivua. Suunnittelualue on merkitty kuvaan 12. (Tampereen kaupunki, 2019)

19 Kuva 12. Nollaenergiakorttelikilpailun suunniteltava kortteli (Tampereen kaupunki, 2019) Nollaenergiakorttelikilpailun voitti ehdotus nimeltään Vihreä sormenjälki, jonka laativat Luo Arkkitehdit Oy, Rakennusyhtiö Lehto Asunnot Oy, Insinööritoimisto Vesitaito Oy ja Frei Zimmer. Suunnitelmassa hyödynnetään puurakenteista elementtirakentamista ja sen ajatus perustuu vihreään hiilikädenjälki -ajatteluun. (Lindell, 2019)

20 Kuva 13. Ekologisen asumisen periaatteet Kide -kilpailuehdotuksessa (Studio Architecture Helsinki Oy, 2018) Vuonna 2018 järjestettiin Asuntoreformi 2018 -kilpailu yhteistyössä Jyväskylän, Tampereen ja Vantaan kaupunkien kanssa. Tampereen osuus sijoittui tulevalle, vielä asemakaavaluonnosvaiheessa olevalle Isokuusi IV:n alueelle, nollaenergiakorttelin vastapäiselle tontille. Kilpailun voitti Studio Architecture Oy:n ehdotus Kide. (Asuntoreformi, 2018) Voittajaehdotuksessa hyödynnettiin useita ekologisia ideoita, jotka ovat esitettynä kuvassa 13 esitetyssä kilpailutyön otteessa (Studio Architecture Helsinki Oy, 2018). 4.3 Isokuusen arkkitehtuuri Tämän kandidaatintyön kirjoittamishetkellä Vuoreksen Isokuusessa kävellessä ei vielä näy kovinkaan paljoa alueen tulevasta. Pientaloja on noussut alueelle nopeasti, mutta muuten se näyttää vielä lähinnä hakkuumaalta. Vähitellen alueelle kuitenkin tulee nousemaan kerrostalojakin. Tulevien suunnitelmien havainnekuvista voidaan nähdä viitteitä tulevan puukaupunkialueen tunnelmasta. Isokuusen alueelle halutaan modernia arkkitehtuuria, jossa näkyy puun käyttö ja ekologiset innovaatiot. Puukaupunkialueelle luonnollisesti suurin osa julkisivuista on puisia, mikä vaikuttaa suuresti alueen ulkonäköön. Ympäristöystävällisestä materiaalista rakennettu julkisivu viestii itsessään alueen ympäristöarvoista. Aiemmat puukaupunkialueet Suomessa ovat olleet pitkälti vanhoja, säilytettyjä ja suojeltuja alueita, kuten Rauman tai Porvoon vanhat kaupungit. Tällaisilla alueilla arkkitehtuuri on hyvin perinteistä, mikä saa ne erottumaan nykyaikaisista kaupungeista. Modernilla puukaupungilla, joka Isokuusestakin on kasvamassa, on yhteys näihin vanhoihin puutaloalueisiin lähinnä materiaalin vuoksi. Vanhoissa kaupungeissa talot ovat kuitenkin melko matalia, kun taas Isokuuseenkin on suunnitteilla korkeitakin kerrostaloja. Modernin elämän vaatimukset ovat erilaisia, asumisen mittakaava ja tarpeet eroavat ajasta, jolloin vanhat puukaupungit on rakennettu.

21 Uusia puisia kortteli- tai kaupunkialueita on kuitenkin suunnitteilla ympäri Suomea. Esimerkiksi Porvoon Länsirantaan on suunnitteilla moderni puukortteli osana kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista (Porvoon kaupunki). Myös Turun Linnanfälttiin on tällä hetkellä rakentumassa puinen, kaupunkimainen asuinalue (Turun kaupunki). Isokuusi ei siis suinkaan ole ainoa laatuaan puukaupunkina, mutta se tulee varmasti saamaan omaleimaisen ilmeen. Isokuuseen on kaavoitettu niin kerrostaloja ylettäen jopa kahdeksaan kerrokseen, kuin matalampia rivi- ja pientalojakin. Korkeammat rakennukset keskittyvät Vuoreksen läpi kulkevan Vuoreksen puistokadun varrelle ja pienempi rakentaminen taas alueen reunoille, lähelle ympäröivää luontoa. (Tampereen kaupunki, 2013a) Pientaloja on alueelle rakennettu esimerkiksi HIMLA Arkkitehtien suunnittelema As Oy Vuoreksen Tiera, joka valmistuessaan koostuu 11 erillisestä pientalosta. Kuvassa 14 on näkymä sekä ulkoa että sisältä. Pientaloissa on hirsirunko ja CLT-levyistä valmistettu välipohja. Pientalot on aseteltu viuhkaa muistuttavaan muotoon ja niiden keskelle on suunniteltu asuntoyhtiön yhteinen piha- ja leikkialue. (Puuinfo Oy, a) Kuva 14 As Oy Vuoreksen Tiera, HIMLA Arkkitehdit Oy (Puuinfo Oy, a) Mustaksi maalattu puu hallitsee rakennuksen lähes palikkamaista ulkomuotoa, päästäen kuitenkin pilkahduksia maalaamattomasta puusta ritilöiden välistä. Asunnon sisällä puuta on käytetty runsaasti ja sisäpintojen vaalean värin ansiosta tilat tuntuvat valoisilta ja avoimilta. Mustat, samanlaiset pientalot vievät varmasti katsojan huomion ympäristössä, mutta ritilöiden avulla asukkaiden yksityisyys säilyy. Vaikka tämä pientaloryhmä kiinnittääkin huomion, eivät ympäröivät talot jää toissijaisiksi, jos vain Vuoreksen laadukkaan arkkitehtuurin vaatimukset pitävät.

22 Vuoden 2020 syksyllä aloitetaan rakentamaan Isokuusen päiväkotia ja koulua, jotka näkyvät kuvan 15 havainnekuvassa. Rakennus on kaksikerroksinen ja se tulee olemaan osa Isokuusen keskusta-alueen kerrostalokortteleita. (Ekholm, 2019) Modernin puurakentamisen trendit näkyvät tässäkin suunnitelmassa hyvin. Puusäleiköt, vahvat värit kontrastissa vaaleaan luonnolliseen puuhun ja minimaaliset räystäät ovat varmasti piirteitä, joista tunnistaa tämänhetkisen aikamme puukaupungin. Toki trenditkin muuttuvat nopeasti uusien innovaatioiden myötä, joten Isokuusen alueen ollessa pitkä projekti alueelle rakentuu monenlaista arkkitehtuuria. Ajan myötä saadaan myös kokemusta puurakentamisesta, jotta tiedetään, mitkä ratkaisut toimivat käytännössä ja mitkä eivät. Kuva 15. Isokuusen päiväkoti ja koulu, havainnekuva, HIMLA Arkkitehdit Oy (Ekholm, 2019) Tällä hetkellä rakenteilla oleva Arkkitehtitoimisto Mika Hiltunen Oy:n suunnittelema Vuoreksen Kosmos sijoittuu Isokuusi II:n asemakaava-alueelle, jossa ei erityisemmin vaadittu puurunkoisia rakennuksia. Kuvassa 16 on havainnekuva kohteen kerrostaloista. Kohde sijaitsee kaupungin vuokratontilla, ja kaikki sen 5 kerrostaloa ovat betonirakenteisia ja niissä on puiset julkisivut. (As Oy Vuoreksen Kosmos, 2019) Julkisivun ansiosta talot näyttävät puukerrostaloilta ja sopivat näin hyvin Isokuusen ympäristöön.

23 Kuva 16. Vuoreksen Kosmos (Vuoreksen Puutarhakortteli Oy, 2019) Jotain vaikuttaa kuitenkin menneen vikaan asemakaava- tai rakennuslupaprosessissa, kun puukaupunkialueelle rakentuva talo ei olekaan puurakenteinen. Tämä voi johtua esimerkiksi kyseisen alueen vähäisistä runkomateriaalivaatimuksista asemakaavassa. Tontilta saatavat vuokratulot kaupungille ovat voineet myös vaikuttaa päätöksiin. Kohde ei kuitenkaan ulkokuoreltaan näytä poikkeavalta suhteessa muuhun Isokuusen arkkitehtuuriin. Kaupunkikuvallisesti se tulee varmasti sopimaan ympäristöönsä. Muita Isokuusen alueelle rakentuvia ei-puurunkoisia kerrostalokohteita on muun muassa T2H:n As Oy Tampereen Kirsikka, jossa on kantava betonirunko ja puurakenteiset eikantavat seinät (Asunto Oy Tampereen Kirsikka, 2019).

24 5. ULKOKUOREN SUHTEESTA RUNKOMATERIAALIIN Mikä oikeastaan on puukerrostalo ja miten se pitäisi toteuttaa? Miten runkorakenne näkyy rakennuksen ulkomuodossa ja kuuluuko se tuoda esiin? Täytyykö arkkitehtuurin olla rehellistä ollakseen hyvää? Tässä luvussa pohdin julkisivun ja rungon suhdetta eri näkökulmista. Mietin, millä tavoin puumateriaalin tulisi näkyä puukerrostalossa vai tulisiko ollenkaan. 5.1 Puukerrostalon ilmastovaikutukset Suurin syy Isokuusen puukaupungin rakentamiselle ja yleisesti puurakentamisen edistämiselle on puumateriaalin käytön positiiviset ilmastovaikutukset. Vaikka useimmissa Isokuusen kohteissa on eri keinoin vaadittu puista runkorakennetta, joukkoon mahtuu myös muutama puujulkisivuinen betonikerrostalo. Mutta kuinka paljon merkitystä julkisivun tai runkorakenteen materiaalilla on ilmastovaikutusten kannalta? Julkisivumateriaalin menekki rakennuskohteessa riippuu ulkovaipan suuruudesta ja näin rakennuksen muodosta. Voidaan kuitenkin olettaa, että julkisivumateriaalin määrä on pieni suhteessa runkorakenteeseen tarvittavan materiaalin määrään. Vaikka puinen julkisivu sitookin hieman hiilidioksidia itseensä, on sen vaikutus pieni verrattuna kokonaan puusta rakennettuun runkoon. Taulukossa 2 on esitetty materiaalimenekkiä kuusikerroksisessa asuinrakennuksessa eri runkovaihtoehdoilla (Karjalainen, 2020). Vaikka puurunkoisessa rakennuksessa tarvitaan betonia muun muassa perustuksissa, on sen määrä huomattavasti pienempi kuin betoni- tai sekarunkoisessa rakennuksessa. Ja koska puun aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat negatiiviset, erityisesti paljon puuta vaativa CLT-runko vähentää rakennuksesta syntyviä kokonaispäästöjä, korvaten näin pakollisen betonin aiheuttamia vahinkoja.

25 Taulukko 2. Paljonko puukerrostaloissa on puuta ja betonia? (Karjalainen, 2020) Joissakin Isokuusen alueen kerrostaloissa on käytetty ns. sekarunkoa, jonka kantavat seinät ovat teräsbetonirakenteisia, mutta ei-kantavat seinät ovat puusta. Kuten taulukosta 2 nähdään, sekarungolla on jotakin vaikutusta materiaalimenekkiin ja näin ilmastovaikutuksiin, mutta vaikutukset ovat melko pieniä. Nykyaikaisessa kerrostalossa eikantavia seiniä on kuitenkin melko vähän, lähinnä asuntojen sisäiset väliseinät, jotka eivät muutenkaan ole kovin paksuja. Rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksen kannalta ei siis ole kovinkaan paljoa perusteita rakentaa betonirunkoista, mutta puujulkisivuista rakennusta. Toki rakentamisen ympäristövaikutukseen liittyy paljon muitakin tekijöitä. Jos rakennusmateriaaleja joudutaan kuljettamaan ympäri Eurooppaa valmistettavaksi, voi puurakenteenkin kokonaisvaikutus olla suuri. Kuitenkin valtion puurakentamisen edistämistoimien vuoksi myös Suomeen on tullut puutuote- ja elementtivalmistajia, jotka voivat hyödyntää lähellä tuotettua puuta. 5.2 Rakenteen merkitys arkkitehtuurissa Tapoja näyttää arkkitehtuuria on monia, mutta jokaisella rakennuksella on jokin runko, jonka avulla se pysyy pystyssä. Runko voidaan joko jättää näkyviin, tai se voidaan peittää ja piilottaa. Rakennetekniikka kuitenkin vaikuttaa aina rakennuksen arkkitehtuuriin. On joko valittava oikea rakenne tietyn arkkitehtuurisen viestin esiin tuomiseksi, tai arkkitehtuuri viestimään rakenteesta.

26 Mario Salvadori puhui kirjassaan Structure in architecture (1986) rakennusten katsojalle välittämästä semioottisesta viestistä, jossa ulkomuoto kertoo jotain itse rakennuksesta. Esimerkiksi renessanssipalatsin koristeelliset ikkunat viestivät omistajan statuksesta. Rakenne on tärkeä osa arkkitehtonista viestiä, mutta kun se ei ole selvästi näkyvissä, se voi tavalliselle ihmiselle jäädä epäselväksi. (Salvadori, 1986) Koska seinien sisäinen rakenne on niin tärkeä osuus arkkitehtuurista, pitäisi sen myös jollain tavoin näkyä ulkopuolelle. Puurakennuksessa paljaaksi jätetyt puurakenteet viestivät hyvin rakennuksen kokonaisarkkitehtuurista, kuten voidaan nähdä kuvasta 17 Puukuokan rappukäytävien rakenteesta. Aina rakennetta ei kuitenkaan voida jättää näkyviin esimerkiksi rakennus- tai palomääräysten vuoksi. Rakenne voidaan haluta peittää myös tietyn arkkitehtonisen viestin aikaansaamiseksi. Kuitenkin tuntuisi luontevalta käyttää esimerkiksi julkisivuissa sellaisia materiaaleja ja tekniikoita, jotka ovat jollain tavalla yhteydessä muuhun arkkitehtuuriin. Puurunkoisessa rakennuksessa tämä usein tarkoittaa puista julkisivua. Kuva 17. Puukuokka, rappukäytävän rakenteet (OOPEAA Arkkitehdit Oy, 2018)

27 Puujulkisivu betonikerrostalossa tuntuu antavan vääränlaisen viestin katsojalle. Mutta kuuluuko arkkitehtuurin olla täysin rehellistä, vai voidaanko katsojaa hieman huijata paremman elämyksen takaamiseksi? Asiaan perehtymätön ihminen tuskin erottaa helposti, onko puulla vuoratun seinän sisällä puinen vai betoninen runkorakenne. Puujulkisivulla ja puisilla sisäverhouksilla voidaan saada aikaan kokemus puukerrostalosta, vaikka runko olisikin betonia. Tulevalla Isokuusen puukaupunkialueella kävellessä tuskin erottaa yksittäisiä betonirakenteisia kerrostaloja. 5.3 Aikamme arvot Arkkitehtuuri on aina tiiviissä suhteessa aikaansa. Kuvassa 18 näkyy Suomen rumimmaksi kirkoksi äänestetty 1970-luvulla rakennettu Kouvolan keskuskirkko, jonka yliarkkitehti Antti Pihkala muistuttaa liittyvän niin vahvasti aikaansa, että toisenlainen rakennus tuntuisi omituiselta (Grekula, 2018). Nykypäivänä kuulee muutenkin paljon kritiikkiä 60- ja 70-luvun arkkitehtuurista, mutta mielestäni rakennukset kertovat hyvin paljon noiden vuosikymmenten yhteiskunnan tilasta ja arvoista. Kuva 18. Kouvolan keskuskirkko, 1977 (Grekula, 2018)

28 Ilmastoahdistus on 2010-luvulla syntynyt ilmiö, jossa ihminen kokee vaikeita tai jopa lamaannuttavia tuntemuksia johtuen ympäristöongelmista ja niiden uhasta (Pihkala, 2019). Politiikassa ja mediassa puhutaan kasvavassa määrin ilmastonmuutoksesta ja sen vaatimista toimista. Ei voida kiistää, etteikö nämä ongelmat vaikuttaisi jokaisen ihmisen elämään. Joten se vaikuttaa ja näkyy varmasti myös aikamme arkkitehtuurissa. Koska puumateriaali rakentamisessa liittyy niin tiiviisti ympäristöongelmien ratkaisuun, pitäisi sen myös näkyä myös nykyään rakennettavissa rakennuksissa. Kestävä rakentaminen ja ympäristö ovat tärkeitä arvoja nykypäivän arkkitehdeille, ja ne konkretisoituvat Isokuusen kaltaisilla alueilla. Nämä arvot on helppo osoittaa puuarkkitehtuurissa puisilla julkisivuilla ja jättämällä näkyviin puupintoja ympäri rakennusta. Puupinnat kertovat näin itsessään arkkitehtuurin arvoista ja periaatteista. Myös tästä syystä puujulkisivu betonirunkoisessa rakennuksessa tuntuu huijaukselta. Se antaa kuvan arvoista, joita rakennuksella ei ole ainakaan tarpeeksi ollakseen puurunkoinen betonin sijasta. Taas päädytään kysymykseen: pitääkö arkkitehtuurin olla rehellistä suhteessa itseensä? 5.4 Arkkitehtuurin eettisyys Kysymys arkkitehtuurin rehellisyydestä alkaa lähestyä hyvin eettistä ongelmaa. Onko oikein huijata rakennuksen kokijaa siitä, mitä rakenteet oikeasti pitävät sisällään? Täysin itsestään rehellinen arkkitehtuuri voisi kuitenkin muuttua jopa tylsäksi. Illuusioita ja näköharhoja on hyödynnetty rakennuksissa kautta aikojen. Esimerkiksi Alvar Aalto piilotti suunnitelmaansa kuvassa 19 näkyvän näköharhan, jossa Kansallismuseon torni näyttää sulautuvan yhteen Finlandia-talon tumman paneelin kanssa (Ranta, 2009). Tällaiset visuaaliset vitsit ja ihmisen aivojen harhautukset tekevät yksityiskohdista mielenkiintoisia.

29 Kuva 19. Finlandia-talo ja kansallismuseon torni (Creative Commons, 2003) Monet arkkitehtuurin ratkaisut tukeutuvat pieniin huijauksiin rakenteessa ja rakennuksen ulkomuodossa. Täysi rehellisyys ei useissa rakennuksissa varmastikaan olisi edes mahdollista. On kuitenkin eri asia huijata hieman tuodakseen esiin tietyn viestin, kuin väittää rakennuksen olevan jotakin, mitä se ei ole. Asuntojen markkinointi uudenlaisena rakentamisena, kun kyseessä onkin täysin tavallinen betonielementtirakennus, tuntuu väärältä. Isokuusen aluetta mainostetaan kokonaisuudessaan puurakentamisen pilottikohteena. Vaikka rakennuksesta ei suoraan sanottaisikaan sen olevan puukerrostalo, sen sijainti Isokuusessa tuntuu implikoivan tätä. Siksi tuntuu erityisen pahalta, että puukaupunkialueelle voidaan rakentaa edes yksittäisiä betonitaloja. Ympäristöarvoja korostava asunnonostaja ei välttämättä osaa arvata tai kysyä, mitä seinien sisällä on. Vaikka rakennusmateriaalit eivät olekaan ainoa ilmastotavoitteita edistävä tekijä Vuoreksessa ja Isokuusessa, on niillä kuitenkin huomattavan suuri merkitys. Jos asuinalueesta puhutaan puukaupunkialueena olisi minun mielestäni hyvä, että kaikki alueen rakennukset olisivat oikeasti puurakenteisia. Puutalosta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä puurakenteista rakennusta. Tällöin puukerrostalon kuuluisi tarkoittaa puusta rakennettua kerrostaloa, eikä esimerkiksi betonirakenteista, mutta puujulkisivuista rakennusta.

30 5.5 Puukerrostalon arkkitehtuuri On hieman epäselvää, miten puukerrostalo pitäisi määritellä. Puurunkoisen kerrostalon rakentamisessa tarvitaan paljon myös esimerkiksi betonia, terästä ja kipsilevyjä riippuen toteutustekniikasta. Välipohjat voidaan tehdä betonista, vaikka seinät olisivatkin puurakenteiset. Tarvitseeko puukerrostalon edes olla puurakenteinen ollakseen puukerrostalo? Teräsbetonirunkoisessa kerrostalossa voi olla näkyvissä hyvinkin paljon puupintoja. Myös puurakenteisen kerrostalon julkisivu voidaan rapata ja sisäpinnat vuorata kipsilevyillä ja muovimatoilla. Herää kysymys, onko puukerrostalon identiteetti enemmän kiinni runkomateriaaleissa vai ulospäin näkyvissä pinnoissa. Vai vaaditaanko puukerrostaloon molemmat? Tuntuu kuitenkin luontevalta ja hyvältä arkkitehtuurilta, jos runkomateriaalilla ja näkyvillä pinnoilla on jokin yhteys. Tämä yhteys voidaan saavuttaa esimerkiksi juuri materiaalien avulla. Puumateriaalilla kerrostalorakentamisessa on aivan omanlaisensa identiteetti, joka olisi hyvä näyttää ulospäin. Vaikka puukerrostalorakentaminen onkin kasvussa, se on kuitenkin vielä vuosikymmenten tasolla uutta ja harvinaista. Siksi puurakentamisesta kannattaa nyt ottaa kaikki irti, ja käyttää mahdollisimman paljon puumateriaaleja myös rakennuksen ulkonäössä. Pientalorakentamisessa puurakenteita on käytetty keskiajalta saakka, ja siksi esimerkiksi rapattu julkisivu puisessa pientalossa ei tunnu oudolta, toisin kuin se saattaisi tuntua puukerrostalossa. Ehkä, jos puukerrostalorakentaminen jatkaa suosiotaan, se voi tulevaisuudessa olla jo tarpeeksi yleistä saavuttaakseen samanlaisen statuksen. Vaikka Isokuusen puukaupunkialueen lopullista arkkitehtuuria onkin vielä vaikea arvioida alueen ollessa vasta suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, vaikuttaa sen tavoiteltu tunnelma ja oma identiteetti onnistuneilta. Muutamaa betonirunkoa lukuun ottamatta, alueen arkkitehtuuri vaikuttaa ulospäin yhtenäiseltä, muttei kuitenkaan liian monotoniselta. Puun näkyminen julkisivuissa, piharakenteissa ja luonnonläheisessä ympäristössä on puukaupunkialueelle tärkeää. Myös asuntojen sisälle tavoitellaan puusta syntyvää lämmintä tunnelmaa.

31 6. YHTEENVETO Tässä kandidaatintyön viimeisessä luvussa kokoan yhteen työstäni syntyneet päätelmät. Pohdin työn merkitystä arkkitehtuurin tutkimukselle ja omalle oppimiselleni. Ilmastonmuutos on suuri puheenaihe nykypäivänä niin politiikassa, arkielämässä kuin rakentamisessakin. Ilmastoahdistuksen myötä ympäristöasioista on tullut tärkeä arvo monille ihmisille. Rakentaminen ja rakennusmateriaalit aiheuttavat suuren osan kasvihuonepäästöistä, joten niihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös ilmastoon. Tätä edistävät useat valtion, kuntien ja kaupunkien sekä yritysten ja yhdistysten toteuttamat säännökset ja hankkeet, joilla esimerkiksi kehitetään puukerrostalorakentamista eteenpäin. Puurakentamisella on hyviä vaikutuksia ilmastoon, sillä puu sitoo hiilidioksidia itseensä. Vaikka puurakenteisia kerrostaloja on Suomessa vielä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi betonirakenteisia, puukerrostalojen suosio on kasvussa ja uusia puurakennustekniikoita kehitetään jatkuvasti. Tampereen Vuoreksen Isokuusen alue yksi Suomen tärkeimpiä modernin puurakentamisen kohteita. Se on tärkeä osa Tampereen puurakentamisen edistämisohjelmaa ja Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hanketta. Niiden avulla alueelle saadaan kehitettyä puurakenteisia asuinrakennuksia. Toinen tapa Isokuusen puukaupungin rakentamisessa on määrätä rakennusmateriaaleja suoraan asemakaavassa. Se on toiminut vaihtelevasti alueen eri osissa. Vanhemmissa asemakaavojen osissa annettiin vain suosituksia julkisivumateriaaleille, mikä saattoi mahdollistaa betonirunkoisiakin rakennuksia alueelle. Tuorein asemakaava vaatii alueen rakennuksilta myös puurunkoa, mikä toimii varmasti paremmin puurakentamisen edistämisessä. Toisaalta todella tarkat asemakaavamääräykset vievät pois rakentajan omaa vapautta, mistä voi tietyissä tilanteissa olla myös haittaa. Puurunkoisille rakennuksille puun näkyminen pinnoilla tuntuu luontevalta. Isokuusen alueellekin haetaan modernia yhtenäistä arkkitehtuuria, jossa puu toimii hallitsevana materiaalina. Tämä tarkoittaa ensinnäkin puisia julkisivuja. Pelkkä puinen julkisivu ei kuitenkaan automaattisesti takaa puista runkorakennetta ja näin ilmastotavoitteiden edistämistä. Isokuusen puukaupunkiinkin mahtuu muutamia betonikerrostaloja, vaikka se muuten vaikuttaa onnistuneelta kohteelta puurakentamisen edistämisessä. Toki lopullista arviota

32 ei voida vielä tehdä alueen ollessa vasta suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Nämä muutamat betonikerrostalot kuitenkin kertovat rakentajien vielä hieman vastahankaisesta suhtautumisesta puurakentamiseen. Ilmastotavoitteiden kannalta pelkkä puujulkisivu ei kuitenkaan riitä, vaan myös runkomateriaalilla on merkitystä. Samaa voidaan sanoa myös arkkitehtuurin kannalta. Rakennuksen pintapuolen pitäisi mahdollisuuksien mukaan kertoa runkorakenteista, varsinkin kun rakenteilla on jokin erityinen merkitys. Puurakenteinen kerrostalorakentaminen ja ilmastotavoitteet ovat tämän aikamme erityinen merkitys arkkitehtuurissa. Eniten koen tällä kandidaatintyöllä olevan merkitystä omalle oppimiselleni ja arkkitehdin uralleni. Koen oppineeni enemmän puurakentamisesta ja sen merkityksestä sekä millaisilla eri tavoilla voidaan ylemmältä taholta vaikuttaa rakentamisen laatuun. Sain myös paljon ajatuksia koskien rakenteiden ja materiaalien merkitystä arkkitehtuurissa. Kandidaatintyöni osoittaa, kuinka hyvin erilaiset rakentamisen vaatimukset toimivat käyttäen esimerkkinä Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialuetta. Työllä on myös merkitystä puurakentamisen edistämisen ja tärkeyden huomioimisen kannalta. Työssä on pohdittu myös arkkitehtuurin rehellisyyden merkitystä suhteessa rakenteisiin.

33 LÄHTEET Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy (2016) Isokuusi Wooden Town, bm-ark.fi. Saatavissa: http://www.bm-ark.fi/bmwp/wp-content/uploads/2016/01/isokuusi-master-plan-view1-1229x1024.jpg (Viitattu: 15. huhtikuuta 2020). As Oy Vuoreksen Kosmos (2019) Rakennustapaselostus 3.9.2019. Tampere. Saatavissa: https://vuoreksenkosmos.fi/site/assets/files/1184/liite_2_rakennustapaselostus_as_oy_ kosmos_- _3_9_2019.pdf?utm_source=ActiveCampaign&utm_medium=email&utm_content=Kiito s+as+oy+vuoreksen+kosmos++esitteen+latauksesta%21&utm_campaign=kiitos+as+ Oy+Vuoreksen+Ko. Asunto Oy Tampereen Kirsikka (2019) Tampereen Kirsikka. Tampere. Saatavissa: https://www.t2h.fi/wp-content/uploads/asunto-oy-tampereen-kirsikka.pdf. Asuntoreformi (2018) Asuntoreformi 2018, asuntoreformi2018.fi. Saatavissa: https://www.asuntoreformi2018.fi/ (Viitattu: 31. maaliskuuta 2020). Aunela, A. (2017) Asumisvuosi 2017. Tampere. Saatavissa: https://www.vts.fi/usercontrols/naytaliite.aspx?id=4523. Betoniteollisuus Ry Ontelolaatat, elementtisuunnittelu.fi. Saatavissa: https://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/runkorakenteet/laatat/ontelolaatat (Viitattu: 7. huhtikuuta 2020). Casagrande, M. (2017) Puukoukku, casagrandelaboratory.com. Saatavissa: https://www.casagrandelaboratory.com/portfolio/puukoukku/ (Viitattu: 6. huhtikuuta 2020). Creative Commons (2003) Finlandia-talo nähtynä Töölönlahden ylitse, Helsinki, commons.wikimedia.org. Saatavissa: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:helsinki_finlandia_haz.jpg?uselang=fi (Viitattu: 15. huhtikuuta 2020). Ekholm, V. (2019) Isokuusen päiväkodin ja koulun hankesuunnitelma hyväksyttiin, vuores.fi, elokuuta. Saatavissa: https://vuores.fi/ajankohtaista/uutiset/947-isokuusenpaeivaekodin-ja-koulun-rakentamisen-hankesuunnitelma-hyvaeksyttiin. Fell, D. R. (2010) Wood in the human environment : restorative properties of wood in the built indoor environment. University of British Columbia. doi: 10.14288/1.0071305. Grekula, V. (2018) Vitsit sinkoilevat kohti kirkkorakennusta vielä vuosikymmentenkin jälkeen: Onhan niitä mitalisijoja rumuuskilpailuissa tullut, Yle Uutiset, 20 lokakuuta. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10465036. Heino, P. (2018) Puurakentamisen ohjelma, ym.fi. Saatavissa: https://www.ym.fi/fi- FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Puurakentamisen_toimenpideo hjelma. Kaila, P. (2000) Vanhan säilyttäminen, teoksessa Metsä ja puu VI - Puu ja ympäristö. Rakennustieto Oy. Karjalainen, M. (2020) Puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Suomessa, puuinfo.fi. Saatavissa: https://www.puuinfo.fi/puutieto/puurakentaminen/puurakentamisen-asema-ja-