1. Sisältö. Tiivistelmä

Raahen seutukunnan terveysliikuntasuunnitelma 10.2.2016

2 1. Sisältö Tiivistelmä 2. Johdanto... 5 3. Terveysliikunta, fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus... 7 3.1. Liikunnan terveyshyödyt... 7 3.2. Terveysliikuntasuositukset... 8 3.3. Taloudellinen näkökulma... 10 4. Terveysliikunnan valtakunnalliset linjaukset... 12 5. Terveysliikunnan nykytila seutukunnan kunnissa... 14 6. Terveysliikunnan edistäminen seutukunnassa... 16 6.1. Pikkulapset 0-6v... 19 6.2. Lapset ja nuoret 7-17v... 20 6.3. Työikäiset 18-64v... 22 6.4. Ikäihmiset 65+... 24 6.5. Erityisryhmät (soveltava liikunta)... 25 7. Terveysliikuntasuunnitelman toimeenpano... 27 8. Terveysliikuntasuunnitelman seuranta ja arviointi... 28 9. Lähdeluettelo... 30 10. Liitteet... 32

3 Tiivistelmä Raahen seutukunta on Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kuntien muodostama 35 000 asukkaan elinvoimainen seutukunta. Seutukunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoitaa Hyvinvointikuntayhtymä, jonka toimipisteet sijaitsevat Raahessa, Pyhäjoella, Vihannissa, Ruukissa sekä Siikajoella. Hyvinvointikuntayhtymän seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä esitti keväällä 2015, että seutukunnalle laaditaan yhteinen terveysliikuntasuunnitelma. Omistajaohjausryhmä nimesi työryhmän (liite 1) laatimaan tätä seutukunnallista terveysliikuntasuunnitelmaa. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu ja kuntalain (365/1995) ensimmäisen pykälän mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3, 6). Myös liikuntalaki velvoittaa kuntaa järjestämään liikuntaa kuntansa asukkaille. Liikuntalain (1054/1998) tarkoituksena on muun muassa edistää liikuntaa sekä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä ja terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä erityisryhmät huomioon ottaen. Terveydenhuoltolain 12 pykälän (1326/2010) mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan tehtävä on asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määrittää niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia terveys- ja hyvinvointiosoittimia. Kunnan eri toimialojen on myös tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän seutukunnallisen terveysliikuntasuunnitelman tavoitteena on auttaa seutukunnan kuntia sekä kuntayhtymän eri toimijoita lisäämään alueen väestön fyysistä aktiivisuutta ja terveysliikuntaa tarjoamalla mahdollisimman konkreettisia keinoja terveysliikunnan suunnitteluun ja lisäämiseen. Työryhmä piti tärkeänä myös sitä, että suositeltujen toimenpiteiden toteuttamiselle on määritelty vastuutahot ja että saavutetut terveys- tai muut hyödyt ovat jollakin tavalla mitattavissa. Työn yksi tärkeä tavoite on myös lisätä kuntien eri toimialojen, yksityisen työterveyshuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä terveysliikunnan suunnittelussa ja lisäämisessä. Liikunnan edistävät vaikutukset ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen ovat olleet jo pitkään tiedossa ja niistä on erittäin vahvaa tutkimusnäyttöä. Paitsi terveyshyötyjen tuottaja, liikunta on paljon muutakin; se virkistää, tuottaa iloa, riemua ja onnistumisen kokemuksia, mitkä ovat tärkeitä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Liikkumattomuus on riskitekijä moniin sairauksiin ja terveysliikuntaa edistämällä ja lisäämällä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä kunta- ja yhteiskuntatasolla. Erityisen kustannusvaikuttaviksi on osoitettu kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen pyrkivät toimenpiteet, kuten turvalliset ja toimivat kevyen liikenteen väylät. Valtakunnalliset terveysliikuntasuositukset korostavat terveysliikunnan lisäämistä ja istumisen vähentämisen tärkeyttä. Visioksi 2020 on linjattu: istumme vähemmän, liikumme enemmän koko elämänkulun aikana. Suositukset terveyshyötyjen saavuttamisen kannalta riittävästä liikunnan määrästä ja laadusta on laadittu ikäryhmittäin. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kehittämiseksi on STM valinnut 4 linjausta: 1) Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa, 2) liikunnan

4 lisääminen elämänkulussa, 3) Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta ja 4) Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Työryhmä selvitti terveysliikunnan nykytilaa seutukunnan eri kunnissa ja liikuntatarjonnan todettiin olevan varsin monipuolista ja sitä on myös varsin paljon. Valtakunnallisten terveysliikuntasuositusten ja linjausten mukaisesti työryhmä laati suositukset terveysliikunnan lisäämiseksi seutukunnassa pikkulapsille (0-6v), lapsille ja nuorille (7-17v), työikäisille (18-64v), ikäihmisille (65+) sekä erityisryhmille (soveltava liikunta). Suositusten lisäksi määriteltiin myös vastuutahot ja seurantamittarit.

5 2. Johdanto Liikunnan katsotaan olevan osa yksilön kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Liikunta on tärkeää lasten terveelle ja turvalliselle kasvulle ja kehitykselle ja sen rooli on merkittävä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Mielenterveydelle ja elämänlaadulle liikunnan terveysvaikutukset ovat huomattavia. Liikunnan merkitys korostuu väestön ikääntyessä ja eläen pitempään. Lisäksi yhä useampi iäkäs ihminen asuu omassa kodissaan pitempään kuin aikaisemmin. Terveysliikunta ja fyysinen aktiivisuus jokapäiväisessä elämässä parantavat kaikenikäisten henkilöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia sekä lisäävät ikäihmisten toimintakykyä. Fyysistä aktiivisuutta edistämällä on mahdollisuus pidentää työuria, lisätä työhyvinvointia, vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä sekä kaventaa sosiaaliluokkien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Terveysliikunnan tavoitteena ei ole välttämättä suorituskyvyn parantaminen, vaan hyvän terveyskunnon saavuttaminen ja ylläpito sekä liikunnan tuoma ilo ja virkistys. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. Liikunnalla on paljon hyviä terveysvaikutuksia, mutta läheskään kaikki liikunnan terveydelliset vaikutukset eivät näy heti vaan hyödyt saavutetaan pitemmällä tähtäimellä. Liikuntalain 5 mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kuntien tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioiden, tukea kansalais- ja seuratoimintaa sekä järjestää liikuntapaikkoja ja mahdollisuuksia kaiken ikäisille myös erityisryhmät huomioiden (Kuntalaki, Terveydenhuoltolaki, Liikuntalaki ja asetus). Näiden tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä alueellista, kuntien välistä ja paikallista yhteistyötä. Raahen seudun Hyvinvointikuntayhtymän seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä käsitteli keväällä 2015 terveysliikunnan tilannetta seutukunnassa ja esitti 25.3.2015, että seutukunnalle laaditaan yhteinen terveysliikuntasuunnitelma. Omistajaohjausryhmä nimesi työryhmän laatimaan seutukunnallisen terveysliikuntasuunnitelman (Liite 1). Työryhmän tehtävänä on laatia seutukunnallinen terveysliikuntasuunnitelma kaikille seutukunnan kunnille. Seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä toimii suunnitelman laadinnan ohjausryhmänä. Valmis terveysliikuntasuunnitelma esitetään valtuustojen hyväksyttäväksi vuoden 2016 aikana. Seutukunnallisen terveysliikuntasuunnitelman tavoitteena on tukea seutukunnan kuntia terveysliikunnan edistämisessä ja sen on tarkoitus toimia käytännön työkaluna lisäämään eri kuntien kaikkien toimialojen, yksityisen työterveyshuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden poikkihallinnollista yhteistyötä terveysliikunnan suunnittelussa ja lisäämisessä. Suunnitelman avulla voidaan myös arvioida

liikuntasuunnitelman toteutumista konkreettisesti ja mitata saavutettuja terveysja muita hyötyjä. 6

7 3. Terveysliikunta, fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus Terveysliikunta on Fogelholmin ym. (2011) mukaan yksilön terveyden kannalta turvallista liikkumista ja aktiivisuutta, joka edistää fyysistä suoriutumista päivittäisistä toimista ja parantaa tai ylläpitää terveyttä. Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan kaikkea lihastyötä, joka suurentaa energiankulutusta lepotasosta. Liikunta on tarkoituksella tehtyä, säännöllistä fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena on kunnon kohottaminen, terveyden parantaminen tai pelkästään liikunnan tuottama ilo ja nautinto. Vähintään kohtuullisesti, mutta ei liikaa kuormittava fyysinen aktiivisuus edistää säännöllisesti toteutettuna terveyttä (Valtakunnallinen terveysliikuntastrategia Muutosta liikkeellä 2013). Liikkumattomuudella tai fyysisellä inaktiivisuudella tarkoitetaan fyysisesti lähes passiivista olotilaa (makuulla oloa, istumista ja paikallaan seisomista), jossa ihminen käyttää omaa lihasvoimaa vain välttämättömiin päivittäisiin toimintoihin. Lihasten vähäinen käyttö aiheuttaa elinjärjestelmien rakenteiden heikkenemistä ja toimintojen huononemista, mikä aiheuttaa ja lisää monien sairauksien vaaraa (Valtakunnallinen terveysliikuntastrategia Muutosta liikkeellä 2013). Liikuntaneuvonta on henkilökohtaista, yksilötapaamisia sisältävää terveysneuvontaa. Liikuntaneuvontaa annetaan erityisesti vähän liikkuville ja sitä voi antaa joko terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilainen. Neuvonnassa voidaan hyödyntää erilaisia terveysmittauksia sekä liikkumaan kannustavia materiaaleja, kuten oppaita tai muita ohjeita. Neuvonnan tulee sisältää myös liikunnan haittavaikutusten ja ns. vasta-aiheiden arvioinnin (Valtakunnallinen terveysliikuntastrategia Muutosta liikkeellä 2013). 3.1. Liikunnan terveyshyödyt Liikunnan edistävistä vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen on ollut jo pitkään vahvaa tutkimusnäyttöä. Liikunnan avulla voidaan parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä sekä parantaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Liikunnalla on myös merkittävä rooli useiden sairauksien ennaltaehkäisyssä: sepelvaltimotauti, aikuisiän diabetes, kohonnut verenpaine sekä paksunsuolen syöpä. Liikunnalla voidaan ehkäistä tai hidastaa jo sairastuneiden henkilöiden lisäsairauksia ja tukea heidän hoitoaan ja kuntoutumistaan. Hyvällä kestävyyskunnolla on todettu olevan positiivisia yhteyksiä aivojen toimintaan, kuten muistiin, keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Liikunnan on todettu myös vähentävän ennenaikaista kuolleisuutta. (Fogelholm M., Vuori I., Vasankari T. toim. Terveysliikunta, 2011.) Hyvä terveyskunto pitää sisällään esimerkiksi hyvän aerobisen-, motorisen-, ja tukija liikuntaelimistön kunnon sekä sopivan painon ja vyötärönympäryksen. Myös yleinen terveys kuten esimerkiksi infektioiden vastustuskyky on osa hyvää terveyskuntoa. Terveysliikunnan tavoitteet painottuvatkin enemmän ihmisen toiminnallisuuteen, energia-aineenvaihduntaan, painonhallintaan sekä iloon ja virkistykseen ja kaikilla näillä on oma tärkeä merkityksensä.(fogelholm M., Vuori I., Vasankari T. toim. Terveysliikunta, 2011.)

8 Liikuntapolitiikassa ja tutkimuksessa pääpaino on usein liikunnan terveyshyötyjen todentamisessa, jolloin saatetaan hukata näkökulma liikunnasta inhimillisenä kokemuksena. Kun tiedepohjaisessa terveydenedistämisessä kumpuavat kysymykset takaako 10 000 askelta päivässä minulle sydänterveyden? ja noudatanko suosituksia ja suorituksia oikein voisi joskus kysyä miltä liikunnan aikana ja sen jälkeen tuntuu? tai millainen liikunta tekee minulle hyvää?. Kuri-, yksilö-, ja mittauskeskeisen liikuntakulttuurin rinnalla ja lomassa kannattaa pitää mielessä myös spontaani liikunta ja siihen liittyvä ilo, riemu ja onnistumisen kokemukset ihmisen kokonaisvaltaiselle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. (Jallinoja P. 2014.) 3.2. Terveysliikuntasuositukset Valtakunnallinen terveysliikuntastrategia Muutosta Liikkeellä! (2013) korostaa terveysliikunnan lisäämisen ja istumisen vähentämisen tärkeyttä. Terveyden kannalta suositeltavan liikunnan määrästä ja laadusta on laadittu suositukset ikäryhmittäin. Lapset 0 6 v. Lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Omaehtoista ja ikäryhmälle sopivaa.

9 Lapset ja nuoret 7 17 v. Lasten ja nuorten tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia/ päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli 2 tunnin pituisia istumisjaksoja on vältettävä. Ruutuaikaa korkeintaan 2 tuntia päivässä. Aikuiset 18-64v. Liikuntaa reippaasti ainakin 2 t 30 min tai 1 t 15 min viikossa rasittavasti. Liikehallintaa ja lihaskuntoa ainakin 2 kertaa viikossa.

10 Ikäihmiset 65+ Liikuntaa reippaasti ainakin 2t 30min tai 1t15min viikossa rasittavasti. Lihasvoima- ja tasapaino- ja ketteryysharjoittelua 2-3 kertaa viikossa. Venyttely- ja liikkuvuusharjoituksia 2 kertaa viikossa. Erityisryhmät (soveltava liikunta) Liikuntaa reippaasti ainakin 2t30min tai 1t15min viikossa rasittavasti. Omien mieltymysten ja omien mahdollisuuksien mukaisesti. 3.3. Taloudellinen näkökulma Terveysliikuntaa edistämällä voidaan saada merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat suorat kustannukset ovat 1-4 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Kun niihin

11 lisätään myös tuottavuuskustannukset (ennenaikaiset eläkkeelle jäämiset, sairauslomat, muu jaksaminen työssä), kustannukset kaksinkertaistuvat euroina laskettuna esim. diabeteksen kustannusten osalta. (Kolu P.) Liikkumattomuus on riskitekijä moneen keskeiseen kansansairauteen, joiden kustannukset valtiolle ovat miljardeja euroja vuodessa (mm. sydän- ja verisuonisairauksien hoito n. 918,4 milj. / vuosi), tyypin 2 diabetes 505 milj. / vuosi, murtumat 56 milj. / vuosi). Tutkimusten mukaan esim. tyypin 2 diabeteksesta 27 %, rinta- ja paksunsuolen syövistä 21-35 % ja iskeemisistä sydänongelmista 30 % olisi ehkäistävissä liikunnan avulla. Tutkimusten mukaan sekä henkilökohtainen liikuntaneuvonta että investoinnit, joilla pyritään liikuntaan kannustavan elinympäristön luomiseen ja mahdollistamiseen, ovat kustannusvaikuttavia. Erityisen kustannusvaikuttaviksi ovat osoittautuneet kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen pyrkivät toimenpiteet, kuten toimivien ja turvallisten kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja ylläpitäminen. Kustannusvaikuttavuustutkimusten perusteella väestön liikunnan lisäämiseen panostaminen on yhteiskunnan näkökulmasta kannattavaa, vaikka vaikutukset saattavat tulla pitkän ajan kuluessa. (Kolu P.)

12 4. Terveysliikunnan valtakunnalliset linjaukset Terveysliikunnan valtakunnallisissa linjauksissa Muutosta liikkeellä! vuodelta 2013 STM linjaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan visioksi 2020: istumme vähemmän, liikumme enemmän koko elämänkulun aikana. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kehittämiseksi on valittu neljä linjausta: Linjaus 1: Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa Linjauksen tavoitteena on, että kaikenikäiset ihmiset vähentävät istumistaan, ikäryhmästä riippuen keskimäärin 0,7-1,5 h/päivässä. Erityisesti varhaiskasvatustoiminnassa, kouluissa, opiskelu- ja työpäivien pitäisi sisältää vähemmän yksipuolisia paikallaan olojaksoja ja matkat niihin kuljettaisiin ainakin osittain jalan tai pyörällä. Linjaus 2: Liikunnan lisääminen elämänkulussa Linjauksen keskeinen tavoite on, että vähän liikkuvien osuus 7-12-vuotiaista ei kasva, nuorissa ja aikuisissa vähenee 5 % ja että liikuntasuositukset käyttävien määrä kasvaa 7-25 % ikäryhmästä riippuen. Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaislapset liikkuvat paljon vielä 11-vuotiaina, mutta 15-vuotiaina enää hyvin vähän. Lasten arkiliikkuminen on vähentynyt, mutta urheiluharrastaminen puolestaan lisääntynyt. Aikuisista noin 10 % liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti ja eläkeläisistä noin 5 %:lla terveysliikuntasuositukset täyttyvät. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii liikunnallistamiseen panostamista, ulkoympäristöjen ja sisätilojen kehittämistä, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä sekä liikunnan sosioekonomisen eriarvoisuuden vähentämistä.

13 Linjaus 3: Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikkumattomuus on todettu lähes tupakoinnin veroiseksi vaaraksi ihmisen terveydelle ja se lisää monien keskeisten kansansairauksien riskiä. Kuitenkin liikuntaa käytetään edelleen liian vähän sosiaali- ja terveydenhuollon työvälineenä. Keskeisiä keinoja linjauksen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kaikkien ammattiryhmien toteuttaman liikuntaneuvonnan ja liikuntaan ohjauksen vahvistaminen osana elämäntapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja palveluketjuissa sekä liikunnallisen kuntoutuksen vahvistaminen Suomessa. Linjaus 4: Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Liikunnan aseman nousu koko yhteiskunnan yhteiseksi valinnaksi edellyttää tulevaisuudessa laadukasta strategista johtamista, innovaatioita, ajattelu- ja toimintatapojen modernisointia sekä rakenteellista yhteistyötä. Neljännen linjauksen tavoitteiden saavuttamiseksi keskeisiä keinoja ovat normeihin vaikuttaminen (lait, niiden soveltamisohjeet, suositukset, toimintaohjeet jne.), eri koulutusalojen oppisisältöihin sekä hallinnonalojen ja organisaatioiden strategioihin ja toimintasuunnitelmiin. Liikunnan edistäminen olisi tärkeää nivoa osaksi laajempia asiakokonaisuuksia kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, nuorisotyötä sekä olosuhteiden, koulutuksen ja työelämän kehittämistä.

14 5. Terveysliikunnan nykytila seutukunnan kunnissa Seutukunnan alueella on erittäin paljon erilaiseen ja eritasoiseen urheiluun soveltuvia liikuntapaikkoja. Tarjonnasta löytyy myös nk. matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, joissa liikuntaharrastus on helppo aloittaa. Näitä ovat mm. ulkoilureitit, kentät (yleisurheilu, jalkapallo, tennis), uimarannat ja kuntosalit. Talvisin matalan kynnyksen paikkoja ovat hiihtoladut ja luisteluun tarkoitetut kentät. Lähes poikkeuksetta nämä liikuntapaikat ovat käytössä maksutta. Raahessa liikuntapaikoista löytyy myös pelkästään kilpaurheilun ehdoilla ja niihin soveltuvia liikuntapaikkoja. Näiden kahden tason välillä on vaatimustasoa vastaavia erilaisia liikuntapaikkoja. Seutukunnassa tarjotaan mahdollisuus liikkua laadukkailla liikuntaalueilla turvallisesti, koska turhat riskit on minimoitu laitteiden ja olosuhteiden kunnossapidolla. Käynnissä on myös kehittämishankkeita uusien liikuntapaikkojen muodostamiseksi ja olemassa olevien alueiden kunnostamiseksi. Seutukunnassa järjestetään ohjattuja terveysliikuntaryhmiä työikäisille, ikääntyneille, erityisryhmille sekä kaupungin/ kunnan omalle henkilöstölle. Ryhmät ovat nk. matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, jotka on tarkoitettu terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville aikuisille (paikkakunnasta riippuen mm. ohjattu kuntosaliharjoittelu, kahvakuula, kuntojumppa, jooga, tanssi, keilaus, jumpat vanhustentaloilla ja vammaisjärjestöille, vesijumppa jne.) Ohjattujen ryhmien lisäksi liikunta- ja vapaa-aikatoimi tarjoavat mm. ilmaisia kuntosalivuoroja työttömille ja yleisöluisteluvuoroja (kaikille kuntalaisille) jäähallilla. Ohjattuja liikuntaryhmiä järjestää myös Raahe- Opisto ja lisäksi seutukunnassa on n. 50 rekisteröityä yhdistystä, jotka omalla toiminnallaan edistävät kuntalaisten terveyttä liikunnan avulla. Raahen liikuntalautakunta ja Pyhäjoen sivistyslautakunta jakavat vuosittain alueen rekisteröidyille/rekisteröityneille/ rekisteröimättömille yhdistyksille avustuksia liikuntatoiminnan järjestämiseen. Raahessa ja Pyhäjoella on käytössä senioripassi. Senioripassi on 65- vuotta täyttäneille henkilöille tarkoitettu liikuntapassi, joka oikeuttaa käyttämään tiettyjä liikuntapaikkoja ilmaiseksi (paikkakunnasta riippuen mm. kuntosali, uimahalli, jäähalli). Passi maksaa tällä hetkellä Raahessa 31 ja Pyhäjoella 15-20. Passi on voimassa ostopäivästä yhden vuoden. Saattajakortilla avustajaa tarvitseva Raahen seutukunnalla asuva pitkäaikaissairas tai vaikeasti vammainen saa maksutta ottaa mukaan yhden avustajan Raahen kaupungin liikuntapaikoille, Kuntokeidas Vesipekkaan ja Raahen liikuntahallille. Tavoitteena on parantaa liikuntapalveluiden saavutettavuutta myös niiden henkilöiden osalta, joiden vamma tai sairaus ei välttämättä näy ulospäin, mutta jotka eivät yksin pärjää liikuntapaikoilla. Raahessa yhtenä palvelumuotona on Liikuntaneuvonta, mikä tarkoittaa liikuntaan ja liikunnalliseen elämäntapaan ohjausta. Toiminta on tarkoitettu terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville kuntalaisille. Liikuntaneuvojan vastaanotolle pääsee joko varaamalla itse ajan tai esimerkiksi fysioterapeutin, diabeteshoitajan tai ravitsemussuunnittelijan kautta. Liikuntatoimi pyrkii edelleen kehittämään yhteistyötä Raahen Seudun Hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Yhteistyön tavoitteena on löytää terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat henkilöt.

15 Raahen liikuntatoimi laatii vuosittain yhteenvedon järjestettävistä liikuntapalveluista (Raahen kaupunki Liikuntapalvelut 2014-2015), joka löytyy Raahen kaupungin Internet-sivuilta. Kaikissa seutukunnan kunnissa liikuntaa ja erilaisia tapahtumia pikkulapsille järjestävät päiväkodit, urheiluseurat, seurakunta kerhotoimintoineen sekä muut 3. sektorin toimijat. Kouluikäisille lapsille ja nuorille liikuntaa ja muuta kerhotoimintaa järjestävät koulut ja urheiluseurat liikuntatoimen lisäksi. Työikäisten terveysliikunnan järjestäjiä seutukunnassa ovat sosiaali- ja terveystoimi/ terveyskeskus, Raahe-opisto, liikuntapalvelut, työyhteisöjen TYHY - liikunta, kaupallinen tarjonta, urheiluseurat, kansanterveys- ja potilasjärjestöt. Ikäihmisten terveysliikkumiseen kannustetaan tarjoamalla erilaisia edullisia ja myös maksuttomia ohjaustoimintoja ja palveluja. Ikäihmisten terveysliikunnan järjestäjiä ovat liikuntatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, eläkeläis- ja potilasjärjestöt, kansanterveysjärjestöt, urheiluseurat ja kaupallinen tarjonta. Nämä kaikki mahdollistavat omaehtoisen liikunnan harjoittamisen monin eri tavoin. Erityisryhmien eli soveltava liikunta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi vaikeaa tai mahdotonta osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja / tai joiden liikunta vaatii liikunnan soveltamista ja ohjaajalta erityisosaamista. Erityisryhmien liikuntaa ryhmämuotoisesti on järjestetty lähinnä Raahessa. Liikuntatoimi on järjestänyt erilaisia liikuntaryhmiä mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille ja mm. maahanmuuttajanaisille sekä ikäihmisille. Hyvinvointikuntayhtymä on järjestänyt kuntosali- ja tasapainoryhmiä lääkinnällisenä kuntoutuksena esim. neurologista sairautta poteville pitkäaikaissairaille tarpeen mukaan. Raahessa on ollut muutaman vuoden käytössä nk. Erityisryhmien liikuntakortti < 65- vuotiaille raahelaisille. Sen myöntämiselle on olemassa sairausperusteiset kriteerit. Kortin avulla on pyritty edesauttamaan omaehtoista kuntoilua ja kuntoutumista ja se on oikeuttanut käyttämään Kuntokeidas Vesipekan kuntosalia ja allasta maanantaista perjantaihin. Kortilla on voinut osallistua myös Raahen kaupungin ohjattuihin allasryhmiin sekä reumayhdistyksen allasjumppaan.

16 6. Terveysliikunnan edistäminen seutukunnassa Terveysliikuntaa; sen vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia voidaan tarkastella myös nelikenttäanalyysin avulla: Vahvuudet Monipuoliset ja edulliset palvelut ja tilat Omaehtoisen liikunnan harrastamiseen hyvät mahdollisuudet Aktiiviset liikuntaseurat ja yksityiset toimijat Heikkoudet Taloudellisten resurssien niukkuus terveysliikunnan vaikuttavaan toteuttamiseen Hajanainen kuntarakenne Henkilöstöresurssien vähyys (myös 3.sektorin) Uhkat Resurssien kohdentuminen enemmän sairauksien hoitoon kuin niiden ennaltaehkäisyyn Ihmisten liikunta-aktiivisuuden ja arkisekä hyötyliikunnan väheneminen sekä ylipaino-ongelmien lisääntyminen Liikunnallisesti passiivisten henkilöiden vaikea tavoitettavuus Urheilutilojen sisäilmaongelmat Mahdollisuudet Liikuntaneuvonnan tehostamisen kautta terveysliikunnan lisääntyminen Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääntyminen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa Sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen liikuntaan aktivoinnissa Terveydenhuoltolain mukaan kuntien tulee edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia poikkihallinnollisesti sekä yhteistyössä muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa. Terveysliikunta tulisikin nähdä yhtenä keskeisenä osana kuntien strategiaa ja hyvinvointijohtamista. Seurantaa terveysliikunnan toteutumisesta ja vaikutuksista voidaan tehdä kunnan toiminta- ja taloussuunnittelun prosessissa sekä osana hyvinvointikertomustyötä. Mittareina on mahdollista käyttää kuntien ja hyvinvointikuntayhtymän omien selvitysten ja kyselyiden tai kansallisten tiedonkeruiden tuloksia. Alla on joitakin esimerkkejä kuntien tavoitteista ja seurantamahdollisuuksista:

17 Kuntien ja kuntayhtymän tavoite Seuranta Lisätä terveyden kannalta riittävästi liikkuvien määrää tietoa terveysliikunnan määrän ja laadun muutoksista sekä eri ikäryhmien terveydentilasta kuntajohdon tietoutta liikunnan merkityksestä ja vaikutuksesta kuntalaisten terveyteen, tasaarvoon ja osallisuuteen Vahvistaa eri hallinnonalojen yhteistyötä eri toimialojen päätöksentekoa terveysliikunnan edistämiseksi liikunnan osuutta kuntastrategiassa Mahdollistaa eri toimijoiden resurssit liikunnan edellytysten luomiseen liikuntakalenterin kokoaminen liikuntatarjonnasta joka vuosi kuntien omat selvitykset ja kyselyt kuntien toiminta- ja taloussuunnitelmat kuntien hyvinvointikertomukset kuntien terveydenedistämisaktiivisuus (TEA-viisari) kouluterveyskysely (THL) aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK)-tutkimus Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK)- tutkimus Alueellinen terveys ja hyvinvointi (ATH)-tutkimus HEAT- mittari Seuraavissa alaluvuissa (5.1-5.5) ovat seutukunnallisen terveysliikuntasuunnitelmatyöryhmän suositukset ja esimerkkejä terveysliikunnan edistämisestä ja lisäämisestä seutukunnan kunnissa sekä hyvinvointikuntayhtymässä ikäryhmittäin jaoteltuna. Kullekin tavoitteelle on mietitty toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi, vastuutaho(-t) sekä seurantatapoja, joilla tavoitteen täyttymistä voidaan arvioida mahdollisimman konkreettisesti. Suosituksissa on huomioitu valtakunnalliset linjaukset terveysliikunnan edistämiseksi ja lisäämiseksi. Linjaus 1: Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa

18 Linjaus 2: Liikunnan lisääminen elämänkulussa Linjaus 3: Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Linjaus 4: Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa.

19 6.1. Pikkulapset 0-6v Pikkulasten (0-6v) terveysliikunnan edistäminen seutukunnassa TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUTAHO (-tahot) SEURANTA Arjen istumisen vähentäminen koulutetaan päiväkotien opettajia liikkumisen ohjaamiseen Opetustoimi päivähoidon johtaja elämänkulussa tiedotetaan vanhempia liikunnan sekä opettajat lisäämisestä kotona ja päiväkodeissa luoda liikkumista edistävä laaditaan liikuntasuunnitelma Liikuntatoimi ympäristö ja korostaa päiväkotiin joka päivälle liikuntatoimen johtaja arkiliikunnan tärkeyttä (jumppahetket, uimaopetus) lisätään lähiliikuntapaikkoja ja Tekninen toimi poistetaan mahdollisia olemassa olevia arkiliikunnan esteitä teknisen toimen johtaja varmistetaan lähiliikuntapaikkojen esteettömyys ja saavutettavuus: valaistus, lumi, lehdet, jne. Koti vanhemmat Liikunnan lisääminen elämänkulussa lisätä liikkumismahdollisuuksista ja liikuntatapahtumista tiedottamista Lisätä liikunnan pariin ohjausta kerrotaan liikuntamahdollisuuksista motivoidaan liikkumaan kannustetaan lapsia ja vanhempia liikkumaan yhdessä (perheliikunta) annetaan terveysliikuntaneuvontaa vanhemmille ennen lapsen syntymää ja syntymän jälkeen neuvolassa, esim. sydänliiton Neuvokas perhe liikuntavälineiden lainaus- /vaihtotapahtumat 3. Sektori johtohenkilöt Liikkumisen määrä päivähoidossa Lähiliikuntapaikkojen määrä, laatu ja käyttöaste Käyttäjien tyytyväisyys lähiliikuntapaikkoihin liikuntasalien ja paikkojen käyttöaste käyttöön otetun liikunnanohjausmateriaalin määrä työntekijöiden liikuntaneuvontaan käytetyn ajan määrä ja työn dokumentointi terveyspalveluissa järjestettyjen tapahtumien määrä

20 6.2. Lapset ja nuoret 7-17v Lasten ja nuorten (7-17 v) terveysliikunnan edistäminen seutukunnassa TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUTAHO SEURANTA Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa Luoda liikkumista edistävä ympäristö ja korostaa arkiliikunnan tärkeyttä kouluille liikunnalliset välitunnit tuntien pitäminen ulkona tai liikuntatiloissa mahdollisuuksien mukaan liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin koulumatkojen kulkeminen omin voimin tuolittomien tuntien pitäminen mahdollisuuksien mukaan säännölliset jumppa-/ venyttelytuokiot oppituntien sisällä Opetustoimi rehtori, opettajat Koti vanhemmat Vilma- kyselyt vanhempien vartit Liikunnan lisääminen elämänkulussa a) Luoda liikkumista edistävä ympäristö ja korostaa arkiliikunnan tärkeyttä lisätään lähiliikuntapaikkoja ja poistetaan mahdollisia olemassa olevia arkiliikunnan esteitä varmistetaan lähiliikuntapaikkojen esteettömyys ja saavutettavuus pyydetään lapset mukaan suunnittelemaan koulun pihaa kannustetaan liikkumaan koulumatkat pyöräillen tai kävellen varmistetaan kouluteiden ja lapsen turvallisuus Tekninen toimi teknisen toimen johtaja Opetustoimi rehtori ja opettajat koulun turvallisuustyöryhmä Koti vanhemmat tyytyväisyys lähiliikuntapaikkoihin - kysely Vilma- kyselyt Kouluun kävelevien ja pyöräilevien määrä pyöräkypärän käytön määrä

21 b) Tehdä liikkumisesta osa koulun kulttuuria c) Lisätä liikuntamahdollisuuksista ja urheiluseuroista tiedottamista suunnitellaan koulun liikuntapäiviä nuorten kanssa mahdollistetaan oppilaiden toivomia liikuntatunteja (uudet lajit) kouluilla on mahdollisuus tarvittaessa konsultoida soveltavasta liikunnasta oppilaskunnilla on mahdollisuus lisätä liikuntaa koulutiloissa ja kouluajalla kannustetaan liikkumaan välitunneilla järjestetään välituntiliikuttajakoulutusta Liikkuva koulu hankkeiden materiaalien hyödyntäminen kootaan liikuntakalenteri kunnan verkkosivuille: liikuntamahdollisuudet sekä salivuorojen varaus tuodaan urheiluseurat näkyviksi järjestetään perheliikuntatapahtumia ja ryhmiä kaikenikäisille (kodin ja koulun yhteistyö) Opetustoimi rehtori, liikunnan opettajat, opettajat Liikuntatoimi liikunnanohjaajat Kolmas sektori paikallisjärjestöjen johto ja toimijat Liikuntatoimi johtaja, sihteeri Kolmas sektori urheiluseurojen johto ja toimijat Opetustoimi rehtori, liikunnan opettajat Koti vanhemmat kouluterveyskysely: liikunnan osuus Move-fyysisen toimintakyvyn seuranta oppilaille konsultointien määrä järjestettyjen koulutusten määrä hankemateriaalien hankinta ja käyttö toteutunut liikuntakalenteri verkkosivuilla ja sen toimivuus (palautteet) liikuntasalien ja paikkojen käyttöaste Tyytyväisyys lähiliikuntapaikkoihin - kysely Liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan osallistuvien suhteellinen määrä

22 6.3. Työikäiset 18-64v Työikäisten (18-64v) terveysliikunnan edistäminen seutukunnassa TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUTAHO SEURANTA Arkiliikunnan lisääminen ja istumisen vähentäminen Luoda liikkumiseen kannustava ympäristö ja asenteet sekä lisätä työpaikka- ja arkiliikuntaa työpäivän jaksottaminen eri tavoin ( seisomaan nouseminen, taukoliikunta, kävelykokoukset, pieni kävely ennen lounas- ja muita taukoja, portaiden kulkeminen, työpisteet, joissa voi tehdä työtä myös seisten) työpaikoille käyttöön polkupyöriä työmatkaliikunnan tukeminen työpaikoille taukoliikuntavälineitä ja ohjeita liikuntapalveluista tiedottaminen ja markkinointi matalan kynnyksen ryhmät - tarjonnan monipuolistaminen ja lisääminen liikuntaneuvonnan tehostaminen palveluketjun eri osissa esitteitä kaupungin/ kunnan järjestämistä liikuntaryhmistä Työnantajat esimiehet, työyhteisö, jokainen työntekijä tai opiskelija Työnantajat Strategiat Liikuntatoimi Liikuntatoimen johtaja Liikunnan ohjaajat sihteeri Terveystoimi työntekijät työntekijöiden henkilökohtaiset liikunnan seurantakortit työhyvinvointikyselyt liikunnan harrastaminen kysytään kehityskeskusteluissa lehtiartikkelit ja mainokset, esitteet (onko esillä) liikunta puheeksi potilas / asiakaskontakteissa - dokumentointi liikunnan lisääminen elämänkulussa Liikkumista edistävän ympäristön luominen ja liikunnan lisääminen kevyen liikenteen väylien kunto ja esteettömyys kuntien sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen sekä luontoliikuntapaikkojen ylläpito, kunnostus ja saavutettavuus Tekninen toimi johtaja, työntekijät Liikuntatoimi Tyytyväisyys lähiliikunta- ja muihin liikuntapaikkoihin kysely Saapuneet palautteet

23 Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Liikunnallisesti passiivisten työikäisten henkilöiden tavoittaminen Lisätä työttömien henkilöiden fyysistä aktiivisuutta lähiliikuntapaikat; huomioidaan hajaasutusalueilla suunnittelussa monipuolinen liikuntatarjonta ja niiden hintatason pysyminen edullisena liikuntaneuvonnan lisääminen ja yhteistyön tiivistäminen eri tahojen kanssa (Liikkujan apteekki, terveyskioski)? terveydenhuollon ja muissa asiakaskontakteissa otetaan liikunta puheeksi ja otetaan käyttöön liikuntaresepti kunnan verkkosivuille laitetaan sähköinen liikuntapiirakka ja liikuntakalenteri liikuntatarjonnasta sekä yhteisölliset tiedotusalustat kannustimien käyttö: liikuntakortit, liikuntasetelit, muut kannustimet työnantajien taholta työpaikoilla on käytössä suihkutilat kuntotestaukset, mittaukset, liikuntaan motivointi ja kannustus liikuntatiedon saavutettavuus hyödyntämällä mm. tiedotusvälineitä, Internet-sivuja, esitteitä saatavilla vähän tunnettuja liikuntalajeja tehdään näkyviksi Opiskelijoilla on tasavertaiset liikuntamahdollisuudet Liikunta otetaan puheeksi työttömien terveystarkastuksissa Liikuntatoimen johtaja ja ohjaajat Liikuntatoimi Liikuntatoimen johtaja ja ohjaajat, sihteeri Terveydenhuolto Esimiehet Lääkärit, fysioterapeutit, hoitajat Työterveyshuolto Lääkärit, terveydenhoitajat Työpaikat Työnantajat, esimiehet Sivistystoimi oppilaitokset Opiskelijajärjestöt Työttömien yhdistys Liikuntasalien ja paikkojen käyttöaste Yhteistyöneuvottelujen ym. määrä Annettujen liikuntareseptien määrä Toteutunut liikuntakalenteri ja piirakka sekä tiedotusalustat toteutuneiden kannustimien käyttö työpaikoilla suihkutilat toteutuneet liikuntalajien esittelyt ja kokeilut /tapahtumat opiskelijoiden liikuntapalvelujen käyttö puheeksi ottamisen dokumentointi

24 6.4. Ikäihmiset 65+ Ikäihmisten (65+) terveysliikunnan edistäminen seutukunnassa TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUTAHO SEURANTA Arjen istumisen vähentäminen ja liikunnan lisääminen elämänkulussa Tekninen toimi johtaja, esimiehet työntekijät Luoda liikkumista edistävä ympäristö ja korostaa arkiliikunnan merkitystä Lisätä tiedotusta liikuntamahdollisuuksi sta ja taata kaikille mahdollisuus liikuntapalveluihin varmistetaan esteettömät ja kunnossa olevat kevyen liikenteen väylät (valaistus, lumi ym.) varmistetaan toimivat, turvalliset ja esteettömät lähiliikuntapaikat, myös luontoliikuntapaikat ja niiden saavutettavuus penkkejä kävelyreittien varteen senioripuistot ja seniorikuntosalit 65-vuotiaiden neuvolassa tarkempi liikuntakartoitus, liikunta otetaan puheeksi liikuntaresepti käyttöön asiantuntijaluennot eläkeläisten kerhotoimintaan liikuntatuokiot vertaisohjaajakoulutukset (fysioterapia + liikunnanohjaajat, järjestöt, Popli-verkostot) vapaaehtoistoimijoiden käyttäminen esim. ulkoilussa avustamiseen kunnan verkkosivuille liikuntakalenteri ja liikuntapiirakka, liikuntapalveluiden markkinointi monipuoliset liikuntakurssit ja ryhmät myös ikäihmisille liikuntaneuvonnan lisääminen palveissa liikuntaneuvontakoulutusta vanhustyössä työskenteleville monipuolista ohjattua toimintaa palvelutaloihin Terveydenhuolto lääkärit terveydenhoitajat, fysioterapeutit Eläkeläisjärjestöt Liikuntatoimi Liikuntatoimi johtaja, sihteeri liikunnan ohjaajat Sosiaali- ja terveystoimi Kotihoidon johtaja esimiehet työntekijät kuntalaisten ja käyttäjien tyytyväisyys, saapuneet palautteet lähiliikuntapaikkojen käyttöaste toteutunut toimintakykytestaus 65- vuotiailla liikuntareseptien määrä toteutuneet luennot ja koulutukset toteutuneet verkkosivut ja niiden toimivuus liikuntasalien ja palvelujen käyttöaste tyytyväisyys liikuntapalveluihin ikäihmisten toimintakyky ja kotona

25 Liikunnan huomioiminen osana iäkkäiden hoitoa liikuntaohjelmien sisällyttäminen ohjaukseen, neuvontaan sekä hoitosuunnitelmiin laitos- ja asumisyksiköissä ja kotihoidossa ruokapalvelun mukana kotiin liikuntaohjeita 6.5. Erityisryhmät (soveltava liikunta) Soveltavan (erityisryhmien) terveysliikunnan edistäminen seutukunnassa 3.sektori paikallisjärjestöt (palveluasumisessa) pärjääminen TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUTAHO SEURANTA Luoda liikkumista edistävä ympäristö ja taata kaikille liikkumisen mahdollisuudet tasapuolisesti Tekninen toimi johtaja työntekijät korostaa arkiliikunnan merkitystä lisätä erityisryhmien liikuntapalveluja ja soveltavan liikuntaneuvonnan osaamista varmistetaan esteettömät ja kunnossa olevat kevyen liikenteen väylät (valaistus, lumi ym.) varmistetaan toimivat, turvalliset ja esteettömät lähiliikuntapaikat, myös luontoliikuntapaikat ja niiden saavutettavuus kaikille saattajakortin käyttö; mahdollistaa liikuntapalvelujen käytön eri henkilöille ja vammaisryhmille soveltavan liikunnan järjestäminen myös päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa ja laitoksissa kuntouttavien palveluiden järjestäminen soveltavien liikkujan polkujen avulla (potilaasta/ asiakkaasta liikuntapalveluiden käyttäjäksi tai omatoimiseksi liikkujaksi) liikuntaryhmiä erilaisille vammais- / ja erityisryhmille erityisryhmien liikuntakortti käytössä koko seutukunnan alueen ihmisille kuljetusten järjestäminen liikuntapaikoille Liikuntatoimi johtaja erityisryhmien liikunnanohjaajat Opetustoimi ja varhaiskasvatus rehtorit päiväkodin johtaja Sosiaali- ja terveystoimi Esimiehet työntekijät kuntalaisten ja käyttäjien tyytyväisyys, saapuneet palautteet lähiliikuntapaikkojen käyttöaste myönnettyjen saattajakorttien määrä soveltavan liikunnan toteutuminen eri sektoreilla sovellettujen liikuntaryhmien tarjonta ja toteutuminen myönnettyjen erityisryhmien liikuntakorttien määrä

soveltavan liikunnan välineiden lainausmahdollisuus 26

27 7. Terveysliikuntasuunnitelman toimeenpano Tämä seutukunnallinen terveysliikuntasuunnitelma on konkreettinen ja käytännönläheinen työväline seutukunnan kuntien ja kuntayhtymän eri toimijoille lisäämään alueen väestön fyysistä aktiivisuutta ja terveysliikuntaa. Se tukee myös valtakunnallisen terveysliikuntastrategian Muutosta Liikkeellä! (STM 2013) sekä kuntien hyvinvointikertomusten toimeenpanoa. Seutukunnallisen terveysliikuntasuunnitelman tulisi tukea kuntien hyvinvointikertomusten painopistealueiden toimeenpanoa auttamalla pohtimaan mitä kukin toimiala ja sen yksittäiset työntekijät voisivat tehdä väestön fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Toimeenpanoa voi käynnistää mm. siten, että tarkastellaan suunnitelman taulukoita ikäryhmittäin hyvinvointiryhmässä ja vertaamalla niiden sisältämiä esimerkkejä ja suosituksia kunnan jo olemassa oleviin käytäntöihin. Uusien käytäntöjen aloittaminen ei aina vaadi lisää rahaa ja on tärkeää ymmärtää, että kuntalaisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen ymmärretään kaikkien toimialojen tehtäväksi. Arkiliikkumiseen ja liikunnallisiin harrastuksiin soveltuva ympäristö on kuntalaisille myös turvallinen ja viihtyisä. Terveysliikunnan edistämisen tulee olla osa toimivia peruspalveluja ja eri kohderyhmille suunnattuja terveysliikuntapalveluja pitäisi voida saavuttaa helposti ja niiden aloituskynnyksen oltava riittävän matala. Terveysliikunnan edistämisen tulisi sisältyä eri hallintokuntien ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikuntapalveluja tulisi myös toteuttaa poikkihallinnollisen yhteistyön avulla. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että monipuolisen liikkumisen edellytykset huomioidaan kaikessa kaavoituksessa, rakennus- ja saneeraushankkeissa. Tutkimuksen mukaan esim. lapset liikkuvat ohjatuilla leikkikentillä tehokkaammin, joten infrastruktuurilla on suuri merkitys kansanterveyden kannalta (SLL 18/ 2015). Terveysliikuntasuunnitelman tulee sisältyä myös kaupungin strategiseen suunnitelmaan, päätöksentekoon ja toteutukseen. Terveysliikuntasuunnitelmatyöryhmän työskentelyn aikana ryhmä on kokoontunut muutaman kerran laatimaan suunnitelmaa ja lisäksi työryhmän jäsenet ovat kokoontumisten välillä kommentoineet laadittua tekstiä sähköisesti. Kommentteja tekstiin ovat antaneet myös muutamat eri sidosryhmien jäsenet. Valmis terveysliikuntasuunnitelma suosituksineen esitellään seutukunnalliselle terveyden ja hyvinvoinnin johtoryhmälle 10.2.2016, jonka jälkeen voidaan tehdä tarvittavia muutoksia tekstiin ja/ tai kuviin.

28 8. Terveysliikuntasuunnitelman seuranta ja arviointi Terveysliikunnan edistämisen seuranta ja arviointi on tärkeää laadittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Seuranta on järkevää ottaa mukaan ja osaksi kuntien omaa hyvinvointikertomustyötä. Osana hyvinvointikertomusta on luontevaa arvioida esimerkiksi eri-ikäisten fyysisessä aktiivisuudessa tapahtuneita muutoksia tai yhteistyön toteutumista eri toimijoiden kesken terveysliikunta-asioissa. Valtakunnallisten yhteisten mittareiden käyttö helpottaa arviointityötä ja kuntien välisten hyvien käytäntöjen vertailua. Seurannassa käytettävien indikaattoreiden tulisi olla realistisesti mitattavia ja kuvata tosiasioita. Kouluterveyskysely (THL) kokoaa tietoa mm. nuorten elämäntavoista ja hyvinvoinnista. Koululaisten liikunta-aktiivisuuden seurannassa voi käyttää esim. indikaattoria: harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa. Move! on 5. ja 8. luokkien oppilaiden fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä, jonka mittaukset suoritetaan peruskouluissa. Move!-mittari on jo käytettävissä, vaikka virallinen aloitus on vasta vuonna 2016. Move!:n tavoitteena on kannustaa nuoria omaehtoiseen liikkumiseen. HEAT- mittari (Health Economic Assessment Tool) on sähköinen kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötyjen taloudellisen arvioinnin mittari, jota kunta tai muut suuremmat alueet voivat hyödyntää maksutta esim. suunniteltaessa uusia kevyen liikenteen reittejä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää vertailutietoa kuntien sekä koulujen ja oppilaitosten terveydenedistämisaktiivisuudesta kahden vuoden välein. Vertailutietoja voi käyttää kunnallisen päätöksenteon tukena. Tulosten kuvaajana toimii TEA-viisari-verkkopalvelu, jossa voi tarkastella ja vertailla kunnan tai alueen terveydenedistämisaktiivisuutta neljällä eri osa-alueella (perusterveydenhuolto, koulu/ oppilaitokset, liikunta ja kuntajohto). THL:n Alueellinen terveys ja hyvinvointi (ATH)-tutkimus kerää tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista alueittain. Mittaristoa on tarkoitus kehittää pieniäkin kuntia palvelevaksi. Indikaattorina kunnassa voi toimia esim. vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus %. Aikuisväestön (15-64v) terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) tutkimusta on tehty vuosittain jo vuodesta 1978 lähtien (THL) ja siinä on yhtenä osa-alueena liikuntakäyttäytymisen seuranta. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) on vastaavanlainen kysely 65 84- vuotiaille. Näiden molempien tuloksia voi tarkastella vain maakunnittain. ATH:n, AVTK:n ja EVTK:n sekä muiden THL:n tutkimusten tuloksia saa sähköisessä muodossa kunnittain tai alueittain indikaattoripankeista, mm. SotkaNET, Terveytemme ja Hyvinvointikompassa. Terveytemme.fi sivustolla on koottuna tilasto- ja seurantatietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista alueittain ja väestöryhmittäin (mm. ATH- tutkimuksen tulokset).

Liikkumisen ja liikuntaharrastamisen määrää yksilötasolla voidaan seurata yksinkertaisimmillaan liikuntapäiväkirjojen tai liikuntapiirakan avulla. Objektiivisia seurantamittareita ovat tallentavat sykemittarit, askelmittarit tai kiihtyvyysanturit. Henkilökohtaiset mittarit toimivat joidenkin henkilöiden kohdalla hyvin liikuntamotivaation ja liikunnan harrastamisen lisäämiseksi. 29

30 9. Lähdeluettelo Aalto - Nevalainen Päivi: Muutosta liikkeellä. Liikunta & Tiede, Vol. 50, No 4/ 2013, 70-72 Aikio Outi: Lapset liikkuvat ohjatuilla leikkikentillä tehokkaammin. Suomen lääkärilehti 18/ 2015,VSK 70 Avain: neurologinen aikakauslehti 6/ 2015: Teemana liikunta. Duodecim, lääketieteellinen aikakauslehti, Vsk 131, 18 /2015: teema Liikuntalääketiede, 1691-1725. Fogelholm M, Vuori I. & Vasankari T.(toim) 2011: Terveysliikunta. Helsinki. Duodecim. Jallinoja Piia: Kuri ilo vai vimpain- mikä meitä liikuttaa ja passivoi? Liikunta & Tiede 515/ 14, 18-21) Kaaja Susanna: 4x lisää liikettä työpäivään. Työ, terveys, turvallisuus 5/ 2013, 30-32. Kangasniemi Anu & Kauravaara Kati: Toimiiko terveysliikuntasuositus vähän liikkuvien aikuisten kannustimena? Liikunta & Tiede 514/ 14. 25-29. Kauravaara Kati: Jos riisuisit silmälasit, näkisitkö toisin? Liikunnan tuputtamisesta ihmisen lähtökohtien ymmärtämiseen. Liikunta & Tiede Vol. 52 No 2-3/ 15, 33-37. Keskinen Kari L.: Uusi liikuntalaki- ketä se liikuttaa? Liikunta & Tiede, 516 /14, 21 Kivimäki Tarja: Liikettä työpäivään, sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti Tesso 2 / 2015, 30-33. Kolu P., Vasankari T. & Luoto R.2014: Liikkumattomuus ja terveydenhuollon kustannukset. Suomen Lääkärilehti 69 (12), 885-889. Kolu P., Työssä käyvien liikuntaan sijoittaminen on kannattava investointi. Liikunta & Tiede, Vol 52, No 6/ 2015, 4-7 Kysy liikuntaneuvontaa: Reuma, Suomen reumaliiton notkea jäsenlehti 3/ 2015, 39. Liikunta: Käypä hoito.2012. www.kaypahoito.fi Liikuntaa terveydeksi: Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma 2014 Liikunta-asetus 18.12.1998 / 1055. www.finlex.fi Liikuntalaki 18.12.1998/ 1054. www.finlex.fi Liikuntapiirakka.2013.UKK.instituutti. www.ukkinstituutti.fi /liikuntapiirakka Muutosta Liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10. www.stm.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014. Esitys uudesta liikuntalaista. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:14. www.minedu.fi

31 Ora Janne: Luontoäidin tarinointi kuuluu kaikille. Avain 4/ 2015, 30-33. Pohjois-Pohjanmaan shp: Kuntalaiset kuntoon Raahe 24.8.2015- materiaali Raahen kaupunki Liikuntatoimi: Liikuntapalvelut 2014-2015 Teaviisari. www.thl.fi/ teaviisari Tiittanen - Wallenius Ritva: Nyt lapset liikkeelle! Fysi 1/2015, 8. Ukk - instituutti, Terveysliikuntauutiset 2015: Liikkeellä turvallisesti UKK-instituutti, Terveysliikuntauutiset 2011: Liikkumattomuus haasteena Vuori I. 2013: Liikuntaan ohjaaminen kuuluu terveydenhuollon tehtäviin. Suomen Lääkärilehti 68 (23),1755-1756.

32 10. Liitteet Liite 1 Nimetty Terveysliikuntasuunnitelmatyöryhmä: Hyvinvointikuntayhtymästä: Alatalo Minna, hoitotyön johtaja (koollekutsuja, ryhmän puheenjohtaja) Karhunen Erja, fysioterapian osastonhoitaja (työryhmän sihteeri) Pyhäjoelta: Kittilä Risto, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hinkula Titta, liikunnanohjaaja Romppanen Vilja liikunnanohjaaja Raahesta: Kaisto Olli, rehtori Auronen Suvi, liikunnanohjaaja (varalla liikunnanohjaaja Aki Huhtala) Siikajoelta: Äijälä Marko, nuoriso - ja liikuntasihteeri Aitto - Oja Pekka, tekninen johtaja