YMPJAOST 19.04.2016 16 ASIA Ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupa eläinsuojalle Sastamalan kaupungissa

Ympäristöjaosto 16 19.04.2016 Ympäristöluvan myöntäminen Pauli Krapin eläinsuojalle 152/11.01.00/2016 YMPJAOST 19.04.2016 16 ASIA Ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupa eläinsuojalle Sastamalan kaupungissa HAKIJA Pauli Krapi Ulvintie 61 38300 Sastamala LUVAN HAKEMISPERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 27 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 1 mom. 10 kohdan perusteella. Lupaa haetaan toiminnan muuttamiselle. Kyseessä on toiminnan muutos, joka edellyttää uutta lupaa ja asia käsitellään uuden ympäristönsuojelulain mukaisesti. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pauli Krapin lypsykarjanavetta sijaitsee Sastamalan kaupungin Ulvin kylässä tilalla Krapi 3:17. Tilan osoite on Ulvintie 61, 38300 Sastamala. TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto, kun lypsylehmien määrä on vähintään 50, mutta alle 150 eläintä. Perusteena on valtioneuvoston asetus 449/2015, ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 1 ja 2 muuttamisesta kohta 11 ja 2 1 mom. kohta 10. LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Peruskorjattava navetta sijaitsee Sastamalan kaupungin Ulvin kylässä. Lähiympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Tilakeskuksesta on etäisyyttä lähimpään taajama-alueeseen noin kilometri. Eläinsuojan vaikutusalueella sijaitsee yksi vakituinen asunto ja viisi vapaa-ajan asuntoa. Vakituinen asuinrakennus ja lähimpänä oleva vapaa-ajan asunto ovat tilan rajanaapureita. Suora etäisyys peruskorjattavasta navetasta lähimpiin naapurikiinteistöihin on alle 100 metriä. Vanha lypsylehmille tarkoitettu parsinavetta peruskorjataan nuoren karjan kasvatukseen soveltuvaksi. Rakennusta ei korjauksen yhteydessä laajenneta ulospäin. Tilakeskus ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön

soveltuvalla pohjavesialueella. Yhdestä peltolohkosta (790-524-3-33) 1,3 hehtaaria sijaitsee Kinnalan pohjavesialueella, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 29.2.2016. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SEKÄ MUUT MAANKÄYTTÖRAJOITUKSET Alue on perinteistä maa- ja metsätalousaluetta. Tila sijoittuu Äetsän taajama-alueiden ja Kokemäenjokilaakson osayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueelle, joka on merkittävä kulttuurimaisema. Maakuntakaavan osalta tila on alueella, joka on merkitty maatalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja sekä Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemaan 024 MAv, joka on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Tilalla on 19.9.2013 myönnetty ympäristölupa, jossa hakijana on ollut Pauli Krapi. Nyt peruskorjattavan navetan rakennuslupa on myönnetty 17.2.1993 ja laakasiilon rakennuslupa 17.5.2005. Tilalla olevan uuden lypsykarjanavetan rakennuslupa on myönnetty 13.11.2013. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA JA SEN LAAJUUDESTA Voimassa oleva ympäristölupa on myönnetty enintään 70 lypsylehmälle, 12 hieholle, 15 nuorkarjalle (alle 6kk) ja neljälle hevoselle. Vanhan lypsylehmille tarkoitetun parsinavetan peruskorjauksen jälkeen tilalla on tilat yhteensä 75 lypsylehmälle, 43 hieholle ja 25 alle 6 kk ikäiselle vasikalle sekä 4 hevoselle. Luvanhakuvaiheessa tilalla on 66 lypsylehmää, 25 hiehoa, 22 alle 6 kk ikäistä vasikkaa ja 4 hevosta. Toiminnan laajennuksen jälkeen 75 lypsylehmän ja 15 hiehon lanta käsitellään lietteenä. Vasikoiden (15 kpl) osalta lanta käsitellään kuivikelantamenetelmällä. Poikimakarsinoissa pihatossa ja vasikoilla (28 kpl) käytössä on kuivikepohja, jonka tilavuus vuonna 2013 rakennetussa pihatossa on 57 m 3 ja nyt peruskorjattavassa nuorkarjarakennuksessa kestokuivikepohja 14,5 m 3 sekä pinta-alaltaan 18 m 2 vinokuivikepohja. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta, purua tai olkea. Kestokuivikepohja tyhjennetään 2 kertaa vuodessa. Lietelanta varastoidaan 2500 m 3 lietesäiliössä, joka täytetään alakautta pumppaamalla. Kuivalannan varastointitilavuus on 375 m 3 ja virtsasäiliön 160 m 3.

Rakennettavan lietesäiliön pohja ja seinät on tehty betonista. Lantalan pohja ja seinät ovat betonia. Virtsasäiliön pohja ja seinät ovat betonia ja se on sijoitettu kuivalantalan alle. Lantalan ajoluiska ja kuormauslaatta ovat asianmukaiset. Lannan levitykseen on käytettävissä yhteensä 215 hehtaaria peltoa, josta omaa on 145 hehtaaria ja vuokrapeltoa 70 hehtaaria. Lanta levitetään viikoilla 17-21 (60%), 25-27 (20%) sekä 34-36 (20%). Pohjavesialueella lannan levityspeltoa on 1,3 hehtaaria. Hiehot 28 kpl ja umpilehmät laidunnetaan täysiaikaisesti ympäri vuorokauden. Lypsylehmät laidunnetaan osa-aikaisina. Laidunalaa on 7,2 hehtaaria ja karjaa laidunnetaan 4 kuukautta vuodessa. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Maitohuoneen jätevedet 100 m 3 ja eläinsuojan muut pesuvedet 100 m 3 johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Säilörehusta syntyville puristenesteille on järjestetty keräily katettuun betoniseen 24 m 3 umpikaivoon. Puristenestettä syntyy vähän, koska rehu esikuivataan. Syntyvät puristenesteet hyödynnetään lannoitteena heti rehunkorjuun jälkeen. Tilalla on myös mahdollisuus pumpata puristeneste säiliöstä virtsakaivoon. Tilalla on kunnallinen vesi sekä oma maa- ja porakaivo. Tilan polttonestesäiliöt on tarkastettu ja kunnostettu vuosina 2006-2007. Polttonestesäiliöiden yhteistilavuus on 9800 litraa. Polttonestesäiliöille on rakennettu valuma-altaallinen varastokatos. Muita öljytuotteita on enintään 400 litraa ja ne tullaan säilyttämään jatkossa samassa varastokatoksessa. Polttonestesäiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta 5.4.2013. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Tilalla syntyvät jätteet kerätään asianmukaisesti ja hyödynnetään kierrätystä parhaalla mahdollisella tavalla. Vaaralliset jätteet (jäteöljyt ja loisteputket 0,2 t/v, akut 1-2 kpl/v) toimitetaan asianmukaiseen keräyspisteeseen tai vastaavaan keräilytapahtumaan. Kuolleet eläimet 0,5-3 t/vuosi toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Pilaantuneet rehut 0,5-3 t/vuosi käytetään maanparannusaineena pellolla. Metalliromu 0,3 t/v toimitetaan romuliikkeelle. Lannoitesäkit ja muovit 0,5 t/v toimitetaan kierrätykseen. LIIKENNE Liikennemäärät tilalla ovat seuraavat: - maitoauto joka toinen päivä - eläinkuljetuksia 2-3 kertaa kuukaudessa - lannan levitys viikoilla 17-21, 25-27, 34-36, mutta kuitenkin maksimissaan viikon jaksoissa - säilörehun siirto tilakeskukseen kolme kertaa kesässä noin 3-5

päivää kerralla - viljakasvien puintiaikana viljan siirtoliikenne pelloilta tilalle ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta aiheutuva haitta on lähinnä normaalia kotieläintaloudesta aiheutuvaa haittaa. Lannan levityksen yhteydessä voi ajoittain ilmetä nopeasti ohimenevää hajuhaittaa. Ei merkittävää meluhaittaa. Melu johtuu lähinnä traktoriliikenteestä, joka ei lisäänny oleellisesti nykyisestä. Nykyinen lannoitustaso on ympäristöehtojen mukainen ja pellolta korjattavien satotuotteiden sisältämä ravinnemäärä suurempi kuin lannoituksessa peltoon tuotavat ravinteet. Nurmien viljelyssä ravinnetase on negatiivinen. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Toimintaan on laadittu varautumis- ja pelastussuunnitelma, jolla varaudutaan mm. tulipaloon, vesikatkokseen tai muuhun vastaavan poikkeustilanteeseen. Tilalla on varavoimajärjestelmä, jotta eläinten hyvinvointi ja turvallisuus voidaan taata myös poikkeustilanteissa. Riskejä ja onnettomuuksia pyritään minimoimaan esimerkiksi sillä, että tilalla on erillinen lämpökeskus. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Lietelantalan hajuhaitat voidaan minimoida käyttämällä kevyttä turvekatetta. Lietelantala täytetään altapäin pumppaamalla. Virtsasäiliö on umpinainen. Lietteen levityksessä pyritään mahdollisimman lyhyen aikavälin levitykseen, jotta hajuhaitat olisivat mahdollisimman vähäiset. Muokattavilla mailla lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Kesällä 2016 tullaan nurmien lietteen levityksessä siirtymään lietteen multaukseen. Lanta levitetään pääsääntöisesti kasvukaudella, jolloin ravinteet saadaan mahdollisimman hyvin kasvien käytettäväksi. Lypsykarjan navetan ilmanvaihto on toteutettu painovoimaisena ilmanvaihtona ja verhoseinäisenä ratkaisuna. Nuorkarjan osalta ilmanvaihto on koneellinen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti kuuluttamalla 3.3. 1.4.2016 Sastamalan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 3.3.2016. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai katselmusta. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai

mielipiteitä. Lausunnot Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunto Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen toteaa 16.3.2016 antamassaan lausunnossa, ettei estettä hakemuksen mukaiselle toiminnalle ole, kun toimintaa harjoitetaan niin, että terveydellisten haittojen syntymisen estetään eikä alueen asukkaille aiheudu kohtuutonta haju-, melu- tai pölyhaittaa eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Häiriintyvissä kohteissa melutasojen tulee pysyä alle valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten ohjearvojen. Toiminnasta ei ole tullut yhteydenottoja terveysvalvontaan. Asian johdosta tilalla on tehty tarkastus 16.3.2016. Lupahakemusta on tarkennettu tarkastuksen yhteydessä. Valmisteluvastuu: vs. ympäristötarkastaja Heidi Leppinen Ehdotus terv valvj: Ympäristöjaosto myöntää ympäristöluvan Sastamalan kaupungin Ulvin kylässä tilalla Krapi 3:17 osoitteessa Ulvintie 61, 38300 Sastamala sijaitsevalle Pauli Krapin lypsykarjanavetalle. Kyseessä on toiminnan muutos, joka edellyttää uutta lupaa ja asia käsitellään uuden ympäristönsuojelulain mukaisesti. Tämä lupa sisältää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 1 mom. 10 kohdan mukaisen ympäristöluvan. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset: 1. Toiminnan laajuus Ympäristölupa myönnetään enintään 75 lypsylehmälle, 43 hieholle ja 25 nuorkarjalle (alle 6kk). Nykyisessä tilanteessa tilalla on myös 3 hevosta ja 1 pienponi. Eläinmääriä ja lajeja (nauta ja hevonen) voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan tuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannan tuotantoa ja eläinyksiköitä ei ole yli 1040,1 (päätuotantosuuntana lypsylehmät). Lannan levitykseen tulee olla käytössä vähintään 73,7 hehtaaria peltoa tai muu hyväksytty lannan käsittelysopimus. (YSL 48, 49 ja 25 sekä YSA 15 ) 2. Lannan sekä rehun varastointi ja käsittely Lypsylehmien ja hiehojen lietelannan varastointitilaa tulee olla

vähintään 2232,2 m 3. Tilavuudessa on huomioitu neljän kuukauden laidunkausi lypsylehmillä osa-aikaisena ja hiehoilla täysiaikaisena, maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet sekä sadevesi. Rakennettava lietesäiliö on katettava kelluvalla katteella (turve) ja katemateriaalia tulee lisätä säännöllisesti. Lietesäiliö on lisäksi suunniteltava ja rakennettava niin, että sen kattaminen kiinteällä katteella on myöhemmin mahdollista. Alle 6 kk ikäisten vasikoiden osalta varastointitilavuutta tulee kuivikelannan osalta olla 6,1 m 3 ja 6-12 kk ikäisten vasikoiden osalta 9,7 m 3 eläintä kohti sekä vanhemmille kuivikelannalla oleville hiehoille 13,4 m 3 eläintä kohti. Sonnivasikoita ei oteta huomioon laskennassa, koska sonnivasikat viedään pois tilalta 11 päivän-1 kk ikäisinä. Kuivikelannan varastointitilavuudesta voidaan vähentää 4 kuukauden varastointitarvetta vastaava määrä kaikilta yli 6 kk ikäisiltä laiduntavilta eläimiltä. Kuivalannan varastointitila tulee kattaa tai varastoitava aine peittää siten, että sadevesien pääsy varastointitilaan estetään. Virtsasäiliötilavuutta tulee olla kuivikelannalla olevilla hiehoilla 2,9 m 3, vasikoilla 6-12 kk 1,7 m 3 ja alle 6 kk ikäisillä vasikoilla 1,1 m 3 eläintä kohden. Hevosten lannalle varastointitilaa tulee olla vähintään 17 m 3 / hevonen > 150 cm ja 8 m 3 / poni < 120 cm. Tilavuudesta voidaan kuitenkin vähentää 1,4 m 3 /laidunkuukausi/hevonen ja 0,7 m 3 /laidunkuukausi/poni korkeitaan neljän kuukauden ajalta vuoden aikana. Lantalan, virtsasäiliön ja lietesäiliö rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Betonin tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön lujuus- ja säänkestovaatimukset (MMM-RMO C4) Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. ( YSL 5, 49 ja 52, VnA 1250/2014, YSM 17 sekä NaapL 17 ) 3. Lannan varastointi ja käsittely Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä Sastamalan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. (YSL 5, 49 ja 52, VnA 1250/2014 sekä YSM 17 ) 4. Lannan levitys Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Pohjavesialueella sijaitsevalle peltoalalle on virtsan, lietelannan ja puristenesteen levitys kielletty. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Levitysajankohdan valinnassa on huomioitava sääolosuhteet mahdollisuuksien mukaan. Lannan

käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. (YSL 5, 17, 49 ja 52 sekä VnA 1250/2014) 5.Laiduntaminen Laidunnettaessa tulee huolehtia siitä, ettei aiheuteta ympäristön pilaantumista eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Laidunpaine on pidettävä riittävän alhaisena ja kaivoihin tulee jättää riittävät suojaetäisyydet. (YSL 49 ja 52 ) 6. Jätevesien käsittely Mikäli mahdollista, niin talousjätevesien käsittely tulee järjestää liittymällä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. (YSL 154, 155, 156 ja 52, YSA 15 sekä VnA 209/2011) 7. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Vaarallinen jäte on toimitettava vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen käsittelyyn.jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä vähintään kolme vuotta. (YSL 16, 17, 52 ja 58 sekä JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 118 ja 119 ) 8. Jätteen määrän vähentäminen Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vähentämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 sekä JäteL 6, 8, 13 ja 15 ) 9. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Mikäli tilalla säilytetään raatoja, tulee ne säilyttää asianmukaisesti kylmälaitteessa. (YSL 54 ja 58 sekä JäteL 6, 15 ja 17 ) 10. Varastointi Raaka-aineet, tuotteet, kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, kohtuutonta hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 sekä JäteL 6,72 ja 73 ) 11. Polttoainesäiliöt

Maanpäälliset öljy- ja polttoainesäiliöt on sijoitettava kantavalle, tiiviille alustalle, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä pois. Säiliöiden tulee olla alustastaan riittävästi irti. Säiliöt on varustettava sellaisilla teknisillä ratkaisuilla, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Vähimmäisvaatimuksena on laponesto ja suosituksena ylitäytönestin. Säiliöt on tarkastutettava 10 vuoden välein. Muut öljytuotteet tulee säilyttää tiiviillä alustalla niin, että estetään vuodot maaperään. Mahdollisia vuotoja varten tuotteet on säilytettävä tilassa, josta vuodot voidaan kerätä talteen. Kaikkien öljytuotteiden välittömässä läheisyydessä tulee olla varattuna imeytysainetta. (YSM 9 ) 12. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52, 120 ja 134 sekä YSA 15 ) 13. Raportointi Hakijan on kalenterivuosittain, viimeistään helmikuun loppuun mennessä toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yhteenveto, joka sisältää: - tiedon eläinmääristä - kaikista toiminnasta syntyvistä jätteistä, niiden laadusta ja määristä sekä kuljetus- ja käsittelytavoista - tiedot mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja päästöistä (YSL 62, YSA 15 sekä JäteL 118 ) - viimeisimmän lanta-analyysin tulokset. Toiminnanharjoittajan on teetettävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, jossa määritetään lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. (VnA 1250/2014 12 ) 14. Selvillä olo Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 6 ja 7 ) 15. Ilmoitusvelvollisuus Ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle

etukäteen toiminnan aloittamisesta, jos aloitusajankohta ei käy ilmi lupahakemuksesta tai lupapäätöksestä taikka jos se muuttuu etukäteen ilmoitetusta. Lisäksi valvontaviranomaiselle on viipymättä ilmoitettava: 1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä; 2) toiminnan lopettamisesta; 3) toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen. Luvanhaltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta. Ilmoitus on tehtävä valtion valvontaviranomaiselle, jos ympäristöluvan myöntää valtion ympäristölupaviranomainen, ja muutoin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (YSL 170 ) 16. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YSL 53 ) Muut määräykset 17. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 70 :n nojalla. (YSL 70 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Toimittaessa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatettaessa annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojaan voidaan sijoittaa luvan mukainen eläinmäärä. Luvassa myönnetylle eläinmäärälle tulee olla lannantuotantoa vastaava menetelmä lannan hyödyntämiselle. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilaa tulee olla eläinten lannantuotantoa vastaava määrä. Lannan kuljetuksessa ja levityksessä on huomioitava varsinaisen peltolannoituksen lisäksi myös siitä aiheutuva hajuhaitta. Toiminnasta ei saa aiheutua vesistön tai pohjaveden pilaantumista, eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Perusteluina lietesäiliön rakentamiseksi niin, että se voidaan myöhemmin kattaa kiinteällä katteella, on häiriintyvien kohteiden läheisyys ja lukumäärä sekä toiminnan suhteellisesti suuri laajentuminen. (Lupamääräykset 2,3, 4 ja 5)

Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. (Lupamääräys 6) Toiminnassa syntyvät jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen vastaanottopisteeseen tai laitokseen, jolla on lupa käsitellä jätteitä. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jätelaissa määritellään millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lupamääräykset 7,8, ja 9) Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raaka-aineiden, tuotteiden, kemikaalien, polttoaineiden sekä jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä. (Lupamääräykset 10 ja 11) Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy edellyttää myös varautumista häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä riittävää tiedotusta. (Lupamääräys 12) Raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 13) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (Lupamääräys 14) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. varastoitujen jätteiden ja toiminnan aiheuttamien ympäristöriskien poistamista. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 15) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (Lupamääräys 16) Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä paikallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. (Lupamääräys 17) LUVAN VOIMASSAOLO Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5-7, 11,16, 17, 27, 34, 39 44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 70, 83 85, 123, 134, 154 156, 170, 172, 181, 190-191, 198 ja 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 ja 11 15 :t Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 17, 24, 72, 73 ja 118 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010, ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Sastamalan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (YSM 1.7.2013) ja jätehuoltomääräykset (JHM 29.9.2015) YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN PERUSTELU Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 950 euroa Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden ympäristöjaoston hyväksymän taksan mukaisesti. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 21.4.2016. KORVATTAVAT LUPAPÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan ympäristöjaoston aiemman ympäristöluvan 10.7.2014 (päätös 8.7.2014 38). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 :n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus Vaasan hallinto-oikeudelle on liitteenä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Pöytäkirjanote: Luvan hakija Pirkanmaan ELY-keskus Sastamalan kaupunki Ilmoitus päätöksestä: Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden ympäristöjaosto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla virallisilla ilmoitustauluilla.

Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: vs. ympäristötarkastaja Heidi Leppinen, p. 0400 805 432 terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen, p. 050 550 1176