050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt



Samankaltaiset tiedostot
Nordic SWC käyttäjän opas

Nordic SWC käyttäjän opas

NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

LLF-alue-ennusteen (low level forecast) käyttäjäopas

Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10

Lentosääennusteet ja -varoitukset

SWC kartta Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

Kesäkonvektio. Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

Lentosäähavaintoja. Ilmailijoiden sääilta Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

7.4 Alustan lämpötilaerot

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Kertausvinkkejä lentokauden alkaessa

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus Räyskälä

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Sään erityistilanteet. Timo Erkkilä meteorologi Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassää Helsinki

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L

Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

Vesilläliild<ujan saaopas

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat

Susanna Viljanen

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

5.5 Rajakerros meren yllä

Rannikkomerenkulkuoppi

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä.

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

Östersundomin auringonsäteilyolot


Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

DEE Tuulivoiman perusteet

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

Ryhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

Onnettomuusriskit eri keleillä Suomessa

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, /20

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Maalta puhaltava tuuli kiihtyy meren päällä (kääntyy vähän oikealle), rannikkodivergenssi, laskeva liike.

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

Lataa Nuorten ilmastokirja - Berndt Sundsten. Lataa

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisut

HIIHTOSUUNNISTUSKARTAN KUVAUSOHJEET

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi Kuva: Riku Lumiaro

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Lentosääpalvelut Suomessa

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Napapiirin luontokansio

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Erkki Haapanen Tuulitaito

Lentosääoppia harrasteilmailijoille lisämateriaalia. Lentosääpalvelut Suomessa- opas ja säähaitari

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Mediatiedote säätilojen vaikutuksista taksintilauksiin

5.1 Aikataulu ja reitti

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Hydrologia L4 Sadanta

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Mustavaaran Kaivos Oy Clean Slag projekti KORKEUSTASOJEN TARKASTELU

SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1. SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset

Pro gradu -tutkielma Meteorologia. Ari Sarpila. Ohjaaja: Prof. Hannu Savijärvi. Tarkastajat: FM Tero Lassila, Prof.

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste

Transkriptio:

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus 31.03.2016 NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-, keski- ja yläilman SW-karttoja Valvottu tuote, jos tarpeen niin julkaistaan korjausennusta AMD tai COR 1

NSWC Kartan julkaisu viimeistään 4h ennen otsakeaikaa Karttaa valvotaan mahdollisten korjausten varalta ja sen valvontaaika on -4h +1,5h kartan voimassaoloajasta. NSWC Julkaistaan 6 h välein: 00UTC, 06UTC SMHI/IL 12UTC, 18 UTC IL/SMHI Lentopinnalle 450 saakka Tuulitiedot Ilmatieteenlaitokselta: FL 050, 100, 180, 240, 300, 340 2

NSWC Valvottu tuote, jos tarpeen niin julkaistaan korjausennuste AMD tai COR Teknisen virheen tapauksissa (esim. kirjoitusvirhe), korjausennuste julkaistaan COR-lyhenteellä. NSWC, korjauskriteerit Korjausennuste (AMD) julkaistaan kun: ilmiöistä havaitaan mutta sitä ei ollut ennustettu ennustettua ilmiötä ei enää odoteta esiintyvän SIGMET-kriteerienmukainen ilmiö OBSC, EMBD, FRQ, SQL ja TS tai TS HVYGR SEV TURB, SEV ICE, SEV MTW HVY DS tai SS VA, TC Seuraavat laaja-alaiset ilmiöt : IMC-ilmiöt(esim. utu/sumu, kohtalainen tihku tai lumisade, voimakas vesisade, savu tai tuiskuava lumi) ja/tai matala pilvikorkeus (alle 1000ft) Kohtalainen jäätäminen Kohtalainen turbulenssi OCNL/FRQ/EMBD/OBSC CB/TCU-pilvet, kun niitä ei ole ennustettu 3

Säähaitarissa olevat merkinnät NSWC, Merkitsevän sään rajaus Simpukkaviiva Laaja-alaiset, merkittävät sateet OCNL/FRQ/EMBD/OBSC CB/TCU Kohtalainen tai kova jäätäminen 4

NSWC, Matalat pilvet ja huono näkyvyys IMC-olosuhteet Katkoviivan poikittaiset hakaset osoittavat IMCalueen sisäpuolelle Rajaus tehdään mikäli: Näkyvyys <5000m ja/tai Pilvikorkeus (BKN/OVC) <1000ft Ei käytössä vuoristoisella alueella paikka ilmoitetaan maanpinnan tasolla NSWC, Rintamat Rintamien liikesuunta esitetään nuolella ja liikkeen nopeus solmuina SLW= liikkuu hitaasti, STNR= paikallaan pysyvä 5

Lämmin rintama: kaltevuus 1/100-1/300 Tyypillinen pilvisyys: Ci, Cs, As, NS, St Kylmä rintama kaltevuus 1/50-1/150 Tyypillinen pilvisyys: Cu, Cb tai Ns NSWC, Rintamat 6

NSWC, Solat ja puuskarintama Konvergenssi/pintasola maanpinnalla Voimakas puuskarintama maanpinnalla 7

NSWC, Sola matalammasta paineesta mutka isobaareissa tuuli kääntyy voi liittyä rintamaan Etenkin kesällä kuuropilviä ja/tai ukkospilviä Matalapaineen Nouseva virtaus 8

NSWC, Suihkuvirtaukset Nopeus vähintään 80 solmua akselin kohdalla merkintä // kun: nopeus muuttuu vähintään 20 solmua ja/tai suihkuvirtauksen akselin korkeus muuttuu vähintään 3000ft. Suihkuvirtaukset Sijainti tropopaussinalapuolella, lämpimässä sektorissa Pintarintamaan verrattuna: Lämpimän pintarintaman edellä Kylmän pintarintaman takana 9

NSWC, Turbulenssi Kohtalainen tai kova turbulenssi, sekä CAT että rajakerroksen turbulenssi Rajakerroksen turbulenssin rajaus: violetti katkoviiva Yläilmakehän turbulenssin (CAT) rajaus: harmaa katkoviiva NSWC, Jäätäminen Kohtalainen tai kova jäätäminen Rajaus: simpukkaviiva ja/tai sininen katkoviiva 10

Jäätäminen Vesi nestemuodossa aina mahdollista kun lämpötila <0 C kovimmillaan 0..-15 C myös mahdollista kun lentokoneen runko < 0 C Isot pisarat Silojää (clear/glaze ice) Jäätyminen ei ole välttämättä tasaista Ns, Cu ja Cb-pilvet: 0...-20 C Yleensä voimakkaampi kuin rosojään aiheuttama 11

pieniä pisaroita Alhaiset lämpötilat Pilvipisarat pieniä pisara jäätyy kokonaan osuessaan johonkin pintaan vaaleata/valkoista jäätä Rosojää (rimeice) jää kasvaa osumapinnasta ulospäin Ns-, As-, Ac-, Sc-ja Stpilvet Jäätävä sade, jäätäminen 12

Jäätävä sade, jäätäminen NSWC, Laaja-alaiset, merkittävät sadeilmiöt 13

Lumijyväsiä Snow grain,sg Kylmässä ilmassa Kerrospilvisyys (fg,st, sc) Vastaa tihkusadetta Ylempänä voi esiintyä jäätävää tihkua/sadetta NSWC, Laaja-alaiset näkyvyyttä heikentävät tekijät Utu, sumu, jäätävä sumu Auer, savu, lumituisku Ilmiöt rajataan yleensä myös IMC-olosuhteita kuvaavalla viivalla 14

Rintamasumu Lämmin- tai okluusiorintama Sade alentaa pilven alarajaa sateesta haihtuva vesi lisää kosteutta-> tiivistyy uudelleen Hälveneminen : Siirtyy paikalta rintaman mukana Jäätävä sumu, Freezing fog Koostuu alijäähtyneistä vesipisaroista Lämpötila alle 0 C Nestemäisiä pisaroita -40 C asti 15

NSWC, Vuoristoaallot Merkittävä vuoristoaaltojen esiintyminen merkitään symbolilla ennustettujen vuoristoaaltojen kohdalle Ei vältämättä rajausta 16

NSWC, Korkea- ja matalapaineet Sijainti maanpinnalla ja niiden ennustettu QNH ilmanpaine (hpa) Liikesuunta ilmoitetaan samalla tavoin kuin rintamien liike WKN heikkenevä, INTSF voimistuva, STNR paikallaan pysyvä NSWC, Nollarajan korkeus ilmaistaan alueellisesti ja/tai perustuen ilmamassan lämpötilaan Mikäli nollarajoja on useita eri korkeuksilla, merkitään useita nollarajoja: Ylin nollarajan korkeus Alin nollaraja sekä sen yläpuolella olevan pakkaskerroksen yläraja 0 : SFC nollaraja on maanpinnalla tai vain muutama sata jalkaa maanpinnan yläpuolella tai että lämpötila on pakkasella koko troposfäärissä (ei lainkaan nollarajaa). 17

NSWC, Laaja-alainen kova pintatuuli keskituuli on yli 30 solmua ei rajausta puuskat voivat olla merkittävästi voimakkaampia. NSWC, Meren pintalämpötila ja aallokko Keskimääräinen meren pintalämpötila ( C) Aallonkorkeuden indeksi 18

Merkitsevä aallonkorkeus Aallonkorkeudella tarkoitetaan aallon pohjan ja huipun välistä korkeuseroa Epäsäännöllistä aallokon korkeutta kuvataan merkitsevällä aallonkorkeudella, joka vastaa likipitäen silmin havaittavaa aallonkorkeutta tai syvässä vedessä aaltojen korkeimman kolmanneksen keskiarvoa Mitataan yleisesti merialueilla mittauspoijuilla Vain kovimmilla myrskyillä merkitsevä aallonkorkeus ylittää Suomenlahdella 5 m, Selkämerellä 6,5 m ja Perämerellä 3 m korkein yksittäinen aalto on liki kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden (1,8x) NSWC, Tropopaussin korkeus lentopintoina neljälle alueelle: Pohjois-Ruotsi Pohjois-Suomi Etelä-Ruotsi Etelä-Suomi Viro/Latvia mahdolliset tropopaussin minimit ja maksimit 19

NSWC, Radioaktiivinen aines merkitään päästökohta kartalle RADsymbolilla kartan reunaan lisätään tekstilaatikko RADsymbolilla jossa kerrotaan päästöajankohta, lähdepaikka koordinaatein sekä teksti tarkista SIGMET ja NOTAM-tiedot radioaktiivisesta pilvestä (englanniksi). NSWC, Vulkaaninen tuhka Jos vulkaanista tuhkaa kulkeutuu kartan alueelle, lisätään kartan reunaan tekstilaatikko VA-symbolilla jossa kerrotaan purkauksen tiedot ja teksti tarkista SIGMET, tuhkatiedote, ASHTAM ja NOTAM vulkaanisen tuhkan osalta (englanniksi). 20

NSWC, Muuta Ilmiöiden lisämääreinä voidaan käyttää lyhenteitä: LCA (paikoin) MAR (merellä) COT (rannikolla) LAN (sisämaassa/mantereella) MON (vuoristossa) VAL (laaksoissa) kyseisen ilmiön kattamaa aluetta ei välttämättä rajata Pilvisuvuista ainoastaan TCU-ja CB-pilvet ilmoitetaan, kerrospilvisyys ilmaistaan lyhenteellä LYR (layered) Ei-merkittäviä pilviä ei rajata, mutta niitä voidaan ilmaista kartalla lisätietona joko ala- ja ylärajoineen tai ilman NSWC, CB-ja TCU pilvet ISOL CB/TCU (isolated), yksittäisiä pilviä, kattavuus alle 50% alueesta OCNL CB/TCU (occasional), toisistaan erottuvia pilviä, kattavuus enintään 50-75% alueesta FRQ CB/TCU (frequent), tiheästi esiintyviä tai yhtenäisiä pilviä, kattavuus yli 75% alueesta EMBD CB/TCU (embedded) käytetään lisämääreenä kun CB/TCUpilvet ovat muun pilvimassan seassa OBSC CB/TCU (obscured) käytetään lisämääreenä kun CB/TCUpilvet ovat autereen tai savun peittämiä tai pimeän vuoksi tunnistamattomissa Laaja-alaiset CB/TCU-pilvialueet rajataan ala-ja ylärajoineen merkitsevän sään simpukkaviivalla 21

Esimerkkejä SWC kartasta 22