Pohjola juhli kansanvaltaa Turussa eilen kymmenentuhanfei3in joukoin. Ruissalon kansanpuistossa 15«000 henkilöä kuuntelemassa Skandinavian maista saapuneita juhlapuhujia. Täällä on tänä päivänä pidetty monta hyvää ja lennokasta puhetta. On vakuuttavasti todistettu kansanvallan puolesta. Eivätkä todistajat ole olleet mitään tuntemattomia, maantieltä haalittuja miehiä. Päinvastoin on heillä mitä suurin pätevyys esiintyä tässä asiassa. Hehän tulevat maista, joissa kansanvallalla on pitlsa ikäiset ja lujat juuret. Ja itse he kukin omassa maassaan Ovat siinä asemassa, että he tietävät mitä he puhuvat. Mitäpä voisi tähän enää lisätä Suomen puolesta* Suomihan on tähän asti ollut huomattavasti erilaisessa asemassa. Eihän meillä itsenäisyyskään ole vallan pitkäaikainen - kaksikymmentä vuotta on sitä ke^stänyt - ja tänäkin aikana on tapahtunut monenlaista, mikä ei sainkaan ole ollut omiaan kasvattamaan kansanvaltaista mielialaa vahvemmaksi. Meillä ovat tänä aij^ana hääränneet sekä kommunistit että diktatuurimiehet. Ja oikeistokin on meillä pyrkinyt omalaatuiseen päämäärään, sosialidemokraattien, siis 2/5 osan kansasta, saattamiseksi toisen luokan kansalaisten asemaan. Eipä senvuoksi ole ihmeteltävää, jos maineemme kansanvallan vartijoina ei rajojemme ulkopuolella ole varsin mairitteleva. Ulkona epäillään usein o lojemme vajavuutta ja kysytään, onko Suomi kansanvaltainen maa? Onko täällä selvitetty kommunistien ja diktatuurimiesten hankkeet ja tehty niiden uusiutuminen mahdottomaksi? Onko Suomi ede3 itsenäinen maa vai kulkeeko se jonkun suurvallan vanavedessä ottaen siltä vastaan määräyksiä? Tämmöisiä epäluuloja kytee meihin nähden toisissa maissa ja tämäntapaisia kysymyksiä esitetään* Onko Suomi näinollen oikeutettu esiintymään todistajana kun
on kysymys kansanvallan eduista? Tähän tahtoisin vastata, että jos kukaan,niin j uri Suomi on oikeutetta tässä asiassa esiintymään. Se on oikeastaan aivan kuin kutsuttu kantamaan kortensa kekoon kun keskustellaan siitä, mikä hallitusjärjestelmä on paras. Meillähän on tässä asiassa kokemuksia, jopa varsin runsaassa määrässä. Toisille pohjoismaille on kansanvaltainen hallitusjärjestelmä tullut jotenkin ilmaiseksi, tasaisen kehityksen kautta. Se on tullut nykyiselle polvelle ikäänkuin varakkaalta isältäsaatu perintö, jota voi huolettomana nauttia. Ja tunnettuahan on, etteivät perintörahat koskaan tunnu yhtä arvokkailta kuin itse hankitut - Suomi sitä vastoin on saanut taistella nykyisen asemansa puolesta. Monenlaisten vaiheiden kautta on täällä tämän sukupolven eläessä voitu siirtyä rajattoman itsevaltiuden tilasta todelliseen kansanvaltaiseen järjestelmään. Se on siten itse hankittu ja senvuoksi kaksinverroin arvokasta* Siitä ei senvuoksi myöskään tulla luopumaan. ^alumme säilyttää kansanvaltainen hallitusjärjestelmä on sitä lujempi, kun ajattelemme mitä olisi pantava tilalle, jos siitä haluttaisiin luopua. Se merkitsisi sitä,että tällöin astuttaisiin diktatuurijärjestelmään, kannattamaan sitä toista maailmankatsomusta, joka nykyään kai kialla taistelee itselleen maape* * rää, eräissä maissa tässä pyrkimyksessään onnistuenkin. Mitä on diktatuuri? Mitä siirtyminen siihen merkit/sisi? Diktatuurijärjestelmä ottaa kansalaisilta pois näiden tärkeimmät oikeadet. kansalaisella ei sen vallitessa ole mitään sanomista valtakunnan asioiden hoidossa; niistä päättäminen siirtyy yhden miehen tai pienen ryhmän käsiin. Samalla kansalaiset menet- t ä v f ö W 'oikeudet, joille kansanvaltaisessa maassa annetaan suuri arvo ja merktys. Kosma arvostelua ei voida sallia, ei ole i
olemassa vapaata sanomalehdistöä, ei puhe- eikä kokoontumisvapautta. Puolueet hävitetään, kaikki muut paitsi hallitseva puolue, diktat uri sanoo taistelevansa puoluejärjestelmää ja sen seurausta, puoluehajanaisuutta vastaan. Se tahtoo tehdä kansan yhtenäiset si ja voimakkaaksi. Siinä se näennäisesti onnistuu; ovathan dik- tatuurimaat yhtenäisiä eikä niistä soraääniä kuulu. Mutta millä hinnalla tämä kaikki tapahtuu? Siitähän on meillä. tälli hetkellä runsaasti tuoreita todistuksia. Olemme nähneet minkäla-siksi olot näissä maissa ovat muodostuneet, kansalaiset ovat menettäneet niissä vapautensa, sen ominaisuuden, jota Pohjolan Kansat arvostavat yli kaiken muun. -^rfcxsistä vapaista kansalaisista on tullut miltei orjan asemassa olevia, jotka eivät saa edes ajatella vapaasti, saati tuoda ajatuksiaan julki. Ne pysyvät koossa vain terrorin avulla, Xohdi3taakaeen kansalaisten huomion pois ikävistä sisäisistä oloista niiden täytyy alati «keksiä joku kansanvihollinen N:o 1, jota vastaan kansalaisten viha kohdistetaan. Se on milloin juutalainen, milloin kommunåsti, milloin t^rotskilainen. Be elävät vihan voimalla, alati pidetään kansalaisten huomio vireillä jotakuta sisäistä vihollista kohtaan. Kun tämä ei riitä, tarvitaan myös voimakasta ulkopolitiikkaa, jossa viha kohdistetaan johonkin ulkopuoliseen viholliseen. Tavoiteltu kansallinen voimattomuus viettää täss j. suurimpia riemuvoittojaan. Harjoitetaan diktatuuripolitiikkaa myös ulospäin. Äun tämä ei käy tavallisin keinoin, joudutaan pelaamaan korkeata pokeripeliä, jossa maailman rauha on jationesti veitsen terällä. Viime aikoina vireillä oli t keskustelu tulevasta suursodasta on yksinomaan tästä aiheutunut. Seurauksena on ollut suuri epävarmuus taloudellisessa elämässä samoinkuin kaikkialla käynnissä olevat äärettömät sotavarustelut, jotka näännyttävät kansoja raskailla rasituksilla aivan hyödyttömään tarkoitukseen.
Tämmöiseksi muodostuu kansallinen yhtenäisyys diktatuurimaissa. Siitä muodostuu alituinen sodan vaara ja este kansainväliselle yhteiselämälle. Onko mitään järkeä koota kansa tällä tavalla yhtenäiseksi ja muodostaa sixtä räjähdysaine kansainvälisessä elämässä? Diktatuuri on ijjht ät ilåra tkai su ja ohimenevä ilmiö. Sillä ei pitkäksi aikaa voida auttaa asioita raiteilleen.se organisoi väkivallan ja tappaa täten vähitellen kaiken itsenäisen elämän yhteiskuntaruumiissa. Tämmöisiä draamoja on aikaisemminkin näytelty ihmiskunnan historiassa. Diokletianus ja Konstantin koettivat aikoinaan palauttaa Rooman suurvalta-aseman diktatuurin ja terrorin avulla ja jouduttivat tällä vain valtakunnan häviötä. kansanvallan tie on toinen. Se kin haluaa koota kansat yhtenäisiksi ja vahvoiksi. Se pyrkii kuitenkin tähän päämäärään toisella tavalla. Se vetoaa ihmisten vakaumukseen ja luottaa kasvatuksen voimaan. Se sovitte.ee eri yhteiskuntapiirien kesken eikä väkivaltaisesti hanki etua yhdelle piirille toisten kustannuk- sella. Sen saavuttamat tulokset eivät ehkä aina ole niin nopeita ja äkkinäisiä kuin yhden miehen Käskyn nojalla hankitut, mutta ne ovat sitä pysyväisempiä. Sovittelevan menettelynsä avulla kansanvalta rakentaa rxuhaa ja yhteistuntoa oman kansan keskuudessa.se taasen on välttämätöntä ennenkuin voi toteuttaa paljon vaativamman tehtävän srakentaa rauhaa ja yhteistyötä kansojen kesien. Täten on kansanvalta valtiollisena elämän muotona rauhan- probleemin pysyvän ratkaisun välttämätön edellytys. Meidän tämänpäiväistä juhlatilaisuuttamme on vaativalla nimellä kutsuttu kansanvallan päiväksi. Se voi täydellä oikeudella kantaa tätä ni.ieä. Onhan tämä tavallaan ainutlaatuinen tilaisuus. Täällä on neljä kansanvaltaista kansaa edustettuna ja vieläpä niin pätevällä tavalla kuin hallitustensa jäsenten kautta, joukossa kansallis n politiikan johtajia. Joskin näillä mailla on paljon J it
yhteistä, on niillä huomattavia erikoispiirteitäkin. Varsinkin niiden talous lepää erilaisilla perusteilla.suomelle antaa erikoie leiman sen metsät, jotka vesivoimien ohella muodostavat sen rikkauden lähteen. Ruotsi saa metsiensä ohella runsaista malmikentistään huomattavat tulot. Norjan kansa elää kalastuksesta ja merenkulusta ja Tanskalle muodostaa maanviljelys tärkeimmän elinkeinon. Kaikki ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että haluavat rauhassa kehitt,ä näitä elinkeinojaan pyrkimättä sortamaan tois.aan.kaikki ovat samalla yksimielisiä siitä, että tämän kehityksen täytyy tapahtua kansanvallan pohjalla. Kaikissa on edelleen tällä hetkellä sosialidemokratia mukana maan asiain johdossa, missä yksinään kuten Norjassa, missä taasen yhdessä toisten kansanvaltaisten puolueiden kanssa. Näiden kansojen kesken ei tämän johdosta olekaan mitään vastakohtia, ei taloudellisia eikä valtiollisia. Ne ovat Kaikki rauhan rakentajia. Pohjola onkin tämän johdosta suorastaan erikoisasemassa maailmassa. Tähän seikxcaan on kiinnitetty huomiota muuallakin ja tämän erxkoishuomion Pohjola ansaitseekin. Koettakaapa kuvitella neljää muuta maata - oikeastaan viittä, sillä Islanninkin voi laskea samaanryhmään ku..luvaksi, vaikkei sillä matkan pituuden vuoksi ole tilaisuutta olla täällä edustettuna -, jotka voisivat saada aikaan tämmöisen tilaisuuden. Se olisi suorastaan mahdottomuus viiden diktatuurimaan kesken. Korkeintaan parin tämmöisen valtakunnan päämiehet voivat ankarain varjelu-toimenpiteiden varassa kohdata toisensa ja lausua toisilleen joitakin mitäänsanomattomia kohteliäauuksia. ^uskii^edes neljä yksinomaan porvarillisesti hallittua maata saisivat tämmöisen tilaisuuden aikaan lähettämällä hallitus enoa päämiehiä juhlapuhujiksi. Täten tämä tilaisuus muodostaa jonkinlaisen erilaisten maailmankatsomusten vedenjakajan. Se osoittaa, että kajojen lähatämi-
seksi tarvitaan ennenkaikkea kansanvaltaa, joka sallii ajatusten vapaasti toimia. Vielä parempi, jos tämä lähestyminen voi tapahtua sosialidemokratian turvin, joka on korkein aste kansanvaltaa. Sehän pyrkii toteuttamaan kansanvaltaa sen ihanteellisimmassa muodossa, tarjoten kaikille vapaatta ja tasavertaisuutta, ketään silti sortamatta. Me voimme täällä Suomessa olla iloisia ja tyytyväisiä siitä, että olomme ovat vähitellen muovaanimmeet rauhallisiin uomiin ja että me nykyään voimme tasavertaisina muiden kansanainesten kanssa olla mukana rakentamassa valtakuntamme terveeksi ja vahvaksi. Olemme mukana tässä työssi vilpittömästi haluten kootawja yhtenäistää kansaamme, jotta monien sakupolvien aikana syntynyt juopa saataisiin umpeen luoduksi. Pyrkimyisenämme on samalla kohottaa kansan vähävaraisten piirien asemaa ja siten suorittaa tärkeätä eheyttämistyötä. Näin tehdessämme on meillä mahdo lisuus ottaa oppia pidemmälle ennättäneistä läntisistä naapurimaista, joissa samanlaista työtä on voitu suorittaa jo kauemman aikaa. Siitä syystä onkin ilomme suuri saadessamme kansanvallan merkeissä keskuudessamme nähdä näin suuren määrän tovereitamme näistä naapurimaista, tovereita, jotka tulevat tänne tutustumaan meidän oloihimme ja suusanallisesti kertomaan omista kokemuksistaan. Tämä meidän rintamaosallamme tapahtuva yhteistoiminta on osana siitä pohjoismaisesta yhteistyöstä, jota varsinkin tämän vuosikymmenen aikana on voimakkaasti suoritettu Scandinavian maiden ja Suomen Kesken pyrkimyksellä luoda Pohjolasta yhteisiä suuntaviivoja seuraava kokonaisuus, joka nykyisen maailman myrskyissä voisi tar jota rauhallisen tyyssijan väestöilleen. Työväenpuolueiden taholla tämä yhtestyö on jo ennättänytkin saada vahvan maaperän ja tulevaisuus lupaa yhä parempia tuloksia siitä.
Kohottakaamme yhteinen voimakas eläköön-huuto Pohjolan kansojen kansanvaltaiselle yhteistoiminnalle. + Senjälkeen puhuja lausui ruotsiksi: Arvoisat merentakaiset toverimme f Kun on kysymys kansanvallan asemasta ja sen saavutuksista on Suomi tavallaan erikoisasemassa muihin Pohjolan maihin nähden. Teillä muilla on kansanvalta pitemmän ajan kuluessa vähitellen vakiinnutettu ja saavuttanut lujan aseman. Meillä on historia kulkenut aivan erilaisia teitä. Suomi oli toistasataa vuotta Venäjän vallan alaisuudessa ja on sinä aikana saanut mukautua itsevaltiaan noudattamaan hallitusjärjestelmään. Silloin koetettiin täällä aika ajottain tukahduttaa kaikki vapauden idutkin, Vaikka meillä on ollut yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu parlamentti jo 3o vuotta, ei sillä alkuaikoina ollut sanottavaa vaikutusta tärkeimpien asiain ratkaisuissa. Vasta senjälkeen kuin maamme oli saavuttanut itsenäisyytensä, mikä tapahtui 20 vuotta takaperin, avautui meille mahdollisuus ryhtyä itsenäisen maan tavoin hoitamaan asioitamme. Senkin jälkeen ovat tapahtumat täällä oleet monivaiheijaisernmal kuin naapurimaissamme. Me ole;irae saaneet kokea kansalaissodan, kommunistisen liikkeen ja nen vastavaikutuksen lapuan liikkeen. Kukin niistä on jättänyt jälkiä maan sisäiseen elämään eivätkä varsinkaan kansalaissodan jäljet vieläkään kaikki ole hävinneitä. Tämä ehkä selittää miksi Suomen sisäiset olot toisista maista tulleelle monasti näyttävät niin käsittämättömiltä. Näistä vaikeuksista olemme kuitenkin selviytyneet. Sosialidemokratia on meillä määrätietoisesti pyrkinyt vakiinnuttamaan kansanvaltaista järjestelmää ja on tässä tehtävässään onnistunut. Voimmekin tällä hetkellä vakuuttaa Teille, arvoisat vieraamme, että Suomi taatusti kuuluu kansanvaltaisten maiden rintamaan. Ja kun tämä tulos on tämän sukupolven käymien taistelu en avulla
'3. saavutettu, voitte hyvin ymmärtää, että se on meille kaksinverroin arvokas sekä että tulemme 3iitä jäykästi pitämään kiinni. Minulla oli tilaisuus olla mukana edellisillä kansavallan päivillä Malmössä kolmisen vuotta takaperin. Silloin rohkenin vakuuttaa puheessani, että seuraavana vuonna toimitettavissa eduskuntavaaleissa tulisimme hankkimaan sosialidemokratialla huomattavan vaalivoiton ja senjälkeen lopullisesti likvidoimaan täällä esiin pyrkineen fascistisen liikkeen. Tämän lupauksen olemmekin täyttäneet. Vaalivoittomme vuoden 1936 vaaleissa oli riittävin suuri " takaamaan sisäpolitiikan muutoksen. Sen seurausta on ollut, että sosialidemokraatit täälläkin ovat astuneet hallitukseen ja että Suomi tässäcin suhteessa on liittynyt toisten pohjoismaiden seuraan. Fascistisen liikkeen menestymismahdollisuudet ovat senjälkeen sulaneet olemattomiin. 'Viime aikoina on Pohjoismaiden kesken ollut vilkasta vuorovaikutusta ja niiden kesken on monella alalla pyritty yhteistoimintaan. Meitä työväenliikkeen miehiä ja naisia ilahduttaa todeta että tämä yhteistoiminta näiden maiden työväen kesken on kiinteämp ä kuin millään muulla alalla. Siitä on tämäkin yhteinen juhla kamiina todistuksena. Me iloitsemme siitä, että Te, merentakaiset toverimme, olette saapuneet tänne omin silmin tutustumaan meidän oloihimme ja samalla kertomaan omista saavutuksestanne. Tämmöiset tilaisuudet ovat omiaan suuressa määrin vahvistamaan Pohjolan kansojen yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.