Uusi jätelaki on roskaa

n:ro 1 Tammikuu 2011 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti www.yrittajat.fi Kovan lajin lukemisto. JUHA AHONEN Omakin etu mielessä kuntaliitoksissa Valtuustoissa istuvilla kuntatyöntekijöillä on mielessään myös oma etu, kun kunnassa valmistellaan kuntaliitoksia. Tämä voi vaikeuttaa muiden kuntalaisten kannalta parhaan liitoksen toteutumista. sivu 10 Uusi jätelaki on roskaa Joustettaisiinko? SY-pomo Rauno Vanhasen mukaan pienyrittäjiä rassaavat joustamattomat työmarkkinarakenteet, työvoiman saatavuus ja työllistämiseen liittyvät riskit. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä Vanhasella on tarjota pulmiin ratkaisuja. sivu 7 Vaalirahoitus on OK Vaalirahoitus tuo mieleen kähminnän ja paljastusjutut. Ihan näin ikävästä ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse. Lainmukainen vaalirahoitus on hyväksyttävää ja tarpeellista, muistuttaa Jussi Järventaus. sivu 5 juuri näin Kulttuuriväki ja bisnesväki eivät aina ymmärrä toisiaan. Syystäkin. Jätelaki johtanee yksityisten jätehuoltoyritysten toimintaedellytysten oleelliseen heikkenemiseen ja jätehuollon yksipuolistumiseen, uskoo Ympäristöyritysten Liiton puheenjohtaja Pirjo Rytkönen. Myös Suomen Yrittäjät on huolissaan sopimus- perusteisen jätteenkuljetuksen tulevaisuudesta. sivu 3 Tommi Forsström SY edustettuna pysyvästi nyt myös Brysselissä Antti Neimala hoitaa SY:n EU-edunvalvontaa jatkossa Euroopan päätöksenteon pääkallopaikalla. sivu 13 Suomalainen ei usko ennen kuin näkee sivu 13 Yrittäjäjärjestön valiokuntien jäsenet valittu sivu 6 Luovaa työtä ei voi tehdä tyhjiössä Entinen Litografisk Anstalt kirjapaino, sittemmin painotalo, jykevässä vihreäksi rapatussa arvorakennuksessa Helsingin Uudenmaankadulla muuntui luovien yrittäjien yhteiseksi työhuoneeksi. sivut 14 15 Lapsi rytmitti arjen uusiksi Mikkeliläinen Henna Rautiainen teki parikymppisenä haaveistaan totta. Vauhti ei ole päässyt hiipumaan, sillä yrittäjästä tuli hiljattain äiti. sivu 12

02 N:o 1 Tammikuu 2011 Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut Laivamatkat Luoton- ja riskienhallinta Pysäköinti Polttoaineet ja lämmitysöljyt Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille kattavan ja edullisen etupaketin. Etupakettiin kuuluu rajoittamaton määrä käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, kuukausittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje, ilmainen osallistumisoikeus koulutuksiimme, Luotsi-asiakaslehti, vuoden maksuton näkyvyyspaketti aarre.fi-hakemistopalvelussa ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa (arvo 150 ) sekä päättäjätiedot yritystietojesi yhteyteen. Lisäksi saat seuraavat haut maksutta (arvo 347 ): 30 kpl Riskimittari-luokitusraportteja, 7 kpl Rating Alfa -luottoluokitusraportteja sekä 50 kpl yritysperustietoja. Nämä haut ovat voimassa 365 päivää niiden aktivoinnista. Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 %:n alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi Neste Oil Yrityskortilla alennusta 2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta. Alennus koskee Suomessa tehtyjä ostoksia, ja se myönnetään laskutuksen yhteydessä. Tilinhoitomaksu on verkkolaskulla 1 /kk ja paperilaskulla 2,5 /kk. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti käy maksuvälineenä myös Express-asemilla. Asiakastiedon sopimusasiakkuuden vuosimaksu on 240 + alv 23 %. Etupaketti koskee 1.1.2010 jälkeen solmittuja asiakkuuksia. Liity sopimusasiakkaaksi ottamalla yhteyttä Asiakastietoon sähköpostilla asiakaspalvelu@asiakastieto.fi tai puhelimitse 010 270 7200. Kerro tilauksen yhteydessä SY:n jäsennumerosi. Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero on mainittava tilausta tehtäessä. Jäsenetuna yritysluottotietoraportit, 20 %:n alennus ovh-hinnoista. Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto Bisnode Finland Oy, Soliditet-liiketoiminta puhelimitse (09) 7511 9100 sähköpostilla asiakaspalvelu@bisnode.com katso myös www.soliditet.fi Vakuutukset Fennian uudet jäsenetuvakuutukset tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin turvaamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen, jonka päiväkorvaus on 85 euroa, sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat tai yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla lisätietoja myös Fennian Yrittäjäpalvelusta 010 802 290 Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meiltä arkeasi helpottavia palveluita edullisesti. Voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuiltamme www.sonera.fi/jasenedut. Hakupalvelut Finder Yhteystieto on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi. 02 02 02 Numeropalvelu auttaa (maksullinen palvelunumero) Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -puheluista karttuneesta rahastosta. Lisätietoja ja tekninen tuki Fonecta asiakaspalvelu, puhelin 020 692 999 (ark. 9 16) finder@fonecta.com Lisätiedot hintatiedot 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 huomioi uusi osoite Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA, katso uudet ajo-ohjeet kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. www.europcar.fi Lisätiedot ja varaukset Europcar-varauspalvelu 0200 121 54 sähköpostilla varaukset@europcar.fi Majoitus- ja kokouspalvelut Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta Standardhuoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa. Suomen Yrittäjien nettosopimusalennus lasketaan päivän parhaasta hinnasta. Suomen Yrittäjien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. www.bestwestern.fi Hintatiedot ja varaukset varaukset maksuttomasta palvelunumerosta 0800-12010 Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia 0135903 Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Katso kokoustarjonnan hintatiedot kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-jäsensivuille. www.hilton.com/nordic Hintatiedot ja varaukset Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20 Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma pe sekä Ravintola Arthurissa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. www.hotelarthur.fi Hintatiedot ja varaukset puhelin (09) 173 441 tai sähköpostilla myyntipalvelu@hotelarthur.fi Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Norjassa 8 %:n alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava, ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandichotelleissa kokoushinnoista 5 %, katso hintatiedot yrittajat.fijäsensivuilta. www.scandichotels.fi Lisätietoja ja varaukset hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (ark. 8 17) sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään Suomen Yrittäjät ry sopimus euroshell-yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express -asemia. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 /lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf-muodossa tilinhoitomaksu on 0 /kk. Korttihakemukset ja lisätietoja www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse, merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130. YRITYSKÄYTTÖÖN TARKOITETUISTA ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. www.tallinksilja.com Lisätiedot ja varaukset Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ryhmä- ja kokousasiakkaat puhelin 010 804 123 Jäsenyrittäjän YKSITYISKÄYTTÖÖN tarkoitetuissa matkoissa pääset SY:n jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Edun saaminen edellyttää rekisteröitymistä Club One -kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi-jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennumero 9468. Mikäli olet jo jäsen Club One kanta-asiakasohjelmassa nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa ja pääset Silver-tasolle, kun ilmoitat sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com yrityksesi nimen ja asiakasnumero 9468. Hintatiedot ja varaukset www.clubone.fi Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm) Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt) Viking Line tarjoaa jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fi-jäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset mahdollisia yrittajat.fi-jäsensivujen kautta tai www.vikingline.fi. Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus 2 snt/litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Ilmoita tilauksen yhteydessä Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja kerro, että kyseessä on SY:n jäsenetu. Risteilyt online varaukset mahdollisia (alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset suluissa) Helsinki Tukholma risteily (FKYRI) Turku Tukholma-Miniristeilyt (FKYRI) Päivä Tallinnassa-matkat (FKYRIH) Helsinki Tallinna (Päiväristeily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM) Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8 16) Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta 0800 19292 Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista. Alennukset bensiinistä ja dieselistä 2,2 snt/litra (sis. alv), ja ne myönnetään Suomessa noin 390:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. St1 ei peri korteista laskutus- tai hallinnointipalkkioita. St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi, liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 sähköpostilla kortit@st1.fi St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kerro tilauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu, ja SY:n jäsennumerosi. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä 2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista 10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja osoitteessa www.teboil.fi. Suomen Yrittäjien jäsenkortilla olevalla magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset yrityskorttineuvottelija Anne-Maria Juhala puh. 020 470 0739 tai anne-maria.juhala@teboil.fi Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Reittimatkat tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 Helsinki Maarianhamina Tukholma Turku Maarianhamina/Långnäs-Tukholma Autopaketti(FVRRIB), sis. henkilöliput, auto ja hytti Hyttipaketti (FVYRIH), sis. henkilöliput ja hytti Helsinki Tallinna (FVYRI) Hintatiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm) reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä Sähkö Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Sähkönhankinta: sähkösopimusten kilpailutus, vaihtaminen ja sähkönhankinta asiakkaan puolesta kaikissa markkinatilanteissa järkevimpään hintaan, sähkönsiirtomaksujen, kuten siirtotariffiin- ja sulakekokoon perustuvien maksujen tarkastus, sähköveroluokan tarkastus. www.skapatenergia.fi Lisätietoja ja sähkösopimukset puhelimitse 020 7414 110 sähköposti asiakaspalvelu@skapatenergia.fi Sähköpostiturvapalvelut Välittömiä kustannussäästöjä ja maksimaalista tietoliikenneturvaa! D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille 20 %:n jatkuvan alennuksen. D-Fence on kokonaisvaltainen palveluratkaisu sähköpostiliikenteen turvaamiseen. Se torjuu uhat, varmistaa oikean postin saapumisen ja salaa postiliikenneyhteyden. Välitön kustannussäästö perustuu palvelun ominaisuuksiin: työaikaa ei enää kulu roskapostikansioiden tms. seuraamiseen, koska käyttäjät saavat oikean postin ja vain sen. Tilaukset ja palvelun käyttöönotto palvelun maksuton kokeilu www.d-fence.fi/sytilaus www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418 Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi! Näytä olevasi jäsen Tiedot ja taidot tuoreina Jäsenyys yrittäjäyhteisössä on asia, josta kannattaa kertoa myös omille yhteistyökumppaneille. Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio. Suomen Yrittäjät tarjoaa verkkopalveluja, joista sinä voit valita itsellesi parhaiten sopivan kanavan. Mitä yrittäjyyden maailmassa tapahtuu juuri nyt? Vastauksen löydät yrittajat.fi-verkkopalvelusta. Yrittäjyyden oma osoite tarjoaa sinulle kaiken viimeisimmät uutiset, vilkkaan yrittäjämielisen keskusteluareenan ja ratkaisuja moniin pulmiin. Ihastu tai vihastu myös kantaaottaviin blogeihimme, keskustelu on jo käynnissä! www.yrittajat.fi/verkkopalvelut Sivustolta löydät aina ajankohtaista tietoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Kirjautumalla sivustolle Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat erityisesti jäsenien käyttöön suunniteltuja asiantuntijamateriaaleja sekä rahanarvoisia jäsenetuja ja voit lukea Yrittäjäinfon. Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki puhelin (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi Maksuton näkyvyys Yrityshaussa Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan ja kuluttajille. Hakemiston tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, ja näkyvyyden hakemistossa saavat halutessaan kaikki jäsenyritykset. Jotta tietomme yrityksestäsi olisivat ajan tasalla, päivitä ne osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1 3 päivää.

N:o 1 Tammikuu 2011 Avaus: Ympäristöministeriön johdolla ollaan luomassa mallia, joka johtaa jätehuollon yksipuolistumiseen. 03 Mitä nyt: Talous: Yritysrahoitusta aiempaa paremmin saatavilla Yritysten rahoitusongelmat ovat vähentyneet, mutta ne ovat silti selvästi yleisempiä kuin taantumaa edeltäneinä vuosina. EK:n, Suomen Pankin sekä TEM:n Yritysten rahoituskysely selvityksen mukaan alle kymmenen työntekijän mikroyritysten rahoitusongelmat ovat helpottuneet suhteellisesti eniten. Työelämä: Palvelualojen työnantajaliitot kimppaan Vuoden 2011 alusta Suomeen syntyi uusi työnantajaliitto Palvelualojen työnantajat PALTA. Liitto kokoaa 1 700 palvelualan yritystä yhteen ja samaan EK:n jäsenliittoon. Jäsenyritykset työllistävät lähes 140 000 henkilöä. Liiton päätoimialat tässä vaiheessa ovat logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. 20% verkkokaupoista ostetuista tuotteista tilataan ulkomailta. Eniten suomalaiset kuluttajat tilaavat Englannista, mutta myös Ruotsi, Saksa ja USA ovat suosittuja tilausmaita. Suomalaisilla verkkokauppiailla olisikin aihetta kiriä kilpailijat kiinni. LOTTA TAMMELIN Jätelain kokonaisuudistus on tarpeellinen ja pidämme tärkeänä sen toteuttamista hallitusohjelman mukaisesti tämän eduskunnan aikana, Ympäristöyritysten Liiton puheenjohtaja Pirjo Rytkönen sanoo. Lakiesityksessä on kuitenkin runsaasti puutteita, jotka eduskunnan tulisi huomioida ja korjata. Yksityisen jätekuljetuksen tulevaisuus uhattuna Jätelain valmistelua ovat ohjanneet kunnalliset jätehuoltoyhtiöt ja muut julkiset toimijat, eikä alan yritysten kantoja varsinkaan valmistelun loppuvaiheessa ole juurikaan huomioitu, Ympäristöyritysten Liiton puheenjohtaja Pirjo Rytkönen sanoo. Jouko Lantto, teksti Juha Ahonen, kuva Sopimusperusteinen jätteenkuljetus eli ns. kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus säilyy Suomessa muodollisesti, mutta käytännössä tämä mahdollisuus on vesitetty kokonaan tiukoilla määräyksillä, ylikunnallisella lautakunnalla, erilaisilla raportointivelvoitteilla ja siirtymäpykälillä. Näin väittää jätelakiuudistuksesta Ympäristöyritysten Liiton puheenjohtaja Pirjo Rytkönen, jolla on yrittäjänä 20 vuoden kokemus toimialalta. Oleellinen muutos nykyjärjestelmään on se, että tasavertaiset vaihtoehdot poistetaan. Jatkossa siis kunnan järjestämä jätteenkuljetus on asiakkaille pääsääntö ja ns. sopimusperusteinen järjestelmä on poikkeus tähän pääsääntöön. Toinen merkittävä ongelmakohta liittyy pakkauk siin. Nykyisin lähinnä yksityiset yritykset keräävät pakkauksia kiinteistöiltä ns. energiajakeena. Nyt kunnille eli käytännössä kuntien jäteyhtiölle ylikunnallisen jätelautakunnan siunauksella ollaan antamassa etuoikeus kerätä kiinteistöiltä pakkaukset. Ja jos kunta ei kerää, niin vasta silloin olisi yksityisillä yrityksillä oikeus tarjota palveluja, Rytkönen ihmettelee. Käytännössä tämä johtaa siihen, että yksityiset yritykset potkaistaan kiinteistöiltä pois, koska kuntayhtiöt tulevat varmasti tätä laissa niille annettua etuoikeutta käyttämään. Tarjonta surkastuu. Jätelain tavoitteet ovat sinällään hyviä ja kannatettavia, Pirjo Rytkönen vakuuttaa, mutta harmittelee samalla, että nyt ollaan ympäristöministeriön johdolla luomassa mallia, joka johtaa jätehuollon yksipuolistumiseen ja yksityisten jätehuoltoyritysten toimintaedellytysten oleelliseen heikkenemiseen. Hallituksen esityksen mukaan alalle ollaan myös tekemässä erittäin kalliita hallinnollisia rakenteita, kuten jätteenkuljetusrekisteri ja jätelautakunnat. Näillä ei ole mitään tekemistä lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Kysymys on siitä, että keräämällä tarpeetonta tietoa jätteenkuljetuksista ja jätemääristä voidaan osittaa sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä kalliiksi ja byrokraattiseksi. Tämän seurauksena jätelautakunnalle on helppo jatkossa perustella, miksi sopimusperusteisesta kuljetusjärjestelmästä tulisi luopua. Rytkösen mukaan koko asiaa ovat myös leimanneet väärät syytökset yksityisiä yrityksiä kohtaan. On mm. esitetty, että yritykset eivät ole kiinnostuneet haja-asutuksen jätehuollosta, mikä väite ei pidä paikkaansa, hän toteaa. Edellisen lisäksi julkisuudessa on esitetty, että kiista olisi kuntien ja yksityisten jätehuoltoyritysten välillä. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Varsinkin kunnissa, joissa on sopimusperusteinen järjestelmä, kunnat ja yritykset ovat samoilla linjoilla siitä, miten järjestelmää tulisi kehittää. Kyse on kuntien omistamien jätehuoltoyhtiöiden ja yksityisten jätehuoltoyritysten välisestä intressiristiriidasta. Synkkä tulevaisuus. Jos hallituksen esitys etenee muuttumattomana eduskunnassa, jätealan pk-yritykset tulevat häviämään Suomesta lähes kokonaan seuraavan viiden vuoden aikana, puheenjohtaja Pirjo Rytkönen ennakoi huolestuneena. Kunnallistaminen tulee jylläämään oikein kunnolla. Isot kansalliset ja kansainväliset yritykset sekä alihinnoittelevat onnenonkijat tulevat voittamaan kilpailutukset. Tämä on jo näkynyt käytännössä. Esimerkiksi keuruulainen pitkän linjan yritys Pentti Laurila Ky myytiin vuoden vaihteessa suuryritys L&T:lle. Huoli on siis yrittäjillä kova, ja tällainen liikehdintä varmaankin lisääntyy epävarmuuden takia. Rytkösen mukaan alan palvelutaso heikkenee merkittävästi. Kuluttajien mahdollisuus vaikuttaa jätehuollon palvelutarjontaan katoaa lopullisesti samalla, kun jätehuoltokustannukset kasvavat huomattavasti. Hallinto- ym. kulut tulevat kasvamaan, ja nämä siirtyvät jätemaksuihin ja varsinkin veroluonteiseen perusmaksuun. Kuluttajat maksavat tämän lystin. Kuluttajat maksavat kustannukset myös osittain kahteen kertaan, varsinkin pakkausjätteiden osalta. Ympäristöministeriön johdolla luodaan mallia, joka johtaa jätehuollon yksipuolistumiseen ja yksityisten jätehuoltoyritysten toimintaedellytysten oleelliseen heikkenemiseen. Pirjo Rytkönen Sopimusperusteinen jätteenkuljetus säilytettävä. Suomen Yrittäjät haluaa säilyttää jätelainsäädännössä mahdollisuuden nykyisenkaltaiseen sopimusperusteiseen kuljetusjärjestelmään. Asiakkaan tekemään tuottajan valintaan perustuva järjestelmä mahdollistaa yritysten joustavan markkinoille pääsyn. Toisaalta laadultaan ja kustannustasoltaan heikommat toimijat karsiutuvat asiakasvalintaan perustuen markkinoilta yhtä helposti. Hallituksen jätelakiesitys rapauttaisi alan kilpailun Jätelakiesityksen vaikutukset jätehuoltoalan kilpailuun ja kierrätyksen kehittämiseen huolestuttavat elinkeinoelämän järjestöjä. Ympäristöyritysten Liitto, Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Romukauppiaiden Liitto ovat antaneet ympäristöministeriön jätelakiesityksestä murskalausunnon eduskunnan talous- ja ympäristövaliokunnille sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Järjestöjen mukaan jätelain pykälät eivät nykyisessä muodossaan toteuta EU:n ja Suomen jätepolitiikan painotuksia ja lainsäädännön vaatimuksia. Esitetyssä muodossa uusi jätelaki rapauttaisi alan kilpailua, heikentäisi yrittäjyyden edellytyksiä ja veisi pohjaa kierrätyksen kehittämiseltä. Perustuttava markkinaehtoisiin malleihin. Elinkeinoelämän järjestöt muistuttavat, että jätehuollon järjestämisen tulee perustua markkinaehtoisiin malleihin, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sanoo. Yksityisten yritysten kehittämää kierrätyksen toimintaympäristöä ja tietotaitoa tarvitaan. Innovaatioiden ja kilpailun lisäämiseksi toimijoiden valinnanvapautta tulee laajentaa nykyisestä. Hallituksen jätelakiehdotus veisi kehitystä juuri päinvastaiseen suuntaan. Tiina Toivosen mukaan hallituksen esitys monopolisoi alaa ja rajoittaa jätteen tuottajien valintamahdollisuuksia. Lakiehdotus muuttaa alan rakenteita rajusti. Yksityisistä yrityksistä uhkaa tulla kuntayhtiöiden alihankkijoita, ja yksityisiä yrityksiä häviää markkinoilta. Myös osaamispääomaa katoaa ja alan kehittämisedellytykset heikkenevät. Tämä ei ole hyväksyttävää eikä yhteisölainsäädännön mukaista. Liian laajat oikeudet. EU:n jätedirektiivissä lähtökohtana on, että vastuu jätehuollosta on jätteen alkuperäisellä tuottajalla. Direktiivissä yksinoikeudet on rajattu loppukäsittelyyn ja sekalaisen yhdyskuntajätteen hyödyntämiseen. Jätelakiesityksessä yksin- ja erityisoikeudet ovat kuitenkin laajempia kuin mikä on välttämätöntä tai mitä yhteisölainsäädäntö sallii. Esityksessä kuntien vastuulle on kuitenkin säädetty jätehuoltoa laajemmin. Järjestöt esittävätkin, että eduskunta muuttaisi hallituksen esitystä siten, että jätelaki antaa jätteen tuottajille ja haltijoille oikeuden päättää jätedirektiivin edellytysten mukaisesti jätehuollostaan. Jätelain tulee tukea kansalaisten kierrätysmahdollisuuksia ja kierrätysliiketoiminnan kehittämistä ja varmistaa tasapuoliset kilpailuedellytykset kaikille toimijoille, lausunnossa muistutetaan. Kauppa: Erikoiskauppa vastustaa alkuperämerkinnän ilmoituspakkoa EU:n parlamentti on käsitellyt pakollista alkuperämaan ilmoituspakkoa vaatteisiin. Muotikaupan Liitto ry vastustaa parlamentin kaavailemaa alkuperämaamerkintäpakkoa. Moderneissa tuotantoketjuissa työ ja materiaalihankinta voi jakautua useisiin eri maihin. Tästä syystä alkuperämaamerkintä ei pysty antamaan riittävää tietoa tuotteen alkuperästä, liiton toimitusjohtaja Yrjö Gorski kertoo. Nykyisin alkuperämaa voidaan merkitä tuotteeseen, jos tuotteen tuottaja tai myyjä katsoo tämän markkinoinnin kannalta tarpeelliseksi. IT: Stuxnet-haittaohjelma on viime vuoden tietoturvailmiö Vuoden 2010 merkittävin tietoturvailmiö oli Stuxnethaittaohjelma, joka on luotu erityisesti teollisuusautomaatiojärjestelmien sabotointiin. Stuxnetia on luonnehdittu tähän mennessä tunnetuista haittaohjelmista teknisesti edistyneimmäksi. Osa ohjelman hyödyntämistä haavoittuvuuksista on edelleen korjaamatta. Spekulaatio haittaohjelman varsinaisesta kohteesta jatkuu edelleen. Kysymys&Vastaus: Stephan Rantala, yrittäjä, hallituksen puheenjohtaja Kysymys: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos on ehdottanut yritys-tukien karsimista seuraavan hallituskauden aikana. E linkeinoministeri Mauri Pekkarinen on nimittänyt työryhmän kartoittamaan erityisesti suurten yritysten saamien julkisten yritystukien määrää. Mitä mieltä? Vastaus: Tukien osalta voitaisiin syynätä vähän, minkä kokoisille yrityksille niitä menee. Pienten yritysten tukia ei mielestäni pitäisi leikata, sillä tavoitteemme on saada pienyrityksiä kansainvälistymään ja yritystuet ovat yksi tapa edistää kansainvälistymistä. Puolueiden tulee kertoa vaalikampanjansa aikana, miten ne suhtautuvat yritystukien leikkaamiseen. Kansainvälistymiskoulutusta tarvitaan paljon nykyistä enemmän, Pro Active Oy Ab:n hallituksen puheenjohtaja ja SY:n hallituksen jäsen Stephan Rantala vastaa.

04 N:o 1 Tammikuu 2011 Keskustelu pääkirjoitus Jouko Lantto, päätoimittaja 27. tammikuuta 2011 Yrittäjiltä informatiivista vaalitukea Tämän vuoden huipputapahtuman eli eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 17.4.2011. Halukkaat ja vaalipäivänä estyneet pääsevät äänestämään ennakkoon kotimaan kohteissa jo huhtikuun 6. 12. päivien välisenä aikana. Toistaiseksi ehdokkaat ovat olleet valmiusasemissa lähtölaukausta odottamassa. Viimeistään ja tosissaan se ammutaan maaliskuun puolivälissä, jolloin nykykansanedustajat saavat jäädä vaalilomalle. Tosin vaalinäkyvyyttä haetaan täyttä päätä jo nyt, sillä monet ehdokkaat esittäytyvät mm. verkkomedioissa mainosvideoillaan ja muilla kannanotoillaan. Tulevan vaalikamppailun herkullinen seurantakohde on vaalirahoituksen määrä ja laatu. Määrässä kansalaisia kiinnostaa ehdokkaan tukirahoituksen mahdollinen romahtaminen vaalirahakohun seurauksena, laadussa puolestaan tuen kaikenpuolinen avoimuusvaatimus jo kampanjoinnin aikana. Mielenkiintoista on myös seurata puolueiden ja/tai yksittäisten ehdokkaiden varainhankinnan onnistumista netissä, jossa lahjoittaminen ainakin teknisesti käy kätevästi ja vaivattomasti. Suomen Yrittäjät kannustaa halukkaita yrityksiä ja yrittäjiä avoimeen ehdokastukeen, sillä sellainenkin kuuluu oleellisesti demokratiaan: meillä on oikeus tukea ideologiaa, henkilöä, asiaa tai näkemyksiä, jotka koemme omaksemme tai muutoin kannatettaviksi. Samalla voi muistuttaa, että itse vaalimarkkinoilla kuningas ja se suurin vallan- YLÖSOTETTUJA Jos Suomella ei ole kotimaisesti johdettua ja omistettua kaivosteollisuutta, teknologinen tuotanto Suomessa kuihtuu. Kaivannaisteollisuuden liiketoimintaprofessori Timo Lindborg Iltalehdessä Harmaan talouden rikoksista tulisi olla kovat rangaistukset sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällä hetkellä työntekijä pääsee pälkähästä, ja sanktiosta kärsii vain yrittäjä. Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajan Jorma Kortesoja Kalevassa Laillisia tukilakkoja on liian helppoa järjestää, ja laittomista lakoista koituvat korvaukset ovat hyvin pieniä. Siksi tarvittaisiin uusi järjestelmä tai uusia toimintatapoja, joilla työrauha saataisiin paremmin turvattua. Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala Karjalaisessa JARKKO ÖVERSTI Järjestöltä ei vaalirahaa vaan vaaliinformaatiota. käyttäjä on äänestäjä ei siis lahjoittaja, johon ehdokkaan on luotava tavalla tai toisella sidonnaisuussuhde. Rationaalisin ja samalla käytetyin tapa solmia po. suhde on lupaus, mistä puolestaan seuraa, että politiikassa elää jatkuvan ristiriidan siemen. Kun ääni on lunastettava lupauksella toimia äänestäjän haluamalla tavalla, (koska lupaamattomuus vie äänen toiselle ehdokkaalle), on kiusaus ja houkutus suuri luvata. Kun totuuden hetki tulee sitten väistämättä eteen vaalien jälkeen, ovat sekä valittu että äänestäjä ymmällään, koska annettua lupausta ei voi lunastaa. Yrittäjäjärjestö ei lupaa ehdokkaille vaalirahaa, vaan sen sijaan vaali-informaatiota, joka on vapaasti kaikkien halukkaiden käytettävissä. Sen ydinsisältö on luonnollisesti yrittäjyys, tuo kansantalouden ja yhteiskunnallisen ja samalla kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin moottori. Ja jotta tuo monipuolinen moottori kävisi, oikeilla kierroksilla, luotettavasti ja hyödyllisesti, SY esittää huomioitavaksi näkökantoja, joiden uskotaan ja tiedetään vaikuttavan myönteisesti sen suorituskykyyn. Vuoden 2011 eduskuntavaalien ehdokkaille ja samalla myös äänestäjille Suomen Yrittäjät toteaa, että yhteiskunta vaikuttaa yrittäjyyteen olennaisella tavalla verotuksella. Sanomme myös, että yrittäjyys edellyttää sekä henkistä että taloudellista riskinottoa, jonka huomioiminen yrittäjien verotuksessa on oikein ja kohtuulista. Kun nykyinen verojärjestelmä on kiistatta vahvistanut yritysten taseita, luonut ja säilyttänyt työpaikkoja sekä lisännyt verokertymiä, on huolehdittava siitä, että näin tapahtuu seuraavan verouudistusprosessin jälkeenkin. Lapissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että pk-yritykset alueella voivat pysyä markkinoilla ja osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Lapin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Hannu Autonen Lapin Kansassa Kun Rautaruukki ja Outokumpu vetäytyivät pääosin alalta, syntyi tyhjiö. Ulkomaisten pörssiyhtiöiden oli helpompi lähteä liikkeelle kuin pienten suomalaisten yritysten. Ilman ulkomaisia yrittäjiä koko ala olisi kuollut Suomesta. Agnico-Eagle Finland Oy:n toimitusjohtaja Ingmar Haga Kainuun Sanomissa Tunneälyn taidot eivät lukeudu esimiesten vahvuuksiin Suomessa. Jos tunteita ei osoiteta, toiseen ei synny kontaktia. Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka Kalevassa kirje Sanna Perkiö, kansanedustaja, kokoomuksen kulttuurivaltuuskunnan puheenjohtaja Piristystä suomalaiseen kulttuuriin Guggenheim-säätiö ja Helsingin kaupunki päättivät tammikuun puolivälissä käynnistää selvitystyön Guggenheimin nykytaiteen museon sijoittamisesta pääkaupunkiimme. Selvitystyö valmistuu vuoden 2011 aikana. Tämän kaltaiset iloiset yllätykset ovat oivia esimerkkejä siitä, että yksittäisten taiteen ammattilaisten ja harrastajien aktiivisuudella voi olla merkittäviä vaikutuksia suomalaiseen taide-elämään. Ulkomaisten matkailijoiden ja suomalaisen suuren yleisön kiinnostus maamme kulttuurielämää kohtaan saisi varmasti melkoisen piristysruiskeen, jos museo alkaneen vuosikymmenen aikana aloittaisi toiminnan Helsingissä. Ainoastaan markkinoiden ostovoima voi aidosti kasvattaa luovia aloja. Valtiovalta ja kunnat rahoittavat leijonanosan kulttuuripalveluista. Julkisesti rahoitettujen teattereiden, orkestereiden, kirjastojen ja museoiden määrä maassamme onkin valtava. Eri hallinnonalojen sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä suomalaisen kulttuurin ja luovan työn vahvistamiseksi tulisi lisätä tuntuvasti. Samaan aikaan julkisia kulttuuripalveluja tulee avata yrittäjyydelle. Yhteiskuntavastuu. Yritysvastuu. CSR. GRI. Siinä muutamia esimerkkejä sanoista ja lyhenteistä, jotka tarkoittavat, millä tavalla yritykset voivat ottaa toiminnassaan huomioon esimerkiksi ympäristöasiat tai oman henkilöstönsä hyvinvoinnin. Termiviidakon jatkuva kasvu ja koko vastuullisuuskeskustelun hajanaisuus johtuu maailman muuttumisesta. Toisin sanoen siitä, että pelko ihmisten keskuudessa lisääntyy yhä suurempien ongelmien edessä. Työpahoinvointi muuttuvien työaikojen ja epämääräisten työsopimusten takia lisääntyy. Ympäristömme voi pahoin, eikä muutosta ole ollut havaittavissa. Tuntuu siltä, että tilanteen epätoivo turruttaa nekin, jotka olisivat halukkaita muutokseen. Onneksemme muutoshalukkuutta kuitenkin on, paljonkin. Kulttuurin kulutusta lisäämällä kulttuurialan joka portaaseen luovan työn tekijästä kauppiaaseen alkaa siirtyä lisää rahaa ja työtä. Jotta voimme kasvattaa kuluttajien ja markkinoiden kulttuurin nälkää, tarvitsemme avuksi myös kannustavaa verotusta. Kulttuurin ja luovien alojen talouden joustavuuden ja dynaamisuuden lisäämiseksi julkisten kulttuuripalvelujen tuottamisessa on siirryttävä enemmän tilaaja-tuottajamalliin siten, että yrittäjyyslähtöiset kulttuuripalvelujen tuotantotavat yleistyvät. Uusia toiminta- ja rahoitusmalleja on kehitettävä yrittäjyyslähtöisten kulttuuripalvelujen lisäämiseksi. Taiteeseen sijoittamiseen ja lahjoittamiseen tulisi kannustaa. Myös nykytaiteeseen sijoittaminen ja varojen lahjoittaminen julkisiin taidehankintoihin sekä kulttuurituotantoon yleensäkin pitäisi tehdä houkuttelevammaksi. Esimerkiksi julkisin varoin rahoitettaville taidelaitoksille tehtävien lahjoitusten tulisi aina olla verovähennyskelpoisia. Taidekokoelmaa tulisi myös voida pitää ammattimaisesti hoidettuna sijoituskohteena kuten esimerkiksi arvopapereita tai kiinteistöjä. kirje Jussi Korpikoski, toimitusjohtaja, Verso Globe Oy Suomalaiset ovat kiinnostuneita yrityksen vastuullisuudesta. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttumassa radikaalisti. Se, missä ennen vanhaan luotettiin brändiin ja sen luomaan laatuvaikutelmaan, on vaihtumassa pääasiassa internetin välityksellä tapahtuvaan tiedonhakuun tai googlailuun. Ihmiset ovat alkaneet yhä enemmän etsiä konkreettista tietoa päätöstensä tueksi. Illan ravintolavalintaa mietittäessä valitaan yhä useammin se, mistä tiedetään saatavan laadukasta suomalaista ruokaa, jonka alkuperä on tunnettu. Tilitoimistoa valittaessa halutaan valita kumppani, jonka tiedetään kohtelevan asiakkaitaan ja henkilöstöään hyvin. Lakanoita valittaessa jotkut saattavat jopa valita merkin, jonka tiedetään käyttävän materiaaleinaan vain luonnonmukaista kuitua. Myös ne, jotka miettivät, mihin yritykseen hakea töihin, saattavat tiedustella kyseisen yrityksen henkilöstöetuja ja ympäristönäkökohtia. Tekemämme tutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista on kiinnostuneita yrityksen vastuullisuudesta. Kaikki tämä tiedonhalu kertoo ihmisten halusta saada järkeviä perusteita valinnoilleen. Toisaalta tämä kertoo myös siitä, että enää ei uskota sokeasti brändien luomaan mielikuvaan, vaan halutaan konkreettista todistusaineistoa siitä, mitä yritykset oikeasti tekevät. Kulttuuripalvelut laajemmin yritysten ja kotitalouksien ulottuville. Kulttuuriseteliä käyttävä kuluttaja päättää palvelun tai tuotteen hankkiessaan, mihin tuki ohjautuu. Kulttuuriseteliä tulee edelleen kehittää siten, että myös yritykset voisivat käyttää kulttuuriseteleitä taidehankintoihinsa sekä muihin kulttuuripalveluihin. Valtio voisi nimetä ne yksityiset kulttuurikeskukset ja kulttuuripalvelut, joihin yritysten kulttuuriseteliä voitaisiin käyttää. Vastuullisuuden maailma avautuu yrityksille uudella tavalla Kulttuurimarkkinoiden kehittymistä tulee edistää verotuksen keinoin. Halusin rakentaa hyvän työpaikan itselleni ja muille, sekä tehdä jotain, jolla on merkitystä yhteiskunnassa. Kulttuurin ja luovien alojen markkinoiden kehittymistä tulee edistää myös verotuksen keinoin. Ammattitaiteilijan kotitalouksille palveluna tekemä tilausteos tai taide-esitys tulisi sisällyttää kotitalousvähennyksen piiriin. Kuka tahansa voisi silloin tilata suoraan taiteilijalta kotiinsa taideteoksen tai kulttuurielämyksen, ja siten tarjota työtä ammattitaiteilijoille. Taiteen arvonlisävero on tällä hetkellä perusteettomasti epäyhtenäinen. Kirjojen arvonlisävero on yhdeksän prosenttia, mutta vastaavasti taiteenvälityksen arvonlisävero on 23 prosenttia. Kulttuuripalvelujen ja taideteosten sekä niiden välityksen arvonlisäveroa tulee yhtenäistää ja asettaa se huomattavasti 23 prosentin perustasoa alemmaksi. Verokannustimista hyötyisivät niin kuluttajat, vapaa taidekenttä ja kulttuuripalveluyrittäjätkin. Kulttuuria ei voi enää kehittää pelkkien tukien varassa. Tarvitaan uusia yksityisiä kulttuurin rahoituskanavia, joiden avulla korkeatasoisille taiteilijoillemme syntyy elinvoimainen taloudellinen perusta. Guggenheimin sijoittuminen Helsinkiin toisi mukanaan myös kansainvälisiä rahoituslähteitä. Merkkiviidakko hämmentää. Suomen ulkopuolella vastuullisuusasiat ovat olleet esillä jo kauan. Esimerkiksi Saksassa on olemassa satoja yhteiskuntavastuusta konsultoivia asiantuntijayrityksiä. Itse asiassa voi olla jopa vaikeaa löytää saksalainen keskisuuri yritys, jolla ei olisi omaa CSR-konsulttia. Toiminta siellä on ollut saksalaiseen tyyliin hyvin järjestelmällistä ja suunnitelmallista, ja sitä on leimannut lukuisten sertifikaattien ja standardien hyödyntäminen. Nämä ovat toki hyviä oman toiminnan parantamiseen. Kuitenkin, kun aletaan puhua siitä, mitä yritykset ovat oikeasti tehneet, jotta ne ovat saavuttaneet tietyn standardin tai sertifikaatin, tullaan useasti ison kysymysmerkin äärelle. Saksassa ongelma on selvästi isompi kuin Suomessa, koska siellä merkkiviidakko on vielä triplasti laajempi. Kuluttajien on lähes mahdotonta muistaa, mikä merkki tarkoittaa mitäkin tai mitä konkreettisia hyviä tekoja merkkiin sisältyy. Verso.info. Maailman muuttuessa oikeanlaisen viestinnän tarve korostuu. Yritysten, varsinkin pienten ja keskisuurten, voi olla vaikea perustella itselleen isompia panostuksia vastuullisuuteen, jos ne eivät pysty tästä myös liiketoiminnallisesti hyötymään. Suuri osa suomalaisista yrityksistä tekee jo nyt paljon hyviä asioita, mutta neutraali avoin viestiminen teoista jää usein puuttumaan. Myös se, että yritys kovaan ääneen itse toitottaa omaa hyvyyttään, koetaan varsinkin kuluttajarajapinnassa usein jopa ärsyttävänä asiana. Verso.info on tällä hetkellä ainoa palvelu, joka tarjoaa yritykselle helpon ja konkreettisen ikkunan näyttää aidot teot kaikille sekä myös saada konsultointia kehittymiseen. Jo lähitulevaisuudessa yritysten maailma tulee olemaan yhä enemmän aitoihin tekoihin perustuvaa. Ne jotka osaavat hyödyntää uudenlaisen avoimen yritysvastuun periaatteita jo nyt, voivat saavuttaa toimialallaan selvää kilpailuetua. SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl. Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@sbv.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu 2011 Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/2011 27.01. 18.01. 20.01. 02/2011 24.02. 15.02. 17.02. 03/2011 24.03. 15.03. 17.03. 04/2011 28.04. 14.04. 18.04. 05/2011 26.05. 17.05. 19.05. 06/2011 25.08. 16.08. 18.08. 07/2011 22.09. 13.09. 15.09. 08/2011 27.10. 18.10. 20.10. 09/2011 24.11. 15.11. 17.11. 10/2011 15.12. 07.12. 09.12.

N:o 1 Tammikuu 2011 jussi järventaus: Vaalirahoitus on hyväksyttävää ja tarpeellista Rehdisti ja laillisesti annettu vaalirahoitus ei ole salakavalaa kähmintää vaan hyväksyttävää ja tarpeellista. Jokainen päättää toki itse, haluaako rahoitusta antaa vai ei, Jussi Järventaus sanoo. Lotta Tammelin Koko viime vuoden lööpit räiskyivät toinen toistaan ikävämpiä paljastusjuttuja vaalirahoituksesta. Milloin olivat vuorossa lentoliput, milloin lahjapesukoneet. Kaiken kaikkiaan vaalirahoitus onkin joutunut melko negatiiviseen valoon. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on vaalirahoituksen ympärillä pyörivän julkisen keskustelun saamasta sävystä hieman harmissaan. Järventaus painottaakin, että silloin kun vaalirahoituksen antamisessa toimitaan avoimesti ja reilujen pelisääntöjen mukaisella tavalla, ei siinä ole mitään negatiivista. Lainmukainen vaalirahoitus on hyväksyttävää ja tarpeellista, hän summaa. Tarpeellista sen takia, että sillä turvataan se, että hekin, joilla ei ole mahdollisuutta kampanjoita omin varoin rahoittaa, voivat asettua ehdolle esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Vaaleissa ei voi menestyä ilman mahdollisesti merkittävääkin rahankäyttöä, Jussi Järventaus sanoo. Vaalirahoituksella turvataan demokratian toimintaa, ja sillä on siinä tärkeä rooli. Jokainen päättää itse! Järventaus ei ole ketään yllyttämässä rahoitusta jakamaan, mutta hän toivoo, ettei julkisen keskustelun saama sävy turhaan estäisi ihmisten halua osallistua ehdokkaiden tukemiseen. Jokainen tekee tietenkin omat ratkaisunsa siitä, onko Harri Auramo Suomen Yrittäjät vastustaa hallituksen esitystä uudeksi perhevapaaksi, joka mahdollistaisi työntekijän jäämisen pitkäksikin määräajaksi pois työstä hänen perheenjäsenensä hoitamista varten. Eduskunnalle antamassaan lausunnossa Suomen Yrittäjät toteaa, että uuden perhevapaan luominen ei yrittäjien mielestä ole perusteltua. Nykyisinkin työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkattomasta poissaolosta esimerkiksi perheenjäsenen hoitamista varten, eikä tässä käytännössä ole osoitettu olevan ongelmia. Lainsäädäntöä ei tulisi muuttaa ilman selkeää tarvetta. Muutoin vaarana on sellaisen sääntelyn syntyminen, joka luo perusteettomasti yrityksille velvoitteita ja aiheuttaa kustannuksia. Pienet yritykset kärsivät tällaisesta sääntelystä suhteellisesti eniten, Suomen Yrittäjät muistuttaa. Hallitus ehdottaa uutta perhevapaasäännöstä työsopimuslakiin. Työnantajan olisi pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä, jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä erityistä hoitoa varten. Poissaolo olisi palkaton. Työnantaja ja työntekijä sopisivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Työntekijä voisi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ennen sovittua ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle kiinnostunut vaalirahoitusta antamaan vai ei, hän sanoo. Ilmoitusvelvollisuus eduskuntavaaliehdokkaalle syntyy, jos yksittäiseltä henkilöltä saadun tuen määrä ylittää 1 500 euroa. Pienemmätkin lahjoitukset voi ilmoittaa, kunhan tuen antaja on siihen nimenomaisesti suostunut. Mikäli tukea on kiinnostunut antamaan, on se Järventauksen mielestä syytä tehdä mahdollisimman avoimesti. Olen tässä avoimuuden kannattaja. Miksei näitä pienempiäkin lahjoituksia voisi sallia julkistettavan? Päätös on toki kiinni tukijasta itsestään, Jussi Järventaus sanoo. Jäsenmaksut vain operatiiviseen toimintaan Suomen Yrittäjät on järjestön tasolla ollut hyvin niukka vaalirahoituksen suhteen aiemmissa vaaleissa, ja linja tulee pysymään samana myös tulevissa. Olemme ainoastaan saattaneet ostaa lipun puolueiden pääseminaareiksi arvioituihin tilaisuuksiin. Tuki on siis ollut äärimmäisen niukkaa. Lisäksi olemme olleet puheenvuoronkäyttäjinä eri puolueiden ehdokkaiden tilaisuuksissa. Nytkin sitä tapahtuu jossakin määrin, SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus kertoo. Olemme arvioineet, että jäsenistömme pitää oikeampana sitä, että meidän vaikuttamistyömme tapahtuu suoranaisena vaikuttamisena eikä niinkään vaalirahoituksen kautta. Meille maksetut jäsenmaksut on tarkoitettu järjestön operatiiviseen toimintaan. Edunvalvontaa tehdään päättäjien suuntaan aktiivisena vaikuttamistyönä. Olemme ymmärtäneet jäsenistömme tahdon tällä tavalla ja siksi olemme olleet pidättyvällä linjalla vaalirahoituksen suhteen. Ja tulemme olemaan jatkossakin, Järventaus kertoo. Suomen Yrittäjät ei hyväksy uutta hoitoperhevapaata Uusi perhevapaa aiheuttaisi yrittäjälle kustannuksia mm. sijaisen kouluttamisesta vapaalla olevan työntekijän tilalle. viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Vapaan päätyttyä työntekijällä olisi oikeus palata ensisijaisesti entiseen työhönsä poissaolon jälkeen. Yrittäjälle harmia ja kustannuksia. Suomen Yrittäjien mukaan työnantajille aiheutuisi ehdotetusta perhevapaasta merkittäviä kustannuksia, joita syntyy esimerkiksi sijaisen etsimisestä ja kouluttamisesta sekä tehtävien uudelleen järjestelystä. Jos poissaolijan tiedot ja taidot heikentyvät perhevapaan aikana, työntekijän tuottavuus heikkenee ja yritykselle aiheutuu epäsuoria kustannuksia myös tätä kautta. Ongelmat korostuvat pienissä yrityksissä. Vaalirahoituksella turvataan demokratian toimintaa, ja sillä on siinä tärkeä rooli. Jussi Järventaus RODEO Aina sijaista ei ole edes saatavilla yritykseen, jolloin muiden työntekijöiden työkuorma lisääntyy. Uusi perhevapaa johtaisi määräaikaisten työsuhteiden lisääntymiseen. Uusien vapaamuotojen luominen korottaa myös työllistämisen kynnystä ja ohjaa alihankintaan tai vuokratyövoiman käyttöön. Lisäksi Suomen Yrittäjien mielestä uuden perhevapaan luominen on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että työuria tulisi pidentää. Laki mahdollistaisi ehkä vuosienkin poissaolon työstä. Tarve hoitoa tarvitsevan perheenjäsenen huolenpitoon on ymmärrettävä ja luonnollinen. Uudelle sääntelylle ei kuitenkaan ole tarvetta, SY lausuu. Yrittäjäpolitiikka Laista luettua: Ohjeita ja pelisääntöjä rehtiin vaalirahoitukseen löytyy vuonna 2009 säädetystä vaalirahoituslaista. Erikseen on ilmoitettava kukin yksittäinen tuki ja sen antaja, jos tuen arvo on eduskuntavaaleissa vähintään 1 500 euroa. Yksilön nimeä ei saa ilmoittaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen antamansa tuen arvo on pienempi Ilmoitettavan summan suuruudet vaihtelevat eri vaaleissa. kuin yllä mainittu summa. Lähde: FINLEX - laki ehdokkaan vaalirahoituksesta 24.4.2009 Eduskuntaan enemmän yrittäjämyönteisiä kansanedustajia Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Kari Hiltusen mukaan yrittäjäjärjestön tavoitteena on saada uuteen eduskuntaan entistä enemmän yrittäjämyönteisiä kansanedustajia sekä heidän joukkoonsa monia SY:n jäsenyrittäjiä (nyt 30 henkeä). Eduskuntavaaliehdokkaille Suomen Yrittäjät tarjoaa työvälineeksi Yrittäjyys kantaa Suomea 2011 2015 -tavoiteohjelmaa, josta on tehty myös tiivistelmä sekä asianmukaiset verkkoaineistot, Hiltunen innostaa. Kampanjasivut osoitteessa yrittajat.fi. SY toteuttaa myös eduskuntavaaleihin liittyvät nettisivut, jotka avataan helmikuussa, Hiltunen kertoo. Hänen mukaansa tavoitteena tuoda esille yrittäjien roolia yhteiskunnassa ja vaikuttaa yrittäjämyönteisempään päätöksentekoon. Tarkoituksena on puhutella kaikkia kansalaisia, ei vain jäsenyrittäjiä. Sivuille kerätään tietoa jäseninä olevista yrittäjäehdokkaista netissä olevalla lomakkeella. Tässä tapauksessa jäsenehdokkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka yritys on Suomen Yrittäjien jonkin paikallisyhdistyksen tai toimialajärjestön jäsen, ja ehdokas työskentelee aktiivisesti yrityksessä. Selvyyden vuoksi jäsenehdokkaana ei pidetä esimerkiksi jäsenyrityksen ulko- Eduskuntavaalit 2011 Vuoden 2011 eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 17.4.2011. Ennakkoäänestys kotimaassa on 6. 12.4. ja ulkomailla 6. 9.4. Eduskuntavaalien ehdokasasettelu vahvistetaan 17.3. puolella työskentelevään yrittäjän puolisoa. Aluejärjestöt ja toimialajärjestöt vastaavat ehdokkaiksi asettuneiden jäsenyrittäjien tietojen kokoamisesta a toimittamisesta keskusliittoon. Kentän keskustelutilaisuudet. Suosittelemme aluejärjestöille myös perinteisten keskustelutilaisuuksien järjestämistä Ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä ja muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö ei saa vastaanottaa suoraan tai välillisesti samalta tukijalta eduskuntavaaleissa enempää tukea kuin arvoltaan 6 000 euroa. Tukena ei kuitenkaan pidetä tavanomaista talkootyötä eikä tavanomaisia ilmaispalveluja. vaalipiirin ehdokkaille, Kari Hiltunen muistuttaa. Näissä tilaisuuksissa yrittäjillä on mahdollisuus tentata eri puolueiden ehdokkaita. Suomen Yrittäjät ry. ei osallistu rahoituksella yksittäisten ehdokkaiden tukemiseen eikä osta puolueiden vaaliseminaareihin lippuja. Sen sijaan keskusjärjestön edustajat voivat toimia esimerkiksi alustajina em. vaaliseminaareissa. Avointa ja läpinäkyvää Uuden lainsäädännön tarkoituksena on tehdä vaalirahoituksesta avointa ja läpinäkyvää. Tämän tavoitteen toteutumiseksi suositellaan, että ehdokkaat ilmoittavat kaikki saamansa vaalituet avoimesti. Lainsäädäntö edellyttää, että kaikista yli 1 500 euron tuista tehdään ilmoitus. Käytännössä ehdokkaan vaalirahoitus hoidetaan tukiyhdistyksen kautta ja rahaliikenteestä tehdään kirjanpito. Kirjanpitoon on merkittävä myös lehtien ilmoitukset ja myös mahdolliset ilmaiset lehti-ilmoitukset. FUTUREIMAGEBANK Säteilylain tiukennus haittaisi solariumyrityksiä Ehdotus säteilylain muuttamiseksi sisältää niin raskaita velvoitteita, että eräiden solariumpalveluja tarjoavien kuntokeskusten ja kauneudenhoitoyritysten toiminnan jatkaminen vaarantuu. Säteilylakiin aiotaan lisätä toiminnanharjoittajalle velvoite nimetä solariumin käyttöpaikalle vastuuhenkilö, jolla olisi velvoite opastaa solariumpalvelun käyttäjiä laitteen käytössä sekä tarkastaa epäselvissä tapauksissa palvelun käyttäjän ikä. Vastuuhenkilön tulisi olla aina paikalla palvelun ollessa käytössä. Laiminlyönti voi johtaa yrittäjän tuomitsemiseen säteilyrikkomuksesta rangaistukseen. Lakiin on tulossa lisäksi säännös, jonka mukaan yrittäjää kielletään altistamasta alle 18-vuotiasta henkilöä solariumin ultraviolettisäteilylle. Nykyään vastaava suositus on annettu asetuksella. Sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa Suomen Yrittäjät kannattaa solariumin käyttäjille suunnattua tiedottamista ja opastamista. Myös alle 18-vuotiaiden henkilöiden terveyden suojeleminen on perusteltua. Suomen Yrittäjät vastustaa. Lakiesitys koskee solariumpalveluja tarjoavien kuntokeskus- ja kauneudenhoitoyritysten liiketoiminnan jatkamisen edellytyksiä. Sen vuoksi lakimuutosten tulee olla oikeassa suhteessa esityksen tavoitteisiin nähden. Esitys johtaisi toteutuessaan siihen, että osa alan yritysten palvelusta loppuisi joko kokonaan YrittäjYYs on minulle elämäntapa. Olen yrittäjäjärjestön jäsen. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempi järjestömme on. liity sinäkin! 05 Yleissitovat työehtosopimukset käännetään myös ruotsiksi Hallitus ehdottaa lakimuutosta, jonka mukaan yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan jatkossa myös ruotsiksi. Esityksen mukaan sopimukset kääntää ja julkaisee sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan tällä hetkellä internetissä suomeksi tai ruotsiksi sen mukaan, millä kielellä työmarkkinajärjestöt ovat toimittaneet sopimuksen julkaistavaksi. Useimmiten työehtosopimukset on julkaistu vain suomeksi. Koska yleissitovat työehtosopimukset velvoittavat kaikkia tai osittain, tai toiminnan jatkaminen vaatisi kohtuuttomia lisäresursseja. SY:n mukaan ainakin miehittämättömät solariumpalvelut joita Suomessa on noin 30 joutuisivat lopettamaan toimintansa. Samaan aikaan Ruotsissa on 800 ja Tanskassa yli 1 000 itsepalvelusolariumia, mutta näissä maissa ei ole säädetty vastaavanlaisia velvoitteita yrityksille. Suomessa miehittämättömiin solariumpisteisiin on investoitu jopa 60 000 90 000 euroa per laite, minkä lisäksi yrittäjät ovat usein sitoutuneet vuosien vuokrasopimuksiin. Kun laitteiden investointikustannukset kuoletetaan poistojen kautta, on lakimuutoksen mukainen kuuden kuukauden siirtymäsäännös aivan riittämätön. Lisää työvoimakustannuksia. Myös solariumpalvelua tarjoavat kunto- ja liikuntakeskukset kärsivät lakimuutoksesta. Henkilökunta on paikalla ennalta ilmoitettuun kellonaikaan, jolloin asiakkailla on tilaisuus ostaa tai uudistaa asiakaskortteja tai saada palveluihin liittyvää opastusta. Henkilökunnan läsnäolovelvoite koko palveluntarjoajan aukioloaikana on erityisen raskas pienille yrityksille. Lievemmilläkin toimenpiteillä päästäisiin lakiesityksessä kirjattuihin tavoitteisiin, Suomen Yrittäjät ehdottaa. Henkilön opastaminen, tiedottaminen ja iän tarkastaminen voitaisiin tehdä sarjakorttia ostettaessa, eikä näitä toimenpiteitä tarvitsisi toistaa jokaisen käyttökerran yhteydessä. työnantajia, niiden tulkinnan on oltava helppoa kielestä riippumatta. Yleissitovan työehtosopimuksen käännös ei kuitenkaan tulisi olemaan oikeudellisesti sitova. Jos työehtosopimus ja sen käännös olisivat ristiriidassa, on lakiesityksen mukaan noudatettava alkuperäistä työehtosopimusta. Yleissitovien työehtosopimusten käännöksistä tulee olemaan merkittävää apua ruotsinkielisille työnantajille, työntekijöille ja työsuojelutarkastajille. Nyt esitetyllä muutoksella halutaan turvata ruotsinkielisen väestön perustuslakiin, kielilakiin ja Ahvenanmaan itsehallintolakiin perustuvat kielelliset oikeudet. Teresa De Rita - Cavlek Move Wellness & Dance Center