KURSSI PÖRSSI Nro 2. 25.4.2006. 38. vsk. www.porssiry.fi Markku Andersson Pörssiläisen tarina kaupunginjohtajaksi Kauppatieteilijä herättää pelkoa ja inhoa -Humanisti
Pääkirjoitus Ei valintoja ilman kitinää KUVA: TUOMAS REIVINEN Kersa kitisee. On vaikeat ajat kyseessä, pääainevalintojen ja verkostoitumisen aika. Lapseni on kasvanut, se on painavampi, paksumpi ja värikkäämpi kuin vielä vähän aika sitten. Se on entistä kiinnostuneempi kulttuurista ja ympäröivästä maailmasta. Aivan kuten muut murrosikäiset, se kulkee äärilaidoista toiseen. Toisaalta se on kiinnostunut, kuinka humanisti näkee kauppatieteilijän (s. 36), vaikka syvällä sisimmässään tietää kuuluvansa kauppatieteelliseen yhteisöön. Provosointi aiheena kiinnosti sitä jopa niin paljon, että aiheesta piti mennä kysymään aina kaupunginjohtajalta asti - millaista oli opiskella kauppatieteitä 70-luvun radikaalissa ilmapiirissä? (s. 22-25). Verkostoitumisesta ja ketjuuntumisesta lapsi haki mallia kauppojen menestyksekkään historian avulla (s. 18-21). Opetus, joka jäi haaviin verkostoidu kaikin mahdollisin keinoin, sillä reikäisellä verkolla on vaikea kalastaa töitä. Opetus pitää sisällään tärkeän oivalluksen, verkostoitua voi myös täällä Pörssissä. Maisterin paperin saatuaan pörssiläinen työllistyy. Hän odottaa sinun valmistumistasi vain päästäkseen suosittelemaan sinua samaan työpaikkaan. Todellako? Itse asiassa kyllä. Sefen vuonna 2003 tekemän selvityksen mukaan nolla prosenttia meiltä vuonna 2002 valmistuneista oli työttömiä, ainoana kaupallista koulutusta järjestävänä yksikkönä Suomessa. Pääaineenvalinta on kevään vaikein valinta kaikille fukseille, vaikuttaahan se ratkaisevasti kenties koko loppuelämään. Sefen selvityksen mukaan kylterit valitsevat pääaineensa suurimmaksi osaksi kiinnostuksen mukaan, mutta sukupuolieroja syntyy. Miehet hakeutuvat kovempiin aineisiin kuten rahoitukseen. Naiset valitsevat mieluummin esimerkiksi pehmeämmän johtamisen. Tämä näkyy myös keskipalkoissa, sillä naisekonomi saa keskimäärin 12 prosenttia vähemmän palkkaa kuin miesekonomi. Eroja syntyi myös tarkasteltaessa keskiarvopalkkoja eri pääaineiden välillä. Tosin ne olivat pienempiä kuin olisi ehkä voinut olettaa. Laskentatoimen valmistuneet opiskelijat saavat keskimäärin rapiat 100 euroa enemmän palkkaa kuukaudessa kuin johtamisen pääaineeksi valinneet. Lisäksi keskiansioon oli vaikutusta yliopistolla, josta valmistui, tosin erot johtuvat lähinnä alueellisista työmarkkinoista. HKKK:sta valmistuneen palkkakeskiarvo oli 2758 euroa kuukaudessa. Jyväskylästä valmistuneiden palkkapussi jäi keskimääriin 2499 euroon kuukaudessa. Yliopistostamme valmistuneet olivat silti neljänneksi kovapalkkaisin joukko koko selvityksessä. Pääaine kannattaa valita harkitusti, mutta erityisen tarkka kannattaa mielestäni olla sivuaineiden suhteen. Niillä kun jokainen rakentaa oman erityisen pakettinsa työmarkkinoille. Paketti on vaikea rakentaa. Sen sisälle haluaisi jotain kovaa, mutta silti sen tulisi tuntua pehmeältä. Kaiken kukkuraksi se ei saa olla liian suuri eikä liian pieni. Paperi ei saa olla liian värikäs, muttei yksivärinenkään. Siinä on paketoimista kerrakseen. Onneksi Jyväskylän monialainen yliopisto antaa meille loistavat puitteet paketin rakentamiseen. Edes joulupukilta ei voi parempaa toivoa. Ekonomien työttömyysprosentti killuu kahden kolmen prosentin hujakoilla helpotus ja huokaus. On siis oikeastaan aivan sama, mitä aikoo pääaineekseen valita. Töitä osaaville on. Mikä parasta, fuksin kannalta, suuret ikäluokat jäävät aivan kohta oikeasti eläkkeelle. Kitinä siis sikseen ja vappua viettämään. Tommi Skottman Päätoimittaja 2 Pörssikurssi 2 2006
Leffapörssin arvostelussa Ice Age 2 (s. 31) Pörssin edustusjoukkue vei JYY-cupin voiton (s. 14) Pörssikurssi Julkaisija: Pörssi ry PÖRSSIKURSSI Kapitalistisen ilosanoman tuoja 2. Pääkirjoitus 3. Sisällys 4. Puheenjohtajalta 5. Koulutuspolitiikk oulutuspolitiikka 6. Assarilta 7.. Kyllin hyvää TAPAHTUNUTTA: 8. Supersank sankarisitsit arisitsit - Pörssikurssi selvitti sankareiden taustat. Lue ja hämmästy. 9. Oraakkeli 10. Tahk ahkon excu 11.. NESU:n kevätseminaari 12. Rinnerieha 14. JYY-cup 15. Pietarin excur cursio 16. Miltä se tuntuu? Valmistuminen 18. 8. Pörssik ssikur urssi sukeltaa: Kauppaketjut - Kovaa peliä vähittäiskaupassa. 22. Kohtaamise ohtaamiset: Markku Andersson -Kaupunginjohtaja muistelee pörssiläisyyttään ja katsoo tulevaisuuteen. 26. Pörssiläinen haaveilee 28. Vieraalla maalla: Ameriikan yhdysvallat 29. Hämmästyttää ja kummastuttaa: Hurja muodonmuutos VIIHDE: 30. Leffapör fapörssi: ssi: Geishan muistelmat ja Ice Age 2 32. Teatt eatteri: eri: Tuntematon sotilas 33. Kirja-arvost ostelu: Tuomas Vimma, Toinen 34. Vastakk astakkainase ainasett ttelun aika: a: Boomi ry vs. Pörssi ry 35. Puheenvuor vuoro: o: Miika Lipiäinen 36. Vieraskynä: Pelkoa ja inhoa Agorassa - Humanisti marssi taloustieteelliseen tiedekuntaan ja pakeni juosten. 37.. Keski-Suomen ekonomit 38. Paat aatos, Lainat Päätoimittaja: Tommi Skottman puh. 0408275781 tiedotus@porssiry.fi Yhteystiedot: Pörssi ry Pl 35 40351 JYVÄSKYLÄ puh. 014-2602969 Taitto: Tuomas Reivinen puh. 0408377805 taitto@porssiry.fi Paino: Kirjapaino Ässä Oy, Vaajakoski Ilmestyminen: 5 kertaa vuodessa Nro 1: vko 9. Nro 2: vko16. Nro 3: vko 31. Nro 4: vko 43. Nro 5: vko 50. (Nro 3. nimi Kylterikurssi, painos 200 kpl) Ilmoitusmyynti: Olli Turunen puh. 0456330809 olli.turunen@porssiry.fi Ilmoitushinnat: Aukeama 200,- 1 sivu 150,- ½ sivu 100,- ¼ sivu 50,- Toisto 2 x ½ sivua 150,- Painos: 300 kpl, Kannet värilliset, sisällys mustavalkoinen Pörssikurssi 2 2006 3
Puheenjohtajalta Melkein toivoisi, että töitä ei löytyisikään. Saisi löhöillä sohvalla huutamassa kurkku suorana tuomarille, joka varmastikin televisioruudun läpi kuulee kaikki ala-arvoiset solvaukset mitä sylki suuhuni tuo. Odotus KUVA: TUOMAS REIVINEN Taas on se aika vuodesta, kun olo on kuin uitetulla koiralla, koska jokakeväiset loskakelit ovat kukoistuksessaan. Lähes kaikki odottavat aurinkoa, lämpöä ja lomaa. Tosin se kesä, jota kaikki odottavat, ei yleensä ole meille opiskelijoille mitään lomaa. Kesä on aikaa, jolloin opiskelijat ahertavat suurella vaivalla hankituissa kesätöissään yöt ja päivät. Yksi syy hikihatussa ahertamiseen, ainakin joillakin, on se, että kesällä tienatut rahat riittäisivät syksyn ja talven opiskelijarientoihin. Tämä on ainakin minulla päällimmäinen syy siihen, että jaksan ajoittain tehdä jopa kahta työtä. Ihannetilannehan olisi se, että työtä tehdään sen mielekkyyden vuoksi, mutta ainakaan omalla kohdallani se ei päde. Kuulun niihin taloustieteiden opiskelijoihin, jotka eivät ole onnistuneet saamaan töitä omalta alaltaan, vaan tahkoavat kesästä toiseen teollisuuden tai muun ns. duunarityön parissa. Allekirjoittaneelle ainakaan tämä, kesän odotus, ei ole yhtä juhlaa. Se on erittäin stressaavaa ja piinaavaa aikaa. Sillä työhakemuksia tulee täytettyä suhteellisen suuri määrä ja vastaukset niihin ovat jo niin surullisen kuuluisat valitettavasti valintamme ei osunut teidän kohdalle -viestit. Kuulostaa hieman synkältä, mutta ei hätää, sillä luovuttaminenhan ei kuulu nuorten isänmaantoivojen sanavarastoon. Ei muuta kuin silmä kovana tarkkailemaan kymmenien eri rekrytointikanavien ilmoituksia. Asia, mitä kesässä odotan innolla, on se että pääsen ruohokentälle kirmaamaan pallon perässä hampaat tuulessa hulmuten. Sen lisäksi, että pääsen itse pelaamaan jalkapalloa, tulee televisiosta vielä tuutin täydeltä pelejä Saksan MMkisoista. Melkein toivoisi, että töitä ei löytyisikään. Saisi löhöillä sohvalla huutamassa kurkku suorana tuomarille, joka varmastikin televisioruudun läpi kuulee kaikki alaarvoiset solvaukset mitä sylki suuhuni tuo. Kuten kuvasta näkyy ja puheesta kuuluu, niin olen suhteellisen innokas jalkapalloilija. Minulle ja niin monelle muulle sielunveljelle ja -siskolle kesä tulee jälleen olemaan ikimuistoinen. Kuten lähes kaikki muutkin, Pörssikin odottaa kesää. Kesää kohti mentäessä Pörssin aktiivinen toiminta hieman hiljenee, mutta vain räjähtääkseen taas syksyllä täyteen loistoonsa. Jokaisen, jopa Pörssin on ladattava akkuja aurinkoisina kesäpäivinä, jotta virtaa riittää läpi pimeiden syysiltojen. Ennen kuin toiminta kuitenkaan kokonaan hiljenee, on luvassa todella hienon ja onnistuneen kevään kruunajaiset eli vappusitsit ja vappupiknik. Nämä perinteiset ja niin suositut tapahtumat keräävät vielä kerran, ennen alkavaa kesälomaa, iloisen jäsenistömme yhteen juhlimaan. Näihin juhliin liittyy kuitenkin pieni haikeus. Yhteen hitsautuneet kaveriporukat tuppaavat hajoamaan kesän ajaksi, mutta tämän pilven hopeareunus on se, että syksyllä jälleennäkemisen riemu on sanoinkuvaamaton. Kaikki odottavat loskakelien loppumista, auringonpaistetta ja terassi-iltapäiviä kavereiden seurassa. En tiedä johtuuko se lämpimästä kevätauringosta vai Pörssin Pietarin excursiosta, että minulla on tietty kutina. Kutina siitä, että on aika paljastaa salainen intohimoni eli loppuun hieman lyriikkaa Kansa kesää odottaa, nuoret terassille jonottaa. Vappuna tulee sitsit, jossa vähissä ei ole vitsit. Seuraavaksi mennään Harjulle, aiheutetaan kauhua vanhoille. Pörssin laulut siellä raikaa, ihmiset jo lomalle kaipaa. Syöty kun on piknik-eväät, kruunattu on hieno kevät. Marko Mattila 4 Pörssikurssi 2 2006
Koulutuspolitiikka Unelmien kesä kultaa unohtumattoman vuoden KUVA: TUOMAS REIVINEN Moi! Kurssit alkaa olla jo loppu. Kato moro! No joo, mutta matikan peruskurssin uusinta ois vielä. Se on kyl hanurista, meillä oli onneks viime vuonna ihan hyvä ope onneks. Teillä oli vissiin ongelmia? Todellakin. Se on vaan lyhyen matikan opiskelijoille liikaa. Kyllä sä sen uusinnan klaaraat. Mites sun kuviot muuten, ootko valinnut jo pääaineen? Pitää käydä kuuntelee nää infot, tosiaan mä lähdin ihan nollasta. Oon ajattelut tota markkinointii, se on ilmeisesti aika suosittuu, mut yrittäjyyskin ois ihan jees. Pitäis vielä käydä pari kurssii tekee, ku ne kirjaa niitä opintoja sitä pääainehakua varten vielä toukokuun loppuun asti. Okei, mä oon jo silloin tekee kesäduunia mun kotona. Saa nähdä miten jaksaa asua vanhempien luona. No kai sitä, kun on päivät duunissa ja saa vielä safkatkin. Mihin duuniin sä meet? Golfkentälle caddiemasteriks, ihan mukavaa hommaa, tosin ei ihan alan hommaa, mut saa siinä vähän harjoitusta myyntityöstä ja hyviä suhteita. Varmasti. Mä taas opiskelen kesän, saa nähdä jaksaako suorittaa mitään. Jos toi matikka menis läpi, niin tulis joku 100 opintopistettä. No toivottavasti Kelan tädit kattoo sormien läpi ja saat pitää kesätukes, en oo kuullu vielä kenenkään narahtavan. Duunipaikka ei tosiaan natsannu, kun mä lähdin tutoriks ja ois pitäny olla syyskuukin töissä. Mut tutorointihan on kivaa, ajat uudet pörssiläiset sisään. Aina on kiva tutustua uusiin ihmisiin ja auttaa uusia opiskelijoita. Mut joudun feidaa ne työt. Ei olis kiinnostanu kyllä Rolloon lähtö, mä joudun asuu kesän vielä tuolla Pentagonissa. Toisaalta vuokrahan on halpa, mut haluisin jo keskustaan. Vaasankatu olis optimaalinen paikka. No sit kun mä kohta valmistun, niin pääset mun kämppään. Mä aloitan gradun syksyllä, pääsen tekee sitä toimeksantona. Sä vedät hyvin, neljässsä vuodessa paprut pois. No joo näitä ikuisii opiskelijoita näkyy liikaa, ei onneks taloustieteessä, lähinnä humanistikavereita. Harmittaa ehkä tosin, että jätin noi hallitushommat sivu suun. Tosin oon ollut kyl muuten vähän taustapiruna, kuten valmennuskurssissa. Toivotaan, että Jyväskylä ei mee yhteishakuun ja oma pääsykoe säilyy, niin ei pääse muut valmennuskurssifirmat haaskalle. Nyt pitää lähtee vielä viimeistelee semmaa. Sit rupeen fiilistelee kesää ja tulevia rusketusrajoja. Mäkin taidan opiskella sit tuolla Lounaispuistossa ja Tuomionjärven rantsulla. Niin mä teen sit paluun vasta syyskuun lopulla, ehtii käärii enemmän massii töistä. Mä hommaan uusia tuttavuuksia. Ja saan uusien tyttöjen puhelinnumeroita. No niin, kyllä mä tiesin sun hyvät motiivit tutoriks. Rusketus kuntoon ja hommiin. Mikä on tän vuoden kesäbiisi? En tiedä kesäbiisistä, mut toivon, että joku golddigger vie sun säästämät kesätuet ja tutorpalkkiot. Tykkään kyllä kovasti noista Kanye Westistä, sehän tulee Pori Jazziin. Sen biisejä kun fiilistelee aamulla ennen tenttiä, niin menee aina putkeen. Mä laitan Tiktakin Ympyräälevyn soimaan ja vitosia paukkuu. Mut mä meen nyt, jos ei muuten niin nähään viimeistään Korkkausristeilyllä. Mä voin säästää sullekin parit numerot... Limanen äijä! Moro! Hannu Vehniäinen Pörssikurssi 2 2006 5
Assarilta Onko kukaan teistä miettinyt, minkä takia naapurimaastamme Ruotsista tuntuu tulevan jatkuvalla syötöllä menestyviä kauppaketjuja, jotka leviävät influenssaviruksen vauhdilla ympäri maailmaa? Mikä on, kun ei onnistu? Jos tuote on hyvä, niin kyllä se myy itse itsensä, ei tässä nyt mitään markkinointia tarvita, kovaa myyntityötä me tarvitaan, eihän meillä ole aikaa tuhlata mainosten tuhertamiseen, töitä meidän täytyy tehdä. Kuulostaako tutulta? Näitä kommentteja voi yhä kuulla monissa suomalaisissa yrityksissä. Onhan niissä toki osa totuuttakin, yrityksellä täytyy olla hyvä tuote ja se tulee saada myytyä. Lisäksi, usein saa lukea lehdistä tai kuulee uutisissa nurinaa siitä, että hyvät suomalaiset yritykset, joilla on hyvät tuotteet myydään kiihtyvällä tahdilla ulkomaisille tahoille, ja aivan liian halvalla. Pääsääntöisesti suomalaisyritykset ovatkin aliarvostettuja, joiden arvo on jäänyt laahaamaan kansainvälisesti alhaiselle tasolle vaikka hyvistä ja kilpailukykyisistä tuotteista ei ole puutetta. Suomalaisyritysten ongelma ei olekaan tuotekehityksessä tai hyvien liikeideoiden puutteessa, vaan niiden kaupallistamisessa. Onko kukaan teistä miettinyt, minkä takia naapurimaastamme Ruotsista tuntuu tulevan jatkuvalla syötöllä menestyviä kauppaketjuja, jotka leviävät influenssaviruksen vauhdilla ympäri maailmaa? Näistä Suomessakin toimii ainakin Ikea, Hennes & Mauritz, KappAhl, WMdata, Starckjohann, Nordea, Spar, Bonnier, Securitas, Arctia, Electrolux, jne., listaa voisi jatkaa vaikka koko sivun verran. Minä myönnän joskus miettiväni, että missä ovat ne Suomalaiset Eurooppaa ja globaaleja markkinoita valtaavat kauppaketjut. Suomihan on maailman kilpailukykyisin maa, eikö tämän pitäisi siten olla oivallinen yrityshautomo, josta nousisi globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä yhtenä virtana. Taidoissako vika? Suomalaisten yritysten ongelma on siinä, etteivät ne tuo itseään riittävästi esille, kerro itsestään ja hieman kehukin omia tuotteitaan. Ongelmat linkittyvät siten yritysten markkinointiin, erityisesti markkinointiviestintään. Ei haluta, ei osata, eikä ehkä uskalleta markkinoida ja tuoda omaa yritystä ja omia tuotteita esille riittävän voimakkaasti, jotta voitaisiin menestyä kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla. Eihän se tosin mikään yllätys ole, Suomalaisethan ovat tunnetusti vaatimattomia, jotka eivät itseään kehu. Mutta kun ilman sitä, itsensä mainostamista ja esilletuomista, ei pysty menestymään globaaleilla yhä kovemmin kilpailluilla markkinoilla. Oli sitten kyse yritys- tai kuluttaja-asiakkaista, niin tuotteita, joita ei tunneta riittävän hyvin ja joista ei ole selkeitä mielikuvia, on vaikea saada kaupaksi, ainakaan tuotteen arvolle sopivalla hinnalla. Jos tuote on kerta hyvä, niin miksei me olla siitä kuultu mitään, olisikohan siinä sittenkin jotain vikaa ajatusmalli toimii usein ostopäätöstä tehtäessä. Tämä on juuri se syy, minkä takia markkinointiin panostaminen on avaintekijä erinomaisen ja erityisesti ei-niin-erinomaisen tuotteen kaupallistamisessa. Mitä paremmin tuote tunnetaan, mitä enemmän siihen liitetään positiivisia mielikuvia, sitä helpompi se on myydä ja sitä parempi hinta siitä saadaan. Lisäksi hyvän tunnettavuuden ja positiivisten mielikuvien kautta voidaan luoda kilpailuetua, joka kestää selvästi paremmin kilpailun kuin tuotteen tekniset ominaisuudet. Edes hyvä tuote ei myy itse itseään, jonkun täytyy levittää tietoa tuotteesta ja kertoa, miksi se kannattaisi ostaa. Juha Munnukka Kirjoittaja on markkinoinnin yliassistentti 6 Pörssikurssi 2 2006
Kyllin hyvää JOUNI VUORINEN Kylteriyhdyshenkilö SEFE / Jyväskylän yliopisto jouni.vuorinen@sefe.fi 050 5454 848 KUVA: TUOMAS REIVINEN SEFEn palvelut eivät lomaile Niin on jälleen aika rientänyt, että tämäkin lukuvuosi vetää viimeisiään, ja pitkään odotettu kesä häämöttää jo edessä. Kesä tuo monille mukanaan kesätyöt, ja suurin osa tämänkin lehden lukijoista tulee viettämään seuraavat lähikuukaudet erinäisten kesätöiden parissa. Kesäduuneihin liittyen on hyvä muistaa muutama tärkeä palvelu, joita SEFEn opiskelijajäsenyys sinulle suo. Paitsi, että SEFE valvoo etujasi lakkaamatta myös kesän, voi seuraavista palvelusta olla sinulle juuri tänä kesänä tuntuvaa hyötyä: 1. Työsuhde- ja palkkaneuvonta. Toivottavasti olet käynyt kurkkaamassa ainakin SEFEn kesäpalkkasuositukset? Löydät ne SEFEn nettisivuilta tai edellisestä Pörssikurssista. Jos jokin muu työsuhdeasia askarruttaa tai palkkauksessa on jotain ihmeellistä (usein esim. lomapalkkojen suhteen on kysymyksiä), apu on saatavilla SEFEstä. Ilmaiseksi tietenkin. 2. Lakimiespalvelut. Täydellisessä maailmassa et tietenkään tarvitse tätä liiton palvelua, mutta jos työsuhteessasi, palkan tai jonkin muun osalta, koet itsesi väärin kohdelluksi eikä asia selviä esimiehellesi puhumalla, voit aina ottaa yhteyttä SEFEen, vaikka sitten varmistaaksesi ettei sinua ole viilattu linssiin. Palvelun käyttö on kaikille SEFEn jäsenille tietenkin maksutonta. 3. IAET-kassa. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä: en voi kyllin painokkaasti ilmaista, että kassaan kannattaa liittyä. Jos siis teet töitä (kesällä tai muuten) 18 tuntia viikossa ja työssäoloehto sitä kautta täyttyy, suosittelen lämpimästi kassaan liittymistä osoitteessa: www.sefe.fi --> Kylteri --> Liity jäseneksi Täytä lomake alaosaa myöten (et tarvitse välttämättä opiskelijajäsennumeroasi), jonka jälkeen kotiisi lähetetään lasku kassan vuosimaksusta, 45 euroa. Oltuasi em. kaltaisissa töissä 43 kalenteriviikkoa, olet oikeutettu saamaan valmistuttuasi ansiosidonnaista päivärahaa. Vielä kertauksena: voit liittyä, kun teet 18 tuntia viikossa töitä. Kassan jäsenyys maksaa 45 euroa vuodessa, ja voit kerryttää työssäoloaikaasi koko opiskeluajan eri duuneissakin. Kun viikkoja on kasassa 43, saat korkeampaa päivärahaa, jos sattuu käymään niin ettei valmistuminen heti tuokaan tullessaan töitä. Esimerkiksi 1600 euron kuukausiansiolla laskettuna ansiosidonnainen päiväraha lapsettomalle henkilölle on n. 962 euroa kuukaudessa, kun ilman kassan jäsenyyttä oleva henkilö joutuu tyytymään 505 euroon. Vuotuiset 45 eurot maksavat siis itsensä takaisin jo ensimmäisenä kuukautena. Kannattaa siis ihan oikeasti liittyä! Aurinkoista ja rentouttavaa kesää toivottaen, Jouni-kylli Pörssikurssi 2 2006 7
TAPAHTUNUTTA Supersankari-sitsit 1.3.2006 Giggling Marlin TEKSTI: PIRITA HILTUNEN & TOMMI SKOTTMAN KUVAT: TUOMAS REIVINEN Joskus supersankarikin voi töppäillä, silloin lehdistön kannattaa harkita sensuuria sankareiden maineen vaalimiseksi. Niinpä PK sensuroi illan sankariteot ja tyytyi selvittämään supersankarien mitä ihmeellisimpiä taustoja. Apua etsittiin nettitietosanakirja Wikipediasta. Zorro : Populaarikulttuurissa Zorro on fiktiivisen Don Diego Vegan salanimi. Zorro taisteli tavallisten kansalaisten asialla valtiovaltaa ja valloittajia vastaan. Zorro-tarinat sijoitetaan 1800-luvun loppuun, espanjalaisten hallitsemaan Meksikoon, tai oikeammin nykyiseen Kaliforniaan Zorro on taitava miekkailija ja piiskan käyttäjä. Vanhemmissa tarinoissa hän kantoi myös pistoolia. Gaius Julius Caesar (13. heinäkuuta 100 eaa. 15. maaliskuuta 44 eaa.) oli roomalainen valtiomies, sotilas ja kirjailija. Hän valloitti Gallian Rooman valtakunnalle ja oli ensimmäinen roomalainen joka yritti valloittaa Britannian. Caesar aloitti ja voitti kansalaissodan, jonka jälkeen hänestä tuli valtakunnan kiistaton johtaja. Robin Hood: On länsimaisen tarinaperinteen yksi tunnetuimpia hahmoja. Tarun mukaan Robin Hood oli Sherwoodin metsissä, Nottinghamin kaupungin läheisyydessä, elävä lainsuojaton ja taitava jousimies, joka varasti rikkailta ja antoi köyhille. Alkuperäiset kansantarut eivät viittaa millään tavalla siihen, että Robin Hood olisi jakanut ryöstösaalistaan köyhille tai olisi ollut erityisen taitava jousen käyttäjä. Teräsmies: Syntyi toisessa aurinkokunnassa Kryptonplaneetalla ja hän sai vanhemmiltaan Jor-Eliltä ja Laralta nimen Kal-El. Hänen isänsä Jor-El oli planeetan johtavia tiedemiehiä saaden selville, että Krypton planeettaa uhkasi ketjureaktio mikä johtaisi sen tuhoon. Juuri ennen planeetan räjähtämistä Kal lähetettiin vauvana turvaan Maahan. Batman: On todellisuudessa miljardööri Bruce Wayne, joka asuu kuvitteellisessa Gotham Cityssä. Waynen vanhemmat ammuttiin tämän silmien edessä, kun hän oli vielä pieni poika. Tämän jälkeen hän on vannonut kostavansa kaikille maailman rikollisille. Hän pukeutuu lepakkomaiseen asuun ja käyttää mittavaa omaisuuttaan rakentaakseen itselleen apuvälineitä, joilla hän taistelee niin normaaleja rikollisia, kuin Gothamin mielisairaita superrikollisia vastaan. Batman pitää itseään hyvässä kunnossa urheilemalla ja hallitsee myös joitakin taistelulajeja. 8 Pörssikurssi 2 2006
Jos sinulla on kysyttävää elämästä, maailman kaikkeudesta tai kaikesta, voit lähettää omat kysymyksesi Oraakkelille osoitteeseen oraakkeli@porssiry.fi. Vastaukset julkaistaan seuraavassa Pörssikurssissa. Perinteiset Oraakkeli Hyvä Oraakkeli, mieleeni tupsahti jälleen yksi aatos, onko todellakin totta, että kana on yleisin munaeläimemme? Hei Kaktus, kanaa pidetään usein erheellisesti yleisimpänä munaeläimenämme, sillä usein unohdetaan että munaeläimen käsitteeseen voidaan liittää kaikki munalliset sekä munia elääkseen käyttävät eliöt. Tässä valossa yleisin munaeläimemme on otus nimeltä lätkäjätkä. Näitä esiintyy päivisin jäähallien läheisyydessä sekä iltaisin kaupungin ravintoloissa. Erityisiä tuntomerkkejä on lähes poikkeuksetta nuuskasta pullottava ylähuuli sekä mahdollisesti puuttuvat hampaat. Monesti nämä eliöt elävät monimutkaisessa symbioosissa munahaukkojen kanssa, ja ei ole ollenkaan tavatonta nähdä näitä kahta lajia yhdessä. Käytökseltään molemmat iloiset otukset ovat enimmäkseen harmittomia. Muumipappa: On Muumipeikon isä ja Muumimamman mies. Muumipapalla on väsymätön luonne ja hänellä on vaiherikas nuoruus. Nykyisin hän on asettunut ja ottanut paikkansa perheen vastuuntuntoisena isänä. Välillä Pappa keksii mitä höppänämpiä ideoita, mutta on silti viisas, tunnollinen ja rakastava Pappa. Muumipappalla on yleensä aina päässään musta silinterihattu sekä joskus mukanaan kävelykeppi. Markku Uusipaavalniemi (keskellä): Syntynyt. 23. marraskuuta 1966 Karkkilassa, Suomessa, on suomalainen curling-pelaaja, joka toimii oman joukkueensa kapteenina. Hän on myös toiminut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen maajoukkueen kapteenina lähes kaikissa arvokilpailuissa. Uusipaavalniemi omistaa 90 prosenttia Oulunkylän curling-hallia hallinnoivan yrityksen osakkeista. Hänellä on vaimo ja kolme lasta. Uusipaavalniemi on 187 senttimetriä pitkä ja painaa 95 kiloa. Ja sitten olen menettänyt jo paritkin yöunet miettien, että kun tulee maailmanloppu niin katkeavatko sähköt ennen kuin ihmiset kuolevat? Hyvä kaktus, monet ihmiset miettivät maailmanloppua, mutta ainakaan sähköjen suhteen sinun ei kannata huolestua. Olkiluotoon rakennettava viides ydinvoimala turvaa sähköntuotannon myös tulevaisuuden yllättävissä sähköntarpeissa, joten saat tukkasi käherrettyä myös maailmanlopun tullessa. Kiitos jo etukäteen mahdollisista vastauksista, -Kaktus Moikkista Oraakkeli, kuule, kerrohan miksi kaikki mukavat miehet kuorsaavat? Ärsyttää tosi paljon...! Mukavien miehien kuorsaaminen ei johdu heidän mukavuudestaan vaan pikemminkin päinvastoin heidän mukavuus johtuu kuorsaamisesta, sillä sikeästi ja levollisesti nukkuneet miehet ovat myös hereillään miellyttävämpiä käytökseltään. Sinun tulisi ehdottomasti löytää tasapaino kuorsaamisen ja mukavuuden välillä tai hyväksyttävä fakta että kuorsaaminen on loppujenlopuksi huippuseksikästä. Ja sitten vielä toinen juttu, mikä on todellakin enemmän kuin rasittavaa. Osaatko sanoa, että miksi aina kun on juonut kossua niin seuraavana aamuna on pakarat jumissa?!?! -Kaktus Hyvä Kaktus, on hyvä että käännyit puoleeni tässäkin asiassa, sillä kossu on juoma johon pitää suhtautua suurella hartaudella ja kunnioituksella, muuten ihmiskeho saattaa tehdä hylkimisreaktioita tätä juomaa kohtaan. Pakaroiden jumiutuminen johtuu siitä kossu sisältää vedyn ja hiilen välisiä kemiallisia yhdisteitä jotka saavat elimistön toimimaan paremmin. Varsinkin naisilla tähän liittyy pepun heiluttelua tanssilattialla, koska koko ruumiin ja sielun energia pakkautuu pakaroihin. Tästä johtuu myös seuraavan aamun jumiutuminen, sillä illan mittaan pepun kautta purkautuu valtavat määrät energiaa, joka osaltaan vaikuttaa myös lihaksiin. Hei! Jatkoa edellisen palstan Mirkun tekemään kysymykseen ruohosta, sen vihreydestä ja aidoista. Auttaisiko asiaan jos joku kävisi pystyttämässä peilin aidan toiselle puolelle? Silloin vihreyden pitäisi näyttää samalta molemmin puolin aitaa? Nimim. Cowboy Hei Cowboy, ehdottamasi peiliratkaisu on raikas ja mielenkiintoinen, mutta ei kuitenkaan käytännössä toimiva, sillä tällöinhän ei todellisuudessa nähdä toiselle puolelle aitaa. Kyseessä on siis puhtaasti rakennettu illuusio tasaisesta vihreydestä, joka ei pidemmällä aikavälillä ole kestävä, sillä ihmismieli suhtautuu Pörssikurssi hyvin epäilevästi 2 2006 erinäisiin 9 tasapäistämispyrkimyksiin. Parhainta on siis vaan tutkia rauhassa eri aitoja ja nauttia kaikista vihreän sävyistä.
TAPAHTUNUTTA Tahkon excu 19. 22.3.2006 KUVA: ILARI ORAVA Tahkolle suunnattiin sunnuntaina varhain ja kelikin oli meille mitä parhain. Kohteena viimevuotiseen tapaan oli Alppitalo joka jälleen oli loistavan majoituksemme valo. Niin fiiliksissä oli vpj reissustamme ettei askelmia löytänyt portaistamme. Tuloksena oli muljahtanut nilkka kipuun piti ottaa useampikin kaljatilkka. Jälkeen saunan ja juomapelien suuntasimme pulkkamäkeen temmeltäen. Laskumme taisi olla turvallisuusriski sillä vauhti korkeuksiin saakka iski. Takaisin päästiin kuitenkin mökille ja bileitä jatkettiin yön pimeille tunneille. TEKSTI: KATRI HAAKANA KUVA: TUOMAS UUSIHAKALA KUVA: ILARI ORAVA Maanantai oli varsinainen rinnepäivä ei mieltä kohdannut huolenkaan häivä. Mikko vaeltajatiimille nuotiokahvit keitti vaikka kodalle olikin vähän liian pitkä reitti. Sillä matkan varrelle jäi Katjan mielikuvitusystävä Heikki loppui hänen kohdaltaan tylysti leikki. Yön pulkkamäessä oli aika yhteislähtöjen eikä onneksi ollut taaskaan vuoro ruumiiden. Tosin Sefe-mies hajotti Pörssin ufot hän korvannee aiheuttamansa tuhot? Koska mylykkyy oli kielletty liikennemerkein otimme ne mukaamme omistajien elkein. Tiistaina käytiin nauttimassa lämmöstä porealtaan ehkä saatoimme nauttia myös muutaman maltaan. Kylpylä virkisti sopivasti mielemme joten pystyyn toogabileet pistimme. Juomapeliä oli jos jonkinlaista ja jakajalla tahti sen mukaista. Tiia, Tiia; Katri, Katri olivat niin voimalla mukana kyseisessä pelissä että useat mustelmat löysivät paikkansa reisissä. Myös Damonin Matt oli mukana menossa ja tavisten kanssa aivan samanlaisessa kenossa. Loistava päätös saatiin taas reissulle aikaan liittyyköhän se jotenkin excujen taikaan? Keskiviikkona lähdettiin kotia kohti univaje monen ajatusta johti. Kiitos taasen kaikille reissusta mahtavasta ei tietoa arjesta irrottautumisesta paremmasta! 10 Pörssikurssi 2 2006
NESU kevätseminaari Turku & Tampere TEKSTI: KATRI HAAKANA KUVAT: PETRA SUNDSTRÖM Järjestäjät kohottivat illan päätteeksi graalinmaljan, joka koostui jokaisen kaupungin tuomasta pullolahjoituksesta. NESU (Nordiska Ekonomie Studerandes Union)-conference ulkoisti itsensä aikavälille 12. 19.2.2006 ja teemana oli High performance through outsourcing. Siinä ohella jokaisen semman kattoteemana toimii What happens in a conference, stays in a conference. Sovitaan siis, että ainoastaan em. teema on hävittänyt muistini epäilyttävien tapahtumien osalta viikon ajalta Ulkoistin itseni Matkakeskukselle pirteänä kuin peipponen sunnuntaiaamuna klo 3.42 ja lähdin ottamaan selvää, mistä nesulaiset on tehty. Suomen porukka kokoontui Turkuun, josta lähdimme Amorellalla kohti Tukholmaa. Sieltä poimimme mukaamme ulkkariystävät ja illallistimme buffetissa. Porukkamme koostui suomalaisista, tanskalaisista, islantilaisista ja joukossa oli myös yksi latvialainen. Äkkiä huomasi, että porukka on hyvinkin railakasta, ja menoa hillitäksemme otimme mummontohvelit, jos toisetkin. Maanantaina korkkasimme ensimmäiset luennot, jotka kaikki koskettelivat ulkoistamista eri näkökulmista. Luennot olivat hyvin mielenkiintoisia ja opimme paljon uutta, kuten: smallest ones in Finland are actually quite big. Maanantai-iltana siirryimme Rymättylän maisemiin viettämään Finnish eveningiä mökille. Vuorossa oli siis sitsit nesulaiseen malliin joten laulu raikui monilla kielillä ja viina maistui kielillä siinä sivussa Sitsien jälkeen porukka oli tavalliseen tapaan irti jotkut saattoivat löytää rakkauden, toiset pahanolon mutta niistähän minä en muista mitään Tiistaiaamuna hitaimmat herääjät saivat tuntea Viperin nahoissaan. Aamupalan jälkeen lähdimme kohti Tamperetta. Näsinneulassa vierailtuamme majoitimme kapsäkkimme loppuviikoksi Omenahotellille. Kaupunki tuli tutuksi City Runilla, jonka aikana ratkoimme ryhmittäin rasteja ympäri kaupunkia. Ilta päättyi karaokeen Killingissä - ryhmällemme osui arvonnassa biisi Raw hide, jonka tunteella tulkitsimme. Keskiviikkona luentojen jälkeen ohjelmassa luki socializing with local students at Boomilaakso. Hmm etkoilimme siis Bolassa, josta siirryimme abi-bileisiin Sokeriin hmm Jännää. Kyllä. Torstaina kävimme Nordealla aamupalalla ja luentojen ja maakokousten jälkeen Bola tarjosi saunaa, pelejä sekä leffan. Perjantain odotetuin hetki oli Nordic eveningin alku. Sitsijoukkoomme liittyi nesulaisia myös muualta Suomesta. Villejä bileitä jatkettiin pikkutunneille saakka. Lauantaina oli ohjelmasta muuten vapaapäivä, mutta illan kruunasi gaalaillallinen, jossa ei kursailtu ruoan eikä varsinkaan juoman suhteen. Järjestäjät kohottivat illan päätteeksi graalinmaljan, joka koostui jokaisen kaupungin tuomasta pullolahjoituksesta. Viimeisenä päivänä oli vuorossa sillis, josta haikein mielin lähdettiin koteja kohti. Ensi-semmalaisena voin kertoa, että viihdyin äärimmäisen hyvin ja näin ollen voin suositella semma- ja nesu meininkiä ylipäätään kaikille muillekin. Tarinointi lienee hyvä päättää konferenssin teemalauseeseen: Paska semma. Pörssikurssi 2 2006 11
Rinnerieha Kylterit rinteessä TAPAHTUNUTTA TEKSTI: PEKKA KÄRKKÄINEN & PETRA HALONEN KUVAT: TUOMAS REIVINEN & AVUSTAJA Aika: 13.20 Paikka: Mattilanniemi Sää: Aurinkoinen, houkutteleva Motto: Kaksin aina kaunihimpi Bussikuskin kaartaessa aurinkoisena hohtavan Agoran pihaan, hän huomaa myös aurinkoisena hohtavien opiskelijoiden iloiset ilmeet. Haalareiden väri vaihtelee sinisestä valkoiseen, mutta he ovat kaikki samaa huoletonta porukkaa, kyltereitä. Tampereen edustajat ovat jo sulautuneet valkohaalaristen seuraan, ja puheet lähestyvästä häkkyrälaskusta kiihtyvät. Onko tämä vuosi viimein Pörssille suosiollinen, vai sanooko Boomi kuitenkin viimeisen sanan? Värikkäät ryhmät kiipeävät bussiin ja matka kohti Riihivuorta voi alkaa. Aika: 14-18 Paikka: Riihivuori Sää: Optimaalinen, puolipilvinen Motto: Se parhaiten nauraa jolla on paras pulkka! Edessäni avautuvat Riihivuoren valkoisena hohtavat rinteet. Hengitän syvään ja keskityn. Vilkaisen jännittyneen näköistä kaveriani vielä viimeisen kerran, ennen kuin polkaisemme pulkkamme täyteen vauhtiin. Maisemat vilistävät ohitsemme ja tuuli tuivertaa hiuksissani kun kiidämme alas Riihivuoren jyrkintä rinnettä. Tunnemme olevamme voittamattomia. (Todellisuudessa pulkkamme vauhti on suoraan riippuvainen kaveristamme, joka yrittää parhaansa mukaan kiskoa meitä eteenpäin Riihivuoren hiekoitetulla parkkipaikalla. Onneksi mielikuvitus on keksitty!) Rymyämme, kierimme hangessa ja teemme kaikkemme maksimoidaksemme hauskanpidon, onhan Rinnerieha yksi niistä harvoista tilaisuuksista kun pörssiläinen pääsee oikein luvan kanssa leikkimään! Tänään on todellakin se päivä, jolloin jakkupuvut on unohdettu pimeimpään nurkkaan ja tilalle ovat tulleet haalarit ja toinen toistaan kummallisemmat teemaan sopivat ja paikoitellen sopimattomatkin asut. Ympärilläni pyörii 12 Pörssikurssi 2 2006
kaikenkarvaisia mörriköitä aina muumeista ja keijuista lähtien. Joukkoon mahtuu myös tuttujen kyltereiden lisäksi haalareiden kantajia lähes kaikissa sateenkaaren väreissä. Eräs tilastotieteen opiskelija hehkuttaakin tämänvuotisen Rinneriehan täyttäneen kaikki odotukset ylivoimaisesti. En ole kuitenkaan lainkaan yllättynyt positiivisista kommenteista, onhan kyseessä pörssiläisten vapaapäivä! Ennen järjestetyn ohjelman alkamista kehittelemme joukon omia talvilajejamme. Rinteessä remutessamme alkunsa saavat tulevaisuuden hittilajit sekä jo uudeksi suosikiksi noussut käpypaini. Saatuamme tarpeeksemme lumileikeistä, siirrymme seuraamaan muiden mittelöintiä. Vieressä seisova ystävällinen poika tarjoilee minulle kuumaa kaakaota lämmikkeeksi. Rinneriehan perinteiset lajit possuryömintä, lumifutis ja köydenveto keräävät katsojia ja innostavat yleisön mylvimään oman joukkueensa kannustamiseksi. Katsellessani tuttuja kasvoja taistelemassa possuryöminnän voitosta, en voi muuta kuin nauraa katketakseni. Kuka onkaan väittänyt, että kauppatieteilijät ovat totista bisnes-porukkaa? Vaikka kilpailuhetkellä naamat vääntyvätkin hurjaan irveeseen ja kannustushuudot kaikuvat lähikyliin asti, kilpailut käydään hyvässä hengessä ja otteluiden jälkeen vastustajat taputtelevat toisiaan selkään toverillisesti. Rinnerieha huipentuu häkkyrälaskuun, jossa Pörssin oma Uusipaavalniemi kumppaneineen ottaa (määrä)mittaa Boomareiden kesäkelkasta. Kisassa nähdään muutamia yllättäviä käänteitä ja täpäriä hetkiä, mutta lopulta kunniakkaaksi voittajaksi selviytyy monen vuoden tauon jälkeen Pörssi. Tähän on hyvä päättää päivätapahtuma ja siirtyä kohti Opinkiven saunaa. Aika: 19.30 Paikka: Opinkiven sauna Sää: Korkeapaineen keskus yllämme Motto: Ei kahta ilman kolmatta (..eikä yhdeksättä ilman kymmenettä.) Eilen kaupasta ostettu pullo pelkää jo jäävänsä repun pohjalle nököttämään. Lajinsa viimeinen, tämäkö on kohtalo? Pimeässä se kuulostelee iloisia ääniä ja säntäilyä ja tahtoo mukaan juhlaan! Viimein koittaa hetki, eikä iloinen porukka tuota pettymystä, se pääsee heti mukaan tunnelmaan ja tanssahtelee jo pian musiikin tahdissa, kunnes väsyneenä asettuu lepäämään mukavaan vaaka-asentoon. Vaan toista on kunto kylterin, joka jatkaa kohti yötä. Aika: 23.20 Paikka: Kauppakatu, Nightclub Giggling Marlinin sisäänkäynti Sää: Pimeä ja sumuinen Motto: Elämä on ihmisen parasta aikaa Lauma kyltereitä lähestyy Giggling Marlinin sisäänkäyntiä laulaen ja seilaten. Portsari katsoo tarkoilla silmillään jurosti ja arvioiden, kaikesta päätellen hän itse ei ole laulumiehiä. Maihinnousukorttina toimii rinneriehan haalarimerkki, ja niinpä kylterit pääsevät sisään. Takista luovuttuaankaan kylterin ei tarvitse olla alaston, sillä häntä suojaa ominaismerkkeihin kuuluva haalari, josta myös lajitoverit on helppo tunnistaa. Aika: 01.04 Paikka: Giggling Marlin, tanssilattia Sää: sumuinen, mutta vuodenaikaan nähden lämmin Motto: Ihminen ilman menneisyyttä on ihminen ilman tulevaisuutta! KUVA: JOMMI JÄRVINEN Katsottuaan kelloa kylteri huokaa onnesta ja väsymyksestä, takana on jo kaksitoista tuntia päätähuimaavan hauskaa juhlimista, eikä kellokaan ole vielä paljon. Nopeasti hän arvioi tilanteen ja toteaa kaksi mahdollisuutta: lähteä kotiin tai jatkaa loppuun asti väsymyksestä huolimatta. Terävä katsaus ympärille sekä riski-hyöty -suhteen arviointi, ja niinpä hän päättää jatkaa. Myöhemmin illalla hän huomaa päätöksen olleen oikea ja seuraavan päivän jutuissa kavereiden kesken Rinnerieha 2006 julistetaan ehdottomasti koko lukuvuoden parhaiksi bailuiksi! Pörssikurssi 2 2006 13
TAPAHTUNUTTA Pörssin edustajat voittivat JYY-cupin TEKSTI: ANTTI KIRMANEN KUVAT: PEKKA KÄRKKÄINEN JYY-cup on leikkimielinen neljän osakilpailun kokonaisuus, jossa kilpailevat 4-6 hengen joukkueet. Lisäpisteitä voi saada niin mielikuvituksellisista peliasuratkaisuista kuin esiintymisestäkin. Turnauksen lajit ovat todellisia undergroundlajeja, joissa ei tarvitse olla huippu-urheilija pärjätäkseen. Osakilpailuista kaksi järjestetään syksyllä ja kaksi keväällä. Voittajaksi selviytyy joukkue, jonka kolmen parhaiten mennen osakilpailun yhteenlaskettu pistesaalis on suurin. Tämän lukukauden JYY-cupiin osallistui muutaman muun joukkueen mukana myös Tuomion Meklarit, alkujaan kuudesta Pörssin fuksijäbästä koottu kunnianhimoinen joukkio. Perustajajäseninä olivat Antti Kirmanen, Ville Aavikko, Pekka Kärkkäinen, Sampsa Tirkkonen, Miikka Jokinen ja Tuomas Kokkonen. Alkuperäisellä kokoonpanolla osallistuimme ainoastaan kolmanteen osakilpailuun, muissa jouduimme pärjäämään joko hieman torsolla joukkueella tai sitten turvautumaan innokkaiden kaveriemme apuun. Henkilöstöpuolen vaikeuksista huolimatta ryhmämme venyi voittoon kahdessa kilpailussa. Kahdessa muussa jouduimme tyytymään toiseen sijaan. Pahamaineisen nimen keksi Pekka hieman ennen ensimmäistä osakilpailua. Kauden aikana huomattiin, kuinka osuva se olikaan; kahdessa osakilpailussa keräsimme roiman miinuspistesaldon, jonka lisäksi kolmannen osakilpailun voitettuamme teloimme voitonhuumassa Pekan polven pahemman kerran. Kauden aikana cupiin osallistuneet joukkueet saivat tutustua neljään erikoiseen lajiin. Ensimmäinen koitos järjestettiin Poltetta puntissa liikuntapäivän yhteydessä. Ajatus osallistumisesta koko JYY-cupiin oli pälkähtänyt päähän vain vähän aikaisemmin, eikä joukkueellamme ollut vielä tuossa vaiheessa yhtenäistä ja kekseliästä univormua. Ensimmäisen osakilpailun jälkeen päätimme sijoittaa seuraavan päivän kouluruokarahat kirpputorilta löydettyihin pukuihin ja hattuihin, jotka olivat yhtä rumia kuin halpojakin. Lisäpisteitä niistä ei juuri herunut, tuomarit kai pitivät enemmän värikkäistä sukka- ja toppahousuista. Ensimmäisessä kilpailussa meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin vetää kauppatieteilijäfuksien puhtaan valkeat haalarit ylle ja kisata niissä. Pekka ei ollut nähnyt tarpeelliseksi hankkia omaansa, joten yksi joukkueemme jäsen antoi kaikkensa mustassa tuulipuvussa. Ensimmäisessä kilpailussa vaatetuksesta: nolla pistettä! Ensimmäinen laji oli roskien keräys, meidän lajimme. Ekologi, ekonomi, melkein sama asia, vai? Tarkoituksena oli kerätä mahdollisimman paljon jätettä Hipposhallin läheisyydestä. Lisäpisteitä sai erikoisista roskista. Tuomion Meklarien jätesaalis oli kaikista suurin. Olimme haalineet mukaamme muun muassa rikkoutuneen puomin, hylätyn pölykapselin, käytetyn lipun JYP Ilves otteluun ja vaikka mitä. Sampsa ja allekirjoittanut yrittävät vieläpä kasvattaa kokoelmaamme läheiseltä jätelavalta löydetyillä pesukoneilla ja pyöränraadoilla, mutta tämä meiltä kiellettiin. Lopputuloksena kauden avauksesta oli Tuomion Meklareille toinen sija. Hävisimme niukasti yhdellä pisteellä Isin tytöille, tosin he eivät saaneet miinuspisteitä. Eikä kukaan muukaan meidän lisäksemme koko cupissa. Tällä ensimmäisellä kerralla miinuksia saimme ainakin huonosta yhteishengestä ja syytteistä, että olisimme varastaneet toisten roskia, mikä ei tietenkään pitänyt paikkaansa. Toinen osakilpailu käytiin marraskuussa. Tällä kertaa testattiin joukkueiden kykyä hiihtää, olihan lunta tullut jo ainakin puolitoistasenttiä, sekä heittojen tarkkuutta. Tarkoituksena oli saada heitettyä mahdollisimman monta kumiankkaa ämpäreihin, ja hiihtää nopeasti. Tässä osakilpailussa emme saaneet miinuspisteitä, myös pelipuvut oli hankittu. Tämäkään tsemppaus ei riittänyt kuin toiseen sijaan. Paras oli Maanantaisynttärit, ensimmäisen kilpailun kolmonen ja Tuomion Meklarien kovin kilpakumppani viimeisessä kahdessa osakilpailussa Kolmannessa osakilpailussa oli lajina ihmiscurling. Muu joukku liu utti täyteen pumpatussa ilmatyynyliukurissa maannutta kaveriaan kohti nänniä. Tuomion Meklarien kiven virkaa hoiti Tuomas. Oli meillä harjaajatkin, mutta heistä ei juuri apua ollut. Kuten oikeassakin curlingissa, tässäkin oli kaksi joukkuetta vastakkain, voittaja oli se, kumman kivi oli lähempänä maalialueen keskikohtaa. Kiviä oli käytössä molemmilla joukkueilla kaksi. Joukkueemme selvitti tiensä finaaliin, jossa vastassa oli nyt jo arkkivihollisen asemaan kohonnut Maanantaisynttärit. Erittäin tiukaksi käyneen finaalin ratkaisi lopulta tuomarin mittatikku. Tuomion Meklarit julistettiin voittajaksi. Kuten tyyliin kuului, voittoa juhlistettiin kunnon painiottelulla lumihangessa. Minuutin juhlinnan jälkeen kuusihenkisellä joukkueellamme oli enää yksitoista toimivaa polvea. Osakilpailun tulokset julkistettiin maassa kituvan Pekan ympärillä. Maanantaisynttärit tuli toiseksi ja Isin tytöt kolmanneksi. Viimeisessä osakilpailussa kilpailimme pulkkaviestissä Jyväsjärven jäällä. Joukkueiden tuli selviytyä mahdollisimman nopeasti jäälle tehdystä radasta neljä kertaa. Siten, että yksi henkilö vetää, toinen istuu pulkassa ja vetäjä ja istuja eivät saaneet olla sama kahta kertaa. Joukkueellamme oli selvä etulyöntiasema tähän lajiin, sillä olimme ainoa kokonaan nuorista terveistä miehistä koottu bändi. Tietenkin pulkkaviestinkin voi hoitaa monella tapaa. Meidän tapamme oli kaataa pulkka todella monta kertaa, hajottaa se kerran ja tehdä näin homma itselle hankalaksi. Ongelmistamme huolimatta kuittasimme toisen osakilpailuvoittomme ja samalla koko JYY-cupin voiton. Palkinnoksi saimme Opinkiven saunan käyttöömme vapaavalintaisena iltana. Vaikka JYY-cup onkin jo tältä vuodelta ohi, ei Tuomion Meklareita ole haudattu. Tulemme varmasti osallistumaan muihinkin leikkimielisiin kilpailuihin asiaan kuuluvan huumorin sävyttäessä kohellustamme. 14 Pörssikurssi 2 2006
Pörssin poikanen pintaraapaisi Pietaria TEKSTI: HANNU VEHNIÄINEN KUVAT: TUOMAS REIVINEN Kuvittelin Venäjän elintason Suomea alhaisemmaksi. Viipurin ohi madellessamme huomatkaa Venäjän ei niin hyvästä infrastruktuurista johtuvat asfalttisaostumat, joita myös teiksi kutsutaan mietin, että onko tämä todella ollut Suomen kauneimpia ja tärkeimpiä kaupunkeja. Nykyään kaupunki on ruma kuin viitapiru ja muistuttaa lähinnä jättimäisen teollisuusalueen takapihaa. Lähempänä miljoonakaupunki Pietaria tiet paranivat ja elinolot kohenivat, tosin pahimmat slummit jäivät näkemättä. Perillä odotti positiivinen yllätys: ulkoa karu hotellimme oli sisäisesti kaunis. Näin kaupungin tutkiminen saattoi alkaa turvallisin mielin. Kiertoajelu loskasateessa semiväsyneenä ei paljasta miniäkokelaan koko kauneutta. Vielä kun tankkauksena toimi useimmilla paikallisesta bistrosta ostetut eineet. Kiertoajelun kruunasi venäläinen opas, joka ei puhunut lainkaan, ja rundin loppuminen. Kukaan ei jaksanut lähteä klubille. Tekosyyksi väitettiin väsymystä, mutta uskon, että kateudesta vihreät miehet muuttuivat itariksi kuin Ikean perustaja, kun kuulivat yökerhon olevan vain naisille ilmainen. Illan tosin kruunasi bileistä parhaimmat hotellin käytävällä: hepskajaa, skumppaa, valituksia henkilökunnalta ja unen pakoilua. Katutason näkymä Pietarin nurjasta puolesta. Pörssiläistä katuperformanssia Eremitaasin edessä. Vastaanottotilaisuus Pietarin finanssiyliopistossa. Sateettomuus on suuri juttu. Tunnelmat aamiaisella olivat odottavat vierailua Pietarin finanssiyliopistoon vartoessa. Paikalla olikin Sopranosista tuttu Uncle Junior Soprano tulkkeineen sekä pörssiaktiivi & vaihtari Johanna Lähteenmäki kertomassa koulusta. Jotainhan siitä jäi käteen. Venäjällä opiskellaan kai vähän enemmän tosissaan. Katseet kääntyivät kuitenkin jo seuraaviin turistinähtävyyksiin. Eremitaasi 3 miljoonine esineine ei ole nopea juttu. Rakennus oli iso kuin Seppälän Citymarket ja opastus lähinnä venäjäksi. Monen hienon huoneen jälkeen koitti hotellille lähtö: eihän se järvi ikinä soutamalla lopu. Venäläinen illallinen oli reissun kruunun jalokivi. Tunnelma oli aivan mahtava tiiviissä paikassa. Venäläiset esiintyjät panivat parastaan ja kun esitykset loppuivat, kajahti ilmoille vielä juomalaulu poikineen. Ilta jatkui Havanna Clubille, joka vaikutti illalla pienehköltä pettymykseltä. Eräs nimeltä mainitsematon ainejärjestöaktiivi oli onneksi taas liekeissä, ja Euroopan nopeimmat jalat todistettiin taas. Hotellille palattiin käyttämällä pimeitä takseja: peukku alas, hintaa neuvottelemaan ja Ladan kyytiin. Hyvin päästiin hotelille, vaikka 140 km/h vauhti välillä hirvittikin. Perjantaina baletissa paikat oli viimeisen päälle. Lavasta näki vajaat puolet, mutta tuskin Jyväskylässä tulee balettia nähtyä. Ilta jatkui kohuttuun Metro Clubiin. Valitettavasti paikan päällä odotti pettymys: Metron asiakaskunta muistutti lähinnä Raatista ja Blazea. Itse asiassa venäläiset klubittajat eivät pääsisi edes edellä mainittuihin halvan maltaan juottoloihin. Club Havannan hyvyys paljastui vasta nyt: sehän oli ihan mukiinmenevä kuppila. Voiko asukasluvultaan Suomen kokoista kaupunkia omaksua neljässä päivässä? Voiko ainejärjestö järjestää hienompaa tapahtumaa kuin ulkomaan ekskursion? Itse olen jäävi vastaamaan jälkimmäiseen, mutta Pietarissa jäi vielä monta juttua näkemättä. Ehkä menen Amazoniin ja ostan Pietari-aiheisen kirjan, josta mehustelen lapsenlapsil-leni käyneeni mitä mahtavimmissa paikoissa. Vaikka venäläisessä yhteiskunnassa jokin kalvaa, ei kukaan ota noita neljää päivää minulta pois. Pörssikurssi 2 2006 15
MILTÄ SE TUNTUU? Valmistuminen ei ole siirtymäriitti TEKSTI: HANNU VEHNIÄINEN Opetusministeriön ei tarvitse olla huolissaan kaikista: Antti Ollikainen paukutti KTM-tutkinnon 3,5 vuodessa. Vaikka tilintarkastajan työ vei miehen pois Mattilanniemestä, eivät pörssiläiset ystävät ole unohtuneet. Olet juuri valmistunut ja saanut koulutusta vastaavan työn. Miltä se nyt tuntuu? -Hyvät fiilikset, mitä sitä kieltämään, positiivinen vire on edelleen päällä, vaikka flunssa vähän painaakin. Valmistuminen tapahtui oikeastaan hieman vahingossa. Ajattelin ennen, että se olisi tosi iso juttu, mutta tutkintotodistuksen pudotessa luukusta avasin sen ja jatkoin kahvini loppuun aivan normaalisti. Mikä oli KTM-tutkinnon arvo töitä hakiessa? -Kauppatieteen maisteri nimike antaa hyvät lähtökohdat työnhakuun. Valinnassa painaa kuitenkin eniten persoona. Yliopistossa puhutaan aina, ettei todistusta katsota töitä hakiessa. Omasta kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, ettei tolppa riitä, kun vastavalmistuneita työnhakijoita pistetään järjestykseen. Silloin tarkistetaan myös arvosanoja. KUVA: TUOMAS REIVINEN Oliko muusta aktiivisuudestasi ollut hyötyä? Opetit kolmena keväänä valmennuskurssilla. -Valmennuskurssilla sain arvokasta esiintymiskokemusta ja opin pitämään omasta äänestäni. Konkreettiset hyödyt näistä realisoitunevat kuitenkin vasta työuran myöhemmissä vaiheissa. Oletko tyytyväinen valintoihisi? Aiotko vielä kouluttaa itseäsi? -Jälkiviisaana voisin sanoa, että oikeustieteen tutkinto saattaa hakata kauppatieteen vastaavan. Mutten missään nimessä kadu mitään. Olen valmistunut ja töissä tilintarkastajana Deloittella: näkisin että olen tavoitepositiossa juuri nyt. Näkeekö sinua vielä Pörssin tapahtumissa? -Saatatte hyvinkin bongata minut. Vaikka valmistuminen muuttaa elämääni, ei se henkisellä tasolla tietenkään mitenkään minua muuta. Pörssiläisistä on jäänyt todella hyviä ystäviä ja muitakin hyviä tyyppejä. Näin lopuksi sana on vapaa. Heitä terveisiä. -Sydämellinen kiitos kaikille tutuille ja ystäville kuluneista vuosista, ilman teitä matka olisi ollut aivan yhtä pitkä muttei yhtä hauska ja muistorikas. Professori Marko Järvenpäälle kiitokset hedelmällisestä pro gradu yhteistyöstä. Palataan niihin suunnitelmiin jatko-opiskeluista myöhemmin. Lopuksi kiteytän suurimman oppimani viisauden yliopistovuosiltani: kun menette Piatoon syömään, niin valitkaa se oikeanpuoleinen jono. Linjastoa täytetään vasemmalta puolelta, joten oikea vetää paremmin! 16 Pörssikurssi 2 2006
Pörssikurssi 2 2006 17
PÖRSSIKURSSI SUKELTAA Kaupat totuttelevat vasta kilpailutalouteen TEKSTI: RIKU LEPPÄNEN KUVAT: TUOMAS REIVINEN Kilpailussa ei auta itku eikä silmään viilaus. Vanhaan hyvään aikaan riitti devalvoida markka, ja vienti rullasi taas. Nykypäivän kilpailu opettaa raa aksi. Ensimmäisenä kannattaa ketjuuntua, koota oma joukkue yhteisen brändin alaisuuteen. Tällä tavalla S-ryhmä voitti markkinaosuudella mitattuna K-ryhmän päivittäistavarakaupassa. Matalien katteiden maitokauppa opettaa meitä kilpailutalouden lainalaisuuksiin. 18 Pörssikurssi 2 2006
Suomessa on käyty laillista torikauppaa runsaat sata vuotta. Sitä ennen kauppiaat toimivat luvanvaraisesti. Jos sinulla ei ollut lupaa, esivalta piti sinua salakauppiaana eli rikollisena. Matka kilpailutalouteen ei siis ole ollut mutkatonta. Täydellinen elinkeinovapaus taattiin suomalaisille tasan tarkkaan vuonna 1879. Tuolloin luotiin pohja snellmanilaiselle kasvulle, kansainvälistymiselle ja vaurastumiselle. Uudistusten lista oli tuolloin merkittävä. Parissakymmenessä vuodessa sahatoiminta vapautettiin, Suomi sai oman valuuttansa ja kansakoululaitos perustettiin. Välttämättömien muutosten vaikutukset eivät näkyneet heti, mutta pitkän aikavälin kuluessa ne johtavat suoraan nykypäivään. Suomen menestystarina alkoi puun ja sahatavaran viennillä Euroopan kasvaville markkinoille. Helsingin kauppakorkeakoulun tutkijan Arto Lindblomin mukaan torikauppiaat ryhtyivät vähitellen yhteistyöhön ja perustivat tukku- ja keskusliikkeitä, joista syntyi nykyisiä päivittäistavarakaupan ryhmittymiä. - Nykypäivä näyttää kovin erilaiselta kauppiaan kannalta. Hankintojen keskittäminen mahdollisti sen, että keskusliike sai merkittäviä ostoalennuksia tavarantoimittajilta. Samalla ostotoiminnan päätäntävalta siirtyi askel askeleelta keskusliikkeille, jotka ohjasivat yhä voimallisemmin yksittäisen myymälän toimintaa, Lindblom selostaa. Lindblomin mukaan ketjutoiminnassa mukana oleva yrittäjä voi keskittyä olennaiseen, eli asiakkaidensa palvelemiseen ja myymälähenkilökunnan motivointiin. - Ketjuuntuminen on mahdollistanut sen, että yrittäjän ei tarvitse enää viettää päiväänsä takahuoneessa tavarantoimittajaneuvotteluissa. Hän voi keskittyä asiakkaidensa ongelmien ratkaisemiseen sekä myymälähenkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtimiseen. Yrittäjän henkilökohtainen palvelu ja läsnäolo myymälässä voivat toimia keskeisinä menestystekijöinä, Lindblom sanoo. Kilpailu pakotti karsimaan henkilöstöstä Asema päivittäistavarakaupassa ei ole tullut ilmaiseksi, sillä kova hintakilpailu pakotti Liaksen säästökuurille. - Sähköstä eikä vuokrista voi nipistää, joten ainoastaan henkilökunnasta johtuviin menoihin voi vaikuttaa, Lias harmittelee. Päätös palvelulinjaston poistamisesta, eli leikkeleiden ja kalan irtomyynnistä, johti kahden työntekijän vähentämiseen. Siivousfirma menetti puolen ihmisen työmäärän samalla kertaa. - Toimintaa on tehostettu joka päästä ja ensi syksynä siirrymme automaattitilauksiin, joissa kassalla maksettujen tuotteiden tilausluettelot päivittyvät automaattisesti kysynnän mukaan. Automatiikka vähentää työn määrää jonkin verran, Lias kertoo. Päivittäistavarakaupassa on koettu armottomat kilpailutuksen vuodet, jotka lähtivät liikkeelle 80-luvulla kyläkauppojen häviämisenä, 90-luvulla pienkauppojen näivettymisenä ja nyt 2000-luvulla jo keskisuurten markettien toiminnan tehostamisena. Kansainväliset jätit kilpailevat suuruudellaan Tutkija Arto Lindblomin mukaan nykypäivänä kauppaketjujen yhdenmukainen toiminta näkyy niin valikoimissa, Päivittäistavarakaupassa iskee tulta ja tappuraa Pörssikurssi tahtoi kysäistä päivittäistavarakauppiaalta sitä, millaista on kilpailu Jyväskylän alueella. Kauppias Juha- Matti Lias toimii vaimonsa Katjan kanssa Jyväskylässä K-Supermarketin kauppiaina. He pyörittävät 1.500 myymäläneliön markettia 16 työntekijän voimin Kuokkalassa samaisessa kompleksissa, jossa kilpailee samankokoinen S-market. - Kilpailu on ollut viime vuodet todella tulista. Kovin sota syntyi, kun uusi Citymarket avattiin Jyväskylään melkein kaksi vuotta sitten, Juha-Matti Lias sanoo. Jyväskylässä toimii kaksi Prismaa, joista toinen on Suomen vanhin, sekä kaksi Citymarketia. Kahden Lidlin tulo kaupunkiin ei suoranaisesti tuntunut Liaksen kaupassa, jonka asiakaskunta koostuu Kuokkalan alueen väestöstä. Liaksen mukaan kaupan ketjutoiminta helpottaa yrittäjän arkea. - Kyllä se on nykypäivänä elinehto toimia ketjussa. Muuten yrittäjä toimisi kuin heikoilla jäillä konsanaan. Hänen mukaansa ketjussa toimiminen eroaa franchising-toiminnasta. - Kyllä tämä on enemmän yhteistyötä kuin käskytystä. K-kauppias Juha-Matti Lias Pörssikurssi 2 2006 19
PÖRSSIKURSSI SUKELTAA hinnoittelussa, tilanhallinnassa, kaupan ilmeessä kuin toimintatavoissa. Ulkopuolisen näkökulmasta toiminta saattaa näyttää jopa orjalliselta. Useat kansainväliset kauppa-ketjut toimivat samanlaisina maailman joka kolkassa. - Toimintaa on pakko yhdenmukaistaa kovassa kilpailussa, jossa katteet pienenevät hintakilpailun vuoksi. Menestyvä myymäläketju onnistuu luomaan itsestään vahvan ja vetovoimaisen kuluttajabrändin, jossa toiminnan mittakaavaedut pääsevät oikeuksiinsa. Mitä enemmän volyymia, sitä merkittävämpää hankintavoimaa tavarantuottajien suuntaan ja menestymisen mahdollisuuksia liiketoiminnalle, Lindblom sanoo. Päivittäistavarakaupan alalla hintakilpailu on niin ankaraa, ettei yhtään tehostamistoimenpiteitä jätetä hyödyntämättä. Suomalaiset keskusliikkeet ovat pieniä tekijöitä kansainvälisten kauppaketjujen, kuten Lidlin, Tescon tai Wal-Mart sin rinnalla. - Enää ei keskitytä pelkästään yhden ainoan kaupan tai konseptin kilpailukyvyn parantamiseen, vaan keskeisintä on arvioida ryhmittymän kilpailukykyä kokonaisuutena. Keskittyminen vain yhteen konseptiin ei riitä tarvittavan volyymin aikaansaamiseksi kilpailullisilla markkinoilla. Päinvastoin, toimintaa tulee laajentaa useammalle toimialalle, ja tarjota kuluttajille kokonaisratkaisuja, Lindblom kertoo. Tiukka kilpailu pakottaa levittäytymään toimialojen ylitse Lindblomin mukaan menestyvällä kaupan ryhmittymällä on oltava hallinnassaan monipuolinen asiakkaiden erilaisia tarpeita ja arvostuksia vastaava konseptikartasto. Tähtikonseptit menestyvät erittäin hyvin ja niiden ympärille kasaantuvat ketjun menestymisen mahdollisuudet. Lypsylehmät tuottavat tasaista kassavirtaa ja tuovat vakautta muuten herkästi vaihtelevalle toimialalle. Kysymysmerkit kuuluvat kategoriaan, joiden pitämiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten se, kannattaako niitä ryhtyä kehittämään tai ei. Koirat syövät voittoapajia. Lindblom korostaa, että menestyvä ryhmittymä hallitsee palvelukokonaisuudet, joissa hotellit, ravintolat, bensa-asemat, vakuutukset, luottokortit ja pankit muodostavat asiakkaan näkökulmasta kiinnostavan kokonaisuuden. Niiden painotukset ovat jatkuvan harkinnan, laajentamisen ja karsimisen kohteena. - Hintakilpailu on näyttänyt kyntensä 2000-luvun Suomessa. Vaikka palvelu ja laatu ovat tärkeitä, niin jos hinta ei ole kohdallaan, ryhmittymällä ei ole juurikaan menestymisen mahdollisuuksia. Ryhmittymälle on tärkeää pysyä hintamielikuvissa edullisena. Ryhmittymä saa siten lukittua asiakkaan oman etukortin alaisuuteen. Vahvat hintamielikuvat ovat Lindblomin mukaan tärkeitä, koska jotkin varsin edullisiksi mielletyt kauppaketjut saattavat paljastua absoluuttisilla mittareilla mitattuna kalliimmiksi kuin onkaan kuviteltu. Lainsäädäntö loikkasi säännöstelystä kilpailutalouteen Suomen kilpailuilmasto on muuttunut rajusti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Pörssissä toimivat yritykset kykenevät toimialoillaan merkittävästi parempiin katteisiin kuin tiukasti kilpaillussa päivittäistavarakaupassa. Hyvillä tuotteilla pörssiyhtiö voi karsia sivubisneksensä ja lähteä strategiseen kasvuun, jonka tarkoituksena voi olla markkinaosuuden kasvattaminen, markkinajohtajuus tai ylipäätänsä tuotteiden monopolivoima markkinoilla. Yrityksen kannattaa toimia siellä, missä on kysyntää mutta ei rajua hintakilpailua. Suhteellisesti paremmat tuotteet houkuttelevat ostajat yhtiön sopimuspöytään. - Olemme siirtyneet säännöstelytaloudesta kilpailutalouteen verraten lyhyessä ajassa. Meillä oli käytössä yleinen hintavalvonta vielä vuonna 1988. Euroopan yhteisön kilpailulainsäädäntö astui voimaan 90-luvulla Suomessa, mikä liikutti meitä nopeasti aivan uuteen suuntaan, korostaa Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkija Antti Aine. Aineen mukaan kilpailuun liittyvää säätelyä on asteittain viety tiukempaan suuntaan, jossa kilpailuviranomaiset tekevät rajat ylittävää yhteistyötä ja EU:n komissio hoitaa tapauksista kaikkein merkittävimmät. - EU:n kilpailuoikeuden soveltamisen määrällistä painopistettä on tietoisesti siirretty kansallisten kilpailuviranomaisten suuntaan. Silti en ole nähnyt toistaiseksi radikaalia muutosta painopisteen siirtymisessä, koska kilpailuviranomaisten keskinäinen yhteistyö ei ole julkista, Aine sanoo. Yrityksillä saa olla määräävä markkina-asema, mutta ne eivät saa käyttää markkina-asemaansa väärin. Päivittäistavarakaupan rajun hintakilpailun vuoksi kilpailuvirasto hyväksyi tammikuussa ehdollisena SOK:n ja Suo- Ruokakesko Kauppoja: K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market, K-Extra markkinaosuus, % 35,3 liikkeiden lkm 1087 liikevaihto, milj. euroa 3830 henkilöstö 5718 luvut vuodelta 2005 S-ryhmä (market-kauppa) Kauppoja: S-Market, Prisma, Alepa, Sale markkinaosuus, % 34,3 liikkeiden lkm 702 liikevaihto, milj. euroa 4237 henkilöstö 13500 luvut vuodelta 2005 Tradeka (ilman Resteliä) Kauppoja: Euromarket, Siwa, Valintatalo markkinaosuus, % 10,0 liikkeiden lkm 574 liikevaihto, milj. euroa 1053 henkilöstö 3774 luvut vuodelta 2004 Spar Kauppoja: Eurospar, Spar markkinaosuus,% 6,8 liikkeiden lkm 262 liikevaihto, milj. euroa 530 henkilöstö 856 luvut vuodelta 2005 Lidl markkinaosuus,% 3-5 liikkeiden lkm 96 liikevaihto, milj. euroa 500 (arvio) henkilöstö 1800 luvut vuodelta 2005 Muut markkinaosuus,% 8-11 20 Pörssikurssi 2 2006