Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 30/2012/2 Dnro ISAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2012 HAKIJAT Päivi ja Kari Kurki ASIA Ponttonilaiturin pysyttäminen Ukonveden Kylmälahden itärannalla tilan Lahtela RN:o 1:288 edustalla, Mikkeli HAKEMUS Hakijat ovat aluehallintovirastoon 5.4.2011 toimittamassaan hakemuksessa pyytäneet lupaa asiakohdassa sanotun laiturin pysyttämiseen Mikkelin kaupungin Kyyhkylänniemen kylässä. Laituri on rakennettu keväällä 2010. Rakennuspaikka sijaitsee hakijoiden omistaman tilan Lahtela (491-404-1-288) edustan vesialueella. Vesialueen omistaa Kyyhkylänniemi-Anianniemi osakaskunta, joka on antanut kirjallisen suostumuksen laiturin rakentamiseen. Lahtelan tilasta on erotettu neljä kuivanmaan omakotitonttia (Karrinkuusi (491-404-1-296), Karrintammi (491-404-1-295), Karrinkivi (491-404-1-294) ja Karrinkolo (491-404-1-293). Tonteilla on osuus yhteisiin ja maarekisteriin merkitty venevalkamapaikka. Venevalkama sijaitsee Lahtelan tilalla Saimaan Leppäselälle avautuvan Kylmälahden rannassa. Tontit on myyty kesällä 2010 ja jokaisen tontin kauppaan sisältyy laituripaikka venevalkamapaikalle rakennetulta laiturilta. Venevalkaman ja laiturin paikka ilmenee hakemuksen liitteestä numero 2. Alueella on voimassa 20.12.2001 vahvistettu Saimaan osayleiskaava. Kaavassa kyseinen alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on olemassa hajarakennusoikeus. Vahvistettua kaavaa noudattaen tonteille on myönnetty Mikkelin kaupungin suunnittelutarveratkaisu 9.12.2009 (pöytäkirjaote 2429/241/2009). Laituri on Kuhalaiturien valmistama putkiponttonilaituri, jonka alla on vapaa veden virtaus. Laiturin kannen koko on 2,40 m x 8,45 m (20,28 m 2 ) ja kävelysilta 1,3 m x 4,20 m (5,46 m 2 ). Laituriin voi kiinnittää neljä venettä keulakiinnityksellä. Kullakin venepaikalla on peräpoiju.
Laiturin päässä oli vettä noin 2 m alhaisen veden korkeuden aikaan 21.7.2010. Keskellä Kylmälahtea kulkuväylän vesisyvyys on noin 3 5 m ja veneliikenne laiturille tapahtuu keskiväylää pitkin. Kylmälahden leveys on laiturin kohdalla 110 m. Laiturin lähin naapuri on AA ja BB. Heidän saunarantaan laiturilta on matkaa noin 70 m. Liikenne laiturille ei edellytä liikkumista sillä vesialueella, jolle Kempit ovat sijoittaneet maalämpöputkia. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa Itä- Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 13.6.2011. 1. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 22.7.2010 antama lausunto on hakemuksen liitteenä numero 6 ja siinä todetaan seuraavaa: Vesilain 1 luvun 28 :n mukaan rannan omistaja tai haltija voi omaa käyttöään varten rakentaa rantaansa laiturin, mikäli se voi tapahtua tuottamatta vesialueen omistajalle vahinkoa tai huomattavaa haittaa ja aiheuttamatta vesistössä tämän luvun 12-15 :ssä tarkoitettua muutosta tai seurausta. ELY-keskuksen mielestä tätä lain pykälää ei kuitenkaan voida tässä tapauksessa soveltaa, koska laituri ei tule omaa käyttöänne varten, vaan 4 omakotitontin yhteiskäyttöön. ELY-keskuksen käsityksen mukaan laituri ei sanottavasti loukkaa ainakaan yleistä etua, joten sen perusteella ei vesilain mukaista lupaa tarvitse hakea. Hankkeelle tulisi kuitenkin tässä tapauksessa saada vesialueen omistajan/osakaskunnan ja lähinaapurien suostumukset. Ellei suostumuksia saada, on laiturille syytä hakea vesilain mukainen lupa Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 1.6.2011, että laituri ei sanottavasti loukkaa yleistä etua. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, ettei Saimaan vesipinta ole ollut 21.7.2010 merkittävästi alle normaalin, kuten hakemuksen liitteessä 2 on mainittu, vaan likimäärin ajankohtaan nähden normaalilla korkeudella ja keskivedenkorkeuteen verrattuna 18 cm korkeammalla. 2. AA ja BB muistuttavat, että kyseinen laituri aiheuttaa merkittävää haittaa alueen kalastukselle, uimiselle, veden laadulle ja yleiselle rauhallisuudelle, joka on ollut olennainen osa alueen viihtyisyyttä. Kylmälahti on matala, alle 3 metriä syvä, mutapohjainen ja osin pahoin kasvillisuuden valtaama lahti. Mutaa lahden pohjassa on todella runsaasti. Kurkien rakentaman laiturin päässä on n. 2 metriä vettä, mutta sivuilla vähemmän. Veneet eivät suinkaan kulje laiturin päästä, vaan lähtiessä ja saapuessa laituriin joutuvat ajamaan matalampaan, jopa alle 1 metrin syvyiseen veteen. Juuri tällöin potkurin aiheuttama virtaus nostaa pohjasta mutaa, muuttaen veden käyttökelvottomaksi virkistyskäyttöön. Neljän moottoriveneen liikkuminen lahdella aiheuttaa merkittävän vesiliikenteen kasvun ja näin jatkuvan veden samentumisen. Nykyinen vesiliikenne lahdella on soutuveneet (2 kpl) ja yhden sähköperämoottorin satunnainen käyttö. 2
Päivi ja Kari Kurjen lupahakemuksessa vedensyvyystieto (3-5 m) on virheellinen, kuten myös heidän antamasta liitteestä 1 voidaan päätellä (syvyyskäyrä). Suunnitellulla veneiden ajoreitillä vedensyvyys on alle 3 metriä. Yli 3 metriä saavutetaan vasta CC:n tilan edessä. Ennen tätä liikutaan alueella, jossa vedensyvyys on koko ajan 1-2 metriä, paikoin jopa alle 1 metri. Liikkumisalueelle on upotettu sähkö- ja vesijohtoja sekä oma maalämpöputkistomme. Maalämpöputkisto on pohjaan ankkuroitu. Matalan veden aikana on riski, että veneiden lähtiessä ja saapuessa laituriin ne ajautuvat putkistoalueelle ja rikkovat putken sekä veneen moottorin. Vastuukysymys vahingon sattuessa on ehdottomasti selvitettävä ennen mahdollista venelaiturin sallimista. Kyseinen venelaituri ja siihen mahdollisesti liitettävät isotkin moottoriveneet ovat hyvin merkittävä maisemahaitta ja häiriö tontillemme ja alentavat siten sen arvoa merkittävästi. Talostamme sisältä katsottaessa näkymä järvelle tuhoutuu kyseisen venelaiturin rakentamisen johdosta täysin, näkyy vain laituri ja siihen mahdollisesti tulevat veneet. Lisäksi on ollut huomattavaa, että laiturista on jo osin tullut kyläläisten ja ohikulkijoiden yleinen uimapaikka, johon pysähdytään ohi kulkiessa uimaan ja aurinkoa ottamaan. Ruokaillessa ei ole mukava katsella, jopa alasti laiturilla heiluvia uimareita. On myös mainittava rantasaunamme terassilta oleva suora näköyhteys laiturille. Omalta saunalaituriltamme tällä venelaiturille tulee matkaa noin 40 50 metriä. Oman tonttimme maisemointi (raivaus) on vielä rakentamisen jälkeen kesken. Saunan viereen (Taavelintien suuntaan) olemme suunnitelleet mm. grillikatoksen rakentamista, joka tulisi kyseisen laiturin sallimisen jälkeen mahdottomaksi sijoituspaikaksi. Venelaituri kohottaa kyllä jo myytyjen tonttien arvoa, mutta kaikkien muiden jo alueella aikaisemmin olleiden tonttien arvoa se laskee, eikä todellakaan kohota koko alueen arvoa, kuten hakemuksessa kuvataan, johtuen yllä mainituista seikoista. Mielestämme venelaituri (satamarakennelma) aiheuttaa niin merkittävää haittaa kiinteistöllemme sekä lahden virkistyskäytölle, että lupaa ei pitäisi voida vesilain puitteissa myöntää. Laituri olisi siirrettävä sopivampaan paikkaan, esim. Haukkarannanlahteen, jossa välittömässä läheisyydessä ei olisi muuta ranta-asutusta ja matka tonteilta olisi jokseenkin sama. 3. CC, DD, EE, FF ja GG vaativat, että hakemus on hylättävä. Perusteluina vaatimukselle esitetään, että laiturin rakentaminen nostaisi Karrintien kiinteistöjen arvoa, mutta muuttaisi oleellisesti Kylmälahden maisemakuvaaja luonnetta. Laituri muodostaisi maisemaa hallitsevan rakenteen, joka näkyisi lähikiinteistöille. Laiturin rakentamisesta lähikiinteistöjen sauna- ja asuinrakennusten ja oleskelutilojen läheisyyteen ja kyseisen laiturin käyttämisestä aiheutuu lähikiinteistöille sellaista haittaa ja häiriötä, sekä sellainen ympäristön viihtyisyyden huononeminen ja kiinteistöjen arvon aleneminen, ettei laiturin rakentamisesta hakijoille koituvaa hyötyä, kun myös otetaan huomioon mahdollisuus saada valkama- ja laiturialueita muualtakin, voida pitää siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattavana. 3
HAKIJAN SELITYS Edellä sanotun vuoksi ja kun yleinen tarve ei vaadi puheena olevaa rakentamista, on hakemus hylättävä. Vesilaissa säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle puuttuvat. Lisäksi muistutuksessa kerrotaan laajasti hakemuksen virheellisyyksistä ja muistutukseen on liitetty valokuvia sekä tietoja Saimaan vedenkorkeustietoja. 4. HH vastustaa neljän omakotitalon yhteiskäyttöön tarkoitettua laituria ja vaatii sen purkamista ja katsoo, että laituri on lainvastainen. Vesilain 1 luvun 28.n mukaan rannan omistajalla tai haltijalla on oikeus rakentaa laituri yksityistä tarvetta varten. Yllä mainittua laituria ei ole rakennettu omistajan yksityistä tarvetta varten, vaan se on tarkoitettu neljän ulkopuolisen venekunnan käyttöön. Neljän tonttinsa kauppahinnan maksimoidakseen Kurjet ovat luvanneet ostajille jotain, mihin edes heillä itsellään ei ole ollut oikeutta. Myös AA ja BB perhe saattaa tuntea itsensä petetyksi. Tonttinsa ostaessaan heidän mieleensä ei varmastikaan tullut, että kohta aivan heidän lähiympäristössään olisi vilkkaasti liikennöity ja heille täysin tuntemattomien ihmisten käyttämä venelaituri kaikkine siihen liittyvine haittavaikutuksineen. Lisäksi muistutuksessa kerrotaan hakemuksen virheellisyyksistä ja laiturista aiheutuvista haitoista. Päivi Kurki ilmoittaa, että ennen laiturin rakentamista on oltu yhteydessä Mikkelin kaupungin rakennusvalvontaan, mistä saadun tiedon mukaisesti rakentamiseen on ryhdytty. Laituri on rakennettu Lahtelan tilasta erotettujen omakotitonttien käyttöön sille alueelle, jolle tonteille on osoitettu tie ja venevalkamaoikeus. Laituri on rakennettu yksinomaan erotettujen tonttien käyttöön ja tältä osin tontin omistajilla on venevalkamaoikeuden osoittama hallintaoikeus sille ranta-alueelle, mistä laituri lähtee. Laituri on siten itse asiassa rakennettu ranta-alueen hakijoiden yksityistä käyttöä varten, jolloin laituri ei edellyttäisi rakennuslupaa lainkaan. On täysin selvää, että venevalkamaoikeuden omaavat tontin omistajat ovat oikeutettuja käyttämään valkamaansa veneellä liikkumiseen ja veneiden säilyttämiseen. Tämä oikeus heillä on riippumatta laiturista ja tämän vuoksi valittajien lausumat veneliikenteen lisääntymisestä tai venereitin kulkemisesta kiinteistöjen editse, ovat asiaan vaikuttamattomia. Lausunnon antajat eivät saa estää veneliikennettä yhteisellä vesialueella, eikä veneliikenteen ole osoitettu aiheuttavan minkäänlaista kohtuutonta haittaa tai haittaa ylipäätänsä rakennetuille loma-asunnoille. Rakennettu laituri ei ole maisemahaitta, kuten kuvista voidaan nähdä, vaan se järkiperäistää venevalkaman käytön ja antaa mahdollisuuden veneiden säilyttämiselle laituriin kiinnitettyinä. Muistutusten tekijöiden huoli jatkuvasta veneiden pörräämisestä lahdella ovat täysin ylimitoitettuja, koska veneitä käytetään lähinnä tavanomaiseen vesistössä liikkumiseen, mikä on sallittava venevalkamaoikeuden haltijoille. Edelleen on huomattava, että laituri on tarkoitettu vain neljän kiinteistön käyttöön eikä yleiseksi uimarannaksi, kuten muistutuksen tekijöiden kirjelmästä saattaa erheelliseksi päätellä. Laiturin käytöstä päättävät yksinomaan kiinteistöjen omistajat ja heillä on oikeus kieltää ulkopuolisilta laiturin käyttö. 4
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan 30.5.2011 katsonut, että laituri ei sanottavasti loukkaa yleistä etua, mitä viranomaislausuntoa voidaan pitää asiassa perusteltuna. Muistutuksen tekijöiden huoli laiturin ympäristötai muusta haitasta on täysin Iiioiteltu, eikä perustu tosiasioihin. Tavanomaisesti tämänkaltaisten laitureiden käyttö tai ihmisten oleilu sillä on varsin vähäistä, eikä siitä johtuvaa mahdollista haittaa voida pitää niin merkittävänä, ettei laiturille tulisi myöntää lupaa, mikäli tällainen lupa asiassa tarvitaan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu MÄÄRÄYKSET Asiaan on sovellettu 1.1.2012 voimaan tulleen vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentissa olevan siirtymäsäännöksen perusteella aikaisempaa vesilakia (264/1961). Aluehallintovirasto myöntää Päivi ja Kari Kurjelle luvan Ukonveden Kylmälahden vesialueelle tilan Lahtela RN:o 1:288 edustalle tehdyn ponttonilaiturin pysyttämiseen Mikkelin kaupungin Kyyhkylänniemen kylässä. Rakenteen pysyttämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia vahinkoja, haittoja tai edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan tarve on luvan saajan selvitettävä erikseen. 1. Ponttonilaiturin sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä 2 olevasta 1:2 000 mittakaavaisesta kartasta sekä venevalkamaoikeuden (000-2009-K40507) osoittavasta maanmittauslaitoksen kartasta, liite 7. 2. Laiturin rakenne ilmenee hakemuksen liitteistä 3 ja 4. 3. Laituri on tarkoitettu Lahtelan tilasta erotettujen omakotitonttien (Karrinkuusi 491-404-1-296, Karrintammi 491-404-1-295, Karrinkivi 491-404-1-294 ja Karrinkolo 491-404-1-293) käyttöön veneiden säilytykseen, helpottamaan vesille lähtöä ja rantautumista sekä näihin välittömästi liittyviin oheistoimintoihin. 4. Laituri kansirakenteineen on pidettävä luvan edellyttämässä kunnossa ja sen ympäristö on pidettävä siistinä. 5. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu edunmenetystä, jota nyt ei ole ennakoitu, voidaan siitä vaatia korvausta erikseen siten kuin uuden vesilain (587/2011) 13 luvun 8 :ssä on säädetty. 5
6 PERUSTELUT Laituri on tarpeen veneiden säilytystä sekä vesille lähtöä ja rantautumista varten. Laituri on rakennettu hakemuksessa mainituille neljälle omakotikiinteistölle osoitettuun venevalkamaan. Kyseisillä kiinteistöillä on osuus yhteiseen vesialueeseen ja osakaskunta on antanut kirjallisen suostumuksen laiturin rakentamiseen. Laiturin koko on sen käyttötarkoitus huomioiden hyväksyttävä. Kaavamääräykset eivät ole esteenä luvan myöntämiselle. Laiturista ei aiheudu laaja-alaista vesimaiseman muutosta kyseisellä kohdalla, eikä laituri viimeisteltynä aiheuta merkittävää maisemahaittaa niille rantakiinteistöille, joille se näkyy. Laituri on rakennettu päätöksessä mainitulla tavalla, ja kun sen käytössä noudatetaan lupaa, ei naapurikiinteistöjen käytölle aiheudu sellaista haittaa, jota naapurit eivät olisi velvolliset sietämään. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan myöntämisen edellytykset ovat siten vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaan olemassa. VASTAUS MUISTUTUKSIIN LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Luvan epäämistä ja laiturin purkamista koskevat vaatimukset on hylätty, koska vesilain mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat edellä ratkaisun perusteluissa sanotun mukaisesti olemassa. Vesilain mukaan jokaisella on oikeus tarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä aiheuttamatta kulkea vesistössä ja ankkuroida tilapäisesti vesistössä. Vesistössä kulkemisesta aiheutuneen edunmenetyksen korvaamisesta säädetään uuden vesilain 13 luvun 4 :ssä. Vesilain (264/1961) 2 luvun 3, 4 ja 6 :n 2 momentti. Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 220 euroa. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).
7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristölakimies Esa Meriluoto Ympäristöylitarkastaja Ari Liimatainen Asian on ratkaissut ympäristölakimies Esa Meriluoto ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Ari Liimatainen.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.6.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (015) 760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.