Q3/2010 8.9.2010 CEO Juha Sarsama CFO Veli Ollila 17. joulukuuta 2009
Sisällys Q3/2010 Lämpö-Tukku Liitetiedot
Kappale 1 Q3/2010 Lämpö-Tukku Liitetiedot
Q3/2010 lyhyesti Liikevaihto 100,1 milj. euroa (86,6 milj. euroa), kasvua +16 % Liiketappio -1,8 milj. euroa (1,0 milj. euroa) Kolmannen kvartaalin liikevoitto oli 0,8 milj. euroa, kun konsernin ensimmäisen kvartaalin liiketappio oli -2,6 milj. euroa ja toisen kvartaalin liikevoitto oli 0,0 milj. euroa. Tulos/osake (laimentamaton) -3,8 senttiä (-2,4 senttiä) Oma pääoma per osake 0,64 euroa (0,76 euroa) Omavaraisuusaste 32,8 % (36,9 %) Liikevaihdon kasvu aiheutui kuluvan ja edellisen tilikauden aikana toteutetuista yritysostoista, joiden vaikutus liikevaihtoon oli 18,1 milj. euroa. Ympäristöteknologia-segmentin liiketappio (-2,3 milj. euroa) sekä teknologiateollisuutta palvelevien segmenttien liiketappiot laskivat konsernin kannattavuutta. Ympäristöteknologia-segmentin liiketappioon sisältyi liiketoimintakaupan seurauksena kirjattu -0,7 milj. euron myyntitappio. Panostaja-konsernin tilikauden liikevaihdon odotetaan ylittävän edellisen tilikauden tason, mutta tilikauden liikevoiton jäävän edellistä tilikautta heikommaksi. Tilikauden liikevoitto tulee olemaan parempi kuin kiinteistömyynnillä oikaistu edellisen tilikauden liikevoitto (0,1 milj. euroa)
Tuloslaskelma konserni (EUR 1.000) 11/09-07/10 11/08-07/09 (9 kk) (6 kk) Liikevaihto 100 077 86 636 Liiketoim. muut tuotot 372 560 Kulut yhteensä -99 029-83 539 Poistot ja arvonalentumiset -3 216-2 686 Liikevoitto/-tappio -1 796 971 Rahoitustuotot ja kulut -1 790-1 865 Osuus osakkuusyhtiön tuloksista 220 0 Tulos ennen veroja -3 366-894 Verot 794-48 Voitto/tappio jatkuvista liiketoiminnoista -2 572-942 Voitto/tappio myydyistä liiketoiminnoista 0 0 Tilikauden voitto/tappio -2 572-942 Jakautuminen Vähemmistölle -797 167 Emoyhtiön osakkeenomistajille -1 775-1 109
Liikevaihto ja kannattavuus, konserni (EURm) Q3/10 Q2/10 Q1/10 Q4/09 Q3/09 Liikevaihto 35,8 35,3 29,0 33,5 27,3 Liikevoitto 0,8 0,0-2,6 3,3-0,2 Tilikauden voitto 0,1-0,5-1,4 2,2-0,6
Liikevaihto ja kannattavuus, segmentit LIIKEVAIHTO (EUR 1.000) LIIKEVOITTO (EUR 1.000) Q3 2010 Q3 2009 Q3 2010 Q3 2009 Turvallisuus (Flexim Security) 15 562 11 545-13 238 LVI-Tukkukauppa (Lämpö-Tukku) 14 090 12 836 117 109 Takoma 12 267 11 566-1 101-140 Dig. Painopalvelut (Kopijyvä) 15 041 9 254 2 237 1 386 Helat (Suomen Helakeskus) 9 161 8 524 477 767 Lisäarvologistiikka ( Vindea) 11 313 7 351-537 -147 Lämpökäsittely (Heatmasters G) 4 592 5 686 74 620 Autovaraosat (KL-Varaosat) 6 089 5 198 524 445 Ympäristöteknologia (Ecosir Group) 2 440 5 141-2 620-806 Puusepänteollisuus (Suomen Pj) 3 958 3 673 494-39 Kannakkeet (Toimex) 2 502 2 448 184 159 Kiinnikkeet (Suomen Kiinnike Kesk) 2 044 2 142-202 -133 Teknokemia (Alfa Kem) 1 532 1 822-77 3 Muut 40 29-1 353-1 491 Eliminoinnit -554-579 Konserni yhteensä 100 077 86 636-1 796 971
Liikevaihto, segmentit neljännesvuosittain LIIKEVAIHTO (milj. euroa) Q3/10 Q2/10 Q1/10 Q4/09 Q3/09 Turvallisuus 5,3 5,8 4,5 7,3 4,8 LVI-Tukkukauppa 5,0 4,8 4,3 4,5 4,4 Takoma 4,9 4,9 2,5 3,8 2,3 Digitaaliset painopalvelut 5,6 5,1 4,3 4,3 2,9 Helat 3,2 3,2 2,8 3,2 2,9 Lisäarvologistiikka 3,8 3,9 3,6 2,0 2,1 Lämpökäsittely 1,7 1,7 1,2 1,7 1,8 Autovaraosat 2,2 2,0 1,9 2,2 1,9 Ympäristöteknologia 1,0 0,6 0,8 1,2 1,2 Puusepänteollisuus 1,3 1,5 1,2 1,1 1,1 Kannakkeet 0,9 0,8 0,8 0,9 0,7 Kiinnikkeet 0,7 0,7 0,6 0,7 0,7 Teknokemia 0,4 0,5 0,6 0,7 0,5 Muut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Eliminoinnit -0,2-0,2-0,1-0,2-0,1 Konserni yhteensä 35,8 35,3 29,0 33,4 27,3
Liikevoitto, segmentit neljännesvuosittain LIIKEVOITTO (milj. euroa) Q3/10 Q2/10 Q1/10 Q4/09 Q3/09 Turvallisuus 0,4 0,3-0,7 0,2 0,0 LVI-Tukkukauppa 0,1 0,0 0,0 1,5 0,2 Takoma -0,4 0,0-0,7-0,2-0,4 Digitaaliset painopalvelut 0,7 1,1 0,4 0,7 0,5 Helat 0,1 0,2 0,2 0,4 0,3 Lisäarvologistiikka 0,1-0,2-0,4 0,5-0,1 Lämpökäsittely 0,0 0,2-0,1-0,1 0,1 Autovaraosat 0,3 0,0 0,2 0,3 0,3 Ympäristöteknologia -0,3-1,5-0,8-1,4-0,9 Puusepänteollisuus 0,2 0,3 0,0 0,1 0,1 Kannakkeet 0,2 0,0 0,0 0,9 0,1 Kiinnikkeet 0,0-0,1-0,1 0,1 0,0 Teknokemia -0,1 0,0 0,0-0,4 0,0 Muut -0,4-0,4-0,6 0,8-0,4 Konserni yhteensä 0,8 0,0-2,6 3,3-0,3
Tase, konserni VASTAAVAA (EUR 1.000) 07/2010 07/2009 Aineettomat hyödykkeet 46 005 37 033 Aineelliset hyödykkeet 16 527 18 504 Muut erät 11 101 7 632 Pitkäaikaiset varat yhteensä 73 633 63 169 Vaihto-omaisuus 25 808 25 835 Myyntisaamiset ja muut saamiset 19 805 15 920 Rahavarat ja rahoitusarvopaperit 12 509 25 082 Lyhytaikaiset varat yhteensä 58 122 66 837 Varat yhteensä 131 755 130 006 VASTATTAVAA (EUR 1.000) Oma pääoma 29 585 35 101 Vähemmistön osuus 13 456 12 848 Oma pääoma yhteensä 43 041 47 949 Laskennallinen verovelka 1 649 2 174 Vaihtovelkakirjalaina 17 014 16 976 Pitkäaikaiset velat 41 762 39 592 Lyhytaikaiset velat 28 289 23 315 Velat yhteensä 88 714 82 057 Oma pääoma ja velat yhteensä 131 755 130 006 Viite: Tase on lyhennelmä osavuosikatsauksessa raportoidusta taseesta
Tunnusluvut Q3/2009-Q3/2010 Q3/2010 Q3/2009 Oma pääoma per osake, 0,64 0,76 Tulos / osake, laimennettu, -0,038-0,024 Tulos / osake, laimentamaton, -0,038-0,009 Osakemäärä tilikaudella keskimäärin, 1000 kpl 46 124 46 370 Osakemäärä tilikauden lopussa, 1000 kpl 47 403 47 403 Osakeannit / vvk-vaihdot tilikaudella, 1000 kpl 0 0 Osakemäärä, 1000 kpl, laimennettuna 56 249 56 495 Oman pääoman tuotto, % -7,3-2,5 Sijoitetun pääoman tuotto, % -1,9 2,3 Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. 8,5 10,1 Bruttoinvestoinnit liikevaihdosta 8,5 11,7 Korolliset velat, milj. 64,5 62,5 Korolliset nettovelat, milj. 52,0 37,4 Rahat ja rahoitusarvopaperit 12,5 25,1 Omavaraisuusaste, % 32,8 36,9 Oma pääoma sisältäen pääomalainan, milj. 60,2 64,9 Omavaraisuusaste sisältäen pääomalainan, % 45,6 49,9 Henkilöstö keskimäärin 888 767
Kappale 2 Q3/2010 Lämpö-Tukku Liitetiedot
Yrityskauppamarkkina Yrityskauppamarkkina Panostajan kohderyhmässä odottava tilanne Verotusratkaisut siirtyivät ensi kevääseen Talouden käänne vaikuttanut ennusteisiin puututtu kesän jälkeen Hintataso hinnat eivät näyttäisi olevan nousussa Pääomasijoittajat aktivoituneet Myös irtaantumisia harkittava Rahoitus 50/50 Panostaja Täydennysostot edelleen fokuksessa Aktiivinen uusien toimialojen kartoitus Hankevirta kohtuullinen ja kasvamassa Nyt on 13 segmenttiä koska uusia?
Fokus Panostaja tekee lähinnä buy out yritysostoja, mutta myös kasvurahoituksen tarjoaminen voi tulla kysymykseen Panostaja ei rahoita start-up yrityksiä eikä myöskään tee turn around kohteita Potentiaaliset yritysostokohteet ovat pääasiassa sukupolvenvaihdostilanteessa olevia yrityksiä tai yrityksiä toimialalla, josta puuttuu vahva omistajataho Panostaja ei tee sijoituksia ICT tai biotekniikan aloille Panostajalle potentiaalisia markkinoita ovat myös pääomasijoittajien exit-markkinat sekä teollisten yritysten myymät yritykset/liiketoiminnat Panostaja keskittyy kotimaisiin kohteisiin, mutta liiketoiminta-alueen kansainvälistyminen on usein osa kasvutarinaa Panostaja on valtakunnallinen toimija
Liiketoiminta-alueiden omistusajat 10-vuotta 5-vuotta 2010 Q3 1985 1987 1990 Suomen Puunjalostus Lämpö-Tukku Toimex Vindea Alfa-Kem KL-Varaosat Heatmasters Suomen Helakeskus Flexim Security Suomen Kiinnikekeskus Takoma Kopijyvä EcoSir Group 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Liiketoiminta-alueet Yhtiö Asiakkaat Liikevaihto Q3 2010 Liikevaihdon muutos Q3 2010- Q3 2009 Alfa-Kem Heatmasters Group Suomen Helakeskus Konepajateollisuus ja teollisuuden kunnossapito, siivousja kiinteistöhoidon palveluyritykset, suurkeittiöt, ravintolat ja päivittäistavara-kauppa Konepaja-, voima- ja prosessiteollisuus kotimaassa ja ulkomailla. Koneita ja laitteita kuten uuneja ja liikuteltavia käsittelykoneita sekä tarvikkeita viedään yli 20 eri maahan Ovi- ja ikkunavalmistajat sekä rakennusliikkeet sekä keittiökaluste- ja huonekaluvalmistajat 1,5m -15,9 % 4,6m -19,3 % 9,2m + 7,5% Suomen Kiinnikekeskus Konepaja- ja elektroniikkateollisuuden alan yritykset, rakennus-, sähkö- ja LVI-liikkeet sekä kaupungit ja kunnat 2,0m -4,6 % Flexim Security Suuret yritykset ja pk-yritykset, kauppakeskukset, isännöitsijä- ja talohuoltoyhtiöt, kiinteistö- ja asuntoyhtiöt, rakennusliikkeet sekä yksityishenkilöt 15,6m +34,8%* KL-Varaosat Autokorjaamot, jälleen- ja vähittäismyyjät sekä yksityiset kuluttajat, kunnat, pelastuslaitokset 6,1m +17,1 % *) Bewator Oy:n yritysosto 30.4.2009
Liiketoiminta-alueet (jatkoa) Yhtiö Asiakkaat Liikevaihto Q3 2010 Liikevaihdon muutos Q3 2010-Q3 2009 Lämpö-Tukku LVI-alan asennusliikkeet ja korjausrakentajat 14,1m +9,8% Suomen Puunjalostus Rautakaupat, rakennusliikkeet, talotehtaat, tukkuliikkeet sekä omatoimirakentajat 4,0m +7,8% Toimex LVI- ja teknisen alan tukkuliikkeet 2,5m +2,2 % Vindea Suuret konepajayhtiöt 11,3m +53,9 %* Kopijyvä Ecosir Group Takoma Oyj Julkishallinto, oppilaitokset, yrityssektori mm. kaupan ja valmistavan teollisuuden yritykset, rakennusliikkeet Yritykset ja julkishallinto Suomessa ja mm. Arabiemiirikunnat ja Venäjä Laiva- ja offshore-teollisuus sekä voimalaitosmoottori-, työkone- ja voimansiirtolaitevalmistajat 15,0m +62,5%** 2,4m -52,5%*** 12,3m +6,1 %**** *) CLO Pakkaukset Oy:n hankinta lokakuussa 2009 **) Sokonet Oy:n hankinta elokuussa 2009 ja Domus Print Oy kesäkuussa 2010 ***) Liiketoimintakauppa kevyistä ja keskiraskaista tuoteryhmistä toukokuussa 2010 ****) Moventas Parkano (Takoma Gears Oy) hankinta maaliskuussa 2010
Liiketoiminta-alueiden ohjaus Panostaja ei kerää management-fee tyyppisiä maksuja tytäryhtiöiltään Ei hallituspalkkioita, ei konsulttipalkkioita Panostajan edustajille tytäryhtiöiden hallituksissa Tytäryhtiöiden ohjaus Hyperion Financial Management ohjaus ja raportointijärjestelmä Tytäryhtiöillä käytössä huippuluokan nopea raportointi-järjestelmä. Panostaja-konsernin ulkoinen raportointi saman prosessin sivutuotteena Hallitustyöskentely Kehitysprosessit Panostajan johdon selkeä roolitus Yrittäjä-toimitusjohtajien osaamisen ja tietotaidon kehittäminen sekä Panostajaverkoston hyödyntäminen konsernin kehittämisessä Master-koulutusta Työmotivaatio- ja kehittäminen Tuote- ja prosessikehitystä (mukana myös Tekes rahoitusta)
Lähiajan näkymät Panostaja-konserni keskittyy perusliiketoimintastrategiansa mukaiseen liikeideaan ja nykyisten liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, jatkuvasti voimistuvat muutokset yritysten liiketoimintaympäristössä ja kansainvälistyminen tuovat markkinoille lähivuosina suuren joukon ostettavia yrityksiä. Panostajan toimintaedellytykset ja rahoitusmahdollisuudet luovat hyvän perustan toiminnan voimakkaalle laajentamiselle. Suhdanneodotukset nykyisten liiketoiminta-alueiden toimialoilla ovat voimakkaasti sidoksissa asiakasyritysten näkymiin. Vaikka suhdanneodotukset ovat muuttuneet monella toimialalla positiiviseen suuntaan, niin talouden käänteestä pysyvään kasvuun on edelleen olemassa epävarmuutta. Panostaja-konsernin eri liiketoiminta-alueilla näkymät vaihtelevat heikoista positiivisiin. Vaikka suhdannetilanteessa olisikin jo tapahtunut pysyvä käänne parempaan, niin markkinoilla on myös riittävästi mahdollisuuksia yritysostoihin ja Panostaja-konsernin kasvustrategiaa on tarkoitus toteuttaa hallituilla yritysostoilla erityisesti olemassa oleville liiketoiminta-alueille. Suhdannekäänne mahdollistaisi myös joistain liiketoiminta-alueista luopumisen. Panostaja-konsernin tilikauden liikevaihdon odotetaan ylittävän edellisen tilikauden tason, mutta tilikauden liikevoiton jäävän edellistä tilikautta heikommaksi. Tilikauden liikevoitto tulee olemaan parempi kuin kiinteistömyynnillä oikaistu edellisen tilikauden liikevoitto (0,1 milj. euroa).
Taloudelliset tavoitteet ja osinko Liikevaihdon kasvu yli 30% ROE 22 % Omavaraisuusaste 40% Omaan pääomaan sisällytetään pääomalainat Voitonjako: :n voitonjakotavoitteena on jakaa vähintään puolet konsernin vuosittaisesta tuloksesta joko osakkeiden takaisinostoina ja/tai osinkoina Tavoitteena on säilyttää tasaisesti kasvava osinkovirta, ottaen kuitenkin huomioon konsernin kasvun vaatimat investoinnit
Yhteenveto Panostaja-konserni keskittyy perusliiketoimintastrategiansa mukaiseen liikeideaan ja nykyisten liiketoiminta-alueiden kehittämiseen Panostaja-konsernin eri liiketoiminta-alueilla heikoista positiivisiin, toimialasta riippuen Fokus: kassavirta eli kannattavuus, käyttöpääoma ja prosessien tehokkuus Epävarmuustekijät Teknologiateollisuuden taantuman pitkittyminen ja ympäristöteknologian investointien siirtyminen voivat aiheuttaa konserniliikearvojen alaskirjaustarpeita Luottotappioriskit tänä vuonna suuremmat kuin viime vuonna Tavoitteena luopua PE Kiinteistörahasto I Ky:stä, mutta toimitilakiinteistöjen markkinatilanne voi siirtää realisointia Verotuksessa odotamme edelleen ratkaisua pääomasijoittaja statukseen liittyen Painopiste tänä vuonna johtamisessa ja henkilöstön kehittämisessä Valmistautuminen talouden nousuun on aloitettava nyt Aktiivinen ja avoin sijoittaja- ja sidosryhmä viestintä edelleen olennainen osa strategiaa
Kappale 3 Q3/2010 Lämpö-Tukku Liitetiedot
Saneerausmarkkina Suomessa Lähde: Tilastokeskus, VTT
LVI-markkina Suomessa Suuri markkinakoko Suomessa puolet kaikista kerrostalo- ja rivitaloasunnoista, noin 700 000 asuntoa, on 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä. Putkiston elinikä on noin 50 vuotta. LVI (Lämpö, Vesi, Ilma) on kooltaan yksi Suomen suurimmista markkinoista. Sen osuus Suomen rakennusmarkkinasta on n. 18%. LVI-tukkukaupan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2009 oli n. 2,5 mrd. euroa. Suomessa 2010-luvulla putkiremonttimarkkinan koko oli n. 4 miljardia euroa. Arvion mukaan 2020-luvulla putkiremontteja tehdään n. 7 miljardilla eurolla (VTT) Kasvavat markkinat Suomen rakennuskannasta johtuen LVI-markkinan odotetaan kasvavan voimakkaasti seuraavina vuosina. Kasvun ajurit ovat: 1. Putkiremonttitarve erityisesti 1960- ja 1970-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa. 2. Saneerausrakentamisen kasvu erityisesti suurimmissa kaupungeissa. 3. Ilmanvaihtojärjestelmien laajentuminen pientaloihin on jo nyt kasvattanut ilma-segmenttiä.
LVI-markkina Suomessa LVI-alan yrityskenttä Teollisuus Vähittäis- ja tukkukauppa Asennus- ja urakointi Suunnittelu Käyttö- ja ylläpito LVI-tukkukaupan toimijoita Onninen (liikevaihto n. 1 340 milj. euroa) Ahlsell (n. 290 milj. euroa) LVI-Dahl (n. 270 milj. euroa) Lämpö-Tukku (n. 20 milj. euroa) Lämpö-Tukku Kolmen suuren markkinaosuus yhteensä on n. 95 %. Loput 5 % koostuu 20-30 pienestä yrityksestä, joista suuri osa on yksittäisiä maahantuontiliikkeitä.
Nykytila ja kilpailukeinot Nykytila Taloudellisesta taantumasta johtunut uudisrakentamisen vähentyminen on pienentänyt alan kokonaisvolyymia. Saneerausrakentaminen on säilyttänyt asemansa myös taantuman aikana. Kesän 2010 aikana rakennusmarkkina on osoittanut selviä piristymisen merkkejä ja rakennusliikkeiden tilauskanta on hyvä. Tärkeimmät kilpailukeinot (suuret) Valtakunnallinen verkosto Laaja tuotevalikoima Parempi neuvotteluvoima ostoissa Valtakunnallinen tunnettavuus Tärkeimmät kilpailukeinot (pienet) Asiakkaiden tarpeiden parempi tunteminen Palvelut ja täsmällisyys: oikea tuote oikeaan aikaan oikeassa paikassa Tehokas logistiikka ja varaston optimointi Yrittäjähenkisyys
Trendit, herkkyydet ja riippuvuudet Markkinaa ohjaavat tekijät LVI-markkina on riippuvainen Suomen rakennuskannan kehittymisestä. Markkina koostuu sekä uudisrakentamiskohteista että saneerausrakentamisesta. Kolmen suuren dominoiva markkinaosuus ja keskinäinen kilpailu ohjaavat markkinan hintatasoa. Suomessa on olemassa luonnollinen tarve LVI-tukkutoiminnalle, koska LVItuotteiden valmistus Suomessa on vähäistä, asiakkaiden mahdollisuus ostaa suoraan tavarantoimittajilta on alhainen ja asennusliikkeet eivät varastoi tuotteita. Herkkyydet ja riippuvuudet Rakentamisen suhdannekehitys. Uudisrakentamisessa LVI-ala sijoittuu jälkimarkkinaan seuraten aloitettuja rakennuskohteita 3-6 kk viiveellä. Putkiremontin tarvetta ei voi siirtää taloyhtiön taloudellisen tilanteen mukaan toisin kuin esimerkiksi julkisivuremontin. Tämä pienentää alan herkkyyttä.
Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden näkymät Saneerausmarkkinan kasvava trendi tukee LVI-tarvikkeiden tukkukaupan kasvua. Uudisrakentaminen aktivoituu taloudellisen taantuman jälkeen Suomen kasvukeskuksissa, joissa erityisesti asuinrakentamisen tarjonta on pienempi kuin kysyntä. Viime vuodet on saneerattu 50- ja 60-luvun kerrostaloja ja alan kasvu on ollut keskimäärin 4-6 %. Seuraavat 10-15 vuotta saneerataan 70-luvun lähiökohteita, jolloin keskimääräinen vuosittainen kasvu tulee olemaan 8-12 %. LVI-tukkukauppamarkkina laski vuonna 2009-12 % taloudellisen taantuman seurauksena. Ensimmäinen 6 kk vuodesta 2010 markkina laski -5 % ja koko vuoden ennusteena on nollakasvu. Vuoden 2011 ennustetaan olevan kasvuvuosi. Kolmen suuren erilaiset omistuspohjat ja kilpailu (perheyritys, sijoittajaryhmä ja ulkomainen teollisuuskonserni) voivat aiheuttaa muutoksia omistuksissa ja tuoda uusia toimijoita markkinoille.
LVI-tukkumarkkina - yhteenveto Yhteenveto LVI-tukkumarkkina on kooltaan yksi Suomen suurimmista markkinoista. Suomen rakennuskannasta johtuen markkinan odotetaan kasvavan voimakkaasti seuraavien 10-15 vuoden aikana. Ala seuraa rakentamisen suhdannekehitystä. Uudisrakentaminen on riippuvainen talouden yleisestä kehityksestä, saneerausmarkkina on vähemmän herkkä vaihteluille. Kesän jälkeen markkinoilla on piristymisen merkkejä. Suomen markkinasta kolmen suuren yhteenlaskettu osuus on 95 % ja loput 5 % ovat pieniä toimijoita. Suurten keskinäinen kilpailu ja mahdolliset omistusmuutokset saattavat muuttaa markkinaa lähivuosina.
Lämpö-Tukku Oy Lämpö-Tukku Oy lyhyesti Lämpö-Tukku perustettiin 1956. Yhtiö aloitti agenttina, josta se laajentui LVItukkukauppaan. Vuonna 1985 Jouko Tyrkkö ja Panostaja ostivat Lämpö-Tukku Oy:n. Siitä lähtien yhtiö on ollut osa Panostaja-konsernia. Vuonna 1999 Lämpö-Tukku laajeni Espooseen, 2002 Vantaalle, 2004 Tampereelle ja 2008 Seinäjoelle. Nykyään yhtiöllä on hyvä sijainti keskeisillä markkina-alueilla ja tehokas valtakunnallinen logistiikka. Yhtiön logistiikkakeskus sijaitsee Vantaalla. Helsinki Espoo Vantaa Tampere Seinäjoki 1956 1984 1999 2002 2004 2008 2010
Fokus Fokus Keskittyminen palvelemaan saneeraus- ja putkiremonttiurakoitsijoita. Maantieteellinen keskittyminen Suomen kasvukeskuksiin. Laajentuminen yritysostoin on hankalaa. Hankinnassa keskittyminen eurooppalaisiin laatutuotteisiin, oma tuonti ja pitkäaikaiset kumppanuudet tavarantoimittajien kanssa. Tuoteryhmäfokus: tietyissä tuotesegmenteissä, kuten valurautaputkissa yhtiö on markkinajohtaja Suomessa. Erottautuminen suurista toimijoista paremmalla palvelulla, lyhyillä toimitusajoilla ja korkealla toimitusvarmuudella.
Asiakkaat Asiakkaat Yhtiön tärkeimmät asiakassegmentit ovat pienet ja keskisuuret LVI-urakoitsijat sekä rakennusliikkeet. Liikevaihdosta 90% tulee LVI-urakoitsijoilta ja 10 % rakennusliikkeiltä. Yhtiöllä on laaja asiakaskunta (n. 800 asiakasta). Suurimpien asiakkaiden merkitys volyymista ei ole määräävä. Maantieteellisesti Helsinki on n. 37 % liikevaihdosta, Vantaa 22 %, Espoo 21 %, Tampere 12% ja Seinäjoki 8 %. Pääkaupunkiseudulla yhtiöllä on hyvä markkina-asema ja muualla maassa markkinaosuus on kasvussa. Asiakkailla ei ole omia varastoja ja varastoimismahdollisuudet työkohteissa ovat heikot. Keskeistä asiakkaille on toimitusvarmuus, oikea tavara oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Yhtiön oman maahantuonnin osuus on n. 70 % liikevaihdosta.
Alan mahdollisuudet Alan mahdollisuudet Lämpö-Tukku Oy:lle LVI-markkina on suuri ja kasvava markkina. Markkinan vetovoima tarjoaa mahdollisuuksia. Ala kiinnostaa nuoria. Markkina-asema suurten vanavedessä on mahdollisuus. Kolmen suuren keskinäinen volyymikilpailu antaa mahdollisuuksia joustavalle toimijalle erikoistua tiettyihin asiakassegmentteihin ja erottua palvelulla. Kriittinen volyymikynnys on ylitetty ja yhtiö on uskottava toimija. Sekä asiakkaat että valmistajat antavat arvoa markkinaa tasapainottavalle tekijälle. Yhtiön nykyinen kulurakenne ja asema markkinoilla mahdollistavat merkittävän volyymin kasvattamisen nykyisillä kiinteillä kustannuksilla.
Strategian kulmakivet Lämpö-Tukku Oy:n strategian kulmakivet 1. Erottautuminen alan suurista toimijoista paremmalla palvelulla. 2. Yrittäjähenkinen liiketoimintamalli ja asiakkaiden tarpeiden tunteminen. 3. Keskittyminen palvelemaan saneerausrakentamisen kasvavia tarpeita. 4. Vahva markkina-asema Suomen kasvukeskuksissa. 5. Toimintavarmuuden ja saatavuuden varmistaminen omalla maahantuonnilla ja logistiikalla.
Lähiajan tavoitteet Lähiajan tavoitteet Voimakas kasvu kannattavasti. Varaston toiminnan tehostaminen ja käyttöpääoman tehokkuus (Keskusvarastohanke). Palveluprosessien kehittäminen ja toimintavarmuuden kasvattaminen yli 98 % tasolle, nyt 96%. Suoritetun asiakastarvekartoituksen hyödyntäminen ja tunnettuuden kasvattaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ylläpitää ja kasvattaa mainetta hyvänä työnantajana.
Lämpö-Tukku - yhteenveto Yhteenveto Lämpö-Tukku keskittyy LVI-tukkukaupassa palvelemaan erityisesti kasvavia saneerausmarkkinan tarpeita. Varaston tuotevalikoima on rakennettu vastaamaan alan asiakkaiden tarpeita. Yhtiö erottautuu alan suurista toimijoista paremmalla palvelulla. Yhtiö saa palveluistaan keskimääräistä parempaa hintaa jo nyt. Yhtiöllä on vahva markkina-asema pääkaupunkiseudulla ja hyvä sijainti Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa voimakkaasti liikevaihtoa kannattavasti. Yhtiöllä on pitkäaikaiset ja luotettavat tavarantoimittajayhteydet Euroopassa.
:n tavoitteet toimialalla :n tavoitteena Lämpö-Tukussa on Olla aktiivisesti mukana voimakkaasti kasvavilla LVI-tukkumarkkinoilla. Rakentaa palveleva ja tehokas LVI-tukkukaupan toimija, joka erottautuu alan suurista toimijoista asiakaslähtöisyydellä ja yrittäjähenkisyydellä. Kasvattaa markkinaosuutta erityisesti Suomen kasvukeskuksissa. Alalla ei ole mahdollisuutta edetä uusille paikkakunnille yritysostoin. Parantaa pääoman tuottoa tehostamalla varastoa ja logistiikkaa. Olla mukana, jos alalla tehdään rakennejärjestelyjä.
Linkkejä toimialatietoon Linkkejä toimialatietoon Rakennusteollisuus ry (www.rakennusteollisuus.fi), suhdannekatsauksia osiossa tilastot / julkaisut Talonrakentamisen suhdanteet (www.tilastokeskus.fi/tup/rakas) Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry (www.rakli.fi), kiinteistö- ja rakentamisala / toimiala ja markkinat LVI-Keskusliitto ry (www.lvi-ala.fi)
Kappale 4 Q3/2010 Lämpö-Tukku Liitetiedot
Toimintamalli Panostajaa kiinnostavat liikevaihdoltaan 5-20 Meur olevat yhtiöt Uuden liiketoiminta-alueen hankkimisen yhteydessä valitaan samanaikaisesti myös henkilö, jonka keskeiset roolit liittyvät osakasyrittäjyyteen ja toimialansa liiketoiminnan vetämiseen ja johtajuuteen Tavoitteena on, että ko. henkilö yhdessä Panostajan resurssien kanssa, paitsi kehittyy liikkeenjohtajana myös kehittää yrittäjänä yhtiötä toimialansa johtavaksi toimijaksi Suomessa Panostajan ja osakasyrittäjän yhteisenä tavoitteena on luoda yrityksestä huomattava toimialansa edustaja, joka on kehittynyt niin toiminnaltaan, kuin arvoltaankin Panostaja-konsernissa ei tavoitella suoraa teollista synergiaa eri liiketoiminta-alueiden kesken, vaan tavoite on konsernin yleisiä resursseja hyödyntämällä varmistaa kunkin liiketoiminta-alueen kasvu ja prosessien kehittyminen
Toimintamalli (jatkoa) Panostajaa kiinnostavat erityisesti kasvu- tai uudelleenjärjestelyvaiheessa olevat toimialat /yritykset, joihin liittyy normaalia suurempi mahdollisuus saavuttaa synergiaetuja toimialan/toiminnan kehittämisen kautta Panostaja-konserni panostaa yrityksiin liiketaloudellisia resursseja ja strategista osaamista Kehitysjakson jälkeen Panostaja pyrkii irtautumaan liiketoimintaalueesta yleensä yrityskaupan kautta
tulonmuodostus Vuosittaiset tuotot Konserniyhtiöiden vuosittain kertyvä tulos Panostustoiminnan irtautumistuotot Liiketoiminta-alueen arvonmuutos realisoidaan yrityksestä luovuttaessa Panostaja ei kerää management-fee tyyppisiä maksuja tytäryhtiöiltään Ei hallituspalkkioita, ei konsulttipalkkioita Panostajan edustajille tytäryhtiöiden hallituksissa
Sijoitusprosessi Panostaja etsii oma-aloitteisesti ja aktiivisesti pk-yrityksiä, joilla on terve talous ja joissa on potentiaalia jalostua alansa kärkiyritysten joukkoon Panostajan tukemana Kohteena yritykset, joissa halutaan toteuttaa sukupolven- tai enemmistöomistajuuden vaihdos (ei esimerkiksi uudelleenrahoitustai turn-around kohteita) Valittu toimiala analysoidaan ja täydennysostoista on suunnitelma Panostaja ostaa liikeyrityksen kokonaisuudessaan ja tuo sille uuden, nälkäisen yrittäjän sekä liiketaloudellista ja strategista osaamista Uusi valittava toimitusjohtaja sijoittaa omia varojaan yritykseen sitoutuen normaaliin yrittäjäriskiin ja voittoon
Johtoryhmä Juha Sarsama s.1965 Veli Ollila s. 1972 Heikki Nuutila s. 1958 Tapio Tommila s. 1978 Toimitusjohtaja vuodesta 2007 Talousjohtaja vuodesta 2006 Kehitysjohtaja vuodesta 2008 Sijoitusjohtaja vuodesta 2008 Varatuomari, M.S.M (Boston University Brussels) KTM, OTK YTM KTM Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy, talousjohtaja OpusCapita Oyj Talousjohtaja CRH Europe EPS Insulation, Northern Europe. Lännen Tehtaatkonsernin yhtiöiden taloushallinnon tehtävissä Toimitusjohtaja Tutor Partners Oy, johtaja Andersen Global Corporate Finance Yritysanalyytikko, yritysrahoitusasiantuntija Deloitte Corporate Finance Oy, tilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy
Osakkeen kehitys Osakkeen kurssin kehitys Osakkeen vaihdon kehitys Osakkeenomistajien määrän kehitys 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 31.8. 30.9. 30.10. 30.11. 31.12. 31.1. 28.2. 31.3. 30.4. 30.5. 30.6. 31.7. 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Tuhatta osaketta 31.8. 30.9. 30.10. 30.11. 31.12. 31.1. 28.2. 31.3. 30.4. 30.5. 30.6. 31.7. 5000 4000 3000 2000 1000 0 Osakkeen kurssi 1.8.2009-31.7.2010 Kumulatiivinen osakkeen vaihto 1.8.2009-31.7.2010 Osakkeenomistajien määrä 1.8.2009-31.7.2010 Osakkeen kurssikehitys 1.8.2008-31.7.2009 Kumulatiivinen osakkeen vaihto 1.8.2008-31.7.2009 Osakkeenomistajien määrä 1.8.2008-31.7.2009 Osakkeen päätöskurssi Osakkeen vaihto (kum.) Osakkeenomistajien määrä 31.7.2010 1,41 31.7.2009 1,32 2009/2010 5,7 milj. osaketta /vuosi 2008/2009 7,5 milj. osaketta / vuosi 31.7.2010 31.7.2009 4 056 kpl 3 719 kpl
Panostaja on monialayhtiö Monialayhtiö Investoi omasta taseesta omaehtoisesti Pitkäaikainen omistaja ja liiketoiminnan kehittäjä Omistaa enemmistöosuuden yhtiöstä Valitsee jokaisen investointikohteen tarkkaan. Kohdeyhtiön menestyksellä suora vaikutus konserniin. Riski maltillisempi Hajautus liiketoiminta-alueiden valinnan kautta Tulovirrat: konserniyhtiöiden vuosittain kertyvä tulos ja mahdolliset irtautumistuotot Pääomasijoitusyhtiö Sijoittaa hallinnoimastaan rahastosta, rahastoehtoinen sijoittaja Realisoi sijoituksensa rahaston sääntöjen mukaan Sijoittaa vähemmistöosuuksiin Varautuu sijoituskohteita valitessaan myös epäonnistumisiin. Kohdeyhtiön menestyksellä epäsuora vaikutus pääomasijoitusyhtiöön. Riski korkeampi Rahastot sijoittavat samantyyppisiin kohteisiin ja hajautus rahastojen välillä Tulovirrat: rahaston hallinnointipalkkio, osuus rahaston tuotoista ja konsultointipalkkio kohdeyrityksiltä
Osakkeen kurssikehitys ja osakasmäärän kehitys - 5-vuotta 4500 4000 3500 3000 2500 2 000 1500 1000 500 0 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Panostaja (B-osake, yhdistetty 14.11.2008) Osakkeenomistajien lukumäärä
Suurimmat omistajat 10 Suurinta osakkeenomistajaa 31.7.2010 Osakkeet % Omistajat kpl osakkeista 1 Koskenkorva Matti 6 321 873 13,3 % 2 Koskenkorva Maija 5 071 742 10,7 % 3 Koskenkorva Mauno 2 375 173 5,0 % 4 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 2 262 076 4,8 % 5 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 1 500 000 3,2 % 6 1 269 379 2,7 % 7 Koskenkorva Mikko 1 245 139 2,6 % 8 Johtopanostus Oy 1 030 000 2,2 % 9 Tampereen Seudun Osuuspankki 985 334 2,1 % 10 Malo Hanna 982 207 2,1 % Muut osakkeenomistajat 24 360 187 51,4 % Yhteensä 47 403 110 100,0 %
Jos halutaan ylläpitää suomalaista hyvinvointia ja kasvattaa kansantaloutta, yrittäjyyteen on panostettava merkittävästi.