Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän kehityksen perustana. Yhteiskunta turvaa maaseudulla asumisen ja toimimisen perusrakenteet, sekä kannustaa ja tukee ihmisten omatoimista kehittämistyötä. Maaseudun ihmiset, yhteisöt ja yritykset voivat hyvin ja yhteisöllisyys, ympäristön tila ja kilpailukyky ovat parantuneet hyödyttäen samalla koko yhteiskuntaa. Toimijoiden kansainväliset yhteydet ovat olennaisesti lisääntyneet.
Maaseutupolitiikalla edistetään monipuolisesti maaseudun hyvinvointia sekä maaseudun mahdollisuuksien kestävää hyödyntämistä koko Suomen voimavarana. Tavoitteena on elinvoimainen maaseutu, jossa työpaikat ja palvelut ovat ihmistä lähellä, infrastruktuuri, liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa, ja jokainen voi vapaasti valita itselleen sopivan asumismuodon. Maaseutupolitiikalla vaikutetaan lukuisiin elämän osaalueisiin, kuten koulutukseen, kulttuuriin, liikenteeseen, tietoliikenteeseen, terveydenhuoltoon, yrittäjyyteen, työllisyyteen, asumiseen, kaavoitukseen ja elinympäristöön. Maaseutupolitiikka on alueperusteista ja sen kohteena ovat kaikki maaseutualueet ja niiden monet toimijat, väestöryhmät ja elinkeinot. Maaseutupoliittinen toimija tarvitaan yhteiskunnan kolmen sektorin (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) kaikille toiminnan tasoille (kansainväliselle, kansalliselle, alueelliselle, kunnan sekä kylän tasolle). Suomi on hyvin maaseutumainen maa Suomi on pinta-alaltaan suuri ja harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin 17 asukasta neliökilometrillä. Suomessa kunnat on jaettu neljään aluetyyppiin: kaupunkeihin, kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Maaseutukunnissa asuu 40 % suomalaisista (Tilastokeskus 2008). Kaupungit ovat Suomessa pieniä ja eurooppalaisittain harvassa. Kaupunkien vaikutusalueet eivät peitä Suomen kaikkia alueita. Suomi ja Irlanti ovat Euroopan unionin maaseutumaisimmat maat. Suomessa on noin 3 900 kylää, joista jo lähes 3 000:ssa toimii kyläyhdistys. Laaja ja suppea maaseutupolitiikka Suomessa maaseutupolitiikka ja maaseudun kehittäminen jaetaan laajaan ja suppeaan sen mukaan, minkälaisia keinoja käytetään ja mihin pyritään vaikuttamaan. Laaja maaseutupolitiikka on toimintatapa, jossa eri hallinnonalojen politiikkaa suunnitellaan yhdessä siten, että maaseutu ja siellä elävät ihmiset otetaan huomioon. Laajaan maaseutupolitiikkaan kuuluvat eri hallinnonalojen poliittiset linjaukset, päätökset ja valtion budjettivarojen käyttö. Vastuu laajasta maaseutupolitiikasta kuuluu jokaiselle hallinnonalalle. Suppeaa maaseutupolitiikkaa ovat yhteiskunnalliset välineet, joiden nimenomainen tarkoitus on maaseudun kehittäminen. Näitä ovat muun muassa maaseudun kehittämisohjelmat eri toimintatasoilla, toimintaryhmätyö ja kylätoiminta. Maaseudun kehittäminen vaatii hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Yhteistyön avulla luodaan paremmin koordinoituja toimenpiteitä ja suunnataan toimintaa yhteisiin tavoitteisiin. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR, on hallinnonalojen ja asiantuntijoiden yhteinen kokoonpano, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen laajan ja suppean maaseutupolitiikan kehittämistoimia. Yhteistyöryhmä auttaa hallinnonaloja tarkastelemaan työtään maaseudun näkökulmasta.
YTR suunnittelee ja edesauttaa maaseutupoliittisesti merkittävien asioiden käytännön toteutusta.
VERKOSTON KESKIÖSSÄ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on kaikkien Suomen maaseudun kehittäjien yhteinen verkosto. YTR edistää maaseudun elinvoimaisuutta vaikuttamalla poliittiseen ja hallinnolliseen päätöksentekoon, kehittämällä tarpeellisia työmuotoja, pureutumalla kehittämistarpeisiin teemakohtaisesti eri aloilla sekä rahoittamalla valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita. Poliittinen johto, YTR ja sihteeristö Varsinainen YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin, jossa on noin 30 jäsentä varajäsenineen. Jäsenet ovat eri ministeriöistä, muista hallinto- ja asiantuntijaorganisaatioista sekä järjestöistä. YTR:ssä ovat edustettuina seitsemän eri ministeriötä ja niiden alaisia organisaatioita. Alue- ja paikallistason toimijat ovat mukana Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, maakuntien liittojen, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) kautta. Lisäksi YTR:ssä ovat mukana tutkimus- ja kehittämislaitokset, oppilaitokset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt, ammattijärjestöt, Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK), Suomen Yrittäjät ja Kirkkohallitus. Yhteistyöryhmälle asiat valmistelee sihteeristö, johon kuuluu noin 60 henkilöä YTR:n jäsenorganisaatioista. Sihteeristön työtä johtaa pääsihteeri. YTR:n johtoryhmänä toimii maaseutupolitiikasta vastaavan ministerin koolle kutsuma maaseutupoliittinen ministeriryhmä. Eduskunnassa toimii kansanedustajista koottu maaseutuverkosto, joka käsittelee ajankohtaisia maaseutupoliittisia kysymyksiä.
Teema- ja työryhmät YTR perustaa teema- ja työryhmiä aloille, joiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja monialaista yhteistyötä. Teemoja ovat esimerkiksi asuminen, ruoka, matkailu, yrittäjyys, toimintaryhmätyö, hyvinvointipalvelut, kulttuuri, harvaan asutun ja ruotsinkielisen maaseudun erityiskysymykset, kansalaistoiminta ja luonnontuotteiden hyödyntäminen. Ryhmät asetetaan määräajaksi. Ryhmien jäsenet ovat järjestöistä, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista, yrityksistä sekä hallinnosta. Monilla ryhmillä on useita peräkkäisiä toimikausia. Ryhmien tehtäviä ja kokoonpanoa tarkistetaan toimikausien välissä. YTR:ssä toimii jatkuvasti pitkälle toistakymmentä teema- ja työryhmää. Ryhmien toiminta on monipuolista: Ne valmistelevat ja toteuttavat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimenpiteitä, laativat omista teemoistaan kehittämisohjelmia, järjestävät seminaareja, antavat lausuntoja, vaikuttavat poliittisesti ja viestivät monilla eri foorumeilla. Ryhmillä on usein omat laajat alueelliset verkostonsa. Useimpien teemaryhmien toiminnan päärahoitus tulee YTR:n jakamista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankevaroista. Ryhmillä on joko koko- tai osaaikainen sihteeri. YTR:n tehtävät Maaseutupolitiikan toteuttaminen hallinnonalojen yhteistyönä Maaseutupoliittisten ohjelmien valmistelu, toteuttaminen ja seuranta Teemakohtainen kehittämistyö Maaseutututkimuksen ja -osaamisen vahvistaminen Maaseutuvaikutusten arvioinnin edistäminen Maaseudun yrittäjyyden, työllisyyden ja tasa-arvon edistäminen Maaseudun kehittämistyön rakenteiden ja työtapojen vahvistaminen kaikilla toiminnan tasoilla Maaseutua kehittävän kansalaistoiminnan vahvistaminen Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen parantaminen Maaseutupoliittisen keskustelun luominen ja ylläpitäminen Asiantuntijat kokoontuvat teema- ja työryhmiksi, jotka kehittävät oman alansa toimintamahdollisuuksia.
Maaseutupolitiikan verkosto ja työmuodot Valtioneuvosto Maaseutupoliittinen ministeriryhmä Eduskunta Eduskunnan maaseutuverkosto Muut maaseudun ja alueiden kehitystä edistävät ohjelmat EU:n ohjelmat Kansalliset aluekehitysohjelmat Maakuntaohjelmat Kuntien maaseutuohjelmat Kyläsuunnitelmat Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR YTR:n jäsenet ja varajäsenet Pääsihteeri Sihteeristö YTR:n työmuodot Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Valtioneuvoston maaseutupoliittisten linjausten valmistelu Valtioneuvoston ja YTR:n ohjelmien toteuttaminen ja seuranta Teema- ja työryhmät (14 17 ryhmää) Valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet Maaseutuvaikutusten arviointi Viestintä Neuvottelut ja seminaarit YTR:n kumppanit Saaristoasiain neuvottelukunta SANK Suomen Kylätoiminta ry SYTY Maaseudun uusi aika -yhdistys MUA Maaseutuprofessoriverkosto Kansainvälinen yhteistyö EU, OECD, Pohjoismaiden ministerineuvosto, kehitysyhteistyö, kahdenvälinen yhteistyö ja useita kansainvälisiä järjestöjä
YTR valmistelee hallituksen maaseutulinjaukset laajan verkostonsa tuomalla asiantuntemuksella.
OHJELMATYÖ TOIMINNAN PERUSTANA YTR:n toiminnan pohjana on kokonaisohjelma, joka sisältää strategisia linjauksia ja useita yhteiskunnan eri osa-alueita koskevia käytännön toimenpide-ehdotuksia. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on YTR:n toimintaohjelma, jonka toimenpiteitä toteuttavat valtionhallinnon lisäksi muun muassa kunnat, yhdistykset ja oppilaitokset. YTR valmistelee kokonaisohjelman ja edistää siinä esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Poliittinen tuki kokonaisohjelmalle saadaan valtioneuvoston maaseutupoliittisista linjauksista. Valtioneuvosto voi antaa poliittiset linjauksensa maaseutupoliittisena selontekona, erityisohjelmana tai periaatepäätöksenä. Valtioneuvoston hyväksymät ohjelmat sisältävät hallinnon toimenpiteitä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. YTR avustaa hallitusta poliittisten ohjelmien valmistelussa ja toimeenpanossa. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja siihen pohjautuvien poliittisten linjausten taustalla on laaja valmisteluprosessi, johon osallistuu moninainen joukko eri tahoja. Valmisteluun kuuluu neuvottelukierros keskeisten valtakunnantason maaseututoimijoiden kanssa sekä useita alueellisia tilaisuuksia. Ohjelmien toteutumista seurataan säännöllisesti. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009 2013, Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi, on järjestyksessä viides kokonaisohjelma. Nimensä mukaisesti se korostaa maaseutua koko Suomen hyvinvoinnin edistäjänä. Kokonaisohjelmassa on 15 strategista linjausta ja niiden alla 146 toimenpidettä, jotka jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen: maaseutu toiminta- ja elinympäristönä, maaseudun työt ja elinkeinot sekä maaseutupoliittisen järjestelmän kehittäminen.
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA YTR jakaa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön varoista maaseutupoliittisesti keskeisiin teemoihin. Vuosittain rahoitetaan noin 2,5 miljoonalla eurolla 50 70 hanketta. Kehittämishankkeissa pääpaino on laajoissa kokonaisuuksissa, kuten jonkin teemaryhmän toiminnassa. Tutkimusrahoituksella on saatu maaseutututkimusta osaksi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintaa. Maaseutututkimusta ja -opetusta on vahvistettu maaseutuprofessoriverkostolla ja yliopistojen yhteistyönä toteutettavalla Rural Studies -verkostolla. Valtakunnallisilla maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeilla vahvistetaan suunnitelmallisesti maaseutupolitiikkaa ja maaseutupoliittista järjestelmää. Suomessa maaseudun tutkimus- ja kehittämistoimintaa hyödynnetään tehokkaasti myös suoraan politiikassa. YTR:n ohjelmatyössä käytetään maaseutuprofessoriverkoston asiantuntemusta. Monet maaseutuprofessorit ovat kysyttyjä puheenvuoron pitäjiä ja asiantuntijoita myös laajemmin aluekehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Maaseutututkijoiden ja -kehittäjien Maaseudun uusi aika -yhdistys MUA kokoaa yhteen paitsi tutkijoita ja kehittäjiä myös hallinnossa työskenteleviä ihmisiä. Rahoitus mahdollistaa uudet ideat ja niiden hyödyntämisen käytännössä maaseudulla.
Maaseutuvaikutusten arvioinnilla varmistetaan kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu. MAASEUTUVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Eri hallinnonalojen ja organisaatioiden toiminnalla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia maaseutuun. Maaseudulle tyypillisiä piirteitä ovat väljä asutus ja pitkät välimatkat. Muun muassa niiden vuoksi päätösten vaikutukset ovat maaseudulla usein erilaisia kuin keskuksissa. YTR edistää maaseutuvaikutusten arviointia eri tasoilla. Maaseutuvaikutusten arvioinnilla voidaan varmistaa, että päätöksentekijät ja valmistelijat ottavat huomioon maaseudulla asuvien, työskentelevien ja vapaa-aikana oleskelevien ihmisten näkökulman. Arvioinnilla vaikutetaan siihen, että maaseudun asukkaita kohdellaan oikeudenmukaisesti. YTR on valmistellut tarkistuslistan maaseutuvaikutusten arvioimisen tueksi keskus- ja aluehallinnon käyttöön. Tarkistuslista auttaa hahmottamaan, millaisia vaikutuksia päätöksellä voi olla maaseudulle. YTR seuraa arvioinnin käyttöönottoa.
Tiedon ja kokemusten jakaminen maiden kesken synnyttää uusia mahdollisuuksia. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälisellä toiminnalla voidaan edistää tavoitteiden saavuttamista maaseudun kehittämisessä. Keinoja ovat eri tasoilla ja tahoilla toteutettavan yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen, hyvien käytäntöjen ja osaamisen vaihtaminen kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä edellytysten luominen kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseksi. YTR osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on jakaa tietoa omista hyvistä käytännöistä sekä hyödyntää muista maista saatavaa tietoa ja osaamista Suomen maaseutupolitiikassa. Pitkän aikavälin tavoitteena on maaseutukysymysten näkyvyyden ja maaseutupolitiikan vaikuttavuuden parantaminen kansallisesti ja kansainvälisesti, maaseutualueiden kansainvälistyminen ja maaseutupolitiikan muotoutuminen omaksi tunnustetuksi politiikanalakseen eri maissa. YTR:n visio kansainväliselle yhteistyölle maaseutupolitiikassa vuonna 2020 on: YTR vaikuttaa alueperusteisuutta, horisontaalisuutta ja monitasoista hallintaa korostavassa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa aktiivisena ja asiantuntevana toimijana vahvistaen maaseudun elinvoimaisuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
ÄÄNI KUULUVIIN VIESTINNÄLLÄ Asioiden eteenpäin viemiseksi maaseutupoliittisen keskustelun luominen ja ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Viestintään kuuluu monipuolinen esilläolo ja tiedonjako medioissa. Visuaalisella ilmeellä tehdään tunnetuksi YTR:ää ja maaseutupolitiikan brändiä. YTR:n verkostomaisen toiminnan ytimenä on jakaa tietoa eri tahoilla tehdystä työstä niin verkoston sisällä kuin ulkopuolella. Viestinnän haasteena on pitää YTR:n toimijat ja sidosryhmät ajan tasalla eri tahoilla tapahtuvasta maaseutupoliittisesta toiminnasta. YTR:n viestintäkanavia ovat muun muassa Maaseutupolitiikka.fi-sivusto, oma julkaisusarja, maaseudun kehittäjien sähköinen uutiskirje Liiteri, kolmen vuoden välein julkaistava maaseutukatsaus (ensimmäinen vuonna 2011), seminaarit, messut, lehtiartikkelit, radiojutut ja televisiodokumentit. YTR huolehtii maaseutukysymysten näkyvyydestä ja tiedon jakamisesta.
Suomea pidetään maaseutupolitiikan edelläkävijänä.
MAASEUTUPOLITIIKAN KEHITTYMINEN Suomalaisen maaseutupolitiikan juuret ovat 1960 1970-lukujen aluepolitiikassa. Kylätoimintaliike sai alkunsa 1970-luvulla, ja Maaseudun suunnittelun seura perustettiin. Sitä voidaan pitää nykyisen maaseutupoliittisen verkoston edeltäjänä. Maaseutupolitiikan suunnitteluvaiheessa 1980-luvulla maaseutupolitiikka alkoi muotoutua omaksi politiikanalakseen. Maaseutupolitiikan toimijoina olivat Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän edeltäjät. Ensimmäiset maaseutua koskevat periaatepäätökset valtioneuvosto teki 1980-luvulla. Euroopan neuvoston Elävä maaseutu -kampanja vuonna 1988 käynnisti nykymuotoisen maaseutupolitiikan. 1980 1990-lukujen vaihteessa laadittiin ensimmäinen maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, hallitus antoi vuonna 1993 ensimmäistä kertaa maaseutupoliittisen selonteon ja paikallistasolla kylätoiminta järjestäytyi. Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995 maaseutupolitiikkaan saatiin uusia välineitä: EU:n maaseudunkehittämisohjelmat ja toimintaryhmätyö. Ensimmäinen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä toimi vuosina 1995 1999. Sittemmin YTR:stä on käytännössä muodostunut pysyvä toimintatapa. Myös maaseutupoliittiset kokonaisohjelmat sekä valtioneuvoston maaseutupoliittiset selonteot, erityisohjelmat ja periaatepäätökset ovat seuranneet toisiaan. OECD:n (2008) tekemässä Suomen maaseutupolitiikan maatutkinnassa Suomea pidetään maaseutupolitiikan edelläkävijänä ja suomalaista maaseutupolitiikan mallia ainutlaatuisena.
Maaseutupolitiikan kehittymisen aikajanat Juuret Suunnitteluvaihe Täytäntöönpanovaihe 1960- ja 1970-luku Aluepolitiikassa painopiste maaseudulla 1980-luku Maaseutupolitiikan muotoutuminen 1988 Euroopan Neuvoston Elävä maaseutu -kampanja (nykymuotoinen maaseutupolitiikka käynnistyy) 1995 Suomi liittyy Euroopan unioniin 1981 Valtioneuvoston maaseutupoliittinen periaatepäätös 1987 Valtioneuvoston maaseutupoliittinen periaatepäätös 1993 Hallituksen maaseutupoliittinen selonteko 1950-luku Maaseutuelinkeinojen lautakunta 1981 Maaseudun kehittämistoimikunta 1983 Maaseudun kehittämistyöryhmä 1988 1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992 1994 Maaseutupolitiikan neuvottelukunta 1981 1. suunnitelma 1983 2. suunnitelma 1991 1. maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 1966-1981 Kehitysaluelait 1993 Laki alueiden kehittämisestä 1972 Maaseudun suunnittelun seura 1970-luku Kylätoimintaliike Kylätoimikuntia perustetaan Kylätoiminnan institutionalisoituminen
Eurooppalaistuminen 1995 1999 EU-ohjelmat: LEADER II, Tavoitteet 5b ja 6 2000 2006 EU-ohjelmat: LEADER+, ALMA Tavoitteet 1 ja 2 2007 2013 EU-ohjelmat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ml. LEADER), Rakennerahasto-ohjelmat(EAKR, ESR) 2010 2013 Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Kansallinen POMO Kansallinen POMO+ 2001 Valtioneuvoston maaseutupoliittinen periaatepäätös 2005 2006 Valtioneuvoston maaseutupoliittinen erityisohjelma 2007 2010 Valtioneuvoston maaseutupoliittinen erityisohjelma 2009 Hallituksen maaseutupoliittinen selonteko 2010 Valtioneuvoston maaseutupoliittinen periaatepäätös 1995 1999 1. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1999 2002 2. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2002 2005 3. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2005 2008 4. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2008 2013 5. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1996 2. maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2001 2004 3. maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2008 4. maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009 2013 5. maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2000 YTR tunnustetaan lainsäädännössä (asetus maaseudun kehittämisestä) 2002 Alueiden kehittämislaki 2010 Laki alueiden kehittämisestä YTR:n maaseutupoliittinen verkosto Paikalliset toimintaryhmät 1997 Suomen kylätoiminta ry SYTY Kyläyhdistyksiä yhä enemmän
Löydä kiinnostava teema ja tule mukaan toimintaan! www.maaseutupolitiikka.fi YMPÄRISTÖMERKKI 441/017 ILME: AHOY KUVAT: GORILLA PAINO: LÖNNBERG 2010 PL 32, 00023 Valtioneuvosto www.maaseutupolitiikka.fi maaseutupolitiikka@tem.fi