Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä

Uudenmaan liiton julkaisuja E 90-2007 Uudenmaan liitto Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä

Uudenmaan liiton julkaisuja E 90-2007 Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä Kimara Travel Consulting Kirsi Pönni Uudenmaan liitto 2007 Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä : 1

Uudenmaan liiton julkaisuja E 90-2007 ISBN 978-952-448-202-8 (PDF) ISSN 1236-6811 (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: www.sxc.hu Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg Helsinki 2007 Verkkojulkaisu Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +358 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi 2 : Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä

Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +385 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi Kuvailulehti Tekijä(t) Kimara Travel Consulting, Uudenmaan liitto Nimeke Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Sivuja ISBN Tiivistelmä Julkaisuaika 90 2007 46 1 Kieli, koko teos Liitteitä 978-952-448-202-8 (PDF) 1236-6811 suomi ISSN Yhteenveto ruotsi, englanti Matkailun taloudellinen merkitys on voimakkaassa kasvussa koko Itämeren alueella. Kasvu voisi olla vielä merkittävämpää, jos esteettömän matkailun tuomat mahdollisuudet otettaisiin huomioon. Tulevaisuudessa esteettömän matkailun merkitys kasvaa, koska ikääntyvä väestöryhmä suurenee ja myös he tarvitsevat esteettömiä palveluita mm. liikunta-, näkö- ja kuulorajoitteisten lisäksi. Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä -selvitys on osa Uudenmaan liiton Itämeri -hankkeen matkailuosiota. Selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa esteettömän matkailun nykytilanne, miten esteettömyys otettu huomioon Uudellamaalla ja muualla Itämeren alueella matkailupalveluita kehitettäessä sekä nähtävissä olevat trendit ja kehittämistarpeet. Uudellamaalla tulisi aloittaa keskitetty yhteistyö eri esteettömän matkailun toimijoiden kesken. Uudenmaan liitto voisi toimia aktiivisena keskustelun käynnistäjänä, aloitteentekijänä sekä koordinoijana esteettömän matkailun kentällä Itämeren alueella. Uudellamaalla pitäisi parantaa esteettömän matkailun tiedottamista, tukea matkailuyrityksiä kohti esteettömyyttä, huomioida esteettömyyskysymykset matkailualan koulutuksessa ja selvittää esteettömän matkailun taloudellinen merkitys alueelle. Itämeren alueella tulisi käynnistää yhteistyö eri maiden toimijoiden välillä, parantaa informaatiota, kehittää infrastruktuuria EU:n uusissa jäsenmaissa ja Venäjällä, yhdenmukaistaa olemassa olevaa tietoa, aloittaa koulutusyhteistyö sekä parantaa asenteita. Yhteistyön lisääminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta myös ne maat, jotka eivät aikaisemmin ole kiinnittäneet huomiota esteettömyyteen, voisivat kehittyä. Näin koko Itämeren alueesta voi ajan myötä tulla esteetön. Raportin laatija Kirsi Pönni Avainsanat (asiasanat) Esteettömyys, Itämeri, matkailu, Uusimaa Huomautuksia Julkaisusta on ainoastaan verkkoversio: www.uudenmaanliitto.fi Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä : 3

Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +385 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi Författare Kimara Travel Consulting, Nylands förbund Publikation Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä (Ett hinderslöst Nyland inom Östersjöregionen) Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer 90 2007 Sidor 46 1 ISBN 978-952-448-202-8 (PDF) 1236-6811 Språk finska Sammanfattning Utgivningsdatum Bilagor ISSN Sammandrag svenska, engelska Turismens betydelse i ekonomiskt avseende ökar allt mera inom Östersjöregionen. Tillväxten kunde vara ännu mera betydande, ifall man skulle beakta de möjligheter som den hinderslösa turismen för med sig. I framtiden ökar den hinderslösa turismens betydelse, eftersom den åldrande befolkningsgruppen blir större och vid sidan av bl.a. de rörelse-, syn- och hörselbegränsade behöver även de hinderslösa tjänster. Utredningen Ett hinderslöst Nyland inom Östersjöregionen utgör en del av turismdelen i Nylands förbunds Östersjöprojekt. Utredningen har eftersträvat att kartlägga nuläget för den hinderslösa turismens del, hur hinderslösheten har beaktats i Nyland och när man utvecklat turistservice inom övriga delar av Östersjöregionen samt de trender och utvecklingsbehov som kan skönjas. Det finns skäl för att i Nyland inleda ett centraliserat samarbete mellan de aktörer som är verksamma inom hinderslös turism. Nylands förbund kunde axla rollen som diskussionsväckare, initiativtagare och den som koordinerar hinderslös turism inom Östersjöregionen. Nyland borde förbättra informationen kring hinderslös turism, stöda turismföretag på vägen till hinderslöshet, se till hinderslöshetsfrågorna i turismutbildningen och utreda den hinderslösa turismens ekonomiska betydelse för regionen. Samarbetet mellan de olika ländernas aktörer bör inledas inom Östersjöregionen, informationen skall förbättras och infrastrukturen skall utvecklas inom de nya EU-länderna och i Ryssland, den nu gällande informationen standardiseras, samarbetet i utbildningsfrågor inledas samt attityderna förbättras. Ett ökat samarbete är av yttersta betydelse så att även de länder kunde utvecklas, som inte tidigare räknat med hinderslösheten. Sålunda kunde hela Östersjöregionen med tiden bli ett hinderslöst område. Rapporten är utarbetad av Kirsi Pönni Nyckelord (ämnesord) Esteettömyys, Nyland, turism, Östersjö Övriga uppgifter Publikationen finns endast som webbversion: www.uudenmaanliitto.fi 4 : Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä

Uusimaa Regional Council Helsinki Region Outline description of publication Aleksanterinkatu 48 A FIN-00100 Helsinki Finland tel +385 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 office@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi Author(s) Kimara Travel Consulting, Uusimaa Regional Council Title Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä (Helsinki Region - an unhindered area in travelling) Title of series Publications of the Uusimaa Regional Council E Publication no. 90 2007 No. of pages 46 1 ISBN 978-952-448-202-8 (PDF) 1236-6811 Language of publication Finnish Abstract Date of publication No. of appendices ISSN Summary Swedish, English The financial importance of tourism is increasing within the entire Baltic Region. The increase could be even more notable if the possibilities of unhindered travelling are taken into account. If the importance of unhindered travelling is growing due to increasing numbers of elderly travellers - then let us also not forget handicapped travellers. The report Helsinki Region - an unhindered area in travelling - supports the Baltic Sea Program of Uusimaa Regional Council. It aims to map trends and developments in the current situation of unhindered travelling. This will include how unhinderedness has been incorporated in travel services in Helsinki Region and in other parts of the Baltic Region. Cooperation in unhindered travelling is called for between the groups within Helsinki Region. Uusimaa Regional Council could actively start discussions about the topic, make initiatives and also coordinate unhindered travelling within the Baltic Region. Helsinki Region could 1/ improve available knowledge of unhindered travelling, 2/ support travel operators in this matter, 3/ pay attention to this theme in travel education, and 4/ find out about the financial importance of unhindered travelling in the region. Cooperation in the Baltic Region is needed between the actors of different countries. This means better information flow, the development of the infrastructure in the new EU member states and in Russia, the standardization of existing data, the commencement of cooperation in educational matters and the improvement of attitudes. Increasing cooperation is of vital importance for the development of the countries that have not focused on unhinderedness. With these measures, the entire Baltic Region could become unhindered. Report written by Kirsi Pönni Keywords (topic words) Baltic Sea, Helsinki Region, tourism, unhinderedness Remarks This publication is available only as an internet edition: www.uudenmaanliitto.fi Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä : 5

Sisällys 1. Johdanto 7 2. Nykytilan kartoitus 8 2.1. Taustat ja trendit 8 2.2. Väestöennusteet 8 2.3. Käsitemäärittelyt 10 2.4. Kestävä kehitys ja esteettömyys 10 2.5. EU, esteettömyys ja matkailu 11 2.6. Lainsäädännön velvoitteet 13 3. Pääkaupunkiseutujen vertailu: erityisryhmien huomioiminen tuotteistuksessa ja markkinoinnissa 14 3.1. Suomi / Uusimaa ja Helsinki 14 3.2. Ruotsi / Tukholma 14 3.3. Tanska / Kööpenhamina 15 3.4. Viro / Tallinna 15 3.5. Latvia / Riika 15 3.6. Liettua / Vilna 16 3.7. Saksa / Hampuri 16 3.8. Puola / Varsova 16 3.9. Venäjä / Pietari 16 3.10. Yhteenveto alueen esteettömästä matkailutarjonnasta 17 4. Yhteistyö 18 4.1. Yhteistyön nykytilanne 18 4.2. Esteettömiä hankkeita 18 4.3. Yhteistyön tarpeet 21 5. Matkailun vetovoimatekijät pääkaupunkiseuduilla 22 5.1. SWOT-analyysi 22 5.2. Best practice -esimerkit 23 6. Esteettömän matkailun merkitys tulevaisuudessa Itämeren alueen pääkaupunkiseuduille 25 6.1. Ennusteet 25 6.2. Itämeren keskeisten matkailutoimijoiden strategiavertailu 25 6.3. Yhteenveto alueen matkailustrategioiden esteettömyyskohdista 28 7. Uudet asiakasryhmät ja niihin liittyvät kehittämistarpeet 29 7.1. Mahdollisuudet elinkeinolle 29 7.2. Ikääntyvät ihmiset 31 7.3. Erityisryhmät 33 7.4. Esteettömän matkailun yleiset haasteet alueella 34 8. Toimenpidesuositukset 37 8.1. Alueellinen kehittämistyö Uudellamaalla 37 8.2. Keskeiset toimenpidesuositukset Itämeren alueelle 37 8.3. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset 37 8.3.1. Itämeren alueen kehittäminen hankeyhteistyöllä 37 8.3.2. Tutkimus 38 8.3.3. Informaatio 38 8.3.4. Koulutus 38 9. Kohti esteetöntä Itämeren aluetta 40 Lähdeluettelo 42 Liite: Esimerkki symboleista ja niiden selityksistä 45 6 : Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä

Johdanto Matkailun taloudellinen merkitys on voimakkaassa kasvussa koko Itämeren alueella. Kasvu voisi olla vielä merkittävämpää, jos esteettömän matkailun tuomat mahdollisuudet otettaisiin huomioon. Tulevaisuudessa esteettömän matkailun merkitys kasvaa, koska ikääntyvä väestöryhmä suurenee ja myös seniorit tarvitsevat esteettömiä palveluita mm. liikunta-, näkö- ja kuulorajoitteisten ohella. Hyvinvoinnin lisääntyessä ja elinolojen parantuessa palveluiden laatu käy yhä tärkeämmäksi. Lisäksi tulee muistaa, että esteettömyydellä on suuri taloudellinen merkitys sosiaalisten ulottuvuuksien lisäksi. Uudenmaan liitto perusti vuoden 2006 alussa Uusimaa Itämeren piirissä -hankkeen, jonka tavoitteena on selkeyttää Uudenmaan Itämeriyhteistyön tilannetta, tuottaa Itämeri-aineistoa ja kehittää alueen yhteistyötä. Hankkeen tuloksena syntyy Uudenmaan liitolle konkreettinen Itämeriohjelma vuosille 2007-2010. Hankkeeseen liittyen Uudenmaan liitto päätti teettää selvityksen matkailun kehitysnäkymistä Itämeren alueella, koska matkailu nähdään tärkeänä osana Itämeren alueen positiivista kehitystä. Tuossa selvityksessä kartoitettiin Itämeren matkailun kehitysnäkymiä vuoteen 2013. Selvitys sisältää mm. Itämerenmaiden ja niiden pääkaupunkien matkailustrategioiden yhteenvedon, vertailun sekä toimenpidesuositukset strategioiden kytkemisestä toisiinsa. Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä -selvitys on osa Uudenmaan liiton Itämeri -hankkeen matkailuosiota. Selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa esteettömän matkailun nykytilanne, miten esteettömyys otettu huomioon Uudellamaalla ja muualla Itämeren alueella matkailupalveluita kehitettäessä sekä nähtävissä olevat trendit ja kehittämistarpeet. Selvityksen tarkastelualue on maantieteellisesti sama kuin koko Itämerihankkeen eli Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Tanska, Saksa, Puola ja Venäjä. Selvityksen teko aloitettiin kesäkuussa 2006 ja se saatiin valmiiksi tammikuussa 2007. Selvitykseen haastateltiin Itämeren alueen matkailuviranomaisia ja kolmannen sektorin vaikuttajia sekä joitain matkailuelinkeinon edustajia. Haastatteluiden avulla pyrittiin selvittämään mm., onko esteettömyys huomioitu toiminnassa, onko sitä kehitetty strategisesti ja onko esteettömyysnäkökulma ollut mukana yhteistyössä. Muuna aineistona ovat olleet eri kirjalliset lähteet, esitteet ja www-sivut. Tietojen avulla on saatu selville, kuinka esteetöntä matkailua on kehitetty alueella sekä tehty johtopäätökset ja suositukset Uudenmaan liitolle, miten esteetöntä matkailua tulisi kehittää tulevaisuudessa niin, että se hyödyntäisi parhaiten matkailijoita, asukkaita sekä matkailuelinkeinoa Uudellamaalla. Selvityshanke sai positiivisen vastaanoton monelta taholta. Uudenmaan liiton katsottiin avanneen tärkeän kehittämisalueen. Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä : 7

2. Nykytilan kartoitus 2.1. Taustat ja trendit Yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa. Kaikki trendit, ovatpa ne taloudellisia, sosiaalisia tai elämäntapaan liittyviä, vaikuttavat matkailuun. Matkailusektorin on tärkeää arvioida näiden asioiden vaihteluita ajoissa. Yksi maailmanlaajuisista megatrendeistä on väestön ikääntyminen, joka on ongelma etenkin monissa teollisuusmaissa, kuten Euroopan unionin (EU) jäsenmaissa ja Japanissa. World Tourism Organizationin (UNWTO) mukaan demografiset muutokset muuttavat matkailun luonnetta oleellisesti. Lisäksi ihmiset haluavat nauttia enemmän elämästään. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat aiempaa halukkaampia matkustamaan, nauttimaan ja kokemaan erilaisia uusia asioita. 1 European Travel Commission (ETC) on ottanut demografiset muutokset yhdeksi matkailun trendiksi. Väestö ikääntyy ja samalla myös perheiden koko pienentyy, joka tarkoittaa sitä, että talouksilla on enemmän rahaa käytettävissään. Merkittävät muutokset eurooppalaisen matkailun sosiaalirakenteessa aiheuttavat sen, että matkailuelinkeinon tulee tehdä vastaavia muutoksia matkailutuotteisiin. Terveys, kylpylät, kuntolomat tulevat todennäköisesti olemaan niitä osa-alueita, jotka hyötyvät etenkin senioreiden kasvavasta taloudellisesta merkityksestä. 2 Suomessa arvioidaan olevan pysyvästi liikkumis- ja toimimisesteisiä noin 10 % väestöstä. Toimintaesteisten osuus kasvaa huomattavasti, kun mukaan lasketaan lapsiperheet, tilapäisesti vammautuneet sekä vanhukset. Esteettömyys koskettaa myös muita kuin vain senioreita ja vammaisia. On arvioitu, että ihminen kokee liikkumisen esteitä jopa 40 % elinajastaan. Tällöin lasketaan mukaan mm. liikkuminen pienenä lapsena rattaissa, kulkeminen matkalaukun kanssa tai liikkuminen apuvälineiden avulla. 3 Esteettömistä palveluista hyötyvät kaikki, eivät ainoastaan iäkkäät tai vammaiset henkilöt. Arvioiden mukaan esteettömät palvelut ja esteetön ympäristö palvelevat noin 35-40 prosenttia väestöstä. Väestön ikääntymisen myötä esteettömyyden merkitys kasvaa entisestään. Kansatalouden näkökulmasta esteettömyys tarkoittaa suuria säästöjä, koska yhä useampi pystyy asumaan kotona ja asioimaan itsenäisesti. Esteettömät ratkaisut ovat myös turvallisia ja estävät mm. tapaturmia. Täysi hyöty esteettömyydestä saadaan kuitenkin vasta, kun koko matka on esteetön ovelta ovelle. Fyysiset esteet, informaation puute, kustannukset ja luottamuksen puute ovat liikkumista rajoittavia esteitä. 4 Väestön ikääntyminen yleisellä tasolla (työvoimapula, terveydenhuolto) on huomattu monissa Itämeren alueen hankkeissa, kuten Baltic Paletissa. Asiaa ei kuitenkaan ole huomioitu eikä tarkasteltu esteettömyyden tai matkailun kannalta. 5 Matkailun edistämiskeskus on Matkailu vuonna 2020 faktaa ja fiktiota tulevaisuusjulkaisussaan todennut ikäihmisten potentiaalisuuden tulevaisuuden suurimpana matkailijaryhmänä. Raportissa todetaan, että senioreiden tarpeet tulee huomioida nykyistä paremmin ja hienovaraisesti. Upeassa tulevaisuuden visiossa Suomi nähdään Euroopan liikkumisystävällisempänä maana. 6 Tuo visio toteutuu ainoastaan järjestelmällisellä työllä, jossa esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitu laajalla tasolla. 2.2. Väestöennusteet Yhteiskuntien ikääntyminen johtuu olennaisesti syntyvyysasteen laskusta ja elinajanodotteen kasvusta. Myös siirtolaisuus voi vaikuttaa ikääntymiskehitykseen. Vaikka ikääntymisestä tulee seuraavina vuosikymmeninä yhä enemmän yleismaail- 1 World Tourism Organization 2001. Tourism 2020 Vision Europe. 2 Leidner, 2004. The European tourism industry. 3 Liikenne- ja viestintäministeriö, 2003. Kohti esteetöntä liikkumista. 4 Liikenne- ja viestintäministeriö, 2003. Kohti esteetöntä liikkumista. 5 Uudenmaan liitto, 2004. Neiboughood of opportunies Baltic Palette II Final Report. 6 Matkailun edistämiskeskus, 2006. Matkailu vuonna 2020. 8 : Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä

mallinen suuntaus, väestömuutoksen ajoituksessa, nopeudessa, sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa on huomattavia eroja. Ikään perustuvan syrjinnän torjuminen on sisällytetty EY:n perustamissopimukseen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, jossa viitataan ikääntyneiden oikeuksiin. 20-29-vuotiaiden eurooppalaisten määrä vähenee seuraavien kahden vuosikymmenen aikana 20 prosenttia. 50-64- vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa 25 prosentilla. Samalla eläkeikään tulevat ikäryhmät ovat huomattavasti suurempia kuin edeltäjänsä. Edellä mainittujen väestömuutosten ajoitus ja suuruusluokka vaihtelee EU:n jäsenvaltiosta toiseen. Joka tapauksessa Euroopalla on edessään työvoiman ikääntyminen ja väheneminen. 7 Ennusteiden mukaan EU:ssa yli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on vuonna 2030 jo yli neljännes. Tällä hetkellä suomalaisista noin 15 prosenttia eli lähes 800 000 on yli 65 vuotta täyttäneitä. On arvioitu, että Suomessa joka neljäs kansalainen on vuonna 2025 yli 65-vuotias. Suhteellisesti eniten kasvaa yli 85-vuotiaiden osuus. Vuoteen 2030 mennessä yli 74-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä 340 000 henkilöstä yli 700 000 henkilöön ja yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa 80 000:sta 170 000 henkilöön. Uudellamaalla asuu neljännes koko Suomen väestöstä eli noin 1,3 miljoonaa ihmistä. Ikärakenteeltaan Uudenmaan väestö on nuorempaa kuin muualla maassa. Poikkeuksen tästä tekee läntinen Uusimaa, jossa väestön ikärakenne on sama kuin muualla Suomessa. On arvioitu, että vuoteen 2035 mennessä yli 65-vuotiaiden lukumäärä noussee Uudellamaalla 12 %:sta 22 %:iin. Väestön vanheneminen tarkoittaa hyvinvointipalveluiden kysynnän kasvua ja toisaalta niiden rahoittamiseen käytettävien ansiotulojen veropohjan heikkenemistä. 8 Väestömäärät 2005 ja arviot vuosille 2015 ja 2030 9 MAA 2005 2015 2030 Uusimaa 1.35 1.45 1.55 Suomi 5.2 5.4 5.4 Ruotsi 9.0 9.4 9.9 Viro 1.3 1.3 1.2 Latvia 2.3 2.2 2.0 Liettua 3.4 3.3 3.1 Tanska 5.4 5.5 5.6 Puola 38.1 37.4 36.5 Saksa 82.6 82.9 81.1 Venäjä 143.5 123.0 10 Väestömäärä noussee Uudellamaalla hieman vuoteen 2030 mennessä, kun se pysynee koko maassa vuoden 2015 eli 5,4 miljoonassa. Ruotsissa väkiluku kasvanee lähes miljoonalla vuodesta 2005 vuoteen 2030 eli 9,9 miljoonaan. Myös Tanskassa väkiluvun arvioidaan hieman kasvavan. Sen sijaan EU:n uusissa jäsenmaissa Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa sekä Saksassa väestömäärä pienenee jopa muutamalla miljoonalla, kuten Puolassa arvioidaan tapahtuvan. Venäjällä väestömäärän arvioidaan pienenevän jopa 20 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä. 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus maittain 2006 ja 2030 11 MAA 2006 2030 Suomi 15,9 26,1 Ruotsi 17,2 23,1 Viro 16,2 21,2 Latvia 16,5 21,3 Liettua 15,1 21,4 Tanska 15,0 22,6 Puola 13,1 22,6 Saksa 18,6 27,5 Venäjä 13,7 19,5 7 Euroopan komissio, 2002. KOM 143 lopullinen. 8 Uudenmaan liitto 2006. Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030. 9 Eurostat, 2006. Population and social conditions. 10 Population Reference Bureau, http://www.prb.org. 11 European Demographic Data Sheet, 2006. Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä : 9

Yli 65-vuotiaiden osuus on Suomessa vuonna 2030 yli neljännes väestöstä eli 26,1 %. Saksassa senioreiden osuuden arvioidaan olevan vieläkin suurempi eli 27,5 %. Myös muualla Itämeren alueella senioreiden määrän oletetaan olevan yli viidennes väestöstä Venäjää lukuun ottamatta. Väestön ikääntyminen tarkoittaa, että väestön huoltosuhde eli vanhuusväestön suhde aktiiviväestöön nousee seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana rajusti. Edellä esitettyjen demografisten muutosten lisäksi tiedetään, että kokeneiden seniorimatkailijoiden määrä kasvaa nopeammin kuin matkailijoiden määrä yleisesti. Monet haaveilevat myös pääsevänsä varhaisessa vaiheessa eläkkeelle. Vaikka eläkeikä nousisikin, seniorimatkailijoiden määrä nousee silti pitkällä tähtäimellä vaikka hitaammin. 12 Esitetyt arviot demografisista muutoksista vaikuttavat matkailuteollisuuteen, jonka tulee ottaa huomioon väestön ikääntyminen sekä työnantajana että palveluiden tarjoajana. 2.3. Käsitemäärittelyt Esteettömyys on varsin laaja käsite ja se määritellään eri tavoin eri paikoissa. Lisäksi esteettömyys tarkoittaa myös eri asioita eri ihmisille. Perustana on kuitenkin yhdenvertaisuus. On myös paljon ihmisiä, jotka eivät lue itseään mihinkään erityisryhmään, vaikka he tarvitsevat erityispalveluita. Yleisesti voidaan todeta, että esteettömällä ympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, jossa ei ole portaita tai tasoeroja ja jossa pystyy liikkumaan myös pyörätuolilla. Lisäksi esteettömyydellä tarkoitetaan ympäristöön liittyen valaistukseen, väreihin ja kontrasteihin, akustiikkaan, materiaalivalintoihin, tilojen mitoitukseen sekä tilojen käytön helppouteen liittyviä asioita. Tämä tarkoittaa, että rakennusten tulisi olla esteettömiä pohjakerroksesta ylimpään kerrokseen saakka. Hyvin suunniteltu esteetön ympäristö vähentää apuvälineiden sekä avustajien käyttöä. Lisäksi onnettomuusriski pienentyy. Ympäristön voidaan katsoa olevan esteetön silloin, kun se on toimiva, turvallinen ja miellyttävä kaikkien käyttäjien kannalta. 13 Esteetön matkailu (barrier free travel) on käsitteenä varsin uusi. Esteetön matkailu voidaan määritellä seuraavasti: Jokaisen, vammoista huolimatta, tulisi voida matkustaa mihin tahansa haluamaansa maahan tai missä tahansa maassa sekä mihin tahansa paikkaan, nähtävyyteen tai tilaisuuteen. 14 Matkailussa voidaan puhua myös saavutettavuudesta (accessibility). Saavutettavuus koostuu monesta eri osa-alueesta, kuten rakennetun ympäristön esteettömyydestä, saavutettavuudesta eri aistien avulla, tiedon ja tiedotuksen saavutettavuudesta sekä taloudellisesta, sosiaalisesta, asenteellisesta ja kulttuurisesta saavutettavuudesta. 15 Saavutettavuutta ei pidä kuitenkaan sekoittaa matkailukohteiden yleiseen saavutettavuuteen. 2.4. Kestävä kehitys ja esteettömyys Kestävällä kehityksellä käsitetään usein ainoastaan ekologiset seikat. Kuitenkin kestävä kehitys kattaa myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Kestävän matkailun pyrkimyksenä on turvata nykyiset matkailulliset tarpeet niin, että samalla suojellaan ja vahvistetaan myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet matkailuun. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan kestävään matkailun kehitykseen kuuluu kulttuurisen yhtenäisyyden, tärkeiden sosiaalisten prosessien, biologisen monimuotoisuuden ja elämää tukevien järjestelmien ylläpitäminen. 16 12 European Travel Comission, 2004. Tourism trends for Europe. 13 European Commission, 2003. 2010: A Europe Accessible for All. 14 Nordiska handikappolitiska rådet, 2002. Turism för alla. 15 Opetusministeriö, 2004. Taide tarjolle, kulttuuri kaikille. Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus. 16 United Nations Environment Organisation, 2006. Tourism Programme. 10 : Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä

World Tourism Organizationin (UNWTO) mukaan kestävä kehitys yhdistää matkailijan ja paikallisen alueen tarpeet tulevaisuuden huomispäivän mahdollisuuksiksi. Kestävä kehitys nähdään hallitsemassa resursseja siten, että ekonomiset, sosiaaliset ja esteettiset tarpeet voidaan täyttää niin, että paikallinen kulttuuri, elintärkeät ekologiset prosessit ja biologinen erilaisuus sekä elämää säilyttävät arvot otetaan huomioon. 17 Euroopan unioni on vuonna 2006 hyväksynyt uuden kestävän kehityksen ohjelman, joka pohjautuu vuonna 2001 Göteborgissa hyväksyttyyn strategiaan. Ohjelma on tehty vuosille 2006-2010 ja sen tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet on jaoteltu seitsemään päähaasteeseen. Esteettömän matkailun kannalta tärkeimmät kohdat ovat väestön terveyteen liittyvät uhkat sekä väestön syrjäytymiseen, ikääntymiseen tai muuttoliikkeeseen liittyvät ongelmat. 18 Itämeren piirissä Baltic Sea Tourist Commission (BTC) on ollut aktiivinen kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Vuonna 1999 se julkaisi oman ohjelman Sustainable Tourism of the Baltic Sea Region. BTC katsoo kestävän kehityksen olevan avainkysymys alueen matkailun kehittymisessä. Sen strateginen visio on, että kestävä kehitys Itämeren alueella on niiden vastuulla, jotka tuottavat matkailutuotteita. Tällaisia tuottajia ovat mm. yritykset, joiden tulisi ottaa vastuu kestävästä kehityksestä ja tehdä yhteistyötä alueen viranomaisten kanssa. Ohjelman päätavoite on varmistaa, että alueen matkailuelinkeino kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita ympäristön, luonnon ja kulttuurin suojelussa, ja luo näihin arvoihin pohjaten sosiaalisesti ja taloudellisesti hyväksyttäviä tuotteita asiakkaille. Hyvin monesti kestävä kehitys mainitaan erilaisissa strategioissa ja toimintasuunnitelmissa, koska tätä pidetään hyvänä tapana. Kestävän kehityksen periaatteet eivät kuitenkaan toteudu, jos ne jäävät ainoastaan suunnitelmiin, eikä niitä lähdetä toteuttamaan konkreettisesti. Etenkin sosiaalinen ulottuvuus unohdetaan helposti. 2.5. EU, esteettömyys ja matkailu Esteettömyyden merkitys on huomioitu aina YK:ta ja EU:ta myöden, mutta käytännön asioissa esteettömyys on usein unohdettu. Vuonna 2002 yli 600 osanottajaa 34 maasta kokoontui vammaiskongressiin Madridissa. Kongressin tuloksena annettiin julistus, jonka pääsanoma on, että vammaiset ovat tasavertaisia kansalaisia, joilla tulisi olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuuden kuin terveilläkin ihmisillä. 19 Vuonna 2003 vietettiin Euroopan vammaisten teemavuotta. 20 Teemavuodella pyrittiin parantamaan vammaisten oikeuksien, tarpeiden ja mahdollisuuksien ymmärtämistä yhteiskunnassa sekä rohkaisemaan kaikkia osapuolia yhdistämään voimansa tiedonkulun ja hyvien toimintatapojen vaihdon parantamisesi. Vammaiset muodostavat merkittävän osan EU:n väestöstä. EU:n alueella on 50 miljoonaa vammaista ihmistä eli toisin sanoen 10 % koko väestöstä on jollain tavalla vammaisia. Lisäksi alueella on 80 miljoonaa senioria, jotka terveydellisistä seikoista tai hitaasta liikkumisesta huolimatta pitävät matkustamisesta. Voidaan siis laskea, että esteettömiä matkailupalveluita tarvitsee 130 miljoonaa EU kansalaista. Euroopan komissio on jo vuonna 1996 julkaisussaan todennut, että vammaiset ovat 17 World Tourism Organization, 2005. Making Tourism More Sustainable - A Guide for Policy Makers. 18 European Commission, 2001. A sustainable Europe for a better world: A European strategy for Sustainable Development Commission Communication. 19 European Disability Forum, 2006. 20 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti EYVL L 335/15, 2001. Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä : 11

tärkeä kuluttajaryhmä matkailuteollisuudelle. Esteettömän matkailun ja palveluiden edistäminen voisi olla erittäin merkittävää taloudellisesti. 21 Euroopan unionin toimielimet ja jäsenvaltiot ovat todenneet, että vammaiset kohtaavat ryhmänä monenlaisia haasteita, jotka estävät heitä saavuttamasta yhtäläisiä mahdollisuuksia, riippumattomuutta sekä täydellistä taloudellista ja sosiaalista integraatiota. Euroopan yhteisöä on kehotettu vahvistamaan toimiaan vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien parantamiseksi heidän yhteiskuntaan sopeutumisensa edistämiseksi. 22 Esteetön Eurooppa vammaisille on Euroopan unionin päätöslauselma, jossa EU sitoutuu kehittämään ja tukemaan strategiaa, jolla puututaan niihin yhteiskunnallisiin, rakennusteknisiin ja suunnittelusta johtuviin esteisiin, jotka rajoittavat vammaisten mahdollisuuksia. 23 Euroopan unionin mielestä matkailu kuuluu sosiaalisena oikeutena kaikille eurooppalaisille. On kuitenkin arvioitu, että yli 40 miljoonaa eurooppalaista ei lomaile. Osalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia lomaan. Jotkut heistä eivät voi, koska matkailukohteet eivät ole heidän saavutettavissaan. Kysyntä esteettömiä matkailukohteita kohtaan on kasvamassa ja myös matkailuteollisuus on heräämässä tähän asiaan. 24 Moni kansallinen matkailutoimisto, kuten Matkailun edistämiskeskus (Mek) Suomessa, on myös huomannut, että 55+ -ikäryhmä on eniten kasvava ryhmä maahan saapuvien matkailijoiden kohdalla. Kaiken kaikkiaan matkailutrendi osoittaa valtavan suurta potentiaalia esteettömään matkailuun Euroopan maissa, alueilla ja kaupungeissa. Vaikka Euroopan unionin maat takaavat laissaan mm. täyden oikeuden liikkumiseen, sosiaalisen ja ammatillisen integraation sekä osallistumisen yhteisöön, Esteetön Eurooppa -tavoite näyttää olevan varsin vieras käsite niille, jotka eivät ole sen kanssa tekemisissä. Selvitykseen haastatellut henkilöt olivat yleisesti sitä mieltä, että EU:n vanhoissa jäsenmaissa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa esteettömyyskysymykset on otettu huomioon paremmin kuin uusissa jäsenmaissa Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Kehitys on jälkimmäisissä kuitenkin varsin nopeaa. Uudet alueet ja rakennukset tehdään uuden lain mukaan. Esimerkiksi Baltian uudet kauppakeskukset rakennetaan esteettömiksi ja palveluhakemistoihin merkitään usein esteettömät kaupat. Ongelmana näyttäsi olevan vanhat alueet, vaikka historiallisten rakennusten korjaus esteettömiksi ei ole enää ongelma. Hyviä esimerkkejä Helsingistä ovat mm. Johanneksen ja Temppeliaukion kirkot sekä Kansallismuseo ja Kalastajatorppa. Haasteena uusissa jäsenmaissa on infrastruktuurin kehittymättömyys ja julkiset liikennevälineet. Yhteisenä ongelmana koko alueella on rahoituksen ja informaation puute sekä se, että ns. normaalit ihmiset eivät pidä asiaa tärkeänä. Selvitettäessä tutkimukseen osallistuneilta Esteettömän Eurooppa -tavoitteen toteutumista vastaukset erosivat jonkin verran toisistaan. Tavoite on käyttäjäryhmän mielestä hyvä, mutta ongelma on, ettei se toteudu. Esimerkiksi monesti pääsy on virallisesti esteetöntä, mutta käytännössä ei. Tällä hetkellä esteettömyysnäkökulman voidaan katsoa olevan jonkinlaisessa murrostilassa, sillä se mielletään vain vammaisia koskettavaksi, vaikka saavutettavuus koskettaa myös enenevissä määrin ikääntyneitä. Lisäksi esteettömyysnäkökulma painottuu edelleen puhtaasti fyysiseen esteettömyyteen, vaikka esimerkiksi näkö- ja kuulorajoitteisten ihmisten määrä kasvaa koko ajan. Voisi olla hyvä, että esteettömyysnäkökulma laajennettaisiin koskettamaan kaikkia ihmisiä elämäntilanteesta tai henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. 21 European Commission, 1996. A handbook for the tourism industry: making Europe accessible for tourists with disabilities. 22 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti EYVL C 12, 13.1.1997 23 Euroopan komissio, 2001. KOM(2000) 284 C5-0632/2000 2000/2296 (COS). 24 European Union, 2006. Enterprise and Industry. 12 : Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä

2.6. Lainsäädännön velvoitteet Suomi on sitoutunut moneen maailmanlaajuiseen sopimukseen, jotka tähtäävät kansalaisten tasaarvoisuuteen. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistaimista koskevat yleisohjeet, jotka hyväksyttiin vuonna 1993. Suomen vuonna 2000 voimaan tullut uusi perustuslaki kieltää kaikenlaisen syrjinnän mm. vammaisuuden perusteella. Samana vuonna voimaan tullut uusi maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL2000 ja MRA2000) edellyttää, että rakennuksen tulee soveltua myös liikkumis- ja toimimiskyvyltään rajoittuneille henkilöille sen mukaan, kuin rakennuksen käyttö sitä edellyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 1 1 momentissa todetaan, että lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kuntien ja muiden julkisten rakennuttajien tulee noudattaa myös Ympäristöministeriön antamia määräyksiä sekä ohjeita hallinto- ja palvelurakennusten, liike- ja palvelutilojen sekä asuntojen että piha-alueiden liikkumisesteettömyydestä. Määräykset ja ohjeet löytyvät Ympäristöministeriön Asunto- ja rakennusosaston ohjeistoista Suomen rakentamismääräyskokoelmasta. 25 Matkailuyritysten tulee noudattaa ympäristöministeriön antamia määräyksiä. 25 Ympäristöministeriö: Suomen rakennusmääräyskokoelma. MRL 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet: Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. MRK 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset: Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. MRA 53 Liikkumisesteetön rakentaminen: Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut. Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset. Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon. Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä : 13

3. Pääkaupunkiseutujen vertailu: erityisryhmien huomioiminen tuotteistuksessa ja markkinoinnissa 3.1. Suomi / Uusimaa ja Helsinki Suomessa esteetöntä matkailutietoutta on olemassa varsin hyvin, jos sitä osaa etsiä. Ulkomaiset matkailijat löytävät tietoa esteettömistä kohteista Matkailun edistämiskeskuksen internet-sivuilta kohdasta Finland Facts - Practical Information - Disabled Visitors, josta on linkki Travel4all-sivuille sekä Rullaten ry:n sivuille. Molemmat sivustot palvelevat myös kotimaisia matkailijoita. Helsinkiläinen Rullaten ry neuvoo ja palvelee liikuntaesteisiä, heidän omaisiaan, hoitohenkilökuntaa, viranomaisia ja päättäjiä tavoitteenaan tasa-arvoinen yhteiskunta. Toiminta käynnistyi vuonna 1987 liikuntaesteisille soveltuvien matkailupalvelujen kartoittamisella. Järjestö on myös ollut tekemässä Helsingin kaupungin kanssa Esteetön Helsinki -opasta, joka helpottaa saavuttamaan pääkaupungin keskustan matkailukohteet. Oppaassa on otettu huomioon hitaasti kävelevät, pyörätuolin käyttäjät ja aistirajoitteiset. Rullaten ry tekee yhteistyötä monen kunnan matkailutoimiston kanssa. Rullaten ry:n vuosittain toimitettavassa esteettömän matkailun julkaisussa 26 sekä heidän internet sivuillaan 27 on esitelty Uudenmaan kunnista Espoon, Hangon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nummi-Pusulan, Nurmijärven, Pohjan, Siuntion, Tammisaaren, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kuntien matkailupalveluiden ja joidenkin esteettömiä matkailupalveluita tarjoavien yritysten yhteystietoja. Vuosittain julkaistavaan oppaaseen on koottu lähes 800 suomalaista esteetöntä matkakohdetta. Travel4all on kaupallinen esteettömiä matkailupalveluita tarjoava verkkotaho Suomessa. Sivuston tarjoamissa palveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota liikkumisen ja toimimisen esteettömyyteen. Matkailija voi etsiä omia tarpeita vastaavat palvelut internet-sivuilta. 28 Uudenmaan kuntien esteettömistä matkailupalveluista on lähes mahdotonta löytää tietoa kuntien kotisivuilta. Tietoa ei ole erikseen kirjoitettu, vaan tietoa joutuu erikseen kysymään. Helsingin kaupungin julkaisemissa matkailuesitteissä esteettömät kohteet on merkitty symboleilla liikuntaesteisille sopiviksi. Kunnilla on keskeinen rooli kehittää kaikille asukkailleen soveltuvia liikkumisympäristöjen ja liikennepalveluiden ratkaisuja. Tämän tutkimuksen yhteydessä tiedusteltiin Uudenmaan liiton kunnilta muutamia esteettömään matkailuun liittyviä asioita. Kunnilta kysyttiin, onko esteettömyyttä huomioitu strategiassa, matkailumarkkinoinnissa ja miten matkailuneuvonnan palvelutilassa on huomioitu esteettömyys. Suurimmalla osalla kuntia ei ole omaa matkailustrategiaa, joten esteettömyys saatetaan mainita kunnan kehittämisstrategiassa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kunnat eivät matkailumarkkinoinnissaan tuo esteettömyyttä esille, vaikka itse nähtävyydet olisivat esteettömiä. Kuntien kanssa yhteistyötä tekevät yritykset tiedottavat varsin hyvin etenkin soveltuvuudesta liikuntarajoitteisille. Info-tilan esteettömyys on Uudenmaan kunnissa hoidettu jokseenkin hyvin liikuntaesteisten kannalta, mutta kuulorajoitteisia ja induktiosilmukoita ei mainittu kertaakaan. Näkörajoitteiset oli huomioitu yhdessä kunnassa. Liikuntarajoitteisten tarpeet osataan jo tiedostaa, mutta muiden käyttäjäryhmien tarpeita ei. 3.2. Ruotsi / Tukholma Tukholman kaupungin matkailuesitteessä kerrotaan, että useimmat museot, käyntikohteet ja ravintolat sopivat myös liikuntarajoitteisille. Lisäksi annetaan puhelinnumero, josta asiasta voi tiedustella lisää. 29 Tukholmaan on myös suunnitel- 26 Rullaten ry, 2006. Esteetöntä matkailupalvelua Suomessa 2006. 27 Kts. www.rullaten.fi. 28 Travel4all, 2006. 29 Stockholm Guide, 2006. 14 : Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä

tu esteettömiä kävelykierroksia, jotka on julkaistu esitteenä, jossa on huomioitu eri käyttäjäryhmät näkörajoitteisista allergisiin. 30 Ruotsissa esteettömän matkailun etujärjestö Turism för alla on toiminut vuodesta 1998. Yhdistyksen tarkoituksena on jakaa tietoa esteettömistä kohteista Ruotsissa ja ulkomailla, tehdä tutkimuksia esteettömistä kohteista sekä niiden palveluista, neuvoa matkailuteollisuutta, kouluttaa matkailualan ammattilaisia esteettömyyteen, tuottaa koulutusmateriaalia ja julkaista tietoa esteettömistä kohteista. Lisäksi yhdistys järjestää yhdessä matkailuelinkeinon kanssa yksilöityjä esteettömiä koti- ja ulkomaanmatkoja erityisryhmille että senioreille. Yhdistys julkaisee myös esteettömän matkailun kirjasta Resa utan hinder. 31 3.3. Tanska / Kööpenhamina Kööpenhaminan virallisilla verkkosivuilla voi etsiä esteettömiä matkailupalveluita hakusanalla handicap facilities. Sivuilla neuvotaan esimerkiksi, miten käyttää julkisia liikennevälineitä tai mihin nähtävyyksiin pääsee pyörätuolilla. 32 Erillisiä esteettömän matkailun esitteitä ei ole olemassa, mutta matkailuneuvonnassa opastetaan tarvittaessa. Kööpenhaminan verkkosivuilta on linkki myös Tanskan esteettömyys oppaaseen, joka on tehty yhteistyössä Tanskan matkailuneuvoston ja Tilgaengelighed for Alle -yhdistyksen kanssa. Yhteistyön tuloksena on kehitetty laatumerkki Accessible label, joka tarjoaa tietoa esteettömyydestä kaikille. Sivuilla on huomioitu liikuntaesteisten lisäksi myös kävely-, näkö- ja kuulorajoitteiset, allergiset ja astmaatikot sekä luki-ongelmaiset. Ravintolat, nähtävyydet, konferenssipalvelut jne. voivat hakea oikeutta käyttää merkkiä. Merkkiä voivat hakea palvelun tarjoajat, jotka voivat taata esteettömyyden yhdelle tai useammalle esteettömän palvelun tarvitsijalle. 33 3.4. Viro / Tallinna Tallinnan kaupungin omilla internet-sivuilla tai esitteissä ei ole tietoa esteettömästä matkailusta. Sivuilta on kuitenkin linkki Liikumisvabadus matkailusivuille, joille on listattu mm. esteettömiä hotelleja ja ravintoloita. Sivusto toimii viroksi, englanniksi ja suomeksi. 34 Hanketta ovat rahoittaneet Viron raha-automaattiyhdistys sekä Tallinnan kaupunki. Tallinnan kaupungin matkailutoimisto on tehnyt yhteistyötä kaupungin eri virastojen kanssa edistääkseen esteettömyyttä kuin myös järjestöjen sekä matkailuteollisuuden kanssa. 3.5. Latvia / Riika Apeirons on vuodesta 1994 toiminut vammaisten ihmisten etujärjestö Latviassa. Se ajaa sosiaalista yhdenmukaisuutta ja YK:n periaatteiden toteutumista. Järjestön päätavoitteena on edistää suvaitsevamman yhteiskunnan toteutumista. Vuonna 1999 tehtiin ensimmäinen esteettömyyshanke, jonka tuloksena asetettiin laki, joka takaa uusien kuin myös korjattavien julkisten rakennusten esteettömyyden. Yhdistys laatii myös esitteitä ja informaatiomateriaalia tukeakseen esteettömän ympäristön kehittymistä. Vuonna 2003 yhdistys julkaisi esitteen esteettömistä julkisista rakennuksista Latviassa. 35 Riian kaupungilla ei ole omilla internet-sivullaan tietoa esteettömistä kohteista, vaan he ohjaavat matkailijan tiedustelujen jälkeen Apeironsin sivuille. Englanninkielisillä sivuilla ei kuitenkaan ole mitään matkailutietoa, vaan sitä pitää tiedustella edelleen soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. 30 Siré, 1998. Cultural walking tours for disabled persons. 31 Turism för alla, 2006. 32 Visitcopenhagen, 2006 33 Foreningen Tilgængelighed for Alle, 2006. Accessibility Label. 34 Eesti Liikumisvabadus, 2006. 35 Apeirons, 2006. Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä : 15

3.6. Liettua / Vilna Liettuassa ei esteettömyyden tarpeita ei vielä ole huomattu. Esteettömiä palveluita saa kysyttäessä ja matkatoimistot tekevät esteettömiä matkoja tilauksesta. Uudet hotellit ja ravintolat ovat esteettömiä, mutta niistä ei tiedoteta. 3.7. Saksa / Hampuri Saksan valtiollisilla internet-sivuilla esteettömät matkailupalvelut löytyvät helposti oman linkin alta heti etusivulta. Sivuilta löytyy matkatarjouksia, neuvoja sekä linkit kolmen eri järjestön sivustoille. 36 Saksassa esteettömän matkailun yhdistys Die Nationale Koordinationsstelle Tourismus für Alle e.v., lyhennyttynä NatKo, toimii yhteistyössä Saksan sosiaaliministeriön kanssa. Yhdistys on myös esteettömän matkailun keskustoimija ja sen internet-sivuilta löytyy paljon esteetöntä matkailutarjontaa. 37 Hampurin kaupungin matkailun internet-sivuilla on omat esteettömät sivut, joilta löytyy tietoa liikkumisesta, hotelleista ja ravintoloista. Huomioon on liikuntarajoitteisten lisäksi otettu myös näkörajoitteiset. Sivuilta löytyy myös löytyy puhelinnumero, josta voi kysyä neuvoa esimerkiksi matkan suunnitteluvaiheessa. 38 3.8. Puola / Varsova Puolassa esteettömyys on varsin uusi asia. Vuodelta 1994 olevassa laissa todetaan, että julkisten rakennusten tulisi olla esteettömiä pyörätuolin käyttäjille, mutta muita ryhmiä ei juuri ole otettu huomioon. Arkkitehdit ja investoijat eivät ole huomioineet riittävästi esteettömyyttä, koska lainsäädäntö kulkee käytäntöä hitaammin. Ministry of Economyn säännöksissä määritellään esteettömyysvaatimukset hotelleihin, joissa on enemmän kuin 50 yöpymispaikkaa. 39 Puolassa ei ole esteettömän matkailun esitteitä, eikä myöskään internet-sivuja. Puolan valtion matkailutoimistosta kerrotaan kuitenkin, että monet kohteet ovat esteettömiä. Puolan valtion matkailutoimistosta saa tarvittaessa myös lisätietoja. Puolassa toimii yhdistys, joka ajaa erityisryhmien asioita. Heidän sivuillaan on tietoa myös esteettömästä matkailusta, mutta sivut ovat ainoastaan puolaksi. 40 3.9. Venäjä / Pietari Matkailun ammattilaiset ja vammaiset ovat sitä mieltä, että esteettömiä palveluita tarvitseva matkailija kohtaa Venäjällä lukemattomia haasteita. Majoitus, kuljetus ja kiertoajeluiden rakenne eivät useinkaan ole sillä tasolla, että niitä voisi käyttää. Vammaiselta tarvitaankin usein paljon optimismia, huumoria ja rohkeutta, että jaksaa kohdata seikkailun Venäjällä. 41 Pietarin kaupungilla on uusi sosiaaliohjelma Kulttuuria ilman kynnyksiä. Ohjelman tavoitteena on, että ihmiset, jotka liikkuvat rajoitetusti, voivat vihdoin päästä kaupungin museoihin. Portaat ja hissien puute ovat tähän saakka estäneet pyörätuolin käyttäjiä tutustumaan kaupungin merkittävimpiin matkailukohteisiin. Tällä hetkellä ainoastaan Eremitaasi ja Venäläisen taiteen museo voidaan katsoa esteettömiksi. 42 Pietarin kaupunki on kuitenkin huomioinut ongelman ja on kiinnostunut kehittämään kaupungin matkailukohteita esteettömiksi. 36 Official website of Germany, 2006. 37 Nationale Koordinationsstelle Tourismus für alle e.v., 2006. 38 Hamburg Tourismus BmbH, 2006. 39 Swiezawska-Ambroziak, 2006. 40,Stowarzyszenie Przyjaciół Integracji, 2006. Accessibility polisy in Poland. 41 Vrt. Nykänen, 2006. Pyörätuolilla Petroskoihin. 42 Society for Accessible Travel & Hospitality (SATH), 2006. 16 : Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä

3.10. Yhteenveto alueen esteettömästä matkailutarjonnasta Kaupunki Esitteessä Internet-sivut Yhdistys, jonka internet-sivuilla huomioitu esteetöntä matkailutietoa esteettömyys Helsinki liikuntaesteiset ei Rullaten ry Tukholma osittain ei Resa utan hinder Tallinna ei ei Liikumisvabadus Pietari ei ei Ei tietoa Riika ei ei Apeirons Vilna ei ei Ei tietoa Kööpenhamina ei omat Tilgaengelighed for Alle Varsova ei ei Stowarzyszenie Przyjaciół Integracji Hampuri kyllä omat Tourismus für Alle e.v. Esteettömän matkailutarjonnan määrä vaihtelee Itämeren alueen valtioissa. Koottua tietoa ei ole olemassa. Esteettömän matkailutarjonnan välittäminen on yleensä kolmannen sektorin toimijoilla. Valtiollisilta tai kaupunkien internet-sivuilta ei kuitenkaan useinkaan ole linkkiä yhdistysten pitämille verkkosivuille, vaikka valtio tai kunnat saattavat tukea niitä taloudellisesti. Poikkeuksen tekevät Kööpenhamina ja Hampuri, joiden omilla internet-sivuilla on esteettömistä kohteista. Helsingin ja Tukholman kaupunkien matkailusivuilla esteettömät kohteet eivät löydy oman linkin alta, vaan liikuntaesteiset on huomioitu kunkin kohteen kohdalla. Myös matkailuelinkeinon tarjonta löytyy yleensä parhaiten yhdistysten sivuilta tai vammaisjärjestöjen kautta. Tietoa esteettömistä matkailukohteista on olemassa, mutta sitä on vaikea löytää. Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä : 17

4. Yhteistyö 4.1. Yhteistyön nykytilanne Matkailuelinkeino ei pysty yksin saavuttamaan kaikkia esteettömän matkailun vaatimuksia, vaan myös julkisen sektorin tulee tukea esteettömyyden toteutumista mm. parantamalla tiedottamista, tukemalla yritysten toimintaa ja koordinoimalla toimia paremmin. 43 Edellä mainittujen seikkojen vuoksi julkisen sektorin tulee huomioida esteettömyyden vaatimukset entistä paremmin sekä tehdä yhteistyötä Itämeren alueella. Eri vammaisjärjestöjen eurooppalaisena kattojärjestönä toimii European Disabled Forum, joka edustaa yli 50 miljoonaa vammaista Euroopassa. Sen missiona on taata vammaisten kansalaisten täydet perusoikeudet aktiivisella osallistumisella Euroopan unionin kehittämispolitiikkaan ja toteuttamiseen. 44 Yhdenlaista yhteistyötä toteuttaa Union of the Baltic Cities (UBC), joka on Itämeren kaupunkien yhteistyöorganisaatio. Yhteistyön lähtökohtana on alueen kaupunkien yhteinen historia sekä yhteinen rooli alueen toimijoina, joilla on yhteiset haasteet ja yhteiset arvot. UBC:n visiossa vuoteen 2010 Itämeren alue halutaan nähdä dynaamisena, demokraattisena ja vakaana alueena, joka menestyy niin taloudellisesti, sosiaalipolitiikassa kuin ympäristöasioita koskevissa kehittämistoimenpiteissä. UBC:n sosiaalijaoston perustamiskirjassa jäsenkaupungit ovat lupautuneet huomioimaan toiminnassaan ikääntyvät, invalidit ja kroonisesti sairaat kansalaiset. Myös kaupunkisuunnittelun tavoitteena on saavuttaa parempi elämisen taso. Matkailu on yksi osa yhteistyötä. 45 Pohjoismaiset pääkaupungit tekevät yhteistyötä esteettömyysasioissa. Kaupunkien esteettömyydestä vastaavat tapaavat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Toistaiseksi Baltian maat eivät ole olleet mukana tässä yhteistyössä. Myös vammaisjärjestöt tekevät yhteistyötä Itämeren alueella. Virossa matkailuelinkeino, varsinkin hotellit ja ravintolat ottavat toisinaan vapaaehtoisesti yhteyttä vammaisjärjestöihin ja pyytävät mukaan suunnittelutyöhön. Lisäksi Viron vammaisjärjestöt tekevät yhteistyötä naapurimaiden, kuten Suomen ja Ruotsin järjestöjen kanssa. Suomessa vammaisjärjestöt ja viranomaiset tekevät varsin paljon yhteistyötä. Esimerkiksi Invalidiliiton jäsenjärjestöt tekevät yhteistyötä kuntien ja ministeriöiden kanssa. Lisäksi Invalidiliitto tekee yhteistyötä pohjoismaisten ja virolaisen sisarjärjestöjen kanssa. Myös matkailuelinkeinon kanssa tehdään satunnaista yhteistyötä. Toisinaan pyydetään kommentteja ja neuvoja sekä pyydetään puhumaan matkailuseminaareihin, toisaalta yhteistyötä tehdään silloin kun järjestetään koulutuksia ja kokouksia. Yhteistyötä on, mutta se ei ole koordinoitua. Uudenmaan liitto ja Rullaten ry tekivät yhteistyötä 1990-luvun alussa, jolloin kahdessa ensimmäisessä maakunnan matkailuesitteessä oli huomioitu esteettömyysnäkökohdat. Tämän jälkeen yhteistyö ei ole jatkunut. Myös Matkailun edistämiskeskus ja Rullaten ry ovat tehneet yhteistyötä. Rullaten ry tekee lisäksi yhteistyötä Saksan, Viron, Ruotsi ja Tanskan vastaavien järjestöjen kanssa. Myös julkinen sektori, kolmas sektori ja elinkeino tekevät yhteistyötä keskenään niin Suomessa kuin muissakin selvityksen maissa. Helsingissä matkailuelinkeino on jossain määrin mm. mukana Helsinki kaikille -projektissa ja Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto tekee läheistä yhteistyötä mm. majoitussektorin kanssa. Yhteistyö voi olla tiedon vaihtoa esteettömyydestä, ideoista ja saadusta palautteesta. Esteettömyys voi näkyä kaupunkien matkailuesitteissä, joissa esteettömät kohteet saatetaan merkitä symbolilla. 43 Economic Impulses of Accessible Tourism for All, 2004. 44 European Disabled Forum, 2006. 45 UBC strategy, 2006. 18 : Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä

4.2. Esteettömiä hankkeita Alle on kerätty esteettömyyteen liittyviä hankkeita Suomessa ja muualla Itämeren alueella. Hankkeita on varsin runsaasti, mutta suurin osa niistä on yleiseen esteettömyyteen liittyviä, ei matkailuun suoranaisesti liittyviä. On hyvä, että ensin kiinnitetään huomiota esteettömään infrastruktuuriin ja vasta sen jälkeen palveluihin, joita voidaan tuottaa. Toisaalta on jo olemassa paljon valmista, jota voisi jo hyödyntää matkailussa, koska kehittämistyö vie aina oman aikansa. SUOMI Kansalliset hankkeet Liikenne- ja viestintäministeriö ELSA Poluista reiteiksi E6&E10 -projekti Invalidiliiton esteettömyysprojekti Kulttuuria kaikille -palvelu Uusimaa Helsinki kaikille MUU SUOMI Esteetön matkailu Itä-Uudenmaan liitto, Posintra Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Esteetön elämys Koillis-Savon matkailuyrittäjät ry Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2003-2006 ELSA pitää sisällään monia erillisiä projekteja, joissa kehitetään mm. esteetöntä julkista liikennettä. Esteetön kunta -verkoston avulla levitetään tietoa hyvistä esteettömistä ratkaisuista, toimivista käytännöistä ja kannustavista esimerkeistä. Verkosto tarjoaa lisäksi keskustelufoorumin kuntien ja muiden toimijoiden välinen. (www.elsa.fi) Projektin päätavoitteena on ollut reitistöjen kehittämisen ja verkottumisen edistäminen sekä niiden linkittäminen luonto- ja maaseutumatkailupalveluihin. Poluista reiteiksi -projekti päättyi maaliskuussa 2004. Hankkeen jälkeen on kokoontunut Poluista reiteiksi -työryhmä, jossa on mietitty uusiksi Suomen virallinen reittimerkistö. Liikuntaesteisille sopivat reitit ovat olleet mukana kehitystyössä. (www.suomenlatu.fi/poluistareiteiksi/) Invalidiliiton esteettömyysprojektin tavoitteena on lisätä tietoa rakennetun ympäristön esteettömyydestä kuluttajien, paikallistoimijoiden ja asiantuntijoiden parissa. Projekti järjestää koulutusta, tuottaa koulutusmateriaalia kohderyhmien tarpeisiin ja koordinoi toimijaverkostoa. (www.esteeton.fi) Kulttuuria kaikille -palvelun tarkoituksena on tarjoaa tietoa, esimerkkejä ja vinkkejä kulttuurikohteiden saavutettavuuden kehittämiseen. Palvelusta saa esimerkiksi asiantuntijan neuvoja, koulutusta ja apua tilojen sekä palveluiden saavutettavuuden arvioimiseen. Palvelua rahoittaa opetusministeriö ja toteuttaa Valtion taidemuseossa toimiva KEHYSyksikkö. (www.kulttuuriakaikille.info) Helsinki kaikille on Helsingin kaupungin rakennusviraston johdolla vuonna 2002 aloitettu yhteistyöprojekti. Hankkeessa ovat mukana kaupungin virastojen, vanhus- ja vammaisjärjestöjen, asukkaiden, valtionhallinnon, kiinteistöjen, elinkeinoelämän sekä järjestöjen edustajat. Projekti jatkuu vuoteen 2011. Projektin päämääränä on kaupunki, jonka kadut ja puistot, rakennukset ja julkisen liikenteen ratkaisut ovat helppokulkuisia ja toimivat saumattomasti yhteen sekä kaikkien saavutettavissa oleva julkiset palvelut. 46 Itä-Uudenmaan liiton esteettömän matkailun projektissa on tarkoitus luokitella ja luetteloida esteettömät matkailukohteet Itä-Uudellamaalla. Lisäksi on tarkoituksena kehittää liikuntaesteisille retkipaketteja ja kouluttaa matkailun parissa toimivia henkilöitä. (www.iupomo.info/hankkeet/fi_sv/esteeton%20matkailu.htm) Luontomatkailuhanke, jonka tavoitteena on kehittää esteetöntä luontomatkailua kestävän kehityksen ja kestävän matkailun lähtökohdista. (www.ncp.fi/esteetonluontomatkailu/) Esteetön Elämys on Koillis-Savon matkailuyrittäjät ry:n esteettömän matkailun EU-rahoitteinen kehittämishanke. Tavoitteena on kehittää matkailutuotteita, jotka sopivat kaikille ruumiillisesta tai henkisestä kunnosta huolimatta. Tuotteiden tarve perustuu 500 henkilölle tehtyyn haastatteluun. (www.esteetonelamys.fi) 46 Helsingin kaupungin rakennusvirasto, 2005. Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma ajalle 2005 2010. Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä : 19