Etelä-Savon metsäohjelma 2016 2020

Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien. Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO), jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelmana. Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty maakunnallisessa metsäneuvostossa 9.12.2015. Julkaisija: Suomen metsäkeskus 2016, metsäohjelmavastaava Pekka Vainikka Ulkoasu: Ilme Oy Kuvat: Suomen metsäkeskus ISBN 978-952-283-039-5 Alueelliset metsäohjelmat verkossa: www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat

Sisällys 1 JOHDANTO............................................ 4 2 METSÄALAN NYKYTILA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI JA TULEVAISUUSKUVAT..................................... 4 Metsäalan nykytila. 6 Toimintaympäristö. 7 Tulevaisuus. 8 3 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET............... 12 Metsäohjelman strategiset päämäärät. 12 4 METSÄALAN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET........ 14 A AVAINTAVOITTEET JA TOIMENPITEET....................... 14 4.1 Hyödynnämme kestäviä hakkuumahdollisuuksia täysimääräisesti. 14 4.2 Kehitämme puunjalostukseen ja metsiin liittyvää liiketoimintaa. 17 4.3 Parannamme alueen liikenneinfran kuntoa (tiestö, terminaalit). 19 4.4 Lisäämme taimikonhoitomääriä. 20 4.5 Turvaamme yrittäjä- ja työvoimaresurssien riittävyyden. 22 4.6 Huolehdimme metsien monimuotoisuudesta. 24 4.7 Nostamme metsätalouden vesiensuojelun tasoa. 26 4.8 Kasvatamme metsäluonnon vetovoimaa ja lisäämme sekä monipuolistamme metsäluontoon liittyvää yrittämistä. 28 B. MUUT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET....................... 29 4.9 Turvaamme metsien kasvua, terveyttä ja hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotosta riittävällä metsien hoidolla. 29 5 LIITYNNÄT MUIHIN KEHITTÄMISOHJELMIIN.................. 30 6 OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN....... 32 6.1 Kestävän metsätalouden rahoitus (kemera). 32 6.2 Luonnonhoidon rahoitus. 33 6.3 EU:n ohjelmarahoitus. 33 6.3.1 Manner-Suomen maaseutuohjelma. 33 6.3.2 Rakennerahastot EAKR ja ESR. 33 6.4 Yksityinen rahoitus. 33 7 OHJELMAN VAIKUTUKSET................................ 34 8 OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA.................... 38

1 Johdanto Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma 2016-2020 on maakunnan metsäalan ja ympäröivän yhteiskunnan yhteinen työväline, jonka tarkoituksena on suunnata sektorin kehittämistoimet tärkeimmiksi katsottuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ohjelman toimenpiteillä luodaan mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä erilaisille metsiin perustuville elinkeinoille sekä annetaan suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle sekä metsien ja ympäristön suojelulle. Ohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä ja jalostusta, monipuolistaa ja edistää metsiin perustuvia elinkeinoja sekä huolehtia metsätalouden ympäristövaikutuksista ja ympäristöhyötyjen säilyttämisestä. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Merkittävä osa Suomen biotaloudesta rakentuu metsien varaan. Biotalous on hallituksen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Metsäbiotalouden tulevaisuuden näkymiä, mahdollisuuksia, haasteita ja tavoitteita on luodattu ja linjattu vuonna 2014 julkaistussa Metsäpoliittisessa selonteossa 2050 sekä sen pohjalta laaditussa Kansallisessa metsästrategiassa 2025. Näiden ohella alueellisen metsäohjelman laadintaa on ohjannut vahvasti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2025 (METSO-ohjelma). Vaikka alueellinen metsäohjelma pohjautuu valtakunnallisiin linjauksiin, ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on valmisteltu Etelä-Savon maakunnallisen metsäneuvoston johdolla ja alueen mahdollisuuksista, tarpeista ja odotuksista ponnistaen. Alan toimijoita ja sidosryhmiä on kuultu Webropol-kyselyn avulla. Toimijoista muodostetut työryhmät ovat antaneet järjestetyissä työpajoissa vahvan panoksen etenkin ohjelman kärkien ja toimenpiteiden muotoilussa ja priorisoinnissa. Ohjelmaluonnos kävi laajalla lausuntokierroksella marraskuussa 2015. Myös alueen muissa ohjelmissa tehdyt linjaukset on huomioitu työn kestäessä. Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman kulmakivenä on metsien taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä käyttö. Kestävyyden kriteerien monipuolistuminen näkyy muun muassa siinä, että metsiin muutoin kuin puun hyödyntämisen kautta perustuvat elinkeinot ja niiden edistäminen ovat esillä ohjelmassa aiempaa painokkaammin. Myös luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma TOTELMA on laadittu ja vahvistettu oleelliseksi osaksi alueellista metsäohjelmaa. Etelä-Savon metsäneuvosto hyväksyi alueellisen metsäohjelman 9.12 2015 ja kutsuu alueen kaikki toimijat mukaan toteuttamaan ohjelmaa maakunnan parhaaksi! 4

5 Etelä-Savon metsäohjelma 2016 2020

2 Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuvat Metsäalan nykytila Metsä puineen ja muine hyvinvoinnin lähteineen on Suomen biotalouden vankka perusta. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) mukaan Etelä-Savossa 179,5 miljoonaa kuutiometriä, noin 7,6 % maan kokonaispuuvarastosta (2 356 milj. m 3 ). Puuston kasvu on 8,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, noin 8,4 % maan kokonaiskasvusta (n. 105,5 milj. m 3 ). Koko maassa kasvu on lisääntynyt noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Vuonna 2014 puuston kokonaispoistuma oli Etelä-Savossa 8,07 miljoonaa kuutiometriä, noin 10,2 % maan kokonaispoistumasta (79,2 milj. m³). Vuotuinen runkopuun hakkuukertymä oli vuonna 2014 noin 6,76 miljoonaa kuutiometriä, noin 10,4 % koko maan 65 milj. m³:stä. Oksia, kantoja ja juurakoita käytettiin energiaksi 226 000 kuutiometriä eli 6,7 % koko maassa korjatusta noin 3,4 miljoonasta kiintokuutiometristä. Etelä-Savon mekaaninen metsäteollisuus (sahat vaneritehtaat, kertopuutuotanto) käytti vuonna 2014 2,42 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta, mikä on 39 prosenttia alueella hakatusta ainespuusta ja 4,4 % koko maan teollisuuspuun käytöstä. Puun käyttö energian tuottamiseen on Etelä-Savossa tasaantunut 2010-luvun alkupuolella. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin vuonna 2014 Etelä-Savon lämpö- ja voimalaitoksissa 1,07 miljoonaa kuutiometriä, 5,7 % maan kokonaiskäytöstä 18,7 miljoonasta kuutiometristä vuodessa. Metsähakkeen osuus tästä oli 447 000 kuutiometriä, noin 5,9 % koko maan metsähakkeen käytöstä, 7,55 miljoonasta kiintokuutiometristä vuodessa. Suomen metsäalan liikevaihto on vähintään 35 miljardia euroa vuodessa. Tästä on metsäteollisuuden osuus noin 26 miljardia euroa. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden 6

ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on Suomessa noin 30 miljoonaa tonnia CO 2 -ekvivalentteina. Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa METSOa toteutettiin vuonna 2013 yhteensä 57 000 hehtaarin alalla. Ohjelman rahoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. Etelä-Savossa METSO-ohjelmaan käytettiin vuonna 2014 ympäristöministeriön varoja 2,0 miljoonaa euroa, jolla perustettiin 311 hehtaaria suojelualueita. Lisäksi ympäristötukikohteiden tukeen ja luonnonhoitohankkeisiin käytettiin 293 000 euroa Kemera-varoja. Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Suomessa yksityismetsien tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50 hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pinta-alasta 56 prosenttia. Etelä-Savossa yli 2 ha:n tilojen keskimääräinen tilakoko on 36,1 ha koko maan keskiarvon ollessa 30,1 hehtaaria. Etelä-Savossa yli 50 hehtaarin tiloja on 20,4 % tilojen lukumäärästä ja niiden pinta-ala kattaa 60,7 % alueen metsämaan pinta-alasta. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on Etelä-Savossa vain noin 0,6 prosenttia. Metsällisiin tapahtumiin osallistui vuonna 2014 Suomessa yhteensä 309 900 lasta ja nuorta. Etelä-Savossa nuorten osallistumiskertoja eri metsällisiin tapahtumiin kertyi osin hanketoiminnan ansiosta 14 860 kpl. Nuoret ovat jo lähitulevaisuuden metsien omistajia ja tärkeitä mielipiteen muodostajia. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Kasvun ennakoidaan hidastuvan vuoden 2030 jälkeen. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna 2014. Supistuminen jatkuu edelleen, mutta enää 0,1 prosentilla vuodessa. Tässä tilanteessa metsätaloudella on erittäin suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan yhteensä 44 000 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Etelä-Savossa metsäteollisuuden työllisten määrä on noin 2 060 henkilöä. Metsäsektori työllistää valtakunnallisesti suoraan 73 000 ihmistä, joista Etelä-Savossa 3 400. Vuonna 2014 metsäteollisuuden viennin arvo oli noin 11,3 miljardia euroa. Se on noin viidesosa koko tavaraviennin arvosta. Yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat vuonna 2014 1,63 miljardia euroa, Etelä-Savossa 205 miljoonaa euroa, noin 12,6 % maan bruttokantorahatulosta. Yksityismetsätalouden liiketulos on ollut Etelä-Savossa viimeisten vuosien ajan maan kolmanneksi korkein, vuoden 2014 liiketulos oli 183,4 e/ha. Puupolttoaineita käytettiin Suomessa vuonna 2014 yhteensä 92TWh. Tämä oli likimain neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Öljyn hinta on laskenut kymmenillä prosenteilla. Tämän vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Metsät ovat kattavuutensa johdosta merkittävä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin 45 000 eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhdeksän prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Etelä-Savossa metsätalouden maasta on suojeltua tai rajoitetussa käytössä 9,9 %. Tiukasti suojellun metsätalousmaan osuus on 3,4 %. Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkailun painoarvo tästä on noin neljännes. Etelä-Savon osalta merkille pantavaa on vapaa-ajanasuntojen suuri määrä. Noin 48 000 eli lähes 10 % Suomen vapaa-ajanasunnoista sijaitsee Etelä-Savossa. Suomalaisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta riippumatta. Tämä voi toisaalta helpottaa metsäalaan toimintaa mutta voi myös luoda toimintaan lisäodotuksia ja haasteita. Ihmisten arvot ja asenteet ovat yhä vaihtelevampia ja yksilöllisempiä. Metsäala kilpailee ihmisten mielenkiinnosta monien muiden kiinnostuksen kohteiden kanssa. Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, elintason nousu, luonnonvarojen, mu- 7

kaan lukien energian, kysynnän kasvu, uusien teknologioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, informaatioteknologian kehitys sekä maailmantalouden rakennemuutos. Useat näistä megatrendeistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä. Kansainväliset muutokset vaikuttavat myös Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun, merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä. Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toiminta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paino- ja kirjoituspaperin käyttö vähenee ainakin hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa. Ihmisten osaamistarve ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan. Tulevaisuus Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous ja metsien hyvä hoito. Samanaikaisesti puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Lisäksi metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja hyödynnetään tehok- 8

kaammin ja suunnataan julkisia investointeja tieverkoston kunnossapitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. Myös Etelä-Savon kestävät hakkuumahdollisuudet ylittävät selkeästi toteutuneet hakkuut metsien suhteellisen korkeasta käyttöasteesta huolimatta. Näin biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia. Jo nykyisen tasoinen puustojen kasvattaminen ja käyttö kaikkineen on pitkään hiotun toimintakokonaisuuden ansiota. Puun käyttöä tullaan lisäämään uusia laitoksia perustamalla ja olemassa olevia laitoksia uudistamalla. Tämä tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta edellyttää myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvova kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset sekä puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko edellytyksineen. Etelä-Savo on metsäteollisuuden keskeistä puunhankinta-aluetta ja lähialueilla tehtävät investoinnit lisäävät puun kysyntää tuntuvasti. Äänekosken uuden biojalostamon ohella alueellemme heijastuvat mm. Stora Enson investoinnit Varkaudessa, UPM-Kymmenen ja UPM Lappeenrannan sellulinjojen uudistaminen. Toteutuessaan myös Kuopion sellutehdashanke muuttaa tuntuvasti puuvirtoja. Kuitupuun käytön lisääntyessä myös arvokkaalle tukkipuulle tarvitaan lisämarkkinoita. Vaikka Suomen sahateollisuus pystyisikin lisäämään tuotantoaan käyntiastetta nostamalla, maakunnan hyvinvoinnin kannalta järeän puun jalostamiseen tähtäävät lisäinvestoinnit ovat tervetulleita. Puulla tuotetun energian osuus Etelä-Savon energian kokonaiskäytöstä on korkea. Energiapuureservimme tarjoavat hyvät mahdollisuudet energiajalosteiden tuottamiseen tähtäävien investointien toteuttamiseen. Puhtaat vedet ovat metsien ohella Etelä-Savon merkittävin luonnonrikkaus ja vetovoimatekijä niin matkailun kuin vapaa-ajanasutuksenkin kannalta. Vesien hyvästä tilasta ja metsäluonnon monimuotoisuudesta on huolehdittava entistä painokkaammin niin metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä kuin erillisin toimenpitein ja metsien vapaaehtoista suojelua edistämällä. Kemera-luonnonhoitovarojen sekä muiden METSO-ohjelman toteuttamiseen osoitettujen 9

varojen niukkeneminen tuo työhön lisähaasteita. Metsistä ammennetaan hyvinvointia, virkistystä ja terveyttä Etelä-Savossa entistä monipuolisemmin. Mm. riista, marjat ym. luonnontuotteet ja niiden hyödyntäminen matkailussa sekä jalostuksessa voivat tarjota toimeentuloa entistä useammille. Etelä-Savon maakunnan keskeiset linjaukset lähivuosille ovat seuraavat: vastaamme kasvavaan puun tarpeeseen ja lisääntyviin hakkuumahdollisuuksiin monipuolisella keinovalikoimalla nostamme erityisesti taimikon varhaishoitomääriä turvaamme puun tuotannon myös tulevaisuudessa toimintavolyymien kasvaessa tehostamme entisestään metsäluonnonhoitoa ja metsätalouden vesiensuojelua hyödynnämme metsien mahdollisuuksia ja lisäämme niiden vetovoimaa matkailun, vapaa-ajan asutuksen ym. monikäytön tarpeisiin Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. 10

Puuston kokonaistilavuus on Etelä-Savossa 179,5 miljoonaa m 3 Puuston kasvu vuodessa on 8,9 miljoonaa m 3 Uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin ja omavaraisuus yli 55 % 11

3 Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Visio Etelä-Savon metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde Missio Vastaamme biotalouden lisääntyvään raaka-aineen tarpeeseen metsätalouden kestävyys, metsäluonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu huomioon ottaen. Luomme edellytyksiä metsäsektorin kehittymiselle ja metsiin perustuvien elinkeinojen monipuolistumiselle. Turvaamme metsien monikäytöstä saatava aineelliset ja aineettomat hyödyt. Metsäohjelman strategiset päämäärät Kansallisesta metsästrategiasta johdettuja alueellisen metsäohjelman strategisia päämääriä ovat: 1. Etelä-Savo on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 2. Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä 3. Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Etelä-Savon alueellisessa metsäohjelmassa korostetaan maakunnan ja sen toimijoiden keskeisimmiksi näkemiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita olemme valmiita yhdessä toteuttamaan. Ohjelmasta on pyritty luomaan mahdollisimman fokusoitu, konkreettinen, realistinen, sitouttava ja päivitettävä toimenpideohjelma. Kansallisen metsästrategian osatavoitteista kiinnitämme huomiota ennen kaikkea niihin, joihin pystymme omassa maakunnassamme merkittävästi vaikuttamaan. Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma rakentuu samoille strategisille päämäärille kuin Kansallisen metsästrategia 2025. Metsästrategiassa alueellisten metsäohjelman yhtenä tärkeänä tehtävänä on tukea osaltaan Kansallisen metsästrategian toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. 12

4 Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu kahteen osaan, avaintavoitteet ja toimenpiteet sekä muut tavoitteet ja toimenpiteet. Avaintavoitteiksi on määritelty tavoitteet, jotka nähdään tärkeimmiksi ja joiden toteuttamiseen kohdistetaan suurin työpanos seuraavien kahden - kolmen vuoden aikana. Alueellinen metsäohjelma on jatkuvasti päivittyvä ja painopistettä siirretään ohjelmakauden edetessä tarpeen mukaan uusiin tavoitteisiin. A Avaintavoitteet ja toimenpiteet 4.1 Hyödynnämme kestäviä hakkuumahdollisuuksia täysimääräisesti Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä Metsäteollisuuden investoinnit nostavat teollisuuden raakapuun tarpeen vuosikymmenen lopulla 10-12 miljoonaa kuutiota nykytasoa korkeammalle. Etelä-Savon ympäristössä tehtävät investoinnit kasvattavat ainespuun vuotuista tarvetta yli miljoonalla kuutiolla jo vuodesta 2016 alkaen. Äänekosken ja Varkauden investoinnit muuttavat maan sisäisiä puun kulkuvirtoja, minkä seurauksena puun kysyntä kasvaa Etelä-Savossa voimakkaasti. Vireillä olevat hankkeet energiajalosteita tuottavien laitosten perustamiseksi Etelä-Savoon lisäävät täysimääräisesti toteutuessaan energiapuun kysyntää miltei teknis-taloudellisen tuotantopotentiaalin tasolle. Suuri osa energiapuusta saadaan muiden hakkuiden yhteydessä, mutta myös erillisen energiapuun hankintaa kehittämällä. 14 Etelä-Savon metsävarat mahdollistavat hakkuumäärien noston, mikä tuo työtä ja hyvinvointia alueelle.

Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Jalkautamme alueellisen metsäohjelman tärkeimmät tavoitteet kattavasti metsäsektorin ja yhteistyökumppanien tietoisuuteen, seuraamme AMO:n toteutumista järjestelmällisesti Lisäämme puun tarjontaa toimivia puumarkkinoita tukevalla, koko metsäsektorin yhdensuuntaisella viestinnällä Laadimme kunnittaiset suurimpaan kestävään hakkuumahdollisuuteen perustuvat hakkuu- ja energiapuusuunnitteet, joiden toteutumista seurataan reaaliaikaisesti Työskentelemme yhteistyössä puunkorjuun kausivaihtelujen tasaamiseksi (metsätiedon sisältö, neuvonta, korjuun suunnittelu) Edistämme metsätilojen sukupolvenvaihdoksia sekä kuolinpesien purkua (kehittämishanke) Tehostamme Metsään.fi -palvelun ja metsävaratiedon hyödyntämistä: lisäämme tilakohtaisia taloustunnuksia, neuvonnan apuvälineitä Metsään.fipalveluun korostamme hyvää metsäomaisuuden hoitoa kehitämme ammattilaisten valmiuksia neuvontaan, metsien käytön perustelemiseen koulutamme, tiedotamme ja järjestämme asiakastilaisuuksia Tuomme esiin vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä: yläharvennukset eri-ikäisrakenteeseen tähtäävät hakkuut eri muodoissaan VASTUU Suomen metsäkeskus metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, ProAgria, pankit ym. Suomen metsäkeskus, metsäalan toimijat Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus 15

Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Ainespuun hakkuukertymä, kiintokuutiometriä (1000 m 3 /v)* 1000 m 3 /v 1000 m 3 /v Mäntytukki 1 217 1 500 Kuusitukki 1 547 1 760 Lehtipuutukki 227 350 Mäntykuitupuu 1 283 1 320 Kuusikuitupuu 971 1 050 Lehtikuitupuu 810 1 100 YHTEENSÄ 6 056 7 080 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Hakkuupinta-alat hakkuutavoittain (ha) ha/v ha/v Kasvatushakkuut 46 895 51 500 Ensiharvennus 15 123 20 000 Muu harvennus 28 867 28 500 Ylispuiden poisto 2 855 3 000 Uudistushakkuut 12 987 16 900 Avohakkuut 11 808 15 200 Luontaisen uud. hakkuut 1 179 1 700 Muut hakkuut 1 329 1 000 HAKKUUT YHTEENSÄ 61 211 68 400 *) Eri-ikäisrakenteiseen metsien käsittelyyn tähtäävät hakkuut sisältyvät kasvatushakkuisiin Metsäohjelmassa asetettujen hakkuutavoitteiden toteutumista voit seurata Metsäkeskuksen verkkopalvelusta. 16

4.2 Kehitämme puunjalostukseen ja metsiin liittyvää liiketoimintaa Tavoite toteuttaa strategisia päämääriä: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Metsäsektorilla työskentelee noin 11 % Etelä-Savon työllisestä työvoimasta. Erityisen vahva asema on puutuoteteollisuudella, joka tarjoaa peräti neljänneksen Etelä-Savon teollisista työpaikoista. Alueen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa alueelta korjattavasta puumäärästä jalostetaan omassa maakunnassa. Myös tuotteiden jalostusasteen nostaminen ja uusien puupohjaisten tuotteiden tuotannon aloittaminen tuo lisäarvoa ja uusia työmahdollisuuksia. Etelä-Savon metsien ainespuuhakkuiden lisäysmahdollisuudet koostuvat suurimmaksi osaksi tukkipuusta. Myös lähinnä energiana hyödynnettävän puun potentiaali on merkittävä ja mahdollistaa jalostuksen uusiksi tuotteiksi. Mikäli ainespuun hakkuut toteutuvat hakkuusuunnitteen mukaisesti, hakkuutähteiden teknistaloudellinen ja ekologinen korjuupotentiaali on noin 410 000 m³, kantojen 410 000 m³ ja pienpuun 502 000 m³ vuodessa (yht. n. 1,3 milj.m³/v). Metsähaketta on käytetty alueen lämpö- ja sähkövoimalaitoksissa parhaimmillaan lähes 500 000 milj. m³ vuodessa ja pientalojen polttopuun käytön arvioidaan olevan noin 300 000 m³ vuodessa. Käytettyihin määriin sisältyy myös ainespuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää puuta. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Työskentelemme järeän puun jalostuksen lisäämiseksi maakunnassa mm. tuomalla esille maakunnan mahdollisuuksia Edistämme uusien puubiomassaa jalostavien ja käyttävien laitosten syntymistä sekä tähän liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien tutkimusta Luomme edellytyksiä laadukkaan puun ja erikoispuun tuottamiselle ja hyödyntämiselle (terminaaliratkaisut, sähköiset kauppapaikat, metsävaratiedon hyödyntäminen, täydentäminen) Vaikutamme elinkeinopolitiikkaan, kaavoitukseen ym. metsäsektorin investointiedellytysten parantamiseksi alueella pontimena voimakkaat kerrannaisvaikutukset VASTUU Suomen metsäkeskus, MTK Kehitysyhtiöt, hankerahoittajat, Suomen metsäkeskus Metsäalan toimijat Suomen metsäkeskus, MTK, metsänhoitoyhdistykset, kunnat Vaikutamme yhteistyötahojen kanssa siihen, että metsäsektori saa merkitystään ja mahdollisuuksiaan vastaavan osuuden julkisista kehittämishankkeista ja T&K -rahoituksesta Suomen metsäkeskus, metsäsektorin toimijat, rahoittajat Edistämme puurakentamista vaikuttamalla kaavoittajiin, rakennussuunnittelijoihin sekä luomalla esimerkkikohteita Metsätoimijat, kunnat 17

Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 1000 m 3 /v 1000 m 3 /v Metsäteollisuuden puunkäyttö alueella 2 387 2 900 Metsähakkeen laitoskäyttö ja jatkojalostus 457 1 000 YHTEENSÄ 2 844 3 900 v. 2013, milj. milj Metsä- ja puuteollisuuden liikevaihto 492 600 v. 2013, henkilöä henkilöä Metsä - ja puuteollisuuden työvoima 2 060 2 400 18

4.3 Parannamme alueen liikenneinfran kuntoa (tiestö, terminaalit) Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämäärää: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille ja metsästrategian osatavoitetta: Kuljetus- ja tietoliikenneväylien palvelukyky, tehokkuus ja toimivuus paranevat Tiestön merkitys metsätaloudelle, virkistyskäytölle ja koko maaseudun elinvoimalle on suuri. Viime vuosina yksityistieverkoston kunto on heikentynyt ja valtion alempiasteinen tiestö rapistunut. Puiden varastointipaikkojen hyvällä kunnolla ja riittävällä määrällä helpotetaan teollisuuden puuhuoltoa. Kasvava metsäenergian käyttö edellyttää riittävää terminaaliverkostoa, jotta metsäenergian hankinnan logistiikka saadaan toimimaan kustannustehokkaasti. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Osallistumme valtion alemmanasteisen tieverkon kunnostusten priorisointiin puun kuljetustarpeiden näkökulmasta. korostamme ympärivuotista puunkorjuuta edistäviä kunnostuskohteita Selvitämme terminaalitarpeet ja terminaalien sijaintipaikat puuvirtojen muutokset, energiapuu ja puun eri kuljetusmuodot huomioon ottaen (kehittämishanke) VASTUU MTK/Suomen metsäkeskus, puunhankinta Suomen metsäkeskus, puunhankinta Luomme yhteisen tietokannan yksityisteistä, niiden kunnosta ja kunnostustarpeista valtakunnallisena kehittämistyönä Parannamme yksityisteiden tienpidon osaamista ja toiminnan aktiivisuutta (kehittämishanke) Suomen metsäkeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Lisäämme maltillisesti teiden kunnostuksen osuutta Kemera-varojen käytössä ja tehostamme varojen käyttöä (priorisointi, teiden avainkohtiin painottuminen) Metsäneuvosto/ Suomen metsäkeskus Keskeiset toimijat: Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäorganisaatiot, koneyrittäjäjärjestöt, kunnat, ELY-keskus, maakuntaliitto Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Kemera-rahoituksella (x km/v km/v Metsäteiden perusparannus 185 210 110 Metsäteiden rakentaminen 28 32 10 YHTEENSÄ 213 242 110 x) Tarkentuu lakimuutosten ja määrärahatilanteen varmistuttua 19

4.4 Lisäämme taimikonhoitomääriä Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämäärää: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille ja metsästrategian osatavoitetta: Metsävarat ovat runsaat, terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat biotalouden lisääntyviin tarpeisiin Riittävällä metsien hoidolla turvataan metsien kasvu ja hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotos. Erityishuomiota tulee kiinnittää taimikon varhaishoidon määriin, jotka ovat jääneet viime vuosina alle metsänhoidollisen tavoitetason. VMI 11:n mukaan Etelä-Savossa taimikonhoito on jo myöhässä 52 000 ha:lla ja vuotuinen taimikonhoitotarve tulevana 5-vuotiskautena on yli 30 000 ha vuodessa. Uusi Kemera-lainsäädäntö antaa mahdollisuuden taimikon varhaishoitomäärien kasvattamiseen. Sähköisten palveluiden kehittyminen parantaa tiedonvälitystä, metsänomistajien neuvontaa ja palvelujen tarjontaa. Hyvään taimikonhoitoon kuuluu riistan ja metsien monimuotoisuuden huomioiminen (sekapuuston, riistatiheiköiden ym. monimuotoisuutta tukevien kohteiden säilyttäminen). Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Tiedotamme asiasta säännöllisesti, lähetämme kohdennettuja metsänhoitotiedotteita metsänomistajille korostamme metsäomaisuuden hoidon ja talouden näkökulmaa korostamme taimikonhoidon oikeaa ajoitusta työmäärien ja kulujen minimoimiseksi Sovimme menettelyistä päivitystiedon saamiseksi metsien uudistamis- ja taimikonhoitotöistä VASTUU Suomen metsäkeskus/ metsäiset toimijat Suomen metsäkeskus, metsänhoidon toimijat Järjestämme Metsäkeskuksen ja Luke:n roadshown taimikonhoidosta Edistämme taimikonhoidon koneellistamista mm. luomalla näytealaverkoston hoidetuista kohteista (mahdollinen Demo Forest -hanke) Kehitämme metsäpalveluyrittäjien toimintatapoja työn markkinoinnissa, työn laadusta vastaamisessa Suomen metsäkeskus/ Luonnonvarakeskus Suomen metsäkeskus Luonnonvarakeskus Edistämme omatoimista työtä lisäämällä koulutusta ja tiedotusta Metsänhoitoyhdistykset, Suomen metsäkeskus ym. Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Metsien hoito ja metsänparannus Keskim. 2010 2014 Tavoite 2016 2020 Kaikki metsänomistajat Kaikki metsänomistajat Kemera- rahoituksella (* Taimikon varhaishoito (ha/v) ei tilastoitu erikseen 8 600 7 600 Taimikonhoito (ha/v) 14 114 10 000 9 000 Nuoren metsän hoito (ha/v) 4 400 5 000 2 700 YHTEENSÄ 18 514 23 600 19 700 *) Tarkentuu lakimuutosten ja määrärahatilanteen varmistuttua 20

4.5 Turvaamme yrittäjä- ja työvoimaresurssien riittävyyden Tavoite toteuttaa päämäärää: Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat ja metsästrategian osatavoitteita: Koulutuksen ja työelämän yhteistyö vahvistuu Eri koulutusasteelta valmistuneiden määrä ja osaaminen vastaa metsäalan rekrytointitarvetta ja osaamisvaatimuksia Puunkorjuun ja metsien hoidon onnistuminen edellyttää yrittäjiltä ja työntekijöiltä motivoituneisuutta, osaamista ja halua kehittää oma työtään. Lisääntyviin puunkorjuun ja metsänhoidon suoritteisiin pystytään osin vastaamaan konekaluston käyntiastetta lisäämällä ja yhä enemmän ympärivuotiseen työskentelyyn pyrkimällä. Yrittäjien ja työntekijöiden ikärakenne huomioon ottaen alalle tarvitaan kuitenkin entistä enemmän uusia osaajia. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Varmistamme ja parannamme alan koulutuksen vetovoimaa metsäalan toimijoiden yhteistyöllä Työskentelemme alan töiden kausivaihtelun tasaamiseksi VASTUU Metsäalan toimijat Metsäalan toimijat Ennakoimme alan koulutustarpeita ja kehitämme koulutusohjelmia ennakointityön tulosten mukaisesti. Tiivistämme koulutuksen ja työelämän yhteistyötä Tehostamme henkilökohtaista ammattiin ohjaamista motivoituneiden henkilöiden saamiseksi alalle oppisopimuskoulutuksen ja sen ehtojen kehittäminen Vaikutamme lasten ja nuorten metsäsuhteeseen koulutusyhteistyö yhteistyö järjestöjen kanssa Suomen metsäkeskus, maakuntaliitto, ELY-keskus Koulutusorganisaatiot, metsäorganisaatiot Metsäalan toimijat metsätoimijat, Partio, 4H ym. järjestöt Keskeiset toimijat: Koulutusorganisaatiot, metsäorganisaatiot, työvoimahallinto, maakuntaliitto, yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot KESKIM. 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 h:löä h:löä Metsätalouden työvoima 1 350 1 500 Ensisijaiset hakijat/metsäalan koulutuspaikka ei tiedossa toistaiseksi 9 000 22

4.6 Huolehdimme metsien monimuotoisuudesta Tavoite toteuttaa kansallisen metsästrategian päämäärää: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä. Hyvän metsänhoidon haaste on metsien korkean hyödyntämisasteen ja metsäluonnon hoidon tarpeiden yhteensovittaminen. Metsien monimuotoisuuteen on kiinnitetty kasvavaa huomiota ja talousmetsien huolellisen käsittelyn merkitys monimuotoisuuden säilyttämiselle korostuu yhä Kemera-luonnonhoitovarojen niukentuessa. Myös metsänomistajien tavoitteiden erilaistuminen lisää mahdollisuuksia ja tarvetta monipuolistaa metsien käsittelyä. Arvokkaiden kohteiden, puulajivaihtelun sekä säästö- ja lahopuiden säilyttäminen toimenpiteiden yhteydessä on osa ammattitaitoa ja edellyttää hyvää harkintaa ja huolellisuutta valituista metsänhoitomenetelmistä riippumatta. Monimuotoisuuden mittareista positiivisimmin on Etelä-Savossa kehittynyt lahopuun määrä, joka on noussut vuosien 2006 2010 inventointimittauksien 2,8 m 3 :sta vuosien 2009 2013 mittausten antamaan 4,9 m 3 :iin. Nopea nousu selittyy osin myrskytuhoilla, mutta kehitys jatkuu säästöpuiden ja erityiskohteiden säästämisen ansiosta. Kemera-luonnonhoitovarojen niukkeneminen edellyttää erillisten luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötuella suojeltavien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden järkevää kohdentamista ja priorisointia. Uutena työvälineenä tässä työssä on luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma TOTELMA. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen. METSO-ohjelmalla mm. täydennetään suojelualueverkostoa metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvan tarjonnan pohjalta. Metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita on suojeltu METSO-ohjelmalla runsaasti ja vapaaehtoinen suojelu on osoittautunut toimivaksi. Puuntuotannon ohella metsänomistajille on tärkeää luontoarvojen säilyttäminen. 24

Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Monimuotoisuuden huomioiminen on osa hyvää talousmetsien hoitoa: lisäämme Metsään.fi-palveluun informaatiota suojeltavista lajeista ym. lisäämme koulutusta, tiedotusta ja neuvontaa metsänomistajille huolehdimme metsäammattilaisten osaamisesta ohjeiden, suositusten ja sertifiointikriteerien soveltamisessa terävöitämme palautteen antoa auditoinneista ja luontolaadun tarkastuksista Tuomme esille eri-ikäisrakenteista kasvatusta vaihtoehtona esim. rantametsissä, ja turvemailla lisäämme kohdennettua tiedotusta Kasvatamme suojelualueiden osuutta vapaaehtoisin keinoin METSO-ohjelman mahdollistamin resurssein VASTUU Suomen metsäkeskus Metsäorganisaatiot, palveluiden tarjoajat ELY-keskus, Suomen metsäkeskus Varaudumme ilmastonmuutokseen kiinnittämällä huomiota metsien puulajivalintoihin, sekapuustojen säilyttämiseen sekä myrskynkestävyyteen Ohjaamme niukkenevaa luonnonhoitorahoitusta tehokkaasti TOTELMAn mukaisiin avainkohteisiin kohteiden kytkeytyneisyys huomioon ottaen Metsäalan toimijat ELY-keskus, Suomen metsäkeskus Jatkamme kulotusta osana luonnonhoitoa Lisäämme EU-rahoitteista metsäluonnonhoitoa hanketoimintana Suomen metsäkeskus, metsäsertifioinnin osapuolet Metsähallitus, Suomen metsäkeskus Keskeiset toimijat: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäorganisaatiot, metsänomistajat, metsäalan koulutusorganisaatiot, yrittäjä- ja neuvontajärjestöt, ELY-keskus. 2010-2014 2016-2020 METSON toimeenpanon tiedot ha/v ha/v Ympäristöhallinnon rahoittamat 420 250 Metsätalouden ympäristötuki 105 90 Luonnonhoitohankkeet 20 12 Ennallistaminen Lahopuu (VMI) 4,9 m³/ha 5,5 m³/ha Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen (%) 90 % 95 % 25

4.7 Nostamme metsätalouden vesiensuojelun tasoa Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämäärää: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä vaatimuksia. Toteutamme Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelman sekä Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Päätavoitteena on säilyttää pintaja pohjavesien hyvä tila ja parantaa jo muutettujen vesistöjen tilaa. Metsätalouden vesiensuojelussa noudatetaan metsänhoidon, energiapuun korjuun ja suometsien hoitosuosituksia sekä metsäsertifioinnin Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Parannamme metsäojitusten vesiensuojelullista tasoa: perustamalla toiminta paikkatietoanalyysiin perustuvaan tarveharkintaan (kehittämishanke) kohdistamalla painopistealueille tehostettua neuvontaa (osana hanketta) tarjoamalla käyttöön paikkatietotyökalut ojituksen ja muokkauksen riskikohteiden tunnistamiseksi (uoma-analyysi, valumamallit) Koulutamme metsäalan toimijoita uusien vesiensuojelua parantavien menetelmien soveltamisessa Suuntaamme valuma-aluekohtaista suunnittelua ja vesiensuojeluhankkeita vesiensuojelun painopistealueille Käsittelemme rantametsiä sekä turvemaita huolellisesti suojavyöhykkeet muokkaustapa ja toteutus eri-ikäisrakenteinen metsienhoito Tiedotamme metsänomistajille pohjavesialueista ja niillä käytettävistä metsänkäsittelymenetelmistä (maanmuokkaus) VASTUU Suomen metsäkeskus, metsäalan toimijat Suomen metsäkeskus ELY-keskus, Suomen metsäkeskus Metsäorganisaatiot ELY-keskus, Suomen metsäkeskus Keskeiset toimijat: Suomen metsäkeskus, ELY-keskus, metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset, palveluyrittäjät, koneyrittäjät, metsänomistajat. Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Vesiensuojelun laatu puunkorjuussa erinomainen tai hyvä (%) 96 95 % Vesiensuojelun laatu maanmuokkauksessa erinomainen tai hyvä % 81 95 % Erillisten vesiensuojeluhankkeiden volyymi, 460 000 800 000 26

4.8 Kasvatamme metsäluonnon vetovoimaa ja lisäämme sekä monipuolistamme metsäluontoon liittyvää yrittämistä Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille ja metsästrategian osatavoitteita: Metsiin perustuva monipuolinen palveluliiketoiminta sekä luonnontuoteala kasvavat Metsänomistajien ansaintamahdollisuudet lisääntyvät ekosysteemipalveluita kaupallistamalla Riistatalous sekä keräily- ja luonnontuotteiden hyödyntäminen ja jalostus voi tuoda toimeentulon Etelä-Savossa jatkossa yhä useammalle joko erillisenä toimintona tai matkailuun yhdistettynä. Järkevällä, riistan huomioivalla metsänhoidolla (mm. riistatiheiköiden ja lehtipuuosuuden säilyttäminen) voidaan vaikuttaa olennaisesti useiden riistaeläinten, mm. metsäkanalintujen kannan kehitykseen. Samalla edistetään metsien monimuotoisuutta. Luontomatkailu eri muodoissaan vaatii ammattitaitoisia toimijoita ja pitkäjänteistä yhteistyötä brändin ja yhteisten pelisääntöjen rakentamisessa. Myös vuoropuhelun metsätalouden kanssa tulee olla aktiivista. Kaupallisen liiketoiminnan harjoittaminen yksityismailla edellyttää lisäksi sopimustekniikan kehittämistä. Etelä-Savossa metsäluontoon (muuhun kuin puuhun) perustuvien ekosysteemipalveluiden kaupallinen tarjonta on lisääntymässä, mutta toiminnan volyymeistä on vaikea saada mitattua tietoa. Globaalisti matkailu on ollut jo pitkään voimakkaimmin kasvava palveluala. Mökkeily mukaan lukien matkailu toi vuonna 2012 Etelä-Savoon selvitysten mukaan 253 milj. euron välittömät tulot. Kysyntä metsien monikäyttöön kasvaa mm. arvomuutosten, lasten ja nuorten harrastusten sekä virkeiden ja harrastavien ikäihmisten kautta. Metsien virkistyskäyttö ja terveysvaikutukset korostuvat. Metsien tarjoama hiljaisuus, tila, rauha ja puhtaus nousevat arvoonsa. Metsien monikäyttöarvojen kaupallisen hyödyntämisen rinnalla metsien tulee olla kaikkien saavutettavissa. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Riistan elinympäristöjen huomioiminen on osa hyvää metsänhoitoa: lehtipuuosuuden ja riistatiheikköjen säilyttäminen koulutus, tiedotus, havaintokohdeverkosto (Demo Forest) kohdetiedot Metsään.fi-palveluun maanomistajan luvalla Kehitämme yhteistyö- ja sopimusmalleja: maanomistaja metsästysseura luontomatkailuyrittäjä (alueiden ja teiden käyttöoikeudet, vastikkeet, kohdetietojen julkaiseminen) Edistämme luontomatkailuyrittäjien yhteistyötä: brändäämisessä (esim. Saimaan puistoalueet) verkottuneessa palveluiden tarjonnassa yhteisten pelisääntöjen, laatulupausten aikaansaamisessa Selvitämme luomukeruualueiden sertifiointimahdollisuudet (kehittämishanke) VASTUU Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäkoulut, riista-alan organisaatiot Mahdollisia vastuutahoja: Riistaalan organisaatiot, MTK, yrittäjät, Mikkelin ammattikorkeakoulu Yritykset, Metsähallitus Suomen metsäkeskus, yhteistyökumppanit Kehitämme, mallinnamme ja jalkautamme maisemanvuokrauksen käytänteet myös loma-asukkaiden tarpeisiin (kehittämishanke) Vahvistamme vapaa-ajan asukkaiden luontosuhdetta tuottamalla luontotietoa/artikkeleita kuntien kesä-/matkailulehtiin Lisäämme metsästysmatkailun/lintukosteikot ja vesiensuojelun yhteistyötä Suomen metsäkeskus, yhteistyökumppanit Ruralia, Suomen metsäkeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus, metsänhoitoyhdistykset Keskeiset toimijat: Matkailuyrittäjät, ohjelmapalveluyritykset, metsänomistajat, metsä- ja matkailualan koulutusorganisaatiot, kehitysyhtiöt, ELY- keskus, Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus, Virkistysalueyhdistykset 28

Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden käyntikerrat (hö/v) 40 700 45 000 B Muut tavoitteet ja toimenpiteet 4.9 Turvaamme metsien kasvua, terveyttä ja hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotosta riittävällä metsien hoidolla Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille ja metsästrategian osatavoitetta: Metsävarat ovat runsaat, terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat biotalouden lisääntyviin tarpeisiin Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot METSIEN HOITO JA METSÄNPARANNUS KM.2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Kaikki metsänomistajat Kaikki metsänomistajat Kemera rahoituksella (* Metsänviljely (ha/v) 8 986 13 000 Kunnostusojitus (ha/v) 1 179 1 000 1 000 Terveyslannoitus (ha/v) 572 120 Kasvatuslannoitus (ha/v) 1 482 2 000 Juurikäävän torjunta (ha/v) 13 359 16 000 *) Työohjelma tarkentuu lakimuutosten ja maakuntien välisen varojen jaon ratkettua 29

5 Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma on maakunnan koko metsäalan strateginen ja toiminnallinen ohjelma, joka toteuttaa sekä maakunnan omia että Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteita. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat metsien hoidolle, monipuoliselle hyödyntämiselle sekä suojelulle. Metsäalan yhteiskunnalliset vaikutukset yli hallinnonalarajojen ovat vahvat ja alueellinen metsäohjelma on tärkeä osa maakunnallista suunnittelujärjestelmää. Se on merkittävä sisältöperusta metsäasioille maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa sekä ELY-keskuksen strategiasuunnitelmissa. Monet ohjelman esittämät toimenpiteet tulevat sisältymään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan TOPSU:un. Alueellinen metsäohjelma on laadittu yhteistyössä maakunnan eri sidosryhmien ja metsäalan toimijoiden kanssa. Alueellisilla metsäohjelmilla on kiinteää vuorovaikutusta mm. maakuntakaavoituksen, alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, ympäristö-, ilmasto- ja bioenergiaohjelmien kanssa. 30

6 Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman 2016 2020 rahoitustarve on koottu seuraaviin taulukoihin. Rahoituksessa on huomioitu metsien hoitoon, pienpuun korjuuseen, METSO-ohjelman toteuttamiseen ja aluekehityshanketoimintaan arvioitu julkinen rahoitustarve. Rahoitustarpeessa ei ole huomioitu perustutkimuksen, koulutuksen eikä hallinto- ja edistämisorganisaatioiden perusrahoitusta. Myöskään yritysten tuotekehitysrahoitusta eikä suuria väylähankkeita ole rahoitustarpeissa huomioitu. 6.1 Kestävän metsätalouden rahoitus (Kemera) Huom! Työohjelma tarkentuu lakimuutosten ja maakuntien välisen varojen jaon ratkettua. Vuotuinen työohjelma: Suoritetavoite Rahan tarve, Osuus % Taimikon varhaishoito, ha 7 600 1 216 000 23 % Nuoren metsän hoito, ha 11 700 3 231 000 62 % Suometsien hoidon ryhmä Suometsien hoito, ha Tuhkalannoitus, ha 1000 0 210 000 0 4 % Metsätieryhmä Metsätien rakennus, km Metsätein perusparannus, km 10 110 30 000 550 000 11 % Yhteensä 5 237 000 100 % 32

6.2 Luonnonhoidon rahoitus Suunnitelma vuosien 2016 2020 luonnonhoidon rahoituksesta on esitetty ja eritelty luonnonhoidon alueellisen toteutusohjelman TOTELMAn taulukossa 5. 6.3 EU:n ohjelmarahoitus 6.3.1 Manner-Suomen maaseutuohjelma Useita alueellisen metsäohjelman kehittämistoimenpiteitä on tarkoitus hankkeistaa ja toteuttaa eri organisaatioiden toimesta Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoituksen turvin. Osa hankkeista on edennyt jo rahoitushakemuksen asteelle. Karkea arvio metsäisten hanketoimijoiden vuotuisesta rahoitustarpeesta on 800 000 euroa. 6.3.2 Rakennerahastot EAKR ja ESR Osa ohjelmassa hankkeistettavaksi aiotuista toimenpiteistä kanavoituu kohderyhmänsä tai aihepiirinsä takia toteutettavaksi Euroopan unionin aluekehitysrahaston tai Euroopan unionin sosiaalirahaston kautta. Karkea arvio näiden hankkeiden vuotuisesta rahoitustarpeesta on 400 000 euroa. 6.4 Yksityinen rahoitus Metsänomistajat panostavat vuosittain puuntuotantoon julkiseen rahoitukseen verrattuna moninkertaisen määrän omia varojaan. Keskim. 2012-14 Tavoite 2016-20 Yksityismetsien puuntuotannon kokonaiskustannukset, /v 23 485 000 28 000 000 Puuntuotannon tuet, /v 4 500 000 5 200 000 33

7 Ohjelman vaikutukset Arvioinnin periaatteet Ohjelman vaikutusten arviointi on etukäteisarviointia siitä, millaisia vaikutuksia uuden alueellisen metsäohjelman keskeisimmillä tavoitteilla ja toimenpiteillä olisi toteutuessaan. Etelä-Savon metsäohjelma 2016 2020 vaikutusten arviointi sisältää taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Vaikutusten arviointi on tehty kaksivaiheisesti: 1. Sisäinen arviointi on suoritettu parityönä siten, että Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen alueellisista metsäohjelmista vastaavat ovat arvioineen toistensa koostamat ohjelmat. Arvioinnissa on käytetty työalustana Excel-taulukkoa, jossa kunkin tavoitteen ja toimenpiteen vaikutukset on arvioitu erikseen. 2. Ulkoisen arvioinnin muodostaa Etelä-Savon metsäneuvoston käsittely, jossa metsäneuvosto korjaa ja täsmentää tehtyä arviointia ennen sen liittämistä osaksi ohjelmaa. Ohjelmaan ei sovelleta YVA-lakia tai SOVA-lakia, koska metsäohjelmassa ei luoda puitteita lupa- tai hyväksymispäätöksille eikä suoranaisesti vaikuteta yksityisen kansalaisen oikeuksiin. Taloudelliset vaikutukset Ohjelman hakkuutavoitteeksi asetettu kestävien hakkuumahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen seurannaisvaikutuksineen nostaa metsäohjelman taloudelliset vaikutukset voimakkaan myönteisiksi. Ohjelman mukaiset hakkuut nostavat vuotuisia hakkuumääriä Etelä-Savossa miljoonalla kuutiolla, mikä lisää kantorahakertymää noin 35 miljoonaa euroa vuodessa sekä hakkuun ja puutavaran ajon urakointi- ja työtuloja noin 20 miljoonaa euroa. Vuotuinen kokonaiskantorahamääräarvio Etelä-Savossa on ohjelmakaudella 250 miljoonaa euroa ja hakkuun ja puutavaran ajon urakointi- ja työtuloarvio 140 miljoonaa euroa. Saatavilla tuloilla on voimakas vaikutus alue- ja kansantalouteen. Puutuotteiden viennin lisäksi tuontienergiaa korvaava puun energiakäyttö vaikuttaa positiivisesti Suomen vaihtotaseeseen. Hakkuumäärien nosto mahdollistaa yritystoiminnan lisääntymisen mm. metsäenergian hankinnassa ja hyödyntämisessä sekä puun jatkojalostuksessa. 34

Ohjelman tärkeimmäksi metsienhoidon tavoitteeksi asetettu taimikonhoitomäärien nosto parantaa metsien pääoma-arvoa ja luo edellytykset metsäpalveluyritystoiminnan kasvulle. Ohjelmalla aktivoidaan metsätalouden harjoittamista muun muassa edistämällä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja kuolinpesien purkua. Omistusjärjestelyt aktivoivat ainespuuhakkuiden ja energiapuun korjuun ohella myös metsänhoito- ja perusparannustöihin. Tavoitteiden mukaiset metsänhoito- sekä perusparannustyöt lisäävät pitkällä aikavälillä puuntuotantoa ja metsävaroja, puuston arvoa sekä metsätalouden tuloja. Ohjelman työtavoitteiden toteutuminen nostaa metsänhoito- ja perusparannustöihin sekä toiminnan kehittämiseen käytettyjä panoksia n. 5,2 miljoonalla eurolla 28 miljoonaan euroon. Ohjelman esityksen mukaan tästä n. 5,2 miljoonaa euroa katetaan Kemera-varoin. Tiestön kunnostus mahdollistaa ympärivuotisen puunkorjuun ja tehostaa puunkorjuun logistiikkaa ja kustannustehokkuutta. Metsätiestön ja alempiasteiden tieverkoston kunnostaminen tarjoaa työtä ja vaikuttaa myönteisesti haja-asutusalueiden elinkeinojen harjoittamiseen ja palvelujen ylläpitoon. Metsien monimuotoisuuden entistä korostetumpi huomioon ottaminen aiheuttaa jossain määrin taloudellisen tuoton vähenemistä. Taloudellisia menetyksiä aiheutuu metsälain mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämisestä sekä metsänhoitosuositusten ja metsäsertifiointikriteerien mukaisesta toiminnasta luontoarvojen huomioonottamisesta. Yksittäiselle metsänomistajalle taloudellinen menetys voi olla merkittäväkin, mutta kokonaisuutena monimuotoisuuden säilyttäminen ei aiheuta taloudellista uhkaa metsätalouden harjoittamiselle. Taloudellista vaikutusta voidaan lieventää kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisen ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden avulla. Suomen metsäkeskuksen alueellisen luonnonhoidon toteutusohjelman TOTELMAn ohjelman mukainen toteutuminen tuo maakuntaan rahoitusta vuosittain noin 540 000 euroa. Sosiaaliset vaikutukset Ohjelman mukaiset kasvavat työsuoritteet ja entistä monipuolisemmat metsien hyödyntämistavat parantavat työllisyystilannetta ja toimeentulomahdollisuuksia nostaen metsäohjelman sosiaaliset vaikutukset selkeän myönteisiksi, millä on erityisen suuri merkitys maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Laskennallisesti ohjelman mukainen hakkuumäärien nosto seurannaisvaikutuksineen voi synnyttää puunkorjuuseen, kuljetukseen ja metsien hoitoon uusia työpaikkoja noin 200. Käytännössä työvolyymien lisääntymisestä osa toteutunee ohjelman alkuvaiheessa kuitenkin yrittäjien ja työntekijöiden vuosittaisen työajan pitenemisenä. Tiestön parantaminen edistää haja-asutusalueilla asuvien tasa-arvoa parantamalla liikkumismahdollisuuksia sekä edistämällä viihtymistä ja turvallisuutta. Puuterminaaleilla ja varastopaikoilla on suuri merkitys sekä liikenneturvallisuuden että työturvallisuuden kannalta. Paraneva liikenneinfra tukee yritystoiminnan syntyä haja-asutusalueille. Sukupolvenvaihdoksiin ja kuolinpesien purkamiseen tähtäävä työ monipuolistaa metsänomistajien ikärakennetta ja lisää metsänomistajakunnan aktiivisuutta. Samalla se myös helpottaa sukupolvien ja osakkaiden keskinäisiä suhteita ja kanssakäymistä. Metsien monimuotoisuuden, riistanhoidon sekä vesiensuojelun huomioiminen hakkuissa ja metsänhoitotöissä parantavat ympäristön virkistysarvoa, vetovoimaa ja luovat edellytyksiä metsästys- ja luontomatkailun lisääntymiselle. Metsillä on positiivista vaikutusta metsissä työskentelevien sekä virkistyskäyttäjien henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. 35