Kari Ekholm vaihtoi paperitehtaalta palveluammattiin S. 8-9

1/2009 Maaliskuu Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 26. vuosikerta 128. numero Harri Helminen avasi Paperiliiton Kymin ja Saimaan Piirien kokouksen Inkeroisissa. S. 10-11 1 Kari Ekholm vaihtoi paperitehtaalta palveluammattiin S. 8-9

pääkirjoitus 1/2009 Paavo Pesonen Taas pettymys Se mikä ei tapa, vahvistaa, kuuluu vanha sanonta. Tämän perusteella kymiläisten pitäisi olla jo aika vahvoja. Niin monta kertaa on viimeisten vuosien aikana työntekijöitä kaltoin kohdeltu. Viimeisin isku oli, kun katteettomat puheet Kymin integraatin täydestä käynnistä vaihtuivat pakkolomautusuhkaan. Uuden talteenottolinjan innoittamina annettiin ymmärtää, että Kymin huippukuntoiselle tehtaalle ohjataan tilauksia muualta, vaikka ajat olisivat vaikeat. Viesti oli selkeä ja siitä ehdittiin jo tehtaalla innostua. Viimein päästäisiin normaaliin työntekoon ja tilanne rauhoittuisi. Taisivat suomalaiset olla väärässä kammarissa kun tilauksia jaettiin. Saksalaiset ja ranskalaiset kai puolustivat kovemmin tilauksiaan kuin suomalaiset virkaveljensä niitä halusivat. Muuten en osaa selittää sitä, että Ranskassa Kymin mittakaavan mukaan melko vaatimattomilla laitteilla olisi paperin teko kannattavampaa. Organisaatio on muuttunut ja kaikki tilaukset ovat yhdessä ämpärissä, josta niitä sitten edullisemmin ja tehokkaimmin toimivalle yksikölle jaetaan. Tuntuu ihmeelliseltä, jos hyvässä kunnossa oleva Kymi ei tässä kilpailussa pärjää. Vai johtuuko kaikki siitä, että Suomessa työntekijän pistäminen kilometritehtaalle on halvempaa? Tästä äkkikäännöksestä tuli mieleen vuoden 2005 joulukuu. Vaikka vanhaa ei kannattaisi muistella, ei varsinkaan tätä asiaa, näen tämän hetkisessä ja silloisissa tapahtumissa samoja piirteitä. Silloin työnantaja esitteli joulukuun alkupuolella henkilöstötyöryhmän kokouksessa henkilötavoitteensa vuodelle 2006. Työntekijöiden kysyessä takuuta mielestään jo tiukaan henkilömäärään oli vastaus, että Kymi etenee oman suunnitelmansa mukaisesti. Emme ole juoksupoikia. Sitten tapahtui jotain. Työntekijöiden edustajat eivät enää saaneet vastauksia kysymyksiinsä. Tammikuussa tulivat uudet madonluvut ja 8.3.2006 tuomio Voikkaan tehtaan ja Kymin PK-7 sulkemisesta. Tuskin tässä nyt sentään ollaan Kymiä sulkemassa. Paperiteollisuudessa vallalla oleva lomautusneuvotteluiden käynti taitaa olla osittain varmistelua. Hyväkuntoisillakin tehtailla täytyy olla valmiina varasuunnitelma, jos tilauksia ei ala kuulua. Toivottavasti tilauskirjat täyttyvät ja lomautuksilla uhkailu päättyy. Joissakin firmoissa on johto lähtenyt mukaan säästötalkoisiin. On luovuttu kuukauden palkasta tai muuten alennettu omaa ansiota yrityksen hyväksi. Ei tällaisilla toimilla yhtiöitä pelasteta. Se on kuitenkin symbolinen ele, jolla johto viestii työntekijöilleen olevansa samassa veneessä heidän kanssaan. Kun kerran otetaan työntekijöiltä pois, ollaan itsekin valmiita luopumaan jostakin. Vielä on olemassa yrityksiä, joissa on yhteiskuntavastuu paikallaan. Nostureita ja trukkeja myyvä ja vuokraava Pekkaniska Oy ei aio lomauttaa tai irtisanoa vuoden 2009 aikana. Jos töitä ei ole, voivat työntekijät mennä työaikana lenkille tai kuntosalille, sanoo yrityksen omistaja Pekka Niska. Onko yksityinen reilumpi? Päätoimittaja: Toimittajat: ISSNO780-5640 Toimitus ja osoite: Paavo Pesonen Jukka Suortanen Koskelankuja 3 Ilkka Kymäläinen 45700 Kuu san kos ki Painopaikka: Kansipaperi: Novatech Gloss 130g/m 2 Korian Kirjapaino Alanko Ky Sisälehdet: Kymprint 100g/m 2 korian.kirjapaino@kymp.net 2

Yt- ja ammattiryhmittelyneuvottelut ovat pitäneet luottamusmiehet kiireisinä Teksti Pasi Untolahti ovat täyttäneet luottamushenkilöiden kalenterit viime YT-neuvottelut aikoina. Vesivoiman puolella työnantajan vähennysesitys koskee kahdeksaa työntekijää yhdestätoista! Perustelut kyseiselle vähennykselle ovat vähintäänkin arveluttavat. Paperi- ja sellutehtaan yt-neuvottelut etenevät ja erilaisia vaihtoehtoja lomautuksille pyritään tätä kirjoittaessani löytämään. Lehden tullessa painosta voivat neuvottelut olla jo saatettu päätökseen. Ammattiryhmittelyn kolmannen vaiheen, henkilökohtaisen osaamisen ja käytettävyyden huomioiminen palkkauksessa, on vielä vaiheessa. Työehtosopimuksen mukaan valmista pitäisi olla maaliskuun loppuun mennessä. Paperitehtaan uudet toimintatavat ja niihin liittyvät henkilöstövähennykset ovat niin ikään olleet esillä. Luottamusmiehet ovat selkeäsanaisesti ja johdonmukaisesti neuvoneet työnantajan edustajia. He ovat varoittaneet työnantajaosapuolta tekemästä kohtalokkaan suuria virheitä määriteltäessä osaamisalueita ja henkilöstömääriä. Toivotaan, että työntekijöiden viisaus tarttuisi työnantajan puseroon. Aikataulu on sama kun ammattiryhmittelyllä. Kelan lainsäädäntö on muuttumassa kevään aikana. Uusi viitehintajärjestelmä tarkoittaa sitä, että Kela korvaa pääsääntöisesti ainoastaan halvimman lääkkeen mukaisesti. Näin ollen sairauskassan lisäetuuspuolelle jää suurempi euromääräinen osuus, koska lääkekorvaus on periaatteessa 100 %. Se nostaa sairauskassamme jo ennestään suuria ja kasvavia lääkekustannuksia. Kassan hallitus seuraa tarkasti kustannusten kehitystä. Se joutuu puuttumaan etuuksien määrään tai vaihtoehtoisesti jäsenmaksun suuruuteen, mikäli näyttää siltä, että menot karkaavat käsistä. Voimme itse vaikuttaa asiaan valitsemalla halvimman vaihtoehtoisen lääkevalmisteen. Jos kalliimman lääkkeen käyttöön on selkeät lääketieteelliset perusteet, on sen hankkiminen luonnollisesti perusteltua. Sairauskassan viime vuoden tulot ja menot olivat tasapainossa. Lääkekustannukset jatkoivat kasvuaan vajaalla kahdellakymmenellä prosentilla.. 3

Sisäsiisti pääluottamusmies Teksti Jorma Timonen Jälleen kerran on noussut esiin tiedottaminen ja sen vaikeus. Meneillään olevissa neuvotteluissa sellun toimintamallien ja ammattiryhmittelyn osalta tietoa saa parhaiten oman alueensa luottamusmieheltä tai pääluotolta. Yt-neuvotteluista ja niiden tuloksista tiedottaa aikanaan pääluottamusmies. Ongelmana on, että jokainen asia elää neuvottelujen edetessä. Se mitä on puhuttu sekä tietyllä tavalla levitetty tehtaalla sen hetkisenä tietona, saattaa seuraavana päivänä olla jo ihan toisissa raameissa. Luottamusmiehet pyrkivät heti tiedottamaan tilanteista, kun ne muuttuvat ja ovat julkaisukelpoisia. Uudet toimintamallit, joita työnantaja on esitellyt neuvotteluissa, perustuvat nykyistä laaja-alaisempiin työtehtäväkokonaisuuksiin. Henkilön käytettävyys ja moniosaaminen nousee koko ajan pinnalle keskusteluissa. Tärkeää olisi kuitenkin muistaa, että meillä on ja tulee aina olemaan töissä henkilöitä, joilla jostain syystä työkyky on rajoittunut. Näiden vajaatyökykyisten sijoittuminen yhä kovenevaan työympäristöön on turvattava. Työnantajan on oltava valmis myös räätälöityihin töihin ja hyväksyttävä se tosiasia, ettei kaikista voi luoda monikäyttörobotteja. Yt-neuvottelut ovat tätä kirjoittaessani siinä asennossa, että etsitään vaihtoehtoja. Tällä hetkellä esille on noussut malli, jossa juhannuksen jälkeen pidettäisi kahden viikon koko integraattia koskeva kesäloma. Tam 37 jatkaisi jaksotellen lomien pitämistä siten, että eri vuorojen lomat olisi pidetty 12. elokuuta mennessä. Pakettiin kuuluisi reilu kuukauden mittainen nelivuorokäynnillä hoidettava pätkä. Tam 15 ja Tam 17 pitäisivät loppuloman sovittujen aikojen mukaisesti. Lisäksi työnantajan esitykseen kuuluu neljää työvuoroa koskeva palkaton jakso, joka koskee myös koko integraattia. Aikoinaan työskennellessäni raaminaulaamolla, kun Kymillä oli PK 9 vihkiäiset, osallistui niihin tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua me työntekijät keräännyimme naulaamon edustalle seuraamaan presidentin saapumista juhlapaikalle. Vähän ennen H-hetkeä saapui ilkeä työnantajan edustaja, joka ilmoitti, ettei profiilimme sovi alueen muuhun maisemointiin. Hän komensi meidät sisätiloihin liukuoven taakse. Kun 15 vuotta sitten aloitin nykyisen työni pääluottamusmiehenä, painottivat sen aikaiset työnantajan edustajat aina sitä, että tehtäviini kuuluu edunvalvonnan lisäksi myös edustaa eri tilaisuuksissa ja kissanristiäisissä väkeä, joka minut on valinnut asioitaan hoitamaan. Johtoryhmän kokouksessa tehtaanjohtajan ilmoittaessa nykyisen presidentin vierailusta paperi- ja sellutehtaalla ajattelin, että jes! Nyt tulee kuitattua korkojen kera edellinen seinän läpi seurailtu vierailu ja oikein rinta rottingilla. Mutta sitten johtaja suoritti pienen lisäyksen ilmoitukseen. Hän totesi yhden pääluottamusmiehen riittävän seurueeseen. Tarinan lopun jo varmaan arvaattekin. Työnantajalle haluaisinkin näin lopuksi todeta minun oppineen jo sisäsiistiksi. Ps. Olisi kuitenkin ollut kiinnostavaa voikkaalaisten nykyisenä pääluottamusmiehenä keskustella valtiojohdon kanssa siitä, miten Voikkaan jälkihoito on voikkaalaisten mielestä hoidettu. 4

Keväinen tervehdys Teksti Tommi Bragge Keväinen tervehdys teille lukijat. Olisi kiva kirjoittaa näin keväällä luonnon ihmeistä ja suunnattoman suurista pilkkisaaliista. Tehtaalla on kuitenkin vaikeat ajat käsillä ja toimenpiteet ovat sen mukaisia. Yt-neuvotteluja on käyty ja toivon mukaan niissä löytyy hyväksyttävä yhteisymmärrys työnantajan kanssa. Aivan poikkeuksellinen ei tilanne Kymillä ole, sillä monilla muilla tehtailla ovat yt-neuvottelut käynnissä tai ne on jo saatu päätökseen. Vaikea tilanne ei rajoitu UPM: ään ja paperiteollisuuteen, vaan koko maailman talous menee nyt käsijarru päällä. Uskoa tulevaan vielä kuitenkin on ja taantuman jälkeen on aina tullut nousukausi. Toivoa vain sopii, että taantuma alkaisi jo kääntyä nousuksi. Rukalle tehdään retki muutaman välivuoden jälkeen yhdessä osasto 85:n kanssa. Ajankohta on 2.-5. huhtikuuta ja paikkoja on vielä vapaana. Omavastuu on 40 joka sisältää kuljetuksen ja aamupalan. Ilmoittautumisia ottaa vastaan Juhani Haapala. Moottoripyörätapahtuma järjestetään tänä kesänä Keuruulla. Lisätietoja kokoontumisajosta sekä kevään ja kesän muista tapahtumista on tuonnempana tässä lehdessä ja tietysti ammattiosaston internetsivuilla osoitteessa www.paperi.fi Eipä muita ihmeitä näin talviloma-ajalle. Pureksimista on näissäkin. Luottamushenkilöiden ja työsuojeluasiamiesten on nyt hyvä aika tarkistaa koulutuksensa taso. Työehtosopimuksen sekä lakien ja asetusten tuntemus helpottavat jokapäiväistä toimintaa edunvalvojana. Vaikka kaikkea ei pystykään muistamaan, saa kursseilta tietoa, mistä apua kannattaa hakea. Kurssiesite on luettavissa toimistolla ja löytyy kätevästi myös Paperiliiton ja Kiljavan Opiston nettisivuilta. Toimintaa osasto järjestää likipitäen entiseen malliin myös vuonna 2009. Toivon jäsenistön osallistuvan järjestettäviin tapahtumiin ja retkiin. Uranpirtin käytön soisi lisääntyvän. Varsinkin talviaikaan vapaita vuorokausia on runsaasti. Ammattiosaston pilkkikisat pidetään 14. maaliskuuta. Perinteen mukaan lähtö ja punnitus tapahtuvat juuri Uranpirtillä. Pilkkikauden ollessa nyt parhaimmillaan muistutan työpaikka-avustuksesta, jota ammattiosasto maksaa maksimissaan 120 / työpaikka. 5

Työsuojeluasiat kuntoon seisokkien aikana Te k s t i J o r m a K u u s e n o k s a Työnopastajakoulutukseen on saatava väkeä huomattavasti lisää. Koulutettu opastaja saa kursseilta kipinän opettaa työt hyvin. Lisäksi hän oppii usein unohtuvan asian kuinka työt tehdään turvallisesti. Lähimmillä esimiehillä on joissakin tapauksissa taipumus laittaa koulutettava ensimmäisen kiinni saamansa oppiin, vaikka esimerkiksi toisessa vuorossa olisi koulutuksen saanut pätevä työnopastaja. Jos kurssitettuja hyviä opastajia on saatavilla riittävästi, ei näin pääse tapahtumaan. Olisi suositeltavaa, että myös useampi kiinnostuisi työsuojelun perusteet -koulutuksesta. Seisokkitilanteissa voisi aivan hyvin järjestää vaikka kevennettyä peruskoulutusta kaikille. Työturvallisuuskorttikoulutus on onneksi lähtenyt jo nyt käyntiin. Viime vuonna vaaratilanneilmoitusten suhteen kehitys on ollut valitettavaa. Niitä tehtiin aiempaa vähemmän. Vuonna 2007 tehtiin 169 vaaratilanneilmoitusta, kun taas vuonna 2008 vain 149. Vaikka väki on vähentynyt, niin kuitenkin tapaturmiin suhteutettuna ilmoituksia olisi pitänyt olla huomattavasti enemmän. Hyvä kehitys katkesi. Ilmeisesti ihmisillä on ollut tilanteesta johtuen muuta ajateltavaa, eikä vaarojen mieltäminen ja niistä ilmoittaminen ole ollut aivan ensimmäisenä mielessä. No, muuta ajeltavaa näyttäisi riittävän jatkossakin. Aikaa olisi kuitenkin uhrattava myös hyvän turvallisuuskulttuurin perustan luomiselle. Luvassa on seisokkeja ja ne pitäisi käyttää hyödyksi. Nyt on laitettava kuntoon jo pitkään hiertäneet perusasiat. Työnopastusohjeet on tehtävä niille työpaikoille, joissa niitä ei vielä ole ja olemassa olevat on saatettava ajan tasalle. Palatakseni viime vuoteen, tapaturmien osalta kehitys oli oikean suuntaista, mutta ei kuitenkaan riittävää. Tapaturmien määrässä oli vain pientä vähennystä. Niitä oli 72 ja vuonna 2007 hiukan yli 80. Ilahduttavampaa oli kuitenkin se, että työtapaturmista johtuvat sairauspäivät lähes puolittuivat. Niitä oli 381 päivää. Olisi mukava nähdä samanlaista kehitystä myös tänä vuonna. Alkuvuoden liukastumiset ovat kuitenkin tuoneet pitkiä sairauslomia. Hankala ja sekava tilanne paperiteollisuudessa tulee vaikuttamaan ainakin ihmisten henkiseen hyvinvointiin. Jatkossa nähdään, kuinka se vaikuttaa sairaspoissaoloihin. Oma valoisa pilkahdus on tässäkin kirjoituksessa. Oikeuteen enimmillään kolmen päivän sairauspoissaoloon omalla ilmoituksella tuntuvat olevan tyytyväisiä sekä työntekijät että työnantajan edustajat. 6

Presidentti Tarja Halonen vieraili Kymillä Te k s t i j a k u v a t P a a v o P e s o n e n Tuotantojohtaja Matti Laaksonen, presidentti Tarja Halonen ja pastamies Tapio Saarinen puhuvat pohjapaperin päällystämisestä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi vierailivat Kymenlaakson maakuntamatkallaan Kymin sellu- ja paperitehtaalla torstaina 26.2.2009. Halosella on hyvä käsitys eri teollisuuden aloista, myös paperiteollisuudesta. Tervetuliaiskatsauksen jälkeen presidenttipari seurueineen katsasti Kymin PK-8:n, päällystyslaitoksen ja uuden talteenottolinjan. Presidentti oli kiinnostunut paperintekoon liittyvästä prosessista ja kyseli yksityiskohtia laitteiden toiminnoista. PK-8:n valvomossa Jukka Gardemeister perehdytti presidentin pohjapaperin valmistuksen saloihin ja esitteli, mitä tietoja eri monitorit ja mittarit välittävät. Presidentin seuruetta kiinnosti mm. se, miten nopeasti paperikone saadaan ratakatkon jälkeen normaaliin tuotantoon. Paperikoneelta seurue siirtyi päällystyslaitokselle. Siellä pastamies Tapio Saarinen selvitti konerullan matkan asiakasrullaksi. Presidenttiä kiinnostivat paperitehtaalla nykyisin työskentelevien ammattinimikkeet ja vastuualueet. Hän tiedusteli myös, onko Kymillä naispuolisia koneenhoitajia ja kuinka paljon naisia ylipäätään Kymillä työskentelee. Paperi- Sellutehtaan johtaja Teuvo Solismaa ja presidentti Tarja Halonen talteenottolinjan valvomossa. Takana Kymin paperitehtaan pääluottamusmies Pasi Untolahti ja tohtori Pentti Arajärvi. tehtaalta siirryttiin Kymin uudelle talteenottolinjalle, jossa välitön keskustelu työntekijöiden kanssa jatkui, mutta jäi aikataulun kiireellisyyden johdosta lyhyeksi. Lehdistötilaisuudessa presidentti Halonen sanoi metsäteollisuuden olevan nykyisessä tilanteessa haastavan alan. - Raaka-aineen saanti ja ammattitaitoinen työvoima eivät yksin riitä, vaan on oltava myös kysyntää. On muistettava, että paperin valmistus ei ole suomalaisten yksinoikeus, sanoi presidentti. Moniin meneillään oleviin paperiteollisuuden yt-neuvotteluihin Halonen toivoi yrityksiltä kärsivällisyyttä ja viisautta päätöksentekoon. Hän sanoo liikkumavaraa olevan, jos niin halutaan ja jos neuvottelut ovat todellisia. Viime päivinä keskustelua herättänyt eläkeiän nostaminen ei nykyisessä työllisyystilanteessa ole presidentin mielestä kannustava vaihtoehto. - Ihmiset eivät pysy työkuntoisina kauemmin eläkeikärajaa nostamalla, sanoi presidentti Tarja Halonen. 7

Petteri Pakkanen vasemmalla, kauppias Arto Rinne ja Kari Ekholm tekevät asiakasläheistä rakennustarvikekauppaa. Paperitehtaalta palveluammattiin Te k s t i j a k u v a t P a a v o P e s o n e n Puutuotteet tuovat edelleen leivän kouvolalaisten Petteri Pakkasen ja Kari Ekholmin pöytään. Palkka ei kuitenkaan enää juokse paperitehtaalta, vaan sahatavaraa ja muita rakennus- ja sisustustarvikkeita myyvästä Talouspuu -nimisestä yrityksestä. Kuusankoskella, nykyisessä Kouvolassa, yrittäjänä toimiva Arto Rinne palkkasi ennakkoluulottomasti entiset paperityöntekijät ja on ollut valintaansa tyytyväinen. Kari Ekholm toimi ennen töiden loppumista kuorimon katkaisulaitoksella sahaajana. Kun 29 vuotta jatkunut kolmivuorotyö loppui, oli hän aloitteellinen ja hakeutui heti keko-koulutukseen, jossa opetettiin henkilöitä myyntityöhön. Varsinaista työttömyysaikaa ei ehtinyt tulla päivääkään. Talouspuu toimi työharjoittelupaikkana kurssin aikana ja koulutuksen loputtua solmittiin työsopimus kesäkuussa 2007. Petteri Pakkanen ehti olla työttömänä neljä kuukautta. - Se oli oma valintani. Halusin hengähtää hiukan ja miettiä, mitä tekisin. Olin aikoinaan mennyt Voikkaalle kesätöihin ja jäänyt sinne. Ammattikoulutusta ei tullut hankittua, sanoo mm. ulkoalueiden kunnossapidossa ja näytepalvelussa työskennellyt Pakkanen. Vuoden 2007 lomituskaudella Pakkanen työskenteli Kymin paperitehtaan arkkileikkaamossa. Lomitustehtävien päätyttyä hän hakeutui samaiselle kurssille, jonka Ekholm oli käynyt jo aikaisemmin. Harjoittelupaikaksi sattui Talouspuu, joka muuttui Pakkasenkin kohdalla vakituiseksi työpaikaksi. Ulko-ovi lähdössä uudelle omistajalle entisten paperimiesten toimesta. ^ 8

Uudelleen työllistymisessä molemmat miehet korostavat oma-aloitteellisuuden merkitystä. Vaikka työttömäksi jääminen on järkytys, ei saa lamaantua. - Oli hyvä, että työvoimaviranomaiset toivat toimipisteensä tehtaalle ja UPM auttoi omalla tavallaan, mutta ainakaan meidän kohdallamme se ei ollut merkittävä tekijä uuden työpaikan löytymisessä. Alkuun oli tietysti helpompi hoitaa asioita, kun työvoimatoimiston palvelupiste oli työpaikalla. Entisten paperimiesten nykyinen ammattinimike on varastomyyjä. Miehet viihtyvät monipuolisessa työssään hyvin. Asiakaspalvelun lisäksi siihen kuuluu varastojen ylläpitoa, saapuvan tavaran vastaanottamista ja lähtevän tavaran lastaamista autoihin. Pakkanen toimii vakituisen trukinkuljettajan varamiehenä. Sahatavaran ja muiden rakennustarvikkeiden purkaminen rekoista sujuu jo hyvin. Ekholm on toistaiseksi tyytynyt kuljettamaan pienempää järjestelytrukkia. Sopeutuminen uuteen työhön on sujunut hyvin. Talouspuun vanhat työntekijät ovat ottaneet uudet työtoverit hyvin vastaan. - Tämä on paperitehtaaseen verrattuna pieni työyhteisö ja täällä on tosi hyvä työilmapiiri. Kaveria jelpataan heti, jos nähdään, että joku on avun tarpeessa, sanoo Ekholm ja Pakkanen jatkaa: Juttu työkavereiden kanssa lentää ja välillä hekotetaan vedet silmissä. Olemme jo ehtineet tutustua myös vakituiseen asiakaskuntaan. Mukavia ihmisiä ovat kaikki. Vertaillessaan entistä ja nykyistä työpaikkaansa löytävät miehet hyviä puolia molemmista. Palkkauksessa palveluala ei toistaiseksi pysty kilpailemaan paperiteollisuuden kanssa, mutta miehet sanovat tulevansa toimeen, onhan veroprosenttikin pienempi. Pitkään vuorotyötä tehnyt Ekholm arvostaa sitä, että saa nyt nukkua yönsä. Hän toteaa myös, että nykyisessä toimessa näkee paremmin oman työnsä tuloksen. Prosessityössä se ei ollut mahdollista, vaan oma käden jälki hukkui suureen kokonaisuuteen. Paperitehdasta ei enää ole ikävä, mutta tietynlainen haikeus on mielessä. - Kyllä siellä oli paljon hyviä tyyppejä, joita ei enää tapaa. Porukka on hajonnut omille teilleen, eikä enää tule pidettyä yhteyttä, toteavat miehet. Paperiteollisuuden nykyinen tilanne huolestuttaa Pakkasta ja Ekholmia. Heistä näyttää siltä, että työttömiä voi tulla vielä paljon lisää, eivätkä voi ymmärtää, miten näin on päässyt käymään. Tavallinen työmies, joka on hoitanut työnsä kunnolla, on joutunut itsestään riippumattomissa asioissa maksumieheksi Kauppias Arto Rinne on aikaisemmin ollut nyt omistamassaan yrityksessä palkollisena lähes kymmenen vuotta. Sen jälkeen hän työskenteli Starkilla ja Puukeskuksessa ja tuntee siten suurien ketjujen ja yksityisen kaupan erilaiset tavat toimia. Suuret ketjut myyvät Rinteen mukaan tuotevalikoimissaan olevia artikkeleita, eikä asiakkaan toiveita välttämättä voida ottaa huomioon. Yksityisen kaupan valttina on joustavuus. Vaikka tuotetta ei olisi varastossa, pyritään se asiakkaalle mahdollisimman nopeasti ja kohtuuhintaan toimittamaan. Rakennustarvikekaupassa on Rinteen mukaan meneillään normaali talvikausi. Kaupankäynti on alkuvuodesta hiljaisempaa, mutta taantuman edessä Rinne ei suostu taipumaan. Hän uskoo asiakkaita riittävän entiseen malliin, kun vuosi etenee. Tällä hetkellä Talouspuussa ei ole määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleviä henkilöitä. Vakituisen henkilökunnan kanssa Rinne ei ole lomauttamisesta puhunut. - Vakituiselle väelle pyrin takaamaan työtä. Tarvitsen ammattitaitoisen henkilökunnan, kun asiakkaat lähtevät taas liikkeelle. Jos kentällä ei silloin ole ammattimiehiä töissä, eivät asiakkaat saa kunnon palvelua, sanoo Rinne. Vuonna 2006 yrittäjäksi ryhtynyt Arto Rinne on hyvillään, että tuli palkanneeksi monien hakijoiden joukosta juuri Pakkasen ja Ekholmin. - Molemmat ovat positiivisella tavalla avoimia ja ulospäin suuntautuvia henkilöitä. Se on palveluammatissa tärkeää. Kari Ekholm näyttää omalla esimerkillään, että kun asenne on kohdallaan, voi varttuneempi henkilö nopeasti oppia uuden ammatin. Omasta halusta siinä on kyse, sanoo Rinne ja lisää vielä: Työhönottotilanteessa ei pitäisi sortua ikärasismiin, vaan hakijan taitojen ja motivaation pitää olla valinnan peruste. Kauppias Rinteen mukaan Talouspuussa tehdään palveluhenkistä ja asiakasläheistä kauppaa. Vaikka suurten ketjujen kanssa kilpailtaessa ei aina voiteta hintavertailussa, joustavuus ja kokonaisedullisuus ovat erikoisliikkeen valtteja. 9

Kymen ja Saimaan Piirien kokoukseen saapui lähes 60 ammattiosastojen edustajaa. Paperiliiton Kymin ja Saimaan piirien edustajat kokoontuivat Inkeroisissa Te k s t i j a k u v a t P a a v o P e s o n e n Kymen ja Saimaan piirien edustajat kokoontuivat helmikuun kuudentena päivänä Inkeroisissa. Tunnelma oli huolestunut. Joka puolelta tulvivat lomautusuutiset vetivät paperiammattiosastojen päättäjien ilmeet vakaviksi. Tilaisuuden avannut Inkeroisten osaston puheenjohtaja Harri Helminen toivoi paperiteollisuudessa päästävän vuosikausia jatkuneen säästämisen ja myllerryksen jälkeen normaaliin toimintaan. Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen toivoi nyt meneillään olevaa hiljaista kautta hyödynnettävän koulutuksessa ja laitteiden kunnostuksessa. Stora Enson Inkeroisten tehtaan paikallisjohtaja Mikko Jokio puolestaan totesi Inkeroisten tehtaan olevan modernissa kunnossa, eikä suuriin investointeihin hänen mukaansa ole lähivuosina tarvetta. - Tehtaan tulevaisuus on kirjapapereissa, jota se pystyy valmistamaan joustavasti asiakkaan toiveitten mukaan, sanoi Jokio. Piirit ja ammattiosastot tärkeässä asemassa Liitovaltuuston puheenjohtaja pääluottamusmies Ilkka Nokelainen sanoo piirien yhteistyön olevan tärkeää juuri vaikeina aikoina. Piirit ja ammattiosastot voisivat Nokelaisen mielestä vaikuttaa yhteiskunnallisesti enemmän olemalla tiiviimmin yhteydessä alueittensa päättäjiin. Liikenneyhteydet ja muut edellytykset olisi saatava kuntoon työpaikkoja menettäneillä paikkakunnilla. Näin voitaisiin houkuteltua uusia työllistäjiä ja saataisi aikaiseksi korvaavaa työtä mm. aikaisemmin paperiteollisuuden palveluksessa olleille henkilöille. Kymin ja Saimaan piirien alue on Nokelaisen mukaan Suomen muihin maakuntiin nähden jäänyt investointeja jaettaessa lapsipuolen asemaan. - Herää kysymys, missä alueen ministerit ja kansanedustajat ovat olleet, kun investointieuroja on hallituksessa ja eduskunnassa jaettu, kritisoi Nokelainen. Lähestyvältä liittokokoukselta Ilkka Nokelainen toivoo reipasta keskustelua siitä, mihin suuntaan Paperiliittoa ohjataan tulevina vuosina. Hän uskoo liiton jatkavan itsenäisenä. Yhteistyötä muiden liittojen kanssa on kuitenkin syytä tiivistää. Seniorit mukana Ensimmäistä kertaa piirien kokouksessa olivat mukana myös senioriedustajat. Pirkko Rinkinen ja Raimo Tarvaskari kertoivat senioritoiminnan Kaukopään osastossa olevan hyvin järjestäytynyttä ja vilkasta. Kokouksia pidetään säännöllisesti, kuten myös luentotilaisuuksia erilaisista ikääntymiseen liittyvistä asioista. Ammattiosastossa on meneillään perinnetietojen keruu entisaikojen tapahtumien tallentamiseksi. Suunnitteilla olevalle Petroskoin matkalle Tarvaskari toivottaa tervetulleiksi myös muiden Kymin ja Saimaan piirien ammattiosastojen veteraanit sekä työikäiset jäsenet. Matkaan liittyvistä yksityiskohdista saa tietoa ja matkalle voi ilmoittautua joko puhelimitse numerossa 0400 736 047 tai sähköpostiosoitteessa raimo.tarvaskari@pp.inet.fi Kuusankosken osasto 19 veteraanijäsen Erkki Mukkila totesi nykyisten veteraanien olleen aikoinaan perustamassa hyvin aktiivisesti toiminutta nuorisojaosta. Mukkila piti sangen värikkään historiakatsauksen menneiden vuosikymmenien tapahtumista. Hän sanoi Kymin ja Saimaan piirien edustajien olleen aikaisemminkin aloitteellisia ja toimineen merkittävässä asemassa mm. liiton hallinnossa. Mukkila toivoo, että nykypäivänä ammattiosastot ja Paperiliitto huomioisivat seniori-ikäisten henkilöiden ryhmät paremmin tukemalla mm. matkajärjestelyitä taloudellisesti. 10

Paljon yhteisiä tapahtumia Kymen ja Saimaan piirien alueyhteistyössä on paljon suunnitelmia vuodelle 2009. Alkukesästä on jo aikaisemmin mainittu Petroskoin matka. Myöhemmin kesällä on tarkoitus järjestää Perhepäivä Tykkimäellä ja alueen golfmestaruudesta pelataan Kuusankoskella. Työsuojeluvaltuutetut kokoontuvat syyskuussa. Järjestelyistä vastaavat Kuusankosken ja Myllykosken osastot. Alueen lomapaikoista, jotka ovat alueen jäsenistön yhteiskäytössä, on tehty esite. Se tullaan julkaisemaan osastojen Internet-sivuilla. Eurooppalaisen paperin tulevaisuus - Metsäteollisuus ei ole katoamassa Euroopasta, sanoo Rainer Häggblom Inkeroisissa pitämässään luennossa. Ekonomi Häggblom pitää Kymin ja Saimaan piirien aluetta vahvana myös jatkossa. Erityisesti hän mainitsee Kuusankosken, Kaukopään ja Kaukaan tehtaat, joita hän nimittää maailmanluokan integraateiksi. Näissä tehtaissa on mm. nykyaikaiset soodakattilat ja ne ovat muutenkin hyvässä kunnossa. Paperiteollisuuden jatkuvuuden kannalta Häggblom pitää riittävän aikaisia investointeja tärkeinä. Rahan on lähdettävä liikkeelle ajoissa, etteivät laitokset pääse liian vanhanaikaisiksi. Häggblom ei ole kunnossapidon ulkoistamisen puolestapuhuja. - Kunnossapitotyöt paperitehtaassa saattavat olla hyvin vaikeita. Hankalat työt on hyvä pitää omissa käsissä. Kun lähdetään tilaamaan palveluita ulkopuolelta, on osaamisen tason arvioiminen hankalaa. Kunnossapidon tehokkuuden laskeminen on vaikeaa, mutta täydessä kuormassa toimiva oma kunnossapito on edullinen, kun osaamisen taso on korkea, sanoo Häggblom. Työpaikkojen vähennykset ja lomautukset uhka Kouvolalle Kouvolan kaupunginvaltuustossa istuva Inkeroisten ammattiosaston puheenjohtaja Harri Helminen sanoo paperiteollisuuden muutoksen vaikuttavan vuodenvaihteessa syntyneen Suur-Kouvolan talouteen. - Yhteisöveroa ei enää kerry ja painetta veroäyrin korottamiseen on jo ennestään. Vaikutus ei jää vain lomauttaviin paperifirmoihin, vaan kerrannaisvaikutus on vähintään luokkaa kolme. Voi sanoa, että paperiteollisuuden tukalalla tilanteella saattaa olla suoria vaikutuksia jopa julkisiin palveluihin, jyrähtää Helminen. Yt-neuvotteluiden yhteydessä työnantaja on monilla paikkakunnilla ehdottanut esim. lomarahoista luopumista. Moinen ehdotus ei Helmistä miellytä. - Jos alamme omalla, jo ansaitulla rahalla ostaa itseämme lomautuksista vapaaksi, olemme väärällä tiellä. On olemassa vaara, että menettelystä tulee käytäntö, jota sovelletaan parempinakin aikoina. Mennään nyt tässä kohtaa työehtosopimuksen ja lakien mukaisesti. Jos tilanne on niin paha, että lomautuksiin ajaudutaan, niin ne on sitten kestettävä. Muunlaisia vaihtoehtoja sekä joustoja lomautusten välttämiseksi uskoisin kyllä löytyvän, sanoo Harri Helminen. Jouko Ahonen ja Harri Helminen haluaisivat lomautusten sijaan koulutusta ja koneiden kunnostusta. 11

Henkilöstö; kustannus vai voimavara? Te k s t i J u h a n i H a a p a l a K u v a P a a v o P e s o n e n Se, mitä Kymi on tänä päivänä, on pitkälti 1980-luvun alun peruja. Tuolloinen uskallus ottaa käyttöön leveät koneet ja tehdä määrätietoista kehitystyötä tuotannon tehokkuuden kanssa on antanut meille sen pohjan, jolla nyt olemme. 1990-luvun lopun suunnitelmat, joilla oli selkeä tavoite ja päämäärä tehtaan kehitykselle sekä investoinneille tulevaisuuteen, ovat vahvistaneet Kymin asemaa. Uuden talteenoton myötä on tuo tunne vahvistunut, vai onko? Missä nyt oikein mennään? Pekka P Rantala pohtii kirjassaan Noususta syöksykierteeseen, että ylisuurien koneiden myötä tullut ylikapasiteetti on vaikea hallita. Isot koneet eivät taivu tuotantosuunnan vaihtoihin ja tehokkuus kääntyy kustannukseksi, kun tilauskanta heikkenee. Vauhtisokeat suunnittelutoimistot, laitetoimittajat ja yritysjohtajat ovat olleet tämän kehityksen takana. Rantalan virhelistalta löytyy myös pääomien ohjaaminen pois Suomesta. Investoinnit ja kehitystyö on unohtunut. Vanha metsäteollisuuden periaate, metsiä ei pidä myydä vaan ostaa, on kvarttaalitalouden huumassa unohtunut. Henkilöstön asema on noussut vain kustannustekijäksi kasvottomien omistajien edessä. Rantala muistuttaa, että henkilöstö on se, joka pelastaa kriisiyhtiön takaisin tuloskuntoon. Kirja ottaa varsin voimakkaasti kantaa suomalaisiin yritysjohtajiin ja heidän toimintatapoihinsa. - Kolmen suuren konsernijohtajan keskinäinen kilpailu on johtanut tämän hetkiseen alennustilaan, Rantala lataa. Rainer Häggblom on myös eräänlainen toisinajattelija metsäteollisuudessa. Hänen lausunnoistaan ollaan montaa mieltä. Pöyry-yhtiön tehtävät ovat vuosien varrella vaihtuneet oman toimiston pyörittämiseen. Häggblomia häiritsee keskustelussa erityisesti se, että lama ja rakennemuutos sotketaan. Ne ovat hänen mielestään kaksi aivan eri asiaa. Paperimarkkinat ovat paikallisia ja jos yksiköt ovat alueellisesti kilpailukykyisiä, niin ne pärjäävät. Suomi on ollut rakennemuutoksen pääalue. Keski- ja Etelä-Euroopassa muutokset ovat olleet vähäisempiä, vaikka siellä tehtaat ovat pieniä ja vanhoja eikä niillä ole tuloksentekokykyä. Häggblomin mielestä on täysin käsittämätöntä, että päätöksiä tehdään yhden kvarttaalin perusteella. Muistetaan, että muutaman vuosi sitten tehtiin Suomessa tuotantoennätys. Häggblom kertoi ajatuksistaan Kymin ja Saimaan paperiväelle Inkeroisissa. Hän on Euroopan suhteen optimistinen ja Itä-Eurooppa luo hänen mielestään mahdollisuuden. Integraatit ovat varmasti kannattavia. Sellu, energia ja paperi on tehokas yhtälö. Painopaperilla pärjää, jos perusasiat ovat kunnossa, mutta hygieniaja pakkausmateriaalit ovat tulevaisuutta. Aasia on kehittyvää aluetta paperimarkkinoilla. Kuitenkin alue on poliittisesti arveluttava ja Kiinan valtion tuki omille teollisuusinvestoinneille vääristää kilpailua. Yhtä arvaamaton on myös Venäjä. Yritysten tulisi löytää oikeat projektit Venäjältä. Häggblomin näkemyksen mukaan nopeakasvuisen puun käyttö raakaaineena tulee lisääntymään jyrkästi. Etelä- Amerikan nopeakasvuista kuitupuuta viljellään ympäristöystävällisesti. Sopimuksien mukaan puuviljelmää vastaava hehtaarimäärä on laitettava suojeluun. Aasian konversiopolitiikan mukaisesti metsät taas hakataan puhtaiksi ja istutetaan uudelleen. Tämä toiminta ei ole ko- 12

vin ympäristöystävällistä. Esimerkiksi hienopaperikoneen rakentaminen Euroopan sijasta Kiinaan nelinkertaistaa hiilidioksidipäästöt. Biodiesel on tulevaisuuden tuote. Jätepuun varaan voidaan Suomeen rakentaa korkeintaan viisi tehdasta. Ensimmäiset saadaan käyntiin vasta 2015. Keskusteluissa on kuitenkin syytä muistaa, että biodieseltehtaiden tuloksentekokyky ei ole samaa luokkaa kuin paperitehtaiden. Niillä ei voida korvata tulosta, joka paperituotannossa menetetään. Biodieseliin tarvitaan voimakasta tuotekehitystä ja on hyvä huomioida myös, että kilpailijoina ovat sellaiset jätit kuin Shell ja Exxon. Lääkkeeksi Häggblom ehdotti kolmen K:n ohjelmaa, kassavirta, koulutus ja kannattavuus. Investoinnin ovat alan elinehto. Koneet ja laitteet tulee pitää kilpailukykyisenä. Koulutuksen suhteen on syytä siirtyä sanoista tekoihin. Se ei voi olla pelkkä juhlapuhe. Lisäksi Häggblom listasi muutamia asioita lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteeksi. Hänen mielestään yritysten tulisi tarkistaa tuotteidensa kustannustasoa. Olisiko syytä keskittyä riittävän hyviin ominaisuuksiin eikä ylipalvella asiakasta. Tuotteiden määrää olisi myös selkeytettävä. Painotuotteiden imagon parantaminen on keskeistä, mutta myyntiä tulisi tarkastella myös kriittisesti. Kuluttajatietous tulisi olla syvällisempää ja hinnoittelu voisi perustua muuhun kuin omakustannushintaan. Monissa kirjoituksissa on nostettu esille koulutus ja kehitys vastapainoksi lomautuksille ja irtisanomisille. Työntekijöiden esitykset kaikuvat usein kuuroille korville ja vaihtoehtoja ei edes punnita. Koulutusasiat ovat monesti suunnittelemattomia, jolloin niiden merkitystä ei oikein ymmärretä ja hyväksytä. Koulutuksen suunnitelmallisuutta on painotettu myös paperin työehtosopimuksessa. Ymmärrän kyllä, että kun tilauskanta on heikko, jotain on tehtävä. Valitettavasti on jäänyt tunne, että mennään sieltä mistä aita on matalin. Nyt näyttää olevan se aika, kun seisokit ja lomautukset tuovat säästöjä satoja tuhansia viikossa. Vuonna 2005 tuli tehtyä mittavat säästöt seitsemän viikon aikana. Eikös sitä voisi ottaa nyt sieltä laarista ja panostaa koulutukseen ja kehitykseen? Rainer Häggblom esitteli Inkeroisissa Kolmen K:n ohjelmansa. Kolmen K:n ohjelma, kassavirta, koulutus ja kannattavuus. Katso linkki: http://paperikone.blogspot.com/ 13

S Ä H K Ö O S A S T O N S I V U T Kriisiajan kunnossapidossa otetaan riskejä Te k s t i J u k k a S i m p u r a Kunnossapidon uusi organisaatio otettiin käyttöön helmikuun alussa. Automaatio-osastolla se tapahtui hieman yskähdellen. Ihmetyttää miksi muutos runnottiin läpi pika-aikataululla. Kaikkia siihen liittyviä asioita ei ehditty sopia etukäteen. Työntekijöille organisaatio toi joitakin siirtoja toisiin käynnissäpitoryhmiin. Työnjohtaja vaihtui monella asentajalla, sillä lähes koko pomojen pakka sekoitettiin uudestaan. Kriisiajan kunnossapitostrategia on otettu käyttöön teknisellä osastolla, Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kehitystyöt jätetään minimiin ja keskitytään vain pakollisiin töihin. Ulkopuolisten toimijoiden käyttö yritetään vähentää minimiin ja oma väki pyritään pitämään 100-prosenttisesti työllistettynä. Kustannussäästöt ovat nyt jopa tärkeämpiä kuin koneiden käyntiasteet! Melko suurella riskillä pelataan, sillä ongelmia ei välttämättä korjata, vaan ne sysätään tulevaisuuteen. Täytyy vain toivoa, että joskus vielä koittaa paremmat ajat ja voidaan palata normaaliin toimintaan. Onneksi näyttää siltä, että pelätty lomautus jää melko lyhyeksi. Tätä kirjoittaessa asia ei kuitenkaan ole vielä lopullisesti päätetty. Osaston syyskokous pidettiin 4.12.2008. Kokouksessa valittiin osaston toimihenkilöt ja luottamusmiehet eri työpisteisiin. Suuria muutoksia ei henkilövalinnoissa tapahtunut. Puheenjohtajana jatkaa Jouni Kontio ja hallitus jatkaa entisellä kokoonpanolla. Osastomme toimihenkilöt kokonaisuudessaan on nähtävissä oheisessa luettelossa. Osaston perinteinen teatterimatka vaihtuu tänä vuonna laivaristeilyksi. Se tullaan järjestämään kevään aikana. Päivämäärän varmistuttua retkestä tullaan tiedottamaan työpisteiden ilmoitustauluilla. Kuusankosken Sähkömiesten Lappalalla sijaitseva kesänviettopaikka on vuodenvaihteessa vihdoin ja viimein vaihtanut omistajaa. Mökkiä hallinnoi nyt uusi yhdistys, joka on nimeltään Lappalan Sähköiset r.y. Kaikki nykyiset ja tulevat osaston 74 jäsenet sekä eläkeläisjäsenet ovat automaattisesti myös uuden yhdistyksen jäseniä ja ovat oikeutettuja käyttämään mökkiä. Mökin avaimia voi tiedustella osaston sihteeriltä Mika Suur-Hamarilta puhelimitse numerosta 050 553 7154 14

S Ä H K Ö O S A S T O N S I V U T Kuusankosken sähkömiehet os. 74 toimihenkilöt v. 2009: Puheenjohtaja: Jouni Kontio puh. 045-675 5504 jnt@sci.fi Sihteeri / Mika Suur-Hamari Taloudenhoitaja puh. 050-553 7154 mika.suur-hamari@solvay.com Osaston hallitus: Kari Tiitinen varalla Tatu Kattelus Janne Kukkonen varalla Kari Metsämuuronen Mikko Laine varalla Pertti Lahtinen Kari Johansson varalla Ari Forsell Vapaa-aika vastaava: Ari Forsell Neuvotteleva luottamusmies: Jukka Simpura varalla Kari Tiitinen puh. 040-516 5011 Työpaikka luottamusmiehet: Hienopaperi: Jukka Simpura varalla Kari Tiitinen Vuorokorjausryhmä ja sellutehdas Janne Kukkonen varalla Mikko Laine 15

Tuure Nyberg oli hyvä neuvottelija ja kotiseuturakas historian tutkija Te k s t i P a a v o P e s o n e n Kirjoittaja on paperiliiton Kuusankosken os. 19 tiedotussihteeri. Kirjoituksessa on käytetty Nybergin perhearkistosta ja Ilmari Jokiselta saatuja tietoja. Vahva kuusankoskelainen vaikuttaja Tuure Nyberg on poissa. Nyberg syntyi Kuusankoskella Naukion työläisasuntoalueella 9.1.1925. Hänen tarmonsa ja osaamisensa ulottui monelle elämänalalle. Nyberg halusi auttaa muita ihmisiä ja hän toteutti periaatettaan vaikuttamalla eri järjestöissä. Parhaassa nuoruusiässä, täytettyään 18 vuotta, Nyberg lähti vapaaehtoisena rintamalle puolustamaan isänmaataan. Sodan loputtua hän jatkoi radistina miinanraivaustehtävissä Suomenlahdella. Sotilaspalvelusta kesti yhteensä 2 vuotta ja 8 kuukautta. Ammattiyhdistystoimintaan Nyberg tuli mukaan vuoden 1946 alussa, jolloin hän liittyi Metallityöväen liittoon ja myöhemmin Paperiliittoon. Nuoren miehen aktiivisuus huomattiin ja luottamustehtävät lisääntyivät nopeasti. Tuure oli konekorjaamon paperiliittolaisten jäsenten neuvottelevana luottamusmiehenä työhuonekunnan perustamisesta 1960-luvun puolivälistä aina vuoteen 1986, jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Ammattiyhdistysliikkeen hajaannuksen jälkeisessä eheyttämisessä Nybergillä oli merkittävä rooli. Nybergiä pidettiin hyvänä neuvottelijana, jota myös työnantajaosapuoli arvosti. Hän paneutui asioihin ja osasi perustella ehdotuksensa. Paperiammattiosasto 19 varapääluottamusmiehenä Nyberg toimi useita vuosia hoitaen pääluottamusmiehen virkaa yhtäjaksoisesti pitkiäkin aikoja. Tuure Nyberg oli uranuurtaja työntekijöiden vapaa-ajan harrastustoiminnan kehittäjänä. Hän järjesti vuonna 1967 ensimmäisen ulkomaille suuntautuvan ryhmämatkan Ruotsiin ja Tanskaan. Vastaavia matkoja Nyberg järjesti kahdenkymmenen vuoden aikana useita. Eksoottisin ja kaukaisin matka tehtiin vuonna 1982 Keksi-Aasiaan historialliselle Silkkitielle. Kunnallispolitiikassa sosialidemokraatteja edustanut Nyberg vaikutti pitkään. Valtuustovuosia kertyi kymmenen. Kuusankosken kotiseutu- ja museolautakunnassa hän oli vuosina 1958 1987 ja toimi lautakunnan puheenjohtajana vuosina 1975 1978. Lautakuntatyöskentelyn jälkeen Nyberg oli vielä vuosina 1989 1992 Kuusankosken kaupunginmuseon johtokunnan puheenjohtaja. Nyberg oli Kuusankoski-seuran perustajajäsen ja seuran puheenjohtaja vuodesta 1994 vuoteen 1996. Seuran kunniajäseneksi hänet nimettiin 1998. Nyberg oli myös aktiivinen sotaveteraani ollen Kuusankosken Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja vuosina 2004 2006. 16

Kuusankosken historian tutkiminen oli kotiseuturakkaalle Tuure Nybergille elämän voima ja lähde. Vuonna 1997 hän oli Kuusankosken historiateosta laatineessa historiatoimikunnassa jäsenenä. Nyberg ehti kirjoittaa kolme Kuusankoskea käsittelevää muistoteosta. Vuonna 2003 valmistui Naukujasta Naukioksi -teos, joka käsitteli Kuusankosken Naukion työläiskylän rakentamista, asuttamista ja yhteisön elämää 1920-luvulta alkaen. Toinen teos, Kuusankosken sankarivainajat 1939 1945, valmistui vuonna 2006. Teoksessa on täydellinen luettelo kaatuneista kuusankoskelaisista. Kolmas teos kertoo vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumista Kuusankoskella. Nybergille on myönnetty ay-toiminnasta Paperiliiton kunniajäsenyys ja kultainen ansiomerkki, SAK:n kultainen ansiomerkki sekä Tasavallan presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun mitali. Hänet palkittiin useilla arvokkailla ansiomerkeillä myös politiikan ja kotiseututyön ansioistaan. Hänelle on myönnetty muun muassa Suomen Kotiseutuliiton korkein ansiomitali, Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin kultainen ansiomerkki, Pro Kuusankoski-mitali sekä Rafael Paasio-mitali. Kuusankosken kaupunki on lähettänyt joulukuussa 2008 tasavallan presidentin kansliaan Kotiseutuneuvos-arvonimihakemuksen. Sitä päätöstä ei Nyberg ole enää kuulemassa. Pitkän päivätyön tehneenä Tuure Nyberg nukkui pois 22.1.2009. Häntä jäivät kaipaamaan Kersti-vaimon, poikien Timon ja Jukan sekä muun perheen lisäksi suuri joukko tuttavia kaikilta elämän aloilta. Tuure Nyberg vaikutti monin tavoin kotiseutunsa historian tallentamiseen. 17

Vuorotyöseminaari Vantaalla Te k s t i Ve l i - M a t t i P y n n ö n e n Aineisto: Christer Hublin, Dynea, Neste Oil ja Arizona Chemicals Vuorotyöseminaari Vantaalla käsitteli pääsääntöisesti työaikamuodon 37 lyhyitä kiertoja, joita tällä hetkellä on käytössä Suomessa. Seminaari onnistui hienosti hyvien luennoitsijoiden ansiosta. Osanottajia oli ympäri Suomea. Lepo on tärkeää riippumatta siitä, minkälainen vuorokalenteri on. Tavallinen unen tarve on noin 7,5 tuntia vuorokaudessa, mutta on myös synnynnäisiä lyhytunisia, jotka tarvitsevat unta ainoastaan noin 5 tuntia. Vastakohtana on pitkäunisia, joiden unen tarve saattaa olla jopa 10 tuntia vuorokaudessa. Normaalia unen tarvetta ei siis ole. Siksi on vaikeaa sanoa, mikä vuorojärjestelmä on paras. Seminaarissa käsiteltiin kahta työaikamuodon 37 lyhyttä kiertoa. Molemmista oli koottu kokemuksia ja niistä löytyi niin hyviä kuin huonojakin puolia. AAIIYY- - - - mallissa työaika on kahdeksan tuntia. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että yleisarvosana kiertoa kohtaan oli kohonnut. Hyvänä puolena on varsinkin unirytmin paraneminen. Se on osaltaan lisännyt mallia kokeilleiden halua siirtyä sen käyttäjiksi. Mallin ei kuitenkaan ole havaittu nostavan vireystasoa eikä toimintakykyä. Myöskään terveydentilassa ei ole havaittu muutoksia. Kiertoa kokeilleet pitävät sitä kevyempänä ja sanovat, että nopean rytmin jaksaa paremmin. Mikään vuoro ei jää päälle. Huonona puolena on pitkien vapaiden puuttuminen. Joillekin kokeiluissa mukana olleille se on tuonut mukanaan uniongelmia, joita ei aikaisemmin ole ollut. AAYY - - - - - - mallissa työaika on 12 tuntia. Kyseinen malli on käytössä mm. Neste Oilin jalostamolla Porvoossa, Dynean Haminan tehtaalla ja sitä käytetään satamissa ja terminaaleissa. Ainakin Nesteellä malliin kuuluu kuukausittain yksi koulutuspäivä. Tutkimus antaa mallista positiivisen yleisvaikutelman. Tulokset ovat molemmilla sukupuolilla ja eri ikäryhmissä samansuuntaiset. 12 tuntista vuoroa tekevät arvostavat sitä, että pitkät vapaajaksot mahdollistavat kouluttautumisen työn ohessa. Tutkimuksissa on todettu sairauspoissaolojen pienentyneen. Heikkouksiakin mallissa on. Kesälomakaudella tuuraukset ovat hankalampia ja joillain työhön paluu kymmenen päivän vapaan jälkeen saattaa olla vaikeaa. Myös työnjohdon tapaaminen on epäsäännöllistä. Vuorojen alkamisajankohdissa on eroja. Kolmivuorotyössä on käytössä ainakin sellaisia malleja, joissa aamuvuorot alkavat klo 6.30, 7.00 tai 8.00 ja muut vuorot vastaavasti kahdeksan tuntia edellisen alkamisesta. Mikä on sitten paras vaihtoehto? Vanha 37 vai uudet lyhyet kierrot vaiko sheemojen alkamisaikojen muuttaminen? 18

Ohessa on Neste Oilin Porvoon jalostamon työvuorojärjestelmä. Siitä selviää työvuorojen ja vapaiden määrä. Vaikka vapaata ensisilmäyksellä näyttää olevan paljon, on vuotuinen työtuntien määrä jokseenkin sama kuin paperiteollisuudessa nykyään. www.turva.fi 2 h+k, 50,5 m 2 Elämä voi tuoda ihmisen eteen pieniä, suuria tai keskikokoisia asioita. Yhtä kaikki, kun vakuutus on oikean kokoinen, sitä tietää olevansa Turvassa. Kysy lisää Turvan palvelupisteestä, Pallokentäntie 4, 45700 Kuusankoski, puh. (05) 864 5500 tai yhteyspäällikkö Soile Korpelaiselta, 040 581 2610. 01019 5110 valtakunnallinen palvelunumero Vakuutuksia mittojen mukaan. 19

Kevät keikkuen tulevi Te k s t i A n r i M ä k y n e n Kaikki hyvin, vai onko? Voi mahoton miten tuo aika menee sukkelaan. Ollaan jo pitkälti kevättä kohti menossa. Luntakin taitaa olla riittävästi perässähiihtäjillekin. Kevään lähestyessä mielikin toisilla virkistyy. Mutta on myös paljon heitä, joilla lama ja masennus pyrkivät ottamaan vallan. On siinä läheisillä pohtimista, kuinka saada synkkyyden suohon uppoamassa oleva vedettyä kuiville. Siinä tarvittaisi ulkopuolisen apua. Usein apua haetaan vasta siinä vaiheessa, kun omat keinot ovat jo vähissä. Taitaa tällaisena aikana kaikki henkistä hyvinvointia hoitava henkilökunta olla ylityöllistettyä. Mutta onko se ihme tällaisen tietotulvahysterian aikana, jolloin joka tuutista tuppaa yt-ilmoituksia sekä lomautus- ja irtisanomisuutisia? Kuuluu tuo taantuma pikkuhiljaa kääntyneen jo lamaksi. Vähemmästäkin herkimmät alkavat oireilla. Työssäjaksamisesta vaahdotaan joka puolella. Miten voisikaan niissä firmoissa, jotka kilpailukykyään parantaakseen joko irtisanovat tai lomauttavat säästösyistä henkilökuntaansa työväestö jaksaa hyvin? Niitä, joita arpa suosi, saavat jäädä töihin ja he joutuvat tekemään saman tuloksen vähemmällä väellä. Aina kun radiossa kerrotaan jonkun firman yt-neuvottelun alkaneen, tekisi mieli tehdä kuten pikkulapset: laittaa kädet korville ja teeskennellä kaiken olevan hyvin. Nyt on onneksi tuo työpaikkakiusaaminen nostettu pöydälle. On se hyvä, kun näistäkin asioista on ruvettu puhumaan. Sitä on pitkään luullut, että me aikuiset olemme jo niin viisastuneita, ettemme kiusaamista harrasta. Taitaa vaan olla niin, että tänä päivänä kiusaamista esiintyy enenevässä määrin. Eihän siitä muuten puhuttaisi. Yksi hyvä esimerkki työpaikka- kiusaamisesta on B Virtanen. Voi toista. Päivästä toiseen B:tä pomotetaan suunnasta jos toisestakin. Joskus käy melkein sääli. Ei riitä, että työpaikalla päsmätään, kotonakin on varsinainen pirttihirmu ja tyrannisoiva jälkikasvu. On siinä miehellä kestämistä. Tuntuu että ihmisten mieliä on runtattu viimeaikoina vain kielteisillä asioilla. Alkaa murkkusanaa käyttäen ihan jäätämään. Kuinkahan se istuisi suomalaisen mielen pirtaan, että antaisi mennä vain ja tekisi kuten eräs iskelmälaulajakin (Tero Vaara). Hän laulaa, että on lakannut huolehtimasta. Kuinkahan sitten kävisi? Tulikohan taas vali-vali ja toistetuksi itseään. Nyt täytyy kaivaa takaraivosta tähän loppuun jotain positiivista. Ähh..Ähh..Yhtenä positiivisena asiana voinen mainita suomalaisen kyvyn nauraa itselleen. Kehaisen tässä käyneeni työporukan kanssa katsomassa Kotkassa ravintola Kairossa Maapalloilua -revyyn. Mikään tajuntaa räjäyttävä korkeakulttuuripläjäys se ei minusta ollut. Irvailipa taas vain suomalaisen luonteen ominaisuuksista. Tuulipuvuista ja hieman pöljähtävistä suomalaisista maailmalla, unohtamatta luonteemme melankoliaa mollisävelmineen kaikkineen. Paitsi että mm. Reijojen Taipale ja Kallio, Satumaa ja Yksinäinen olivat duuriin sovitettuna mielestäni, ei niin mukavaa kuunneltavaa. Mutta kyllä se revyy nauratti paikoitellen kovastikin, vaikka taisi siinä olla talon antimilla osuutensa. Se oli sellainen lamantorjuntavoitto sille illalle. Lisää positiivisuutta elämään varmaan saa jos vanhaa ylös, ulos, ja lenkille käskyä noudattaa! 20