Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen KLS A922 Antiikin kulttuuri Outi Merisalo 8.9.2009
Aikataulu KLS A922 1 BLOMSTEDT 37 ti 8.9.2008 16:15-17:45 17:45 Merisalo, Antiikin kulttuuri 2 BLOMSTEDT 38 ti 15.9.200816:15-17:45 Merisalo, Kirjahistoria 3 PAULAHARJU 39 ti 22.9.2008 16:15-17:45 Coleman, Brittein saarten kulttuuri I 4 BLOMSTEDT 40 ti 29.9.2008 16:15-17:45 Coleman, Brittein saarten kulttuuri II 5 BLOMSTEDT 41 ti 6.10. Kyppö, Länsislaavilainen kulttuuri I: Länsislaavit, kansat Euroopan muuttuvien rajojen takana *kontaktiton viikko 42* 6 BLOMSTEDT 43 ti 20.10.2008 16:15-17:45 Kyppö, Länsislaavilainen kulttuuri II: Veljeskansat yhdessä ja erikseen, tshekit ja slovakit 7 BLOMSTEDT 44 ti 27.10.2008 16:15-17:45 Kokkonen, Pohjoismainen kulttuuri I: Viikingit ja riimukivet; Pyhä Birgitta 8 BLOMSTEDT 45 ti 3.11.2008 16:15-17:45 Kokkonen, Pohjoismainen kulttuuri II: Ruotsin suurvalta-aika aika ja kustavilainen aika 9 BLOMSTEDT 46 ti 10.11.2008 16:15-17:45 Kokkonen, Pohjoismainen kulttuuri III: 1800-luvun kansallinen herää ääminen; Nobel-instituutio instituutio; 1900-luvun kansankoti- ideologia; tärkeitä kulttuurivaikuttajia 10 BLOMSTEDT 47 ti 17.11.2008 16:15-17:45 Winter-Tarvainen Tarvainen, Euroopan juutalaisten historiaa ja kulttuuria keskiajalta 1900-luvulle I 11 BLOMSTEDT 48 ti 24.11.2008 16:15-17:45 Winter-Tarvainen Tarvainen, Euroopan juutalaisten historiaa ja kulttuuria keskiajalta 1900-luvulle II 12 BLOMSTEDT 49 ti 1.12.2008 16:15-17:45 Turunen, Venäläinen kulttuuri I: Pietarin kaupunki eurooppalaisen kulttuurin viitekehyksessä. 13 BLOMSTEDT 50 ti 8.12.2008 16:15-17:45 Turunen, Venäläinen kulttuuri II: Venäläisen kulttuurin piirteitä kulttuurien välisen viestinnän näkökulmastakulmasta
Kurssin tavoitteet valmiutta yhdistää oman erikoisalan kulttuuriviitteitä laajempaan eurooppalaiseen kontekstiin yleiskäsitys sitys Euroopan eri kieli- ja kulttuurialueista antiikista nykyaikaan
Mikä Eurooppa?
Euroopan käsite antiikin aikana EÛρώπη : etymologia epäselvä, esiintyy 1. kerran homeerisessä hymnissä Apollonille (n. 700 ekr.?) merkitys: keski-kreikka > Manner-Kreikka > Pohjois- Kreikka (n. 500 ekr.) >> läntisen Välimeren pohjoisrannat >>> Mustanmeren (Pontos Eukseinos, Vieraanvarainen meri ) pohjoisrannat>>>> Brittein saaret (tinasaaret)>>>>>itämeren länsiosat? Thule (Pytheas Massilialainen, n. 310-306 ekr.) >>>>> Venäjän joet? Balkanin pohjoispuolella hyperborealaisten maa Euroopan ja Aasian raja: Tanais-joki (Don) roomalaiset tutkivat ja valloittavat sisämaan: Iberian niemimaa (2. vs. ekr.), Gallia (2.-1.vs. ekr.), Britannia (1. vs. jkr.), Daakia (nyk. Romania) 2. vs. jkr. Skandinavia heikosti tunnettu antiikin loppuun asti, eivät purjehtineet Itämerell merellä kreikkalaisille tärket rkeä vastakkainasettelu Eurooppa Aasia roomalaisille Eurooppa paras maanosa: Plinius vanhempi, Naturalis historia 3.3: de Europa [ ] longeque terrarum pulcherrima
Myytti Europe-neidosta Zeus häräksi muuttuneena vie Europe-neidon Foinikiasta (Libanon) Kreetaan Europen ja Zeun pojat: Minos, Kreetan kuningas, ja Rhadamanthys, Elyseionin kenttien oikeudenmukainen hallitsija
Pompeji, Iasonin talo (1. vs. jkr.)
Tizian: Europen ryöst stö (1562)
Antiikki eurooppalaisen kulttuurin pohjana
Lähteet ja niiden tulkitseminen tieteellinen antiikintutkimus kehittyy 1300-luvulta lähtien l (humanismi); moderni tiede 1700-luvulta (uushumanismi) arkeologia piirtokirjoitustutkimus, papyrustutkimus (kirjalliset tekstit, asiakirjat) keskiajalla kopioidut antiikin tekstit antiikintutkimuksen perusapuneuvot: kriittiset editiot (Oxford Classical Texts, Bibliotheca Teubneriana, Guillaume Budé sarja), sanakirjat ( (Thesaurus Linguae Graecae, Thesaurus Linguae Latinae), tieteelliset ensyklopediat (Pauly( Wissowa, Realenzyklopädie der Altertumswissenschaft,, Der Neue Pauly,, Oxford Classical Dicti onary) kaikki lähdetyypit l otetaan huomioon = filologinen metodi sovellettavissa kaikkeen tutkimukseen
Eurooppalaisen kulttuurin alku Kreeta, Mykene
Mykene Kreeta
Minolainen kulttuuri (n. 3500-1100 edeltäjä Kreetassa: kieltä ei tunneta (kirjoitus ns. lineaari A, perustuu kuvamerkkeihin, käytössä 1800-1450 1450 ekr.); tuhoutuu selittämätt ttömästi ekr.)
Mykeneläinen kulttuuri: kreikkalaisuuden siemenet Mykenen kaupunki hallitsee Aigeian merta 1300-luvulta ja Kreetaa 1200-luvulta tavukirjoitus lineaari B, kreikan kielen esiaste Homeroksen Iliaassa kuvatun Troijan sodan sankari Agamemnon, Mykenen kuningas kulttuuri tuhoutuu selittämätt ttömästi n. 1100 ekr.
Pimeät vuosisadat n. 1100-776 ekr. ei kirjallista dokumentaatiota (lineaari( B pois käytk ytöstä) tieto menneisyydestä välittyy suullisina eepoksina > mm. Homeroksen eepokset väestö liikkuu Manner-Kreikassa ja asettuu myös s Jooniaan (nyk. Turkin rannikko)
Arkaainen aika 776-479 ekr. 1. Olympian kisat 776: uskonto, urheilu, sodankäynti kreikkalainen kulttuuri muotoutuu n. 700 ekr. leviää koko Välimeren V alueelle
Kreikkalaiset siirtokunnat 734-580
Yhteinen kieli ja uskonto sama kieli (paljon eri murteita) uusi foinikialaisilta lainattu äännekirjoitus (alfabeetti )
Olympolaiset jumalat 1 ylijumala Zeus (room. Iuppiter) Hera (room. Iuno) Poseidon (room. Neptunus)
Olympolaiset jumalat 2 Hades (room. Pluto), Ares (room. Mars), Pallas Athene (Minerva)
Olympolaiset jumalat 3 Afrodite (room. Venus), Apollon (room. Apollo), Artemis (room. Diana), Hermes (room. Mercurius)
Olympolaiset jumalat 4 Dionysos (room. Bacchus)
Yhteiset eepokset Ilias (n. 750 ekr.) ja Odysseia (n. 725) yhden runoilijan, Homeroksen laatimat heksametrimitta Troijan sota: vieraat vastaan kreikkalaiset historiallinen tausta länsimaisen kirjallisuuden perusteoksia
Kaupunkivaltio (polis( polis) tavallisin poliittinen muodostelma varhainen demokratia: Sparta (600-luvulla) täysi demokratia: Ateena (400-300 300- luvulla)
Persialaissodat (490-479) Joonian kapina laajentuvaa Persian valtakuntaa vastaan 500-493 Ateena tukee kapinallisia > Persia hyökkää Kreikan mantereelle Herodotoksen historiateos
Kreikkalaisten voitot Marathon 490, Salamiin meritaistelu 480 (Themistokleen puiset muurit ) ) 480 ja Plataiai 479 persialaissodat tärket rkeät t kreikkalaisten identi teetin muodostamiselle: taistelu idän hirmuvaltaa vastaan Thermopylain tappio 480: 300 spartalaisten vastarinta ylivoimaa vastaan; pysäytt yttävät persialaiset
Thermopylain sola
J.-L. David, Leonidas Thermopylaissa (1814)
Peloponnesolaissodat (431-404) Ateena vastaan Sparta Sparta voittaa, Ateenan demokratian sijaan 30 tyrannia Thukydideen historiateos 403 demokratian palautus, 300-luvulla eri liittoutumia ei yhtenäisyyttä
Ateenan kulttuuri 400-300 300-luvulla varsinkin 1700-luvulla uushumanismi nosti klassisen kauden kulttuurin ideaaliksi (esim. Winckelmann) vaikuttanut monin tavoin syvästi sti länsimaiseen kulttuuriin
Filosofia Sokrates (469-399): Platonin dialogit ihmisen on aina pyrittävä toimimaan oikein jos ihminen tietää ää,, mikä on oikein, hän h n myös toimii oikein sokraattinen asenne: viisas tietää vain, että EI tiedä on siis viisaampi kuin muut, jotka eivät t edes tiedä,, että eivät t tiedä vaikuttanut moderniin filosofiaan
Sokrates
J.-L. David, Sokrateen kuolema (1787)
Platon (n. 429-348/7) dialogit: ideat keskustelevat Sokrates pääp äähahmona useimmissa ihmisen pitää toimia oikein ihmissielu (kuolematon, sielunvaellus) on kolmiosainen: järki, tunteet, halut; järki j on oikeudenmukainen Akademeia-koulu koulu 1. vs:lle ekr. asti uusplatonismi (Plotinos( 205-270 270 jkr.) uudisti platonismin korostaen metafyysisia piirteitä > vaikuttanut syvästi sti kristinuskon kehitykseen
Platon
Aristoteles (384-322) 322) Platonin oppilas monioppinut,, kiinnostunut logiikasta, luonnonti eteistä,, kirjallisuudesta, kielestä, valti o-opista opista jne. suuri systematisoija 335 Lykaionin koulu (< peripateettinen koulukunta) vaikuttanut syvästi sti länsimaiden l filosofiaan ja teologiaan 1100-luvulta lähtienl
Aristoteles
Rafael, Ateenan koulu (1509-1510) 1510)
Tragedia Aiskhylos (n. 525/4-456 456 ekr ), Sofokles (n. 496/5- n. 406), Euripides (480-l. l.-n. 408/7)
Vanha komedia Aristofanes (460-450 450-n. 386) poliittinen satiiri
Kuvataiteet veistotaide Feidias (n. 465-425): 425): Parthenon, Athena Parthenos; ; Olympian Zeus patsaat säilyneet s pääasiassa hellenistisinä ja roomalaisina kopioina, vaikuttanut syvästi sti länsimaiseen taiteeseen Praksiteles (aktiivinen n. 375-330) Knidoksen Afrodite, useita hellenistisiä ja roomalaisia kopioita
Aleksanteri Suuri (356-323) 323)
Hellenistinen kulttuuri (323-31 ekr.) kulttuurisynteesi kreikkalaisen maailman ja LähiL hi- sekä Keski-Id Idän kulttuurien välillv lillä kreikan kieli leviää koko Lähi-Itään Aleksanterin valtakunta hajoaa kuoleman jälkeen, j seuraajavaltakunnat: Ptolemaiosten Egypti, Anti okhoksen Pergamon, Seleukoksen Syyria jne. kreikkalainen identiteetti vahvistuu: säilytets ilytetään systemaattisesti kirjallisuutta (Aleksandria, Museion) ) jne.
Rooma
Myyttinen aika Marsin ja vestaali Rhea Silvian pojat Romulus ja Remus susi imettää veljesmurha Rooman kaupunki Rooman susi n. 500 ekr. pojat renessanssin ajalta
Arkeologiset todisteet Rooma perustetaan n. 750-luvun puolessa välissä,, valloittelee ympäröivi iviä alueita voimakas etruski- ja magnagraecialaisvaikutus 500-luvulla 509 kuninkaat karkoitetaan: : tasavalta (oligarkia)
M. Iunius Brutus,, tyranninmurhaaja
Rooman tasavalta 509-31 ekr. oligarkia: senaatti ylin pääp äättävä elin, kansankokous kaksi konsulia toimeenpanoviranomaisina Rooman tasavalta antoi poliittisen mallin myöhäiskeskiajan italialaisille kaupunkivaltioille (kuten Kreikankin kaupunkivaltiot) ja myöhemmille tasavalloille: taistelu yksinvaltiuutta ja tyranniaa vastaan
Sekasorrosta Välimeren V valtiuteen pimeä aika 400-luvulla 300-100-luvulla suuri konflikti Karthagon kanssa: puunilaissodat, I (264-241), II (218-201), III (149-146) Välimeren herruus
Itäinen VälimeriV - Kreikan mannermaan valloitus 195 lähtienl Ptolemaioksen Egyptin kukistaminen 31 ekr.: Octavianus (63 ekr. 14 jkr.) vastaan M. Antonius (n. 83-30 30 ekr.) ja Kleopatra (69-30) Aktionin taistelu
Rooman kulttuuri 100-luvulla ekr. omaksutaan kreikkalainen kulttuuri, kreikan kieli sivistyneistön n kieleksi latina ei syrjäyt ytä kreikkaa, mutta kyllä ei- prestiisikielet Rooman valtakunnan alueella yllätt ttävän n vähän v n variaatiota latinankielisessä dokumentaatiossa
Keisarivalta (n. 27eKr. - 476 jkr.) Octavianukselle v:sta 27 ekr. arvonimi Augustus primus inter pares kaikki todellinen valta Augustuksella seuraajat selvästi sti yksinvaltiaita keisarivallan ihanne länsimaihin: l Kaarle Suuri 800, Otto Suuri 962 P. saksalais- roomalainen keisarikunta v:een 1806
Rooman valtakunta laajimmillaan 117 jkr.
Roomalaisten vahvuudet roomalainen oikeus: 12 taulun lait 400-luvulla rationalistinen suhtautuminen oikeudenkäytt yttöön (pää äätökset johdettava ja perusteltava) Corpus iuris civilis kokoaa roomalaisen lakiperinteen 500-luvulla jkr. erinomaisia hallintohenkilöit itä erinomaisia sotilaita: Rooman armeijat valtaavat koko LänsiL nsi-euroopan ja osan Aasiaa erinomaisia rakentajia, mm. kestävät t tiet, lujat rakennukset Vesijohto Lyonin lähellä (Gier)
Konstantinus Suuri tekee kristinuskosta laillisen 313
Rooman merkitys länsimaiselle l kulttuurille välittää hellenistisen kulttuurin eli kreikkalaisen perinnön n länsimaillel yhdistää kielellisesti ja kulttuurisesti suuren osan Länsi-Eurooppaa (latinan kieli, joka kehittyy varhaiskeskiajalla romaanisiksi kieliksi) luo lainsää äädännön, n, joka edelleen pohjana monien eurooppalaisten maiden lainsää äädännölle välittää kristinuskon LänsiL nsi-euroopalle