Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009



Samankaltaiset tiedostot
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN

OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Pohjolan Voima

KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS

Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A m i t o i t u s ta u l u k o t 04 I

Aineskuljetus avouomassa

Lapin tulvatilannekatsaus

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

Lake and Stream Hydrology 2009 UJ, UH, & TPU. Timo Huttula JY/BYTL& SYKE/VTO

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Pudasjärven tulvakartta

3. Bernoullin yhtälön käyttö. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)

Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Hydrauliikka: kooste teoriasta ja käsitteistä

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Raportti 1 (50) Service / Hydro and Wind Engineering / Markku Lahti, Heini Auvinen KOLLAJAN ALUEEN ELINYMPÄRISTÖMALLINNUS

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

53 Kalajoen vesistöalue

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

SMOLTTIEN OHJAUSRAKENNE IIJOEN HAAPAKOSKELLE. ALASVAELLUSTYÖPAJA Juha Valkola

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

PIELISJOEN LYHYTAIKAISSÄÄTÖLASKENTA TULOKSET. Oy Vesirakentaja, Jukka Nieminen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Teppo Linjama

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vastaanottaja. Stora Enso Oyj. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä Viite KEMIJÄRVI JÄLKILAMMIKON VESITASEEN TARKENNUS

Saap Dnro s66/2011 saap Dnro s75/2011 SISÄLLYS

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013

PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta Raasakan luonnonuoman veden laatuun

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

HANKKEEN KUVAUS

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KOLLAJA-HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000


FORD KA KA_202054_V5_2013_Cover.indd /06/ :59

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Panumaojan kunnostussuunnitelma

MONIMUOTOISET TULVAT

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

Lappi. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

VANHAT TULVASUOJELUSUUNNITELMAT

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011

61 Iijoen vesistöalue

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,

Prokollaja.wordpress.com

UIMAVESIPROFIILI OULUNTULLI - KALLIOMONTTU, KEMPELE

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000

Oulun Energia Oulun kaupunki, tekninen keskus. Oulujoen suistoalueen hyytöriskistä Esiselvitys

12. Mallikokeet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Vesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus - esimerkkinä Kollaja

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus

Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat-

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009

Oriniemenjoen maamiesseura ORINIEMENJOEN VESISTÖKUNNOS- TUSRAKENTEIDEN HOITO- JA KUN- NOSTUSSUUNNITELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 1009/17

Kollaja-työryhmän loppuraportti. Työryhmän jäsenet: Tomi Timonen Jorma Pietiläinen Vesa Riekki Minna Korkeaoja Pertti Pietinen Aaro Horsma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Selvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN

Tutkimus: Virustorjunta Virustorjunta vertailut löytyvät osoitteesta Virustorjunta.biz. Suosittelemme lukemaan kaikki arvostelut ja valitsemaan

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot

Kollajan altaan vedenlaatuennuste

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus

Transkriptio:

LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla Yleistä Kollajan allashankkeen yhteydessä on suunniteltu rakennettavaksi kaksi pohjakynnystä Pudasjärven ja Haapakosken voimalaitoksen väliseen uomaan. Kynnyksillä estetään suvantojen vedenpinnan aleneminen liian alas kun nykyisten n. 100 m 3 /s talvivirtaamien sijaan vettä virtaisi 15 m 3 /s. Ylempi pohjakynnys on suunniteltu rakennettavaksi Revonniemen kohdalle harjakorkeuteen N 43+ 105,10 (veneuoman alin korkeus N 43+ 104,15) ja alempi Myllysaaren kohdalle harjakorkeuteen N 43+ 104,35 (veneuoman alin korkeus N 43+ 103,50). Vesipinnat, virtausnopeudet, virtausalat ja syvyydet Jokiuomasta pohjakynnyksineen on tehty jokimalli 1-dimensioista Dyx 10 avouoman virtauslaskentaohjelmistoa varten. Tässä yhteydessä on sekä nykyisellä että Kollajan altaan rakentamisen jälkeisellä talviajan virtaamalla laskettu vesipinnat, virtausnopeudet, virtausalat ja syvyydet. Näiden tulosten perusteella arvioidaan jääolosuhteiden muutosta nykyiseen. Arviointi Jääkannen muodostuminen vaihtelee eri talvina, koska sääolot, lämpötilat ja jokien valunnat vaihtelevat vuosittain. Jään muodostumiselle kriittinen pintavirrannopeus on 0,4 0,6 m/s, kun veden lämpötila on hyvin lähellä nollaa astetta. Jos pintavirran nopeus on tätä suurempi, jokeen ei muodostu lämpöenergian poistumista estävää jääkantta. Virtausmallilla mallinnettujen vesipintojen perusteella alueen vesipinnat eivät tule juurikaan muuttumaan. Pohjakynnysten muodostamalle jokijaksolle muodostuu normaalit jokijääolosuhteet, jossa vaihtelevat pienet sulat ja hyvin jäätyvät suvanto-osuudet. Koska sula-alueet jäävät nykyisen n. 6 kilometrin sijaan n. 2 kilometrin matkalle, ja jokijaksolle Pudasjärvestä tulevan veden lämpömäärä on suuri, pysyy jokivesi niin lämpimänä ettei joen pohjaan jäätymistä pysty tapahtumaan. Lisäksi poikkileikkausten syvimmät vesisyvyydet talviaikana vaihtelevat 0.8 m - 9.0 m välillä ja koska virtaama pidetään tasaisena koko talven, ei ole todennäköistä että tulevassa tilanteessa tapahtuisi pohjaan jäätymistä. Laskettujen virrannopeuksien perusteella voidaan päätellä että, niin Siikahaara- Revonniemi, kuin Revonniemi- Myllysaari väleihin muodostuisi suojaava yhtenäinen jääkansi. Yleisesti Petäjäkankaan kohdalla jääolosuhteet paranisivat nykyisestä. Myös Vuormankosken, Kiernasvirran, Riepukosken, Hikimyskosken ja Konttikosken sulapaikat jäisivät nykyistä pienemmiksi. Näiden koskipaikkojen laajempi suojaava jääkansi vähentäisi lämpöenergian poistumista, joten supon muodostuminen vähenisi. Pohjakynnysten kohdat pysyisivät sulina ainakin veneaukon kohdalla.

LAUSUNTO 2 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 Kollajan alakanavan suun ja Haapakosken voimalaitoksen välisellä allasosuudella jääolosuhteet heikkenevät tekoaltaasta juoksutettavan lämpimämmän veden johdosta. Vertailun vuoksi todettakoon lähialueilla sijaitsevien jokien keskimääräiset virtaamat talvikuukausien (joulu - maaliskuu v.1961-2005) aikana. "Hydrologinen vuosikirja 1995 ja Hydrologinen vuosikirja 2001-2005". - Kiiminkijoki 8,4-30,7 m 3 /s ka. 15,1 m 3 /s ( Haukiputaan virtaamamittausasema ) - Simojoki 7,0-34,3 m 3 /s ka. 12,9 m 3 /s ( Simon mittausasema ) - Kuivajoki 2,5-10,7 m 3 /s ka. 4,4 m 3 /s. ( Ravaskan mittausasema ) Tällaisia lukemia on havaittu myös Iijoella esimerkiksi vuonna 1942. Liitteet Pituusprofiilit vesipinnoista, virtausnopeuksista, virtausaloista ja syvyyksistä

Virtausalojen pituusprofiilit väliltä Siikahaara - Haapakoski talvella m2 2000 1900 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Virtausala talvella nykyisin Q=100 m3/s Virtausala talvella Kollajan jälkeen Q=15 m3/s

Syvyyksien pituusprofiilit väliltä Siikahaara - Haapakoski talvella 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 m 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Syvyys talvella nykyisin Q=100 m3/s Syvyys talvella Kollajan jälkeen Q=15 m3/s

Virtausnopeuksien pituusprofiilit väliltä Siikahaara - Haapakoski talvella 1,50 1,00 m/s 0,50 0,00 Virtausnopeus talvella nykyisin Q=100 m3/s Virtausnopeus talvella Kollajan jälkeen Q=15 m3/s Jääkannen muodostumisen yläraja

Pohjan ja vesipintojen pituusprofiilit väliltä Siikahaara - Haapakoski talvella N43+ 108 107 106 105 104 103 102 101 100 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 89 88 87 86 85 84 83 Pohja (leikkauksen syvin kohta) Vesipinta talvella nykyisin Q=100 m3/s Vesipinta talvella Kollajan jälkeen Q=15 m3/s