Lake and Stream Hydrology 2009 UJ, UH, & TPU. Timo Huttula JY/BYTL& SYKE/VTO
|
|
- Kalle Kapulainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lake and Stream Hydrology 2009 UJ, UH, & TPU Timo Huttula JY/BYTL& SYKE/VTO
2 Jokijääilmiöt Jokijääilmiöt ja niiden vaikutus joen virtaamaan ja vedenkorkeuteen Patoturvallisuuden täydennyskoulutus PATU 4: Jokifysiikka Rovaniemi Mikko Huokuna, SYKE 2
3 Joen jääprosessit Joen jäätyminen, jääkannen paksuuden kasvu ja jäänlähtö ovat monimutkaisia tapahtumia. Joen jääprosessit ovat vuorovaikutuksessa virtausolosuhteiden kanssa. Virtausolosuhteet vaikuttavat jääprosesseihin ja päinvastoin. 3
4 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen Suppojää Pohjajää Jääkannen muodostuminen Reunajään muodostuminen Dynaaminen jääkannen muodostuminen Joen jääkannen kasvu ja oheneminen Jäänlähtö Yleistä Jääpadot Jään vaikutus vedenkorkeuksiin 4
5 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen, lämmönvaihdon komponentit lämmönvaihto veden ja ilman välillä auringonsäteily lämpösäteily johtuminen veden höyrystyminen tai tiivistyminen sateen vaikutus lämpövuo uoman pohjasta veteen lämpövuo vedestä jääkannen alapintaan 5
6 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen, lämmönvaihdon komponentit F s auringonsäteily, F e haihtuminen, F L lämpösäteily (pitkäaaltoinen säteily), F c johtuminen, F b lämpövuo uoman pohjasta, F iw lämpövuo veden ja jääkannen välillä 6
7 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen, lämmönvaihdon komponentit Lyhytaaltosäteily Veden vastaanottaman auringon säteilyn eli lyhytaaltoisen säteilyn määrään vaikuttavat pilvisyys ja veden albedo. Auringonsäteily ei Suomen olosuhteissa ole kovin tärkeä komponentti jokien jäätymisvaiheessa alkutalvella, mutta nousee tärkeäksi jään lähtövaiheessa keväällä. 7
8 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen, lämmönvaihdon komponentit Pitkäaaltoinen säteily eli lämpösäteily Lämpösäteilystä eli pitkäaaltoisesta säteilystä aiheutuva lämpövuo veden ja ilman välillä on erotus veden absorboimasta ja emittoimasta pitkäaaltoisesta säteilystä. Pilvisyys vaikuttaa oleellisesti lämpösäteilyn nettomäärään. 8
9 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen, lämmönvaihdon komponentit Johtuminen Vedenpinnan ja ilman välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmön siirtymisen johtumalla veden ja ilman välillä. Tuulen nopeus vaikuttaa ratkaisevasti johtumalla siirtyvän lämmön määrään. 9
10 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen, lämmönvaihdon komponentit Höyrystyminen Haihtumisesta (höyrystymisestä) aiheutuva lämpövuo on suoraan verrannollinen ilman vesihöyryn osapaineen ja vedenpinnan lämpötilassa olevan vesihöyryn kyllästymispaineen erotukseen. Tuulen nopeus vaikuttaa haihtumisen aiheuttamaan lämpövuohon. 10
11 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen, lämmönvaihdon komponentit Lämpövuo uoman pohjasta Uoman pohjasta lähinnä pohjavedestä tuleva lämpövuo ei ole jäätymisvaiheessa merkittävä lämmönvaihdon komponentti. Keskitalvella pitkissä jääpeitteisissä jokijaksoissa sillä on kuitenkin merkitystä. 11
12 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen, lämmönvaihdon komponentit Veden ja jääkannen välinen lämpövuo Veden ja jääkannen alapinnan välinen lämpövuo riippuu veden lämpötilasta ja virtauksen turbulenttisuudesta. Merkitystä varsinkin keväällä, jolloin vesi lämpenee jäistä vapaissa jokijaksoissa ja lämmin vesi sulattaa jääkantta alhaalta päin. Jää sulaa nopeammin niissä paikoissa, joissa virtausnopeus on suuri. 12
13 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen, lämmönvaihdon komponentit Veden ja jääkannen välinen lämpövuo Veden ja jääkannen alapinnan välinen lämpövuo riippuu veden lämpötilasta ja virtauksen turbulenttisuudesta. Merkitystä varsinkin keväällä, jolloin vesi lämpenee jäistä vapaissa jokijaksoissa ja lämmin vesi sulattaa jääkantta alhaalta päin. Jää sulaa nopeammin niissä paikoissa, joissa virtausnopeus on suuri. 13
14 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen, lämmönvaihdon komponentit Potentiaalienergian muuttuminen lämmöksi Potentiaalienergiaa muuttuu lämmöksi voimakkaasti turbulenttisessa virtauksessa Merkitys vähäinen koskijaksoja lukuun ottamatta 14
15 Jokien jäätyminen Veden jäähtyminen, lämmönvaihdon määrittäminen Lämmönvaihdon eri komponentit voidaan laskea erikseen ja summata yhteen. Yksintertaistuksessa voidaan esimerkiksi olettaa lämpövuon riippuvan lineaarisesti veden ja ilman lämpötilaerosta. T w = veden lämpötila C 0 T T w a T a = ilman lämpötila C 0 = kerroin (15-25 W/m 2 ) (Prowse 1995) T a = 20 C T w = 0 C = W/m 2 15
16 16
17 Jokien jäätyminen Supon muodostuminen Suppojää muodostuu turbulenttisessa virtauksessa veden alijäähtymisen seurauksena. Jään muodostuminen alkaa kun alijäähtyminen on C. Jääkiteiden muodostuminen alkaa veden epäpuhtauksien kohdalta. Myös vesihöyryn tiivistyminen ja tiivistyneen pisaran jäätyminen aloittaa supon muodostumisen. Lumisade tai aaltoilun aiheuttamat roiskeet nopeuttavat supon muodostumista. 17
18 Jokien jäätyminen Supon muodostuminen Jään muodostuminen vapauttaa lämpöä ja veden lämpötila nousee lähelle jäätymispistettä 18
19 Jokien jäätyminen Supon muodostuminen Suppojää esiintyy lähinnä joko levymäisinä tai tähtimäisinä kiteinä. Levynmuotoiset kiteet ovat yleisempiä. Suppokiteiden koko on todettu vaihtelevan välillä m Kun suppokiteet liittyvät yhteen, syntyy sohjoa. Supposohjon kidekoko vaihtelee välillä m. 19
20 Jokien jäätyminen Supon muodostuminen 20
21 Jokien jäätyminen Supon muodostuminen Nosteen vaikutuksesta suppokiteet alkavat nousta ylöspäin ja turbulenttisuuden voimakkuudesta riippuu, miten nopeasti pintaan nousu tapahtuu. (Sedimenttianalogia) Pintaan noustuaan suppokiteet jäätyvät yhteen ja silloin muodostuu lauttoja, jotka kulkevat pintavirtauksen mukana. Pinnalla kulkeutuvat lautat törmäilevät toisiinsa ja uoman reunalla reunajäähän, jolloin lautoista muodostuu pyöreitä (ns. pannukakkujää). 21
22 22
23 23
24 24
25 Jokien jäätyminen Pohjajää Jään muodostuksen alkuvaiheessa, kun alijäähtyminen on vielä voimakasta, suppo on niin sanotussa aktiivisessa tilassa, jolloin se tarttuu helposti kiinni esim. vedessä oleviin kiviin muodostaen pohjajäätä. Virtauksen oltavan riittävän turbulenttista niin että, alijäähtynyt vesi ja jääkiteet kulkeutuvat uoman pohjalle. 25
26 Jokien jäätyminen Pohjajää Usein pieni lämpötilan nousu aiheuttaa pohjajään irtoamisen pohjasta. Myös auringonsäteily ilman sanottavaa ilman lämpötilan nousua voi riittää pohjajään irtoamiseen pohjasta. Pohjajäätä tavataan kuitenkin harvoin niissä joen kohdissa, joissa uoman pohja on hienoa soraa, hiekkaa tai savea. Nämä materiaalit irtoavat helposti pohjasta nosteen vaikutuksesta jään mukana. Suppojään joukossa onkin usein hiekkaa tai savea sisältäviä kiteitä. 26
27 27
28 28
29 Jokien jäätyminen Jääkannen muodostuminen Reunajään muodostuminen Virtausnopeus vaikuttaa oleellisesti jääkannen muodostumiseen joessa. Jääkansi muodostuu staattisesti hitaan virtausnopeuden alueella, yleensä uoman reunassa. Tällöin jääkansi muodostuu samaan tapaan kuin pienissä järvissä tai lammikoissa. 29
30 30
31 31
32 Jokien jäätyminen Jääkannen muodostuminen Dynaaminen jääkannen muodostuminen Kun veden pinnalla virtauksen mukana kulkeva jää (supposohjo, suppolautat tai lautasjää) kohtaa muodostuneen jääkannen reunan tai muun esteen kuten jääpuomin, se virtausnopeudesta riippuen joko kerääntyy esteen eteen tai painuu sen alle. Virtauksen mukana kulkeutuvasta jäästä kasautumalla tapahtuvaa jääkannen muodostumista kutsutaan dynaamiseksi jääkannen muodostumiseksi. 32
33 Jokien jäätyminen Jääkannen muodostuminen Dynaaminen jääkannen muodostuminen Kun veden pinnalla virtauksen mukana kulkeva jää (supposohjo, suppolautat tai lautasjää) kohtaa muodostuneen jääkannen reunan tai muun esteen kuten jääpuomin, se virtausnopeudesta riippuen joko kerääntyy esteen eteen tai painuu sen alle. Virtauksen mukana kulkeutuvasta jäästä kasautumalla tapahtuvaa jääkannen muodostumista kutsutaan dynaamiseksi jääkannen muodostumiseksi. 33
34 Jokien jäätyminen Jääkannen muodostuminen Kriittinen virtausnopeus jäälautan painumiselle veden alle voidaan määrittää tasapainotarkastelun avulla johdetusta sekä laboratoriokokeiden ja havaintojen avulla verifioidusta kaavasta (Ashton 1974). [ g t i ( v c 1- i ) ] 1/ 2 = [ 5-2 ( 3 ( 1-1- ti d ti d ) ) 2 ] 1/ 2 t i d v c i = saapuvien jäälauttojen paksuus = vesisyvyys ylävirtaan jääkannen reunasta = virtausnopeus ylävirtaan jääkannen reunasta = jään ominaispaino = veden ominaispaino 34
35 Jokien jäätyminen Jääkannen muodostuminen Kuten kaavasta voidaan nähdä, vaihtelee dynaamisesti muodostuneen jääkannen paksuus virtausnopeuden ja uoman syvyyden muuttuessa. Laskettu jääkannen paksuus on maksimissaan yksi kolmasosa vesisyvyydestä. Tätä jään paksuutta vastaa Frouden luku: F c = 0, e c Jos virtauksen Frouden luku on suurempi kuin yhtälöstä määritetty, painuvat virran mukana saapuvat jääkappaleet jääkannen alle ja jääkannen eteneminen ylävirran suuntaan estyy. 35
36 36
37 Jokien jäätyminen Suppopadot Jääkannen alareuna Suppokerroksen alareuna Uoman pohja 37
38 Joen jääkannen kasvu ja oheneminen Kun jääkannen päälle sataa lunta alkaa jääkansi painua alaspäin. Tällöin vesi alkaa virrata jään halkeamista jään päälle ja muodostuu lumisohjoa, joka jäätyessään muodostaa kohvajäätä. Kohvajään osuus jään kokonaispaksuudesta vaihtelee talvesta toiseen, mutta kohvakerrokset voivat olla yli metrin kohvajään paksuisia. 38
39 39
40 Joen jääkannen kasvu ja oheneminen Jääkannen oheneminen Keväällä joen jääkansi voi ohentua sekä ylä- että alapuolelta. Jää myös sulaa auringon säteilyn vaikutuksesta sisältäpäin, eli puikkoontuu. Jään pinnalla oleva lumikerros estää auringon säteiden imeytymisen jääkanteen ja hidastaa täten olennaisesti jään sulamista ja haurastumista. Joen jääkannen sulamisen kannalta on oleellista jäistä avoimien alueiden muodostuminen. Keväällä vesi lämpenee jäistä vapaissa joen osissa auringon säteilyn ja lämpösäteilyn vaikutuksesta. 40
41 41
42 42
43 Joen jäänlähtö Keväällä joen jää, varsinkin lumen sulamisen jälkeen, ohenee ylä- ja alapuoleltaan sekä puikkoontuu, jolloin sen lujuus heikkenee. Tällöin jääkantta paikallaan pitävät voimat pienenevät. Toisaalta virtaaman noustessa jäätä liikkeelle työntävät voimat kasvavat. 43
44 Joen jäänlähtö Raaka ja kypsä jäänlähtö 44
45 45
46 46
47 47
48 Joen jäänlähtö Jääpadon jako ylä- ja alapuoliseen muutosvyöhykkeeseen sekä keskellä olevaan tasapainovyöhykkeeseen (Beltaos 1984) 48
49 Joen jäänlähtö Jääpatoja on tutkittu olettamalla jääpato kelluvaksi rakeiseksi massaksi, johon vaikuttaville voimille pystytään muodostamaan tasapainoyhtälö (Beltaos 1984). ovat pieniä Tasapainoyhtälön avulla on mahdollista laskea jääpadon paksuus tietyssä virtaustilanteessa (stationäärinen tarkastelu). Tätä menetelmää on käytetty mm. HEC-RAS ohjelmassa, jonka manuaalissa on selostus laskentamenetelmästä. 49
50 Jään vaikutus vedenkorkeuksiin Laskettaessa virtausvastusta jääpeitteisessä uomassa lisätään yleensä jääkannen leveys uoman märkäpiiriin, vähennetään jään aiheuttaman virtrausalan pieneneminen ja määritetään jääkannen ja uoman pohjan aiheuttama yhdistetty karkeuskerroin. Manning-n kerrointa käytettäessä kokonaiskarkeuskerroin määritetään yleensä Belokon-Sabanev menetelmällä. n c n 3/ 2 i 2 n 3/ 2 b 2 / 3 n c = kokonaiskarkeuskerroin n i = jääkannen karkeuskerroin n b = uoman pohjan karkeuskerroin 50
Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotHydrologia. Lumen ja jään fysikaaliset ominaisuudet
Hydrologia L5 Lumi ja jää Lumen ja jään fysikaaliset ominaisuudet Uuden lumen tiheys 100 kgm -3, tyynellä säällä sataneen lumen tiheys, jopa vain 20 kgm -3 Puhtaan jään tiheys 917 kgm -3, kohvajään arvot
LisätiedotJOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN
JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN Maria Kämäri 1,2 Eliisa Lotsari 2, Petteri Alho 3, Juha Aaltonen 1, Mikko Huokuna 1 1 Suomen ympäristökeskus SYKE 2 Itä-Suomen yliopisto,
LisätiedotRovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009
LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotPäällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä
Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen
LisätiedotOulun Energia Oulun kaupunki, tekninen keskus. Oulujoen suistoalueen hyytöriskistä Esiselvitys
Oulun Energia Oulun kaupunki, tekninen keskus Oulujoen suistoalueen hyytöriskistä Esiselvitys 14.12.2004 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 1.1 Lähtökohdat...3 1.2 Tulvat historian valossa...3 2 Yleistä
LisätiedotAlustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE
Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin Mikko Huokuna SYKE 6.10.2017 Pintavaluntamalli (1/4) Lähtötietoina valtakunnallisia aineistoja Topografia Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilauksella
LisätiedotKOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS
KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS JÄÄPATOJEN AIHEUTTAMAT TULVATILANTEET TULEVAISUUDEN SKENAARIOISSA Risto Kirves Harri Koivusalo Teemu Kokkonen Aalto-yliopisto Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotSelvitys suunnitteluvaihtoehtojen vaikutuksista jää- ja hyydepatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla.
Lounais-Suomen ympäristökeskus Porin kaupunki Selvitys suunnitteluvaihtoehtojen vaikutuksista jää- ja hyydepatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla. SYKE/AO/VES 31.12.2009 Mikko Huokuna
LisätiedotLiite F: laskuesimerkkejä
Liite F: laskuesimerkkejä 1 Lämpövirta astiasta Astiasta ympäristöön siirtyvää lämpövirtaa ei voida arvioida vain astian seinämien lämmönjohtavuuksilla sillä ilma seinämä ja maali seinämä -rajapinnoilla
LisätiedotLumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset
Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa
LisätiedotLumen teknisiä ominaisuuksia
Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista
LisätiedotHydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo
Kysymykset Miten hydrologinen kierto muodostuu ja miten/miksi se vaihtelee eri aikajaksoilla? Miten haihdunta riippuu energiataseesta, mistä tulee haihduntaan tarvittava energia ja mikä on niiden vaihtelu?
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotTermiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
LisätiedotKOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML
3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotSelvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla
Porin kaupunki 8 6 4 0 - -4-6 -8-10 0 5000 10000 15000 0000 5000 30000 350 Selvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla SYKE/VK/VVA
Lisätiedot13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto
13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa
LisätiedotHydrauliikka: kooste teoriasta ja käsitteistä
ENY-C003 / S-05 Hydrauliikka: kooste teoriasta ja käsitteistä Sovelletussa hydrodynamiikassa eli hydrauliikassa käsitellään veden virtausta putkissa ja avouomissa sekä maaperässä. Käsitteitä Rataviiva,
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotHarjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu
Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu 14.10.015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 1-14 R00/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 3.9 klo 1-14 R00/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotENNAKKOTORJUNTATOIMENPITEET
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 26.6.2014 Viite 1510007427 SIIKAJOEN JÄÄPATOPAIKAT JA MAHDOLLISET ENNAKKOTORJUNTATOIMENPITEET 1 Tarkastus 24.6.2014
LisätiedotKäyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on
766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua
LisätiedotMeanderoivan Pulmankijoen jäänalaiset virtausominaisuudet 2D-mallinnuksen avulla selvitettynä
Meanderoivan Pulmankijoen jäänalaiset virtausominaisuudet 2D-mallinnuksen avulla selvitettynä Tiia Tarsa 242520 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotMittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )
JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotJäidenlähtö arktisilla järvillä tarkastelussa Kilpisjärvi
Pro-gradu tutkielma Geofysiikka Jäidenlähtö arktisilla järvillä tarkastelussa Kilpisjärvi Elisa Lindgren 2015 Ohjaaja: Tarkastajat: Professori Matti Leppäranta Professori Matti Leppäranta Esko Kuusisto
LisätiedotHarjunpa njoen ka nto uoman mitoitukseen liittyva avotila- ja ja patolaskennat
Harjunpa njoen ka nto uoman mitoitukseen liittyva avotila- ja ja patolaskennat Juha Aaltonen, 2.12.2015 Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Taustaa... 2 2.1. Tehtävänanto...
LisätiedotViikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotHarjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot
Harjoitus 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Tehtävä 1. Kävelkää muodostelman päällä, jotta tunnette korkeuserot ja muodon. - Kuinka korkeuserot muodostuivat? Mietittyänne saatte kartan, joka näyttää
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
Lisätiedot15. Rajakerros ja virtaus kappaleiden ympäri. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
15. Rajakerros ja virtaus kappaleiden ympäri KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten virtaus käyttäytyy fluidiin upotetun kappaleen ympärillä ja erityisesti sen välittömässä läheisyydessä?
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotPERUSSARJA LUKION FYSIIKKAKILPAILU
LUKION FYSIIKKAKILPAILU 6.11.2012 PERUSSARJA Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 100 minuuttia. Sekä tehtävä-
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotUskelanjoen jäidenpidätysrakenteet ja kalataloudellinen kunnostus Ecoriver Oy LIITE 4 JÄIDENPIDÄTYSRAKENTEIDEN HECRAS TARKASTELU
Uskelanjoen jäidenpidätysrakenteet ja kalataloudellinen kunnostus Ecoriver Oy LIITE 4 JÄIDENPIDÄTYSRAKENTEIDEN HECRAS TARKASTELU Ecoriver Oy LIITE 4 USKELANJOEN JÄÄTARKASTELUA KAUKOLANKOSKEN ALUEELLA HEC-RAS
LisätiedotTEKNILLINEN TIEDEKUNTA JOKIEN SUPPOJÄÄONGELMAT JA HYYDÖN TORJUNTA. Jussi Keränen
TEKNILLINEN TIEDEKUNTA JOKIEN SUPPOJÄÄONGELMAT JA HYYDÖN TORJUNTA Jussi Keränen Ympäristötekniikka Kandidaatintyö Helmikuu 2019 TEKNILLINEN TIEDEKUNTA JOKIEN SUPPOJÄÄONGELMAT JA HYYDÖN TORJUNTA Jussi Keränen
LisätiedotPorin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö
Porin JOKIKESKUS 1(6) 1. VESISTÖ Kokemäenjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on noin 27.000 km 2 ja järvisyysprosentti noin 11. on Suomen neljänneksi suurin. 2. TILASTO- JA HISTORIATIETOA Porin läpi
LisätiedotKaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe :00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe 16.2.2018 13:00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin. Arvioinnin
LisätiedotIdeaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua
Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi
LisätiedotVertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa
Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotVesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE
Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa
LisätiedotJääkannen vaikutus sameuteen ja joen eroosiopotentiaaliin
Jääkannen vaikutus sameuteen ja joen eroosiopotentiaaliin Maria Kämäri 1,2, Petteri Alho 3,4, Juha Aaltonen 1, Mikko Huokuna 1, Noora Veijalainen 1, Eliisa Lotsari 2 1 Finnish Environment Institute, SYKE
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotBetonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi
Betonin kuivuminen Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Betonin kuivuminen Betoni kuivuu hitaasti Kastunut betoni kuivuu vielä hitaammin Betoni hakeutuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa
LisätiedotRak Tulipalon dynamiikka
Rak-43.3510 Tulipalon dynamiikka 7. luento 14.10.2014 Simo Hostikka Palopatsaat 1 Luonnollisten palojen liekki 2 Palopatsas 3 Liekin korkeus 4 Palopatsaan lämpötila ja virtausnopeus 5 Ideaalisen palopatsaan
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotEsim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).
3. Peruslait 3. PERUSLAIT Hydrauliikan peruslait voidaan jakaa hydrostaattiseen ja hydrodynaamiseen osaan. Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä ja hydrodynamiikka virtaavia nesteitä. Hydrauliikassa
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotLapin tulvatilannekatsaus
Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.
LisätiedotH 2 O. Kuva 1. Kalorimetri. missä on kalorimetriin tuotu lämpömäärä. Lämpökapasiteetti taas määräytyy yhtälöstä
KALORIMETRI 1 TEORIAA Kalorimetri on laite, jolla voidaan mitata lämpömääriä. Mittaus voidaan suorittaa tarkastelemalla lämpömuutoksia, faasimuutoksia, kemiallisia reaktioita jne. Kun mittaus perustuu
LisätiedotPALAMISPROSESSIN LÄMPÖSÄTEILYN TEHOKKUUDEN MUUTOS
TURUN PARI OY PALAMISPROSESSIN LÄMPÖSÄTEILYN TEHOKKUUDEN MUUTOS MUISTIO PARI POLTTOÖLJYJEN LISÄAINEEN KÄYTTÄJILLE Ville Valkama 4.8.2010 Sisältö Alkusanat... 3 Aistinvaraisesti havaittavia muutoksia...
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
Lisätiedot1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?
Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?
LisätiedotAineskuljetus avouomassa
1 Aineskuljetus avouomassa Timo Huttula 1. Yleistä... 1 2. Virtausvastus... 2 3. Uoman eroosio ja sedimentin kuljetus... 2 3.1. Vallitsevat prosessit... 2 3.2. Hiukkasen laskeutumisnopeus... 3 3.3. Kriittinen
Lisätiedot3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta
Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotLOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA
Raportti 1 (6) LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA Raportti 2 (6) 1 JOHDANTO Lohijärven rantapalstojen omistajien yhteisesti omistama Lohijärven maapato sijaitsee
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotPynnönen SIVU 1 KURSSI: Opiskelija Tark. Arvio
Pynnönen SIVU 1 ELEKTRONIIKKA & SÄHKÖOPPI SÄHKÖTEHO JA LÄMPÖ KURSSI: pvm Opiskelija Tark. Arvio Työ tavoite Opiskelija osaa arvioida sähkötehon tai oikeammin sähköenergian lämmittävän vaikutuksen komponenttiin/komponentteihin
LisätiedotVantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 26/08/2 Dnro Psy-2007-y-119 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 26/08/2 Dnro Psy-2007-y-119 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Siikajoen vesistön säännöstelyä ja Uljuan tekoaltaan rakentamista koskevan päätöksen lupamääräysten muuttaminen,
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 10 Noste Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nesteen pintaa kohti suuntautuva nettovoima, noste F B Kappaleen alapinnan kohdalla nestemolekyylien
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotJoakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN
1 (8) MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 JOHDANTO Rovaniemeen on suunnitteilla uusi polttoaineteholtaan noin 295 MW kokoinen voimalaitos.
LisätiedotKäytettäessä Leca -kevytsoraa painumien vähentämiseksi tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:
20/12/2018 PAINUMAT Leca -kevytsora tarjoaa suuria etuja, kun täytyy ratkaista painumiin liittyviä ongelmia. Se tarjoaa tehokkaat ratkaisut tehokkaalla ja nopealla rakentamisella ja matalilla kustannuksilla.
Lisätiedot3 Määrätty integraali
Määrätty integraali. a) Muodostuva alue on kolmio, jonka kanta on. Kolmion korkeus on funktion arvo kohdassa, eli f() = = 6. Lasketaan A() kolmion pintaalana. 6 A() 6 Vastaus: A() = 6 b) Muodostuva alue
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotLedien kytkeminen halpis virtalähteeseen
Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotLIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ. Hakkarin alueen reitit
LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ Hakkarin alueen reitit Tasaisen pohjan leveys 4,0 5 m. Urheilukentän reunoilla ylläpidetään hiihtohalstereita (2 kpl) Pohjan epätasaisuus 5 cm Radat
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotJäätilannekatsaus
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jäätilannekatsaus 13.3.2015 Mittauskohteiden jäänpaksuus 10 cm tavanomaista vähemmän ELY keskus varoittaa haurastuneista jäistä Viime viikkojen vesisateet
LisätiedotChapter 1. Preliminary concepts
Chapter 1 Preliminary concepts osaa kuvata Reynoldsin luvun vaikutuksia virtaukseen osaa kuvata virtauksen kannalta keskeiset aineominaisuudet ja tietää tai osaa päätellä näiden yksiköt osaa tarvittaessa
LisätiedotKryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen
DEE-54030 Kyogeniikka Kyogeniikka ja lämmönsiito 1 DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015 Lämmönsiion mekanismit '' q x ( ) x q '' h( s ) q '' 4 4 ( s su ) DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
Lisätiedot