5.2 Porotalous. Kuva 8 Hankevaihtoehdot.

Kuva 8 Hankevaihtoehdot. 5.2 Porotalous YHTEENVETO Hannukaisen kaivoshankkeella on merkittävä vaikutus porotalouden olosuhteisiin. Kaivosalue valloittaa joitain tärkeimpiä porotaloudessa käytettävistä pysyvistä rakenteista. Suurimmat muutokset tapahtuvat esirakentamisvaiheessa kun maaalue tullaan hankkimaan. Poromiehet tulevat vähitellen sopeutumaan muutoksiin, Northland Resourcesin pitää kuitenkin olla ennakoiva lieventämistoimissaan porotalouskulttuurin ja elinkeinon ylläpitämiseksi. Jotkut vaikutukset ovat ennustamattomia. Siksi vaaditaan jatkuvaa tarkkailua. 66

TIETOLAATIKKO Pysyviä rakennelmia Porotalous vaatii pysyviä rakennelmia kuten kokoamisaitauksia ja erotteluaitoja. Kokoamisaitaukset sijaitsevat eri paikoissa Muonion paliskunnan alueella. Pääaitaus sijaitsee Lamumaalla. Kokoamisaitausten yhteydessä on kaikkiaan kahdeksan loma-asuntoa. Yksittäiset poromiehet Muonion paliskunnassa porojen omistussuhteet on jaettu siten, että erikokoisten laumojen poronomistajat osallistuvat paliskunnan eri toimintoihin eri työpanoksin. Syyskaudella, aktiiviset poromiehet huolehtivat paliskunnan porojen saamisesta yhteen ja niiden ajamisesta kokoamisaitauksiin. Porojen käyttäytyminen Muonion paliskunnassa porojen luontainen liikehdintä saa ne keväällä liikkumaan kohti etelää ja kesälaitumia. Syksyllä suunta on päinvastainen, kohti pohjoista. Muonion paliskunta Elääkseen vain porotaloudesta (porojen kasvatus, suorat myynnit ja lihan jalostus) tarvitaan vähintään 300 poroa. Suurin osa Muonion paliskunnan jäsenistä tarvitsee porotaloustulojen lisäksi muita tulon lähteitä. Keskimääräinen poromäärä on 174 tilaa kohti. Itse poromiehet ovat työllistyneitä palkkatöihin suurelta osin tilapäis- ja kausitöissä. Tällaiset työt Muonion paliskunnan poromiesten keskuudessa sisältää metsänhoidon, rakentamisen, ja testiautoajamisen. Jotkut poromiehet saattavat olla vakituisessa kokoaikatyössä. He yleensä yrittävät aikatauluttaa lomansa poroerotusaikaan. Paliskunnassa on karkeasti arvioiden 27 poromiestä joiden katsotaan työskentelevän kokopäiväisesti porotaloudessa. Paliskunta paimentaa poroja alueella joka sijoittuu enimmäkseen Muonion ja Kolarin kuntien alueelle ja vähemmissä määrin Kittilään. Lännessä paliskunta rajoittuu Muonionjokeen, joka on Suomen ja Ruotsin rajalla. Muonion paliskunnan alueen kokonaisala on 2674 km². Etelä-pohjoissuunnassa sen pituus on noin 80 km, kun taas leveys idästä länteen vaihtelee 16 ja 40 km:n välillä. Suurin sallittu eloporojen määrä Muonion paliskunnalle on 6000. Paliskunnan poromäärä on yli keskiarvon (3574) Suomen 56 paliskunnan keskuudessa. Tosiasiallinen eloporojen määrä 67

paliskunnassa porotalousvuonna 2009/2010 oli 5869. Paliskunnassa oli 129 poroomistajaa vuonna 2009/2010 (Itkonen 2012). Kuva 9 Muonion paliskunnan poronhoitoalueet. Porojen luonnollinen liike aikaansaa keväällä niiden liikkumisen kohti etelää ja kesälaitumia. Syksyllä liike on päinvastainen, kohti pohjoista. Muonion paliskunnan 68

alue on jaettu kolmeen osaan, joista jokainen muodostaa oman laidunkiertoalueen. Pohjoisessa, tai yläosassa laiduntaa noin 1500 eloporoa, keskiosassa noin 4000, sekä eteläisessä alaosassa noin 500 poroa. Näiden alueiden välissä ei ole aitoja, joten porot voivat halutessaan ylittä näiden alueiden välisiä rajoja. Täten eri alueiden porot voivat joissain määrin laiduntaa samoilla mailla. (Itkonen 2012). Kuva 10 Poronhoito kaivosalueen lähellä. 69

Hannukaisen kaavailtu kaivosalue sijaitsee kesä- ja talvilaidunten välimaastossa. Monet keskialueen 4000 eloporosta laiduntaa siellä syksyllä ja alkutalvesta. Niiden lisäksi teurasporot käyttävät näitä laitumia syksyllä. Kaivosalue tulee peittämään osan laidunaitauksesta missä paliskunnan poroja pidetään syyskaudella. (Itkonen 2012). 5.2.1 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET Esirakentamisvaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Porojen käyttäytyminen 2. Pysyvät rakenteet 3. Yksittäiset poromiehet 4. Muonion paliskunta 5. Laidunalueet MAGNITUDE SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH SMALL 5 MEDIUM 2, 3, 4 LARGE 1 70

Rakentamis- ja toimintavaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Porojen käyttäytyminen 2. Pysyvät rakenteet 3. Yksittäiset poromiehet 4. Muonion paliskunta 5. Laidunalueet MAGNITUDE SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH SMALL 1 5 MEDIUM 2, 3, 4 LARGE Porojen käyttäytyminen: Vaikutus Fyysinen maanotto, melu, pölyäminen, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus johtaa vähenevään laiduntamiseen kaivostoimintojen lähellä. Laidunmaiden muutos, lisääntymisalueiden mahdollinen muutos. Porojen vuosittaisessa laidunkierrossa käyttämien luonnollisten siirtymäreittien muuttuminen. Lisääntyneeseen raskaaseen liikenteeseen ja ympäröivään meluun tottuminen ja sopeutuminen. Esirakentamisvaiheen aikana porot ovat ajoittain altistuneita häiritseville tekijöille jotka johtavat vähentyneeseen laiduntamiseen tietyillä alueilla. Hannukaisen kaivostoimintojen vaikuttamat alueet ovat suurimmaksi osaksi sijoittuneet porojen syys- ja alkutalvilaitumille, minä aikana porot eivät ole herkimmillään häiriöille. On mahdollista että välttäminen on voimakkaampaa kuin on ennakoitu, mutta on myös mahdollista että porot tottuvat ajan myötä kaivoksen olemassaoloon ja muihin ympäristövaikutuksiin. Siinä tapauksessa välttelykäyttäytyminen saattaa heiketä ajan mittaan. Toimintavaiheen aikana päälaidunreitit tulevat muuttumaan. Välttelykäyttäytyminen on arvaamatonta tässä vaiheessa. Porojen käyttäytyminen vaatii jatkuvaa tarkkailua yhteistyössä poromiesten kanssa vaikutusten tarkkaan määrittämiseen ja laskemiseen. On myös mahdollista että porot ajan mittaan tottuvat kaivoksen meluun ja muihin ympäristövaikutuksiin. Välttelykäyttäytyminen saattaa heiketä ajan myötä. 71

Lieventäminen On ehdottoman tärkeää ylläpitää jatkuvaa tarkkailua havaitakseen jos porojen käyttäytyminen suuresti muuttuu. Porojen käyttäytymisen tarkkailemiseksi käytännöllinen keino on varustaa poroja GPS pannoilla. Yksittäisen GPS-pannan hinta on noin 300. Liikennevaikutusten minimoimiseksi poroille tulisi rautatie Rautuvaaran lähellä aidata radan molemmilta puolita. Jäännösvaikutukset Joitain muutoksia laidunreiteissä saattaa tapahtua. Lopettamisvaiheen aikana on vielä joitain haittoja mitkä saattavat aiheuttaa välttelykäyttäytymistä. Uudelleen kasvittaminen kestää monta vuotta. Näin ollen kaivosalueen ravintoarvot pysyvät matalina vielä sulkemisen jälkeenkin. Pysyvät rakennelmat: Vaikutus Fyysinen maanotto, pysyvien rakennelmien uudelleen sijoittaminen, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Pysyviä rakennelmia saatetaan joutua siirtämään useita kertoja, koska sijainti täytyy löytää empiirisillä kokeiluilla. Jotkin pysyvät rakenteet kuten erotteluaidat ja päävaellusreitit saattavat vaikuttua kaivoksen perustamisesta. Kun maa kaivostoimintoja varten hankitaan, joitain rakennelmia on siirrettävä. Uudelleen sijoittamisoperaatio tullaan tekemään yhteistyössä Muonion paliskunnan kanssa. Toiminta- ja lopettamisvaiheiden aikana vaikutukset pysyville rakennelmille tulevat vähenemään, koska porotalouskäytön pysyvät rakennelmat on siirretty esirakentamisvaiheen ja rakentamisvaiheen aikana yhteisten sopimusten perusteella Muonion paliskunnan kanssa. Lieventäminen Nykyisen erotteluaidan (5 km) purkaminen ja siirtäminen. Porotalouden aitojen sijainnissa ja suunnissa saattaa tulla muutoksia ensimmäisten rakentamis- ja toimintavuosien aikana. Rakenteiden siirtämisen tarve saadaan selville kun poromiehet tulevat tarkkailemaan porojen käyttäytymistä. 72

Jäännösvaikutukset Porot ja poromiehet ovat tottuneet rakentamisvaiheessa rakennettuihin rakenteisiin. Pysyvät rakennelmat jotka ovat rakennettu esitoiminta/toimintavaiheessa jäävät luultavasti paikoilleen, mutta joitain muutoksia saattaa tapahtua luonnollisten siirtymäreittien kuntoutuksen seurauksena. Jos rakenteiden palauttaminen alkuperäisille paikoilleen voidaan osoittaa parannukseksi porotaloudelle, Northland harkitsisi tätä viimeisenä lieventämistoimena. Yksittäiset poromiehet: Vaikutus Kustannusten nousu (talviruokinta, polttoaine, fyysinen maanotto, melu, pöly, tärinä, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, I Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Vaikutusherkkyys vaihtelee taloudellisen merkityksen mukaan jokaiselle yksilölle. Laidunten menetys, melu, pölyäminen ja tärinä vaikutus sekä lisääntyvä liikenne (mm. liikenneonnettomuudet) saattaa vaikuttaa porojen määrään ja siten yksitäisen poromiehen tulotasoon. Muutokset perinteiseen maankäyttöön lisäävät väliaikaisesti työn määrää esirakentamis- ja rakentamisvaiheen aikana. Joidenkin paliskunnan operatiivisten toimintojen siirtäminen saattaa aiheuttaa ylimääräistä työtä poromiehille. Ruokintakulut saattavat nousta nykyisiin olosuhteisiin verrattuna. Lieventämien Lieventämistoimet suoritetaan Muonion paliskunnan kautta. Käytännössä yksittäisten poromiesten ja Northland Resourcesin välillä ei tehdä sopimuksia. Kaivoshankkeen yksittäisille poromiehille aiheuttamat vaikutukset jakautuvat epätasaisesti; jotkut poromiehet kokevat enemmän kielteisiä vaikutuksia kuin toiset. Taloudelliset korvaukset Northland Resourcesilta kanavoidaan ainoastaan paliskunnan kautta. Yksittäiselle poromiehelle jaettavan osuuden määrän päättää Muonion paliskunta demokraattisella päätöksenteollaan. Yksittäisen poromiehen taloudellinen korvaus tulisi määräytyä vaikutusten määrän mukaisesti. Jäännösvaikutukset. Porotalouden olosuhteet ovat vakiintuneet. Yksittäisille poromiehille ei ole merkittäviä muutoksia. Taloudellinen lieventäminen on loppunut. 73

Muonion paliskunta: Vaikutus Kustannusten nousu (talviruokinta, polttoaine), fyysinen maanotto, melu, pöly, tärinä, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Muonion paliskunta käyttää yksittäisiä poromiehiä työvoimana yhteisissä hankkeissa. Yksittäiset poromiehet saavat osan elannostaan paliskunnan hyväksi tehdystä yhteistyöstä. Maanhankintasopimus on tehty Muonion paliskunnan ja Northland Resourcesin välillä. Muutokset perinteisessä maankäytössä ja pysyvien rakennelmien siirtäminen tulee lisäämään Muonion paliskunnan menoja ja vaivannäköä. Lieventäminen Northland Resourcesin kanssa tarvitaan jatkuvaa tarkkailua, neuvotteluita sekä tiedon jakamista. Kaivoksen eri vaiheiden vaikutuksia koskeva tutkimus jatkuu vielä kaivoksen lopettamisvaiheen jälkeenkin. Porotaloutta koskevat lieventämistoimien malli on keskusteltu Muonion paliskunnan edustajan kanssa. Neuvottelun tulos on että lieventämismallin tulisi olla kaksiosainen. Ensimmäinen osa olisi lähinnä taloudellinen. Perusidea on korvata poromiehille aiheutuneet suorat vaikutukset. Välittömästi korvattavia toimia ovat mm. pysyvien porotalousrakennelmien poistaminen ja siirtäminen; laidunalueiden ilmiselvä häviäminen; talviruokintakulujen mahdollinen nousu; kaivokseen liittyvän liikenteen aiheuttamat onnettomuudet. Toinen osa on luonteeltaan joustavampi. Toiseen osaan voi kuulua joitain kaivoksen vaikutusten jatkuvaan tarkkailuun perustuvia taloudellisia korvauksia. Taloudellinen korvaus saattaa aiheutua mm. välttelykäyttäytymisen rahallisesta arvosta. Mahdollisten taloudellisten korvausten määrä riippuu koko Muonion paliskunnan alueella jatkuvasta tarkkailusta. Osa toisen osan lieventämistoimenpiteistä on enemmän työhön liittyvää. Esimerkiksi erotteluaidan ja muiden pysyvien rakennelmien siirtäminen ei välttämättä onnistu täydellisesti ensimmäisellä tai toisella yrittämisellä. Northland Resources ja poromiehet seuraavat ja päättävät yhdessä onko siirretyt rakennelmat toimineet hyvin. Northland Resources on sopinut korvaavansa työn ja materiaalit jos pysyviä rakennelmia on siirrettävä. Lieventämistoimien toinen osa perustuu molemminpuoliseen yhteydenpitoon ja yhteisiin sopimuksiin. Muonion paliskunta sitoutuu valmistamaan suunnitelman 74

vuotuisille tehtäville jotka pitää tehdä kaivoksen rakentamisen ja toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi. Vuotuisissa tapaamisissa tullaan tarkastamaan porotalouden lieventämistoimien toimintasuunnitelman toteuttaminen. Lieventämistoimen tyyppi 1. Pysyvien rakennelmien, kuten erotteluaitausten, uudelleen rakentamisen avustaminen ja tukeminen esirakentamis- ja rakentamisvaiheen aikana. 2. Poromiesten kanssa yhteistyössä laadittu yksityiskohtainen pitkäaikaisten lieventämistoimien toimintasuunnitelma. Rakentamisvaiheesta toimintavaiheeseen. Taulukko 2 Porotalouden lieventämisosat. Lieventämistoimen käyttöönoton syy Porotaloudelle suoraan aiheutuneet lisäkustannukset Vaikutusten jatkuva tarkkailu. Säännöllinen konsultointi Muonion paliskunnan kanssa. Korvaaminen ja lieventäminen ei perustu kokonaan rahaan. Jäännösvaikutukset Paliskunta osallistuu kaivosvaikutusten jälkitutkimukseen. Perustuen Hannukaisen kaivoksen elinajan odotuksiin saattaa olla tarvetta joidenkin pysyvien rakennelmien palauttamiseen. Laidunalueet: Vaikutus Fyysinen maanotto, melu, pöly, tärinä, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus johtaa vähentyneeseen laiduntamiseen kaivostoimintojen läheisyydessä. Noin yksi prosentti Muonion paliskunnan laidunalueista tullaan menettämään hanketoimintojen ja/tai infrastruktuurin sijainnin takia. Vaellusreittien, lisääntymisalueiden ja keräilypisteiden kannalta keskeisen sijainnin takia hankitulla maalla on kuitenkin strategista merkitystä koko alueen porotaloudelle, siksi tämä vaikutus on arvioitu korkeaksi. Kaivosalue on eristetty Northland Resourcesin rakentamalla turva-aidalla. Luonnolliset laidunalueet ovat muuttuneet. Porojen lisäruokinnalle saattaa olla laitumien menetysten takia tarvetta. Vaellusreitit saattavat vielä vaihdella toimintavaiheen aikana, mikä ylläpitää laidunalueiden tarkkailun tärkeyttä. Lieventäminen Taloudellisen korvauksen tulisi perustua kerran tai kahdesti vuodessa käytävään keskusteluun ja arviointiin. 75

Jäännösvaikutus Kaivoksen sulkemisen jälkeen teollisuusalueella on joitain kriittisiä kohtia, jotka täytyy pitää aidattuina turvallisuussyistä. Poromiehet eivät ota käyttöön koko teollisuusaluetta. Uudelleen kasvaminen kestää monta vuotta. Siten kaivosalueen ravintoarvot pysyvät matalina vielä sulkemisen jälkeenkin. 5.2.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 Jos rikastuslaitos sijoitetaan Rautuvaaraan perustuen hankevaihtoehtoon 4, tulee siitä muutoksia vaikutuksiin poromiehille. Jotkut melun, pölyämisen ja tärinän vaikutuksista saattaa muuttua ja jotkut porojen välttelemiskäytöksen vallivaikutukset saattavat muuttua. Jotkut Muonion paliskuntaan kuuluvat yksittäiset poromiehet pitävät suurimman osan eläimistään Rautuvaaran vanhan kaivosalueen läheisyydessä. Perustuen Muonion paliskunnan poromiesten pitkäaikaisiin kokemuksiin, porot pitävät kuljetushihnojen alta kävelemistä helpompana kuin sellaisten rakennelmien ylittämistä. Joskus paras vaihtoehto luonnollisten laidunreittien säilyttämiseksi poroille on kulkea kuljetushihnan alittavan tunnelin läpi. Negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi Rautuvaaran porolaumoille on tarpeen konsultoida paikallisia poromiehiä ennen kuin mitään pysyviä rakenteita rakennetaan. Vaihtoehto 4 perustuva maanotto tulee olemaan alle 10 % pienempi kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Ehdotetun kaivospiirin pohjoisin osa ei sisällä rikastushiekkaallasta Kuervitikon louhoksen lähellä. Kuervitikon louhos on vielä kaivospiirin alueella. Kaivosalueen ja poronhoitoalueen välinen pysyvä aita tulee sijaitsemaan paljon etelämpänä kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Hankevaihtoehdossa 4 Lamumaan poroerotus ja merkitsemisaitaa ei tarvitse siirtää. Siten Muonion paliskunta voisi jatkaa normaaleja poronhoitokulttuurin tehtäviä pääerottelualueella. Hankevaihtoehtoon 4 perustuen rikastamo tulisi sijaitsemaan Hannukaisen sijaan Rautuvaarassa. Hannukaisessa sijaitsisi esimurskain. Murskattu malmi kuljetettaisiin kuljetushihnalla Rautuvaaran rikastamoon. Kuljetushihna korvaisi 76

kuljetusputkiston, joka sisältyy muihin hankevaihtoehtoihin. Kuljetushihna toimisi keskimäärin noin 90 senttimetriä maanpinnan yläpuolella. On alustavia suunnitelmia että kuljetushihnaa nostettaisiin 4 5 metrin korkeuteen, mahdollisesti kolmesta eri kohtaa. Kohdat missä kuljetushihna kulkisi huomattavasti korkeammalla huomioidaan porojen käyttäytymisen ja porojen luonnollisten kulkureittien mukaan. Kuljetushihna sijoitettaisiin kuljetuskäytäviin. Kuljetushihnan alla kulkisi huoltotie vain ajoittaisella huoltoliikenteellä. Yleisesti ottaen hankevaihtoehto 4 olisi vähiten haitallinen paliskunnalle. Hankevaihtoehdossa 4 paliskunta menettäisi vähemmän laidunalueita kuin muissa vaihtoehdoissa. Pysyvät rakenteet kuten Lamumaan erotus- ja merkintäaita jäisivät paikoilleen. Lisäksi kuljetushihnojen voidaan katsoa aiheuttavan vähemmän esteitä porojen vaellusreiteille kuin putki muissa vaihtoehdoissa. Malmin kuljetushihna voi aiheuttaa lisääntynyttä häiriöitä tietyille poromiehille Rautuvaaran alueen lähellä. Suurin syy näihin häiriöihin on jatkuvasti toimiva kuljetushihna. Tarkkaillakseen porojen käyttäytymistä jopa ennen kaivoksen rakentamisvaihetta Northland Resourcesin ja Muonion paliskunnan tulisi aloittaa yhteinen tarkkailu käyttäen GPS-pantoja valituilla poroilla. Erityisesti porolaumat jotka normaalisti elävät lähellä Rautuvaaran aluetta ja Rautuvaara-Kolari -rautatietä tulisi varustaa GPS-pannoilla. Kerätyllä tiedolla olisi mahdollista arvioida tärkeimmät kuljetushihnan ja rautatien ylittävät vaellusreitit. Koskien uutta hankevaihtoehtoa, Northland Resources on päättänyt toimittaa 20 GPS-pantaa Rautuvaaran läheisen laidunalueen poroille. GPS-tiedon keräämisen tarkoitus on löytää kuljetushihnan alikulkukäytävät niin optimaalisiksi kuin mahdollista jo vuonna 2012 2013. 77

78 Kuva 11 Porotalous kaivosalueen lähellä ilman pohjoisen rikastushiekka-altaan vaihtoehtoa (VE1a).

5.3 Virkistyskäyttö YHTEENVETO Kaivoksen suurimmat vaikutukset ovat keskittyneet suojavyöhykkeelle. Koska Hannukaisen kylän suojavyöhykkeen asukkaat ja mökit siirretään, on suoraan vaikuttuneiden ihmisten määrä melko pieni. Virkistyskäyttöalue ja virkistyskäyttöarvo suoraan suojavyöhykkeen ulkopuolella pienenevät hieman. Suurin osa virkistyskäyttötoiminnoista voidaan siirtää jonnekin muualle. Korvaustason odotetaan olevan matala. Tarkkailutoimia tarvitaan luultavasti läpi kaivoksen elinajan. TIETOLAATIKKO Virkistyskäyttötoimintoja (hiihtäminen, moottorikelkkailu, melonta, luonnonantimet) on saatavilla sekä paikallisille asukkaille ja matkailijoille Ylläksen matkailukeskuksen ympäristössä sekä läpi Kolarin kunnan alueen. Hannukaisen lähialueen asukkailla ja loma-asuntojen omistajilla, kuten myös paikallisilla asukkailla ja vierailijoilla/matkailijoilla on mahdollisuus käyttää hankealueen läheisiä luontopalveluita ja reittejä (Kuva 32). Virkistyskäyttö ei ole sidottu alueisiin tai paikkoihin, koska suuria alueita voidaan käyttää virkistyskäyttöön. Äkäsjoen varrella kulkee virallinen hiihtoreitti Ylläkseltä Hannukaisen kylään. Suurin osa 250 km:stä hiihtolatuja ja 200 km:stä pyöräilyreittejä löytyy Ylläksen ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston läheisyydestä. Jokamiehen oikeudet oikeuttavat ihmisiä myös hiihtämään ja pyöräilemään merkittyjen reittien ulkopuolella. Hankealueen läheisyydessä ei ole merkittyjä vaellus- tai luontoreittejä. Ylläsjoen ja Kuerjoen alaosa on liitetty Ylläksen alueen melontareitteihin. Äkäsjoen melontareitti alkaa Äkäslompolosta ja jatkuu Muonionjokeen ohittaen hankealueen. Rekisteröidyllä metsästysyhdistyksellä ÄkäsErällä, jolla on lupa hirvenmetsästykseen, on suunnilleen 10.000 ha metsästysmaita. Hirven pyyntilupien määrä vaihtelee vuosittain. Pienriistan, kuten jänisten ja lintujen metsästys on harvinaista tällä seudulla. Rautuvaaran alue on osa ÄkäsErän, Kolarin metsästäjien, ja Niesan Jahdin rekisteröityjen metsästysseurojen metsästysmaita. Hankevaihtoehdossa 4 kalastusolosuhteet säilyvät lähtötasolla, koska kaivoksen vedenotto tai poistovedet eivät kosketa Äkäsjokea. Poistoputkilinja rakennettaisiin päättymään Muonionjokeen. Päästöjen Vaikutus Muonionjokeen on pieni, joten mahdolliset päästöt eivät vaikuta virkistyskalastukseen Muonionjoen varrella. Mahdollinen päävaikutus olisi mielikuva virkistyskalastajien ja matkailupohjaisten kalastusyhtiöiden keskuudessa. Poistoputken etäisyys eniten käytettyihin kalastusalueisiin on yli 10 kilometriä. Imagoriski on äkillisen hallitsemattoman vedenpurkauksen hallintakysymys. Äkillinen hallitsematon purkaus saattaa saada julkisuutta mediassa. 79

80 Kuva 12 Virkistysreitit Hannukaisessa (Ramboll 2012).

5.3.1 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET Rakentamisvaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Hannukaisen lähialueen asukkaat ja mökinomistajat 1 3 km: päässä kaivokselta 2. Metsästys 3. Paikalliset asukkaat yli 3 km:n päässä 4. Mökinomistajat laajemman alueen 3-8 km:n päässä kaivokselta 5. Vierailijat / matkailijat 6. Virkistyskäyttö (moottorikelkkailu, hiihto, luonnonantimet, melonta) MAGNITUDE SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH SMALL 4, 5, 6 3 MEDIUM 2 1 LARGE Toimintavaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Hannukaisen lähialueen asukkaat ja mökinomistajat 1 3 km: päässä kaivokselta 2. Metsästys 3. Paikalliset asukkaat yli 3 km:n päässä 4. Mökinomistajat laajemman alueen 3-8 km:n päässä kaivokselta 5. Vierailijat / matkailijat 6. Virkistyskäyttö (moottorikelkkailu, hiihto, luonnonantimet, melonta) MAGNITUDE SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH SMALL 4, 5, 6 3 MEDIUM 2 1 LARGE 81

Hannukaisen lähialueen asukkaat ja loma-asuntojen omistajat 1-3 km:n päässä kaivokselta: Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Väliaikainen menetys tai väheneminen virkistyspalveluissa. Melua, pölyä, tärinää sekä liikennehaittoja koetaan jossain määrin rakentamisvaiheen aikana. Virkistysarvo ei laske merkittävästi koska kaikki virkistystoiminnot voidaan suorittaa jossain muualla. Läheisyys kaivoksen teollisuusalueeseen lisää näiden vaikutuskohteiden herkkyyttä. Melua, pölyä, tärinää sekä liikennehaittoja koetaan jossain määrin toimintavaiheen aikana. Hannukaisen asukkaiden ja lähialueiden loma-asuntojen omistajien virkistysarvoon tulee suora vaikutus. Jotkut virkistystoiminnot voidaan tosin suorittaa jossain muualla. Läheisyys kaivoksen teollisuusalueeseen nostaa näiden vaikutuskohteiden herkkyystasoa. Jotkut asukkaat menettävät metsämaitaan kaivostoiminnoille. Lieventäminen Melu- ja pölypäästöjen minimointi on tarpeen aina kun mahdollista. 1,8 kilometrin hiihtoladun siirtäminen Hannukaisen mökkialueelta Äkäslompoloon. Jäännösvaikutukset Hannukaisen lähialueen asukkaiden ja loma-asuntojen omistajien herkkyys laskee kaivoksen lopettamisvaiheessa. Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja. Metsästys: Vaikutus Metsästysalueiden menetys, riistan välttelykäyttäytyminen. Äkäs Erän metsästysseuran kokonaismetsästysalue on noin 10,000 ha. Äkäs Erä ja Frimanin perheen metsästysseurat menettävät noin 25 % hirvenmetsästysalueistaan. Hirvet muuttavat kulkemiskuvioitaan, täten häiriö ei todennäköisesti ole totaalinen. Vähentyneen metsästysalueen takia vuosittaisten hirvien pyyntilupien määrä saattaa pienentyä. Periaatteessa 75 % metsästysalueista jää metsästysseuroille mutta ennustettu riistan saalismäärän menetys voi olla suurempi kuin 25 % metsästysalueiden pohjoisosien matalammasta riistaeläin tiheydestä johtuen. 82

Hankevaihtoehdossa 4 maanotto kaivostoimiluvan luoteiskulmassa olisi pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Metsästysalueiden menetys olisi vastaavasti hieman pienempi kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Riistan välttelykäyttäytyminen lieventyy toimintavaiheen aikana koska melupäästöt loppuvat. Suurin osa aikaisemmista metsästysalueista palautuu alkuperäiseen käyttöön. Teollisuusalueelle tulee jäämään joitain kaivokseen liittyviä laitoksia jotka pidetään aidattuina turvallisuussyiden takia. Lieventäminen Käytännössä on vaikeaa tarjota toista aluetta metsästykseen koska muut potentiaaliset alueet kuuluvat jo toisille metsästysseuroille. Riistaeläinten käyttäytymisen tarkkailu ja säännöllinen viestintä riistanhoitoyhdistyksen kanssa tarvitaan selvitettäväksi tasapainottavat mahdollisuudet metsästysalueiden välillä. Jäännösvaikutukset Sulkemisen jälkeen suurin osa maista palautuu metsästysseuralle. Paikalliset asukkaat yli 3 km:n päässä Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Virkistyspalveluiden väliaikainen menetys tai väheneminen. Liikenne- sekä visuaalisia haittoja koetaan jossain määrin. Virkistysarvo ei putoa dramaattisesti koska kaikki virkistystoiminnot voidaan suorittaa jossain muualla. Läheisyys kaivoksen teollisuusalueeseen lisää herkkyyttä näille vaikutuskohteille. Lieventäminen Melu ja pölyämispäästöjen minimointi on tarpeen aina kun mahdollista. Jäännösvaikutukset Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja. Loma-asuntojen omistajat laajemmalla alueella 3 8 km:n päässä kaivokselta: Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran C välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. 83

Melua, pölyä, tärinää sekä liikennehaittoja koetaan vähissä määrin. Kaivoksen maankäyttö ja mahdolliset pölypäästöt tulevat hieman vaikuttamaan luonnon antimien (marjat ja sienet) käyttömahdollisuuksiin. Hiihtoladut kaivoksen suojavyöhykkeen läheisyydessä siirretään. Lieventäminen Melu ja pölyämispäästöjen minimointi aina kun mahdollista. Jäännösvaikutukset Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja. Vierailijat / matkailijat: Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Saatu vaikutelma saattaa muuttua lähtötasoon verrattuna. Luonnonantimien käytettävyys voi olla hieman vähentynyt. Hannukaisen alue ja alueet Hannukaisen ja Äkäslompolon välillä kuuluvat Ylläksen matkailualueeseen. Suoraan vaikuttuneet alueet eivät kuitenkaan ole suosittuja matkailukohteita/nähtävyyksiä. Vierailijoiden/matkailijoiden virkistystoiminnat eivät ole riippuvaisia tai rajoittuneita kaivoshankealueesta. Vierailijat/matkailijat saattavat kokea joitain maiseman muutos vaikutuksia. Vierailijat/matkailijat saattavat kokea jotain lisäystä liikennetiheydessä. Lieventäminen Melu- ja pölypäästöjen minimointi aina kun mahdollista. On tarve läpinäkyvän kaivostoimintoja koskevan tiedon jakamiselle vierailijoille sekä matkailijoille. Jäännösvaikutukset Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja. Virkistyskäyttö (moottorikelkkailu, hiihto, luonnonantimet, melonta): Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus, hiihtoreitin menetys. Tilapäisiä häiriöitä luonnonantimien käytettävyydessä. 84

Verkostosta saatetaan joutua osittain siirtämään yksi moottorikelkkareitti. Reitille pystytään löytämään uusi sijainti. Kaivoksen perustaminen ei tule aiheuttamaan merkittävää haittaa moottorikelkkailulle. Osa Hannukaisen ja Äkäslompolon välisestä hiihtoladusta suljetaan kun kaivosalue perustetaan. 1.8 kilometriä hiihtolatua sijaitsee suojavyöhykkeen sisällä. Mahdollisuudet käyttää luonnonantimia (marjoja ja sieniä) tulee hieman heikkenemään kaivoksen maankäytön ja mahdollisten pölypäästöjen takia. Luonnonantimien käyttö voidaan korvata jossain muualla. Äkäsjokea käytetään vapaa-ajan melontaan. Äkäsjoki virtaa suojavyöhykkeen halki. Räjäyttämisaikana on lentokivien, melun ja pölyämisen vaikutusten vaara. Räjäytysajat tullaan esittämään ja ilmoittamaan selkeästi ja joki tullaan tarkistamaan ennen räjäyttämistä, jotta voidaan varmistaa ettei joen käyttäjiä ole paikalla. Räjäytysaikojen ulkopuolella ei odoteta vaikutuksia melontaan. Lieventäminen Verkostosta saatetaan joutua osittain siirtämään yksi moottorikelkkareitti. On tarve siirtää 1.8 kilometriä nykyistä hiihtolatua. Hiihtolatu suojavyöhykkeen sisällä johtaa nykyisille lomamökeille. Tämän kyseisen hiihtolatu päättyy parkkipaikalle, mikä voidaan joutua siirtämään. On tarve siirtää 1.8 kilometriä pyöräilyreittiä suojavyöhykkeeltä. Noin kuuden kilometrin päässä kaivosalueelta sijaitsee latukahvila nimeltään Velhon Kota. Kahvila on auki talvella sesongin aikana. Jos pöly- ja melupäästöt heikentävät merkittävästi Velhon Kodan latukahvilan käyttömahdollisuuksia, on kaivostoimintojen aiheuttama vahinko korvattava. Tällä hetkellä pöly- ja melumallinnus ei näytä vaikutusten yltävän Velhon Kotaan saakka. Korvaaminen tapahtuisi vain jos tarkastelu osoittaa että vahinko on tapahtunut. Velhon Kodan latukahvilan vierailijoiden määrän arvioimiseksi Velhon Kodan läheisille hiihtoladuille tulisi asentaa vierailijalaskurit ennen rakentamisvaihetta, alkaen talvella 2012. Mitä tulee luonnonantimiin, melu- ja pölypäästöjen minimointi on tarpeen aina kun mahdollista. 85

Jäännösvaikutukset Teollisuusalueelle tulee jäämään joitain kaivokseen liittyviä rakenteita jotka pidetään aidattuina turvallisuussyiden takia. 5.3.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 Hankevaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Jos rikastamo sijoitetaan Rautuvaaraan, muuttuneet vaikutukset liittyvät kuljetuskäytävän käyttöön. Vähäisiä muutoksia melussa ja pölyämisessä voi tapahtua. Saatu vaikutelma saattaa jonkin verran alentua rakentamisvaiheessa. Toimintavaiheen aikana saatu vaikutelma todennäköisesti vakiintuu. Hankevaihtoehdossa 4 kuljetinhihna saattaa aiheuttaa melua 200 metrin sisällä kuljetinhihnasta. Melu vaikuttaa eniten kun kuljetinhihna ylittää Äkäsjoen. Kuljetinhihnan melu saattaa mahdollisesti vaikuttaa yhteen asuntoon Äkäsjoen läheisyydessä (katso kuva 26 ja kuva 27). Hankevaihtoehdossa 4 missä kuljetinhihna ylittää Äkäsjoen kuljetinhihna voidaan eristää paksummilla äänieriste elementeillä kuin metsäalueilla. Parannellut äänieristyskeinot voidaan ottaa käyttöön mihin paikkaan vain kuljetinhihnan varrella. Melunvähentämiseristeet voi helposti rakentaa valmiiksi malminkuljetushihnan rakentamisen aikana. Hankevaihtoehdossa 4 maanotto on pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Metsästysalueiden maanotto tulee olemaan hieman pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. o Kolarin, Kittilän ja Muonion talous YHTEENVETO Yksityisen sektorin talous saa merkittävän lisän jo rakentamisvaiheessa ja jatkuu kaivoksen elinkaaren ajan. Yksityinen sektori tulee kokemaan suoraa myönteistä taloudellista vaikutusta paikallisten ostojen kautta. Lisäksi on kerrannaisvaikutuksia paikalliseen talouteen yksityisten ihmisten ostovoiman kasvun myötä. Julkisten palvelujen kysyntä tulee nousemaan mahdollisesta väestönkasvusta ja ikärakenteen muutoksesta johtuen. Toimintavaiheen aikana julkisella sektorilla on mahdollisuus sopeutua julkisten palveluiden kasvavaan tarpeeseen. Työllisyys lisääntyy KKM:n alueella ensimmäisen toimintavuoden 86

aikana. Kaivoksen sulkemisen jälkeen sen tärkeimmät taloudelliset vaikutukset lakkaavat. Alue voi aloittaa uusia valmiusohjelmia kaivoksen työntekijöille kun kaivos on yhä käynnissä, jotta voidaan valmistautua yhteiskunnan rakenteelliseen muutokseen alueella. Valmiusohjelmat voivat olla yhteishankkeita valtion ja valtion tukemien oppilaitosten kanssa. Merkittävä tulovaikutus alkaa rakentamisvaiheessa kun kaivosyhtiö ja alihankkijat lisäävät paikallisia ostoja ja työllistävät paikallisia ihmisiä. Tulovaikutus alueellisesti on erittäin merkittävä koko toimintavaiheen ajan. Sulkemisvaiheessa tulopiikki vähitellen lähes lakkaa. TIETOLAATIKKO Yksityisen sektorin talous Vuonna 2006 keskimääräiset tulot Kolarin kunnassa oli alhaisemmat kuin maakunnallinen ja kansallinen keskiarvo. Tuloerot ovat Kolarissa selvempiä miesten keskuudessa, missä he ansaitsevat 17 % vähemmin kuin maakunnallinen ja 32 % vähemmin kuin kansallinen keskiarvo. Vuonna 2007 Kolarissa 10 % väestöstä eli sosiaaliturvan varassa, täsmäten kansalliseen keskiarvoon. Käynnissä oleva matkailualan ja palvelusektorin kehittämisvaihe on monipuolistanut elinkeinojen rakenteen. Palvelusektori vastaa noin 75 85 % paikallisesta taloudesta. Kittilän kunnassa yksityisen sektorin talous on kehittynyt nopeammin kuin Kolarissa matkailualan ja palvelusektorin nopean kehittymisen takia. Kittilän kultakaivos on toiminut muutaman vuoden. Suora ja epäsuora talouden piristys Kittilän paikalliselle taloudelle on ollut huomattava. Muonion talous on ollut kohtuullisen vakaa. Muonio on kokenut jotain kasvua matkailualalla ja autotestaus palveluissa. Muuten paikallinen talous olisi taantunut väestön vähenemisen takia. Pajalan yksityisen sektorin talous taantui vuosia mutta Kaunisvaaran kaivoksen rakentaminen on tuonut kasvua yksityiselle sektorille. Koko Kolarin, Kittilän, Muonion ja Pajalan alueen talous on vauhdittunut palvelusektorin, erityisesti matkailu- ja kiinteistökaupan vuoksi. 87

Julkisen sektorin talous Kolarin kunnallistulot ovat alhaisemmat kuin kansallinen ja maakunnallinen keskiarvo, vaikka tulot ovat nousseet viime vuosina. Vuodesta 2008 vuoteen 2010 Kolarin kunnallisverotulot on kasvanut n. 8 %, Kittilän 9 % ja Muonion 1 %. Julkinen sektori on mukautunut väestön muutokseen. Kyky sopeutua äkillisiin muutoksiin on rajoittunut taloudellisten voimavarojen pitkäaikaisen kohdentamisen ja demokraattisen alakohtaisen päätöksentekoprosessin vuoksi. Työllisyys Työttömyys kunnissa jatkuu huomattavasti korkeampana kuin kansallinen keskiarvo mutta on vertailtavissa maakunnalliseen keskiarvoon, vaikka työttömyys on vähentynyt vuodesta 2005. Alueen työttömyysprosentti on 15 %. Suurin osa työllistyneistä ihmisistä työskentelee oman kuntansa alueella. Oman kuntansa ulkopuolelle matkustavien prosenttiosuus on kuitenkin korkea, -16,4-20,5 prosenttia ulospäin kulkevasta ja 15,7-20,6 prosenttia sisäänpäin kulkevasta matkustamisesta. Alueellinen työvoima kykenee matkustamaan Kolarin, Kittilän, Muonion ja Pajalan alueella kohtuullisen (ajo-) matkan päässä töistä. Käytännössä päivittäinen työmatka on 75 90 kilometriä vastaten noin tunnin työmatkaa per suunta. 5.3.3 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET 88

Rakentamisvaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Yksityisen sektorin talous 2. Julkisen sektorin talous 3. Työllisyys SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH MAGNITUDE SMALL 3 MEDIUM 2 LARGE 1 Toimintavaihe (alkuvaihe) VAIKUTUSKOHTEET 1. Työllisyys SENSITIVITY LOW MAGNITUDE MEDIUM HIGH SMALL MEDIUM LARGE 1 Toimintavaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Yksityisen sektorin talous 2. Julkisen sektorin talous 3. Työllisyys SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH MAGNITUDE SMALL 3 MEDIUM LARGE 1,2 89

Yksityisen sektorin talous: Vaikutus Yksityinen sektori kokee kasvua alkaen rakentamisvaiheen aikana. Rakentamisvaihe lisää työllisyyttä väliaikaisesti. Rakentamisvaiheen aikaisiin talousvaikutuksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Toimintavaiheen aikana taloudellinen vaikutus on merkittävä. Lopettamisvaiheen aikana taloudellinen vaikutus vähitellen lakkaa. Kaivoksen taloudellista vaikutusta pidetään hankkeena, missä taas matkailua ja muita elinkeinosektoreita voidaan pitää pysyvämpinä. Rakentamisvaiheen aikana suurin vaikutus yksityiselle sektorille on uusien työntekijöiden sisään virtauksen aikaansaama ostovoiman kasvu. Muita paikallisia hankintoja tullaan myös tekemään rakentamisvaiheessa (laitteet ja palvelut). Majoitusala (matkailu) kokee kysynnän kasvun. Rakentamisvaiheen aikana ei ole tarpeen rakentaa tilapäisiä majoitustiloja työntekijöille koska Ylläksen matkailukeskuksessa on runsaasti majoitustilaa. Jotkut majoituksen tarjoajat ovat valmiita tekemään pitkäaikaisia vuokrasopimuksia rakentamisvaiheelle. Merkittävä tulovaikutus alkaa rakentamisvaiheen aikana kun kaivosyhtiö ja aliurakoitsijat lisäävät paikallisia hankintoja ja työllistävät paikallisia ihmisiä. Kerrannaisvaikutukset alkavat kasvaa rakentamisvaiheen aikana koska sekä tilapäiset että vakituiset työntekijät kuluttavat paikallisissa kaupoissa ja ravintoloissa. Vakituisten työntekijöiden perhekoot saattavat kasvaa toimintavuosien aikana. Asuntotutkimukseen (Pöyry 2008) perustuen monet mahdolliset työntekijät muuttavat Kolarin, Kittilän ja Muonion alueelle yksittäisinä ihmisinä tai kahden hengen talouksina. Koska kerrannaisvaikutus luo Kolarin Kittilän ja Muonion alueella uusia työpaikkoja, on ennakoitu että puolisot työllistyvät joko kaivostoimintaan liittyviin ammatteihin tai muille sektoreille. Kaivostoiminnan aikaansaama lisääntynyt tulo on huomattava koko seudulle lisääntyneen työllisyyden ja suhteellisen korkean tulotason vuoksi. Epäsuora taloudellinen vaikutus voidaan nähdä koko yhteisössä. Kerrannaisvaikutus on suurin toimintavaiheen aikana. Kaivosteollisuuden lisääntynyt taloudellinen tulo lisää uusien yritysten perustamista alueella. Koska kaivosteollisuus avaa uusia yhteyksiä kansainvälisessä liiketoiminnassa, alueen olemassa olevat ja uudet yritykset hyötyvät kaivosyhtiön verkostosta. Hannukaisen kaivos parantaa osittain myös liikenne- ja rahti- 90

infrastruktuuria. Kaivostoiminnan ulkopuolella toimivat yritykset voivat hyödyntää parantuvaa infrastruktuuria. Jotkut paikalliset tai maakunnallisesti toimivat yritykset integroituvat kaivosyrityksen kanssa toimittaen palveluita jotka ovat tarpeen kaivosprosesseissa. (Lähde: Kolarin kunta ja Kolarin yrittäjät ry). Kasvava määrä pysyviä työntekijöitä nostaa kunnallisen palvelusektorin käyttöä. Pysyvät työntekijät rakentavat todennäköisesti omat talonsa toimintavuosien aikana, koska he ovat epätodennäköisiä luottamaan ainoastaan julkiseen vuokra-asunto tuotantoon. Paikallinen rakentaminen lisää paikallisten ostosten määrää. Lisääntyneellä ostovoimalla on positiivisia vaikutuksia ravintoloille, kaupoille ja muille palvelusektoreille vuoden ympäri jatkuvan kysynnän takia. Nykyisin osa matkailusta elävistä ravintoloista on auki 5 7 kuukautta vuodessa. Tulevaisuudessa kysyntä on tasaisempi ympäri vuoden. Lopettamisvaiheen aikana suorat tulovaikutukset kaivoksesta romahtavat. Jotkut epäsuorista vaikutuksista jää jäljelle, mutta suurin osa epäsuorista tuloista vähenee. Yleinen ostovolyymi seudulla vähenee. Koska elinkeinorakenne on kehittynyt monipuoliseksi toimintavaiheen aikana, Yleinen tulotaso säilyy vertailukelpoisena toisiin alueisiin verrattuna. Lieventäminen Lieventämistoimet tässä vaiheessa ovat suurelta osin kunnallisten viranomaisten ja opetuslaitosten vastuulla. Kun toiminnot ovat vielä käynnissä, jotain sopeutumisvalmennusta uusien liiketoiminta ideoiden luomiseksi ja teollisten taitojen hyödyntämiseksi voitaisi aloittaa. On tärkeää ylläpitää matkailualan määrät ja tärkeys läpi kaivoksen elinkaaren ja ylläpitää matkailijoiden mielenkiintoa aluetta kohtaan. Elinvoimainen matkailuala tasoittaa ja tasapainottaa elinkeinorakenteen muutoksia. Jäännösvaikutukset Sulkemisen jälkeen kaivoksen suurimmat taloudelliset vaikutukset lakkaavat. Toisaalta alueella on mahdollisuus kehittää muita aloja vakiinnuttaakseen talouden muutoksia. Odotettavissa on paljon yritysten lopettamisia elleivät yritykset sopeudu ajoissa kassavirtojen voimakkaaseen muutokseen sulkemisvaiheen aikana. Sulkemisvaiheen aikana pätevien työntekijöiden tarjonta lisääntyy. Koulutettu työvoima voi olla kilpailuvaltti muille aloille, mm. matkailuala voi hyödyntää työvoimakapasiteettia. 91

Alueen ulkopuolelta muuttaneiden entisten kaivostyöntekijöiden osittaisen poismuuton seurauksena, paikallinen talous kokee kotitalouksien ostojen pudotuksen. Julkisen talouden sektori: Vaikutus Julkisen sektorin talouden vaihtelut tapahtuvat hitaammin kuin muutokset yksityisellä sektorilla. Syy hitaampaan muutokseen on riippuvuus verotulojen vakaasta ja tasapainotetusta luonteesta. Toisaalta verotulot ovat suoraan riippuvaisia uusien ja pysyvien työntekijöiden asettumisesta. Rakentamisvaiheen aikana julkisen talouden taloudellinen vaikutus ei muutu yhtä nopeasti kuin rakentaminen etenee. Julkinen sektori säätelee palvelutarjontansa kaivoshankkeen etenemisen aikana. Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien näkökulmasta tärkein tavoite on tehdä tilapäisten työntekijöiden elinolosuhteet mahdollisimman houkutteleviksi saadakseen uusia pysyviä asukkaita kuntiin. Osa rakennustyötekijöistä työskentelee urakoitsijoille. Tilapäiset työntekijät voivat matkustaa muualta Suomesta tai jopa toisista maista. Osa rakennustyöntekijöistä palkataan alueellisesti mikä parantaa työllisyyden tasoa Kolarin, Kittilän ja Muonion alueilla sekä Pajalassa. Kaukaa matkustavat rakennustyöntekijät maksavat verot heidän kotikuntiinsa. Kolarin, Kittilän ja Muonion julkisen talouden nykyinen tila on kohtuullisen vakaa. Rakentamisvaiheella ei ole kovin merkittävää muutosta julkiseen talouteen rakentamisen lyhyen keston takia. Toimintavaiheessa Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien täytyy lisätä mahdollisuuksia myydä tontteja asuntotuotantoon kasvavalle määrälle asukkaita. Kunnat ovat alkaneet valmistella laillisesti sitovia yleiskaavoja sekä infrastruktuuria. Kaivoshanke parantaa taloudellista tilannetta Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnissa, kasvu tapahtuu kuitenkin niin että kunnat pystyvät mukautumaan muutoksiin. Kunnallinen velka henkeä kohti voi hetkellisesti nousta kunnallisiin laitoksiin ja infrastruktuuriin investoinnin takia. Suurin osa investoinneista maksetaan takaisin kaivoksen elinaikana verotulojen ja käyttäjämaksujen kautta. Kun sijoituksia 92

kunnallislaitoksiin tehdään, saattaa olla haasteellista perustella sijoitussummaa kunnan hallitusten valituille jäsenille. Julkisen talouden rakenteelliset muutokset tapahtuvat kohtuullisen hitaasti verrattuna yksityiseen sektoriin. Kasvava joukko työllistyneitä asukkaita tulee lisäämään verotuloja. Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnat kuitenkin joutuvat tarjoamaan palveluita kasvavalle väestölle. Seudun vetovoimaisuus ja työntekijöiden asuinolosuhteet ovat elintärkeitä uusien asukkaiden saamiseksi Kolarin, Kittilän ja Muonion alueelle. Osa palveluista rahoitetaan kunnallisilla verotuloilla ja osa käyttöön perustuvilla maksuilla. Lieventäminen Julkiselle taloudelle on erittäin tärkeää tukea ja kannustaa monipuolisen liikeelämän sektorin kehittämistä kaivoksen olemassaolon aikana samalla kun erilaiset yritykset kehittävät tukipilareita taloudellisen kehityksen ylläpitämiseksi. Jäännösvaikutukset Kunnallisverotulojen taso vähenee. Julkisten palveluiden kuten koulujen ja päiväkotien tarve vähenee. Julkisen sektorin täytyy suorittaa riittävät toimenpiteet taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi kysyntätekijöiden kanssa. Julkisen talouden muutokset eivät tapahdu yhtä nopeasti kuin yksityisen sektorin. Negatiivisten taloudellisten vaikutusten viive riippuu valtion korvauksista ja kuntien valtion tukien maksujen ajoituksesta Työllisyys: Vaikutus Rakentamisvaihe lisää työllisyyttä. Tässä vaiheessa osa työllisyydestä on väliaikaista. Toimintavaihe aiheuttaa merkittävää pysyvää työllisyyttä ja lisää työllistymisen kerrannaisvaikutuksia yhteisössä. Lopettamisvaiheessa työllisyys vähenee. Rakentamisvaihe ei luo suuria muutoksia työllistymisessä. Jotkut paikalliset yritykset saattavat aliurakoida pääurakoitsijaa (kuljetus, LVI, palvelut, kunnossapito, jne.) Osa paikallisesta työvoimasta voidaan palkata. Mahdollisesti tulee olemaan jotain takaisin muuttoa parantuneiden työllistymisnäkymien takia, mikä voisi hieman tasoittaa väestön rakennetta. Työllisyys nousee merkittävästi Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien alueella toimintojen ensimmäisten vuosien aikana. Uusia työtekijöitä palkataan toimintavaiheen alkaessa. Kiihdytysvaiheen jälkeen pysyvän henkilöstön määrä pysyy suhteellisen vakaana. Työttömyysaste alueella pienenee merkittävästi toimintavaiheen aikana. 93

Toimintavaiheen aikana suora työllistyminen on noin 350-400 työpaikkaa. Tämän hetkinen työllistyneiden ihmisten määrä Kolarissa on noin 1500. Siten korotus on merkittävä. Toimintavaiheen aikainen taloudellinen toiminta laajentaa todennäköisesti erilaisten elinkeinojen ja yrityksien kirjoa. Northland Resourcesin tavoite on palkata niin paljon kuin mahdollista alueellisesti, olettaen että alueen ihmisillä on riittävät ammattitaidot. Northland Resources saattaa joutua palkkaamaan ihmisiä alueen ulkopuolelta. Northland Resourcesin osallistuminen paikalliseen väestöön keskittyvän ammattitaito apasiteetin kehittämiseen saattaa vaatia harkintaa tulevaisuudessa. Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnat ja kehitysorganisaatiot yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa myötävaikuttavat toimivan aliurakoitsijaverkoston luomiseen. Toimintavaiheen aikana tulee uusia yrityksiä joko alueellisesti toimivien yritysten tai valtakunnallisten yritysten perustamien haarakonttorien toimesta. Lieventäminen Monipuolinen elinkeinorakenne auttaa yhteisöä sopeutumaan taloudellisiin muutoksiin jo toimintavaiheen aikana mutta varsinkin kuin valmistaudutaan sulkemisvaiheeseen. Jäännösvaikutukset Jotkut kaivoksen pysyvistä työntekijöistä jää Kolarin, Kittilän ja Muonion alueelle jopa kaivoksen lopettamisen jälkeen. Jos jotkut entisistä kaivostyöläisistä jäisi eläkkeelle, olisi heillä silti vielä kohtuulliset eläketulot ja he pystyvät jatkamaan entistä kulutustaan. Osa alueelle jäävistä työntekijöistä voi jäädä työttömiksi, siten heidän elintasonsa olisi matalampi. Sopeutumisen ja lieventämistoimien kautta osa työntekijöistä todennäköisesti hankkii lisäkoulutusta toisiin ammatteihin. Kaivostyöntekijät jotka pystyvät ja ovat halukkaita muuttamaan varmistaakseen työpaikan KKM:n alueen ulkopuolelta muuttaisivat pois alueelta sulkemisvaiheessa. Paikallisen talouden odotetaan parantuneen lähtötasosta, joten talous tulee olemaan kykenevämpi sopeutumaan äkillisiin muutoksiin. Rakentamis- ja toimintavaiheille kuvattujen etujen odotetaan pienentyvän ja palaavan lähtötason arvoihin, vaikkakin taidot ja opetus ovat lähtötasoa parempia. Koska Lapissa on useita samanaikaisia kaivoshankkeita, on todennäköistä että kaivosammattilaiset työllistetään toisen yhtiön toimesta. Lieventääkseen kaikki negatiiviset vaikutukset lopetusvaiheessa, Northlandin on keskusteltava kunnallisten ja maakunnallisten hallintojen ja viranomaisten kanssa. 94

Tämän keskustelun tavoite tulisi olla: varmistaa kehittyneiden yksilöiden hyödyntäminen, yhteiskunnallisen ja infrastruktuurin pääomien hyödyntämisen tavat; olemassa olevien mahdollisuuksien maksimointi; ja taloudellisen supistumisen välttäminen hankkeen sulkeutuessa. 5.3.4 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 Hankkeen erilaiset tekniset toteuttamisvaihtoehdot eivät luo merkittävää eroa sosiaalisten vaikutusten suhteen. 5.4 Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnallispalvelut YHTEENVETO Rakentamisvaiheen aikana kunnallispalveluiden käyttö on kohtuullisen alhaista koska suurin osa rakennustyöntekijöistä oleskelee alueella väliaikaisesti. Suurin kysyntä kunnallispalveluille tulee olemaan toimintavaiheen aikana kun työntekijöiden määrä on suurimmillaan. Koska suurin osa toimintavaiheen työntekijöistä on pysyviä työntekijöitä, on kunnallispalveluiden tarve tasaista ympäri vuoden. Työntekijöiden lisäksi kunnallispalveluiden tarve johtuu työntekijöiden perheistä. Lopettamisvaiheessa kunnallispalveluiden tarve muuttuu ja vähenee. Asuntojen ja majoituspalveluiden riittävä tarjonta tulee olemaan haastava tehtävä kunnille. Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnilla on ollut aikaa valmistautua maankäytön suunnittelu ja asuntotuotantomahdollisuuksien suunnitteluun Hannukaisen tähänastisen hankkeen aikana. Kolarin ja Muonion kunnissa ja jossain määrin Kittilässä kunnallispalvelut on aikaisemmin tuotettu suuremmalle väestömäärälle. Kunnallispalveluille ei välttämättä ole tarvetta rakentaa tiloja, mutta henkilöstöresursseja täytyy vahvistaa. Siten kunnallispalveluilla on kohtuulliset kyvyt sopeutua kasvavaan kysyntään. Koneiden kuljettamiseen ja materiaalilogistiikkaan liittyvä liikenne alkaa rakentamisvaiheen aikana jatkuen toimintavaiheessa. Raskaiden ajoneuvojen kuljetusten kasvu on huomattavaa ja se saattaa aiheuttaa liikenneonnettomuuden riskin kasvamista. Raskaan liikenteen kasvu vaikuttaa tieliikenteeseen läpi vuoden. Kolarin, Kittilän ja Muonion alueella ihmiset ovat nykyisin tottuneet vain kausittaisiin liikenteen lisäyksiin. 95

TIETOLAATIKKO Terveys-, kunnallis- ja sosiaalipalveluiden arvioinnissa, paikallisliikenne sekä asunnot ja majoitus käsitetään tärkeimmiksi kunnallispalveluiksi Kolarin, Kittilän ja Muonion alueella. Terveyspalvelut Kolarissa ja Kittilässä on vähemmän terveydenhuollon työntekijöitä kymmentätuhatta asukasta kohti verrattuna maan keskiarvoon, viitaten että terveyspalveluita olisi järkevää lisätä hankkeeseen liittyvien uusien asukkaiden takia. Kolarin terveyskeskus tekee yhteistyötä Kittilän ja Muonion kuntien kanssa; jokainen kunta jakaa päivystyspalvelun. Lähin sairaala sijaitsee 150 kilometrin päässä Rovaniemellä. Kolarissa on kaksi yksityistä terveysklinikkaa. Terveyspalveluiden tuottaminen pysyy terveydenhuoltolain (2010) ja Suomen kuntalain (1995) mukaan (paikallisen) hallinnon velvollisuutena. Terveydenhuolto on liberalisoitu ja on olemassa yksityisiä palveluntarjoajia. Kolarissa on neljä lääkäriä, mukaan lukien yksi opiskelija (Ramboll/Pöyry sosiaalistaloudelliset lähtötasot, 2011) noin 3850 asukkaalle. Asunnot ja majoitus Asuntotilanne Kolari, Kittilä ja Muonio alueella on kohtuullisen hyvä. Joitain asuntoja on vuokrattavana. Ylläksen matkailukeskuksen alueella löytyy paljon tilapäistä majoituskapasiteettiä. Kolarin ja Kittilän kunnissa on edellytyksiä ja saatavilla olevia alueita uusille maankäyttösuunnitelmille, yleiskaavoille ja infrastruktuurin rakentamiselle. Kittilässä ja erityisesti Pajalassa on pula vapaista vuokra-asunnoista. Pajalan kunta ei reagoinut tarpeeksi nopeasti asuntotarpeen äkilliseen kasvuun. Kittilässä kysynnän aiheuttaa matkailualan kehittäminen ja Kittilän kultakaivoksen työntekijöiden asumistarpeet. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluihin sisältyvät koulut, päiväkotipalvelut, lasten- ja äitiysneuvolat; alueelliset valtion viranomaispalvelut (verotoimisto, maistraatti, KELA, poliisi, jne.). Kunnallispalvelut Kunnallispalvelut ovat nykyisin sopeutuneet alueelliseen 96