Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia? Miksi? Miten muualla? Kehitysvammaisista henkilöistä oli v. 2009 toukokuu noin 2 000 henkilöä pitkäaikaispaikalla - Isoja laitoksia Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Etelä- Pohjanmaalla, jne. - Miten vaativa hoito järjestetään ja erityistarpeet otetaan huomioon? onko ratkaisu terveydenhuolto ja avohuollon asuminen - Entä Ruotsi, Norja, Tanska ja Iso-Britannia? Ei laitoksia juurikaan
Entä lapsuudenkodeista muutot? Itsenäisempään asumiseen Kehitysvammaisista henkilöistä vuoden 2008 lopussa Omaisten luona asui noin 12 500 henkilöä, joista noin puolet kehitysvammaisia aikuisia moni heistä haluaa omaan kotiin, jos siihen olisi mahdollisuuksia Asui itsenäisesti tai vähäisen tuen avulla noin 3 000 henkilöä. (Sotka-tietokanta 2008)
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman taustaa Asuntopoliittinen toimenpideohjelma, kohta 20: "vammaisten, mukaan lukien kehitysvammaisten asuntojen tarjonnan kasvuun liittyen valmistellaan ohjelma laitospaikkojen vähentämiseksi". Taustalla: Markku Niemelän selvitys kehitysvammahuollon asumisen kehittämisestä (STM, 2007) Sosiaalikehitys Oy:n selvitys kehitysvammaisten laitoshoidon hajauttamisprosessista (STM, 2008) TKK/Soteran viiden kehitysvammaisten asumisyksikön arviointi (YM ja alan toimijat, 2007)
Kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asunto-ohjelmaehdotus vuosille 2010-2015 Työryhmä jätti ehdotuksensa 29.6.2009 ministeri Vapaavuorelle Työryhmässä ovat edustettuina YM, STM, ARA, RAY, Kuntaliitto, ASPA, Eteva kuntayhtymä, Kehitysvamma-alan neuvottelukunta/ Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Valtakunnallinen vammaisneuvosto, Me Itse Ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry/ Asuntoja asunnottomille! -hanke Tavoitteeksi laitospaikkojen vähentäminen ja asuntojen sekä palvelujen tarjonta, myös lapsuudenkodeista muuttaville - laatu, yksilöllisyys, integroituminen, osallisuus, normaalisuus
Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi VN hyväksyi 21.1.2010 Tavoitteena laitoshoidon vähentäminen ja lapsuudenkodeista muuttojen mahdollistaminen tarjoamalla asuntoja ja yksilöllisiä palveluja ja tukea Mukana ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ARA, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja RAY kunnat, ky:t, ehp:t ja muut alan toimijat
Kehitysvammaisten asumisen ohjelma vv. 2010-2015 Tavoite: Tuottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin 1 500 asuntoa Tuottaa lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille noin 2 100 asuntoa. ohjelmakaudella yhteensä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa, josta vuosittain noin 600 asuntoa.
Kehitysvammaisten asumisen ohjelma vv. 2010-2015 Toimenpiteet A. Asuntotarjonta ja asumiskustannusten hallinta 1. ARAn erityisryhmien asumisen investointiavustuksella tuotetaan vuosina 2010 2015 kehitysvammaisille noin 470 uutta asuntoa vuosittain ja tuetaan vähintään 60 kehitysvammaisten asunnon peruskorjaamista vuosittain. Investointiavustusta osoitetaan noin 30 milj. euroa vuodessa kehitysvammaisten asumiseen. 2. RAY varautuu vuosittaisen osoittamaan investointiavustusta enintään 4,9 milj. euroa vuodessa järjestöjen tukiasuntojen hankinnan ja rakentamisen rahoitukseen. Tällä rahoituksella voidaan hankkia tai rakentaa noin 130 tukiasuntoa vuodessa. 3. ARAn investointiavustuksen määrä nostetaan enintään 50 %:iin kehitysvammaisten asuntokohteissa. Sitä sovelletaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon kohteen erityisvaatimukset ja kustannukset, eikä sitä myönnetä kaikkiin kohteisiin.
Kehitysvammaisten asumisen ohjelma vv. 2010-2015 4. ARAn investointiavustusta myönnetään vain erittäin perustellusta syystä kehitysvammalaitosten alueella olevien rakennusten muuttamiseksi avohuollon asumisyksiköiksi. Kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuus valita asuinpaikkansa ja asumisratkaisunsa edellyttää, että heidän asumisensa järjestetään muun asuntokannan seassa. 5. ARA kehittää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa asumisratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden erilaisiin tarpeisiin, ml. autistit, vaativaa hoitoa tarvitsevat ja haastavasti käyttäytyvät kehitysvammaiset, sekä asumisratkaisuihin liittyviä laatuohjeita. Työssä hyödynnetään ARAn, TEKESin ja muiden tahojen kehittämisrahoitusta.
Kehitysvammaisten asumisen ohjelma vv. 2010-2015 B. Laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen 6. Erityishuoltopiirien/kuntayhtymien ja alueen kuntien sekä muiden keskeisten toimijoiden (asuntojen rakennuttajat, asumispalvelujen tuottajat, kehitysvammaisten ja omaisten edustajat) muodostama työryhmä laatii syyskuun 2010 loppuun mennessä suunnitelman siitä, miten alueellisesti edetään laitoshoidosta kehitysvammaisten henkilökohtaiset tarpeet huomioon ottaen yksilöllisempiin asumisratkaisuihin. 7. STM:n johdolla laaditaan yhteistyössä erityishuoltopiirien/kuntayhtymien ja Kuntaliiton sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa vuoden 2010 loppuun mennessä koko maata kattava suunnitelma siitä, miten mahdollisesti tarvittava laitoshoito tai sitä vastaava toiminta toteutetaan ohjelmakauden jälkeen.
Kehitysvammaisten asumisen ohjelma vv. 2010-2015 8. STM yhteistyössä alan toimijoiden kanssa tukee laitoshoidon vähentämiseen ja sitä korvaavien palveluratkaisuihin liittyvää kehittämistoimintaa ja arviointia erityisesti yksilöllisten asumisratkaisujen kehittämiseksi monivammaisille ja haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille henkilöille. Hyödynnetään TEKESin, KASTE-ohjelman ja muiden tahojen rahoitusta. 9. STM:n, THL:n, Kuntaliiton ja kuntien yhteistyönä kehitetään palvelusuunnitelmien laadintaa ja henkilökohtaisen avun muotoja osana kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia. STM valmistelee yhdessä THL:n, Kuntaliiton, kuntien sekä alan järjestöjen kanssa verkkokäsikirjan vammaispalvelulain toimeenpanon ja sen seurannan tueksi.
Kehitysvammaisten asumisen ohjelma vv. 2010-2015 10. THL edistää yhteistyössä ARAn ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa ajantasaisen seurantajärjestelmän aikaansaamista kehitysvammaisten laitoshoidon tilanteesta, sitä korvaavasta asuntotuotannosta ja -hankinnasta sekä asumista tukevien palvelujen kehittymisestä.
Kehitysvammaisten asumisen ohjelma vv. 2010-2015 STM:n kirje erityishuoltopiireille/kuntayhtymille 25.3.2010, suunnitelma syyskuun loppuun mennessä Laitospaikkojen tilanne Asuntohankkeet laitoksista, omaisten luota ja muualta muuttaville (uustuotanto, perusparannus ja hankinta) Asumiseen liittyvä henkilöstö Palvelujen piirissä olevien kehitysvammaisten henkilöiden määrä v. 2016 Kehittämistyö ja hankkeet ( asumisratkaisujen kehittäminen, palvelujen, osaamis- ja tukikeskukset, liikkuvat palvelut yms.) Näkökulmat valtakunnalliseen suunnitteluun
Kehitysvammaisten asumisen ohjelma ja KASTE-hanke KASTE-kehittämishanke, jossa vammaispalveluita uudistetaan 2010- luvun palvelunkäyttäjien tarpeista lähtien. Tavoitteena on selkeyttää vammaispalvelujen palvelurakennetta (peruspalvelujen ja erityispalvelujen tehtävänjakoa), turvata vammaispalvelut sekä vahvistaa alan perus- ja erityisosaamista. Palveluja kehitetään vastaamaan käyttäjän yksiköllisiä tarpeita siten, että ne tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan. Hankkeen hallinnoijana toimii Eteva kuntayhtymä. Muut osallistujat: Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Kainuun maakunta kuntayhtymä, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Kårkulla kuntayhtymä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Vaalijalan kuntayhtymä. Hanke toteutetaan vuosina 2010 2012.
Kehitysvammaisten asumisen ohjelma vv. 2010-2015 YM:n vetämä koordinaatioryhmä: YM, STM, ARA, RAY, Kuntaliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos STM:n ohjausryhmä, jossa laajempi kokoonpano
Millaista asumista? Monenlaisia ratkaisuja: Tarpeiden mukaisia erilaisia asumisyksiköitä, asuntoryhmiä ja yksittäisiä asuntoja tavallisen asutuksen seassa palvelujen ja muiden toimintojen lähellä Asumisratkaisujen kehittäminen kehitysvammaisten henkilöiden erilaisiin tarpeisiin, ml. autistit, vaativaa hoitoa tarvitsevat ja haastavasti käyttäytyvät kehitysvammaiset Myös kehitysvammaisen elämäntilanne ja tarpeet muuttuvat ajan myötä, hänkin voi muuttaa
Millaista ei Ei sijaintia laitosalueella, teollisuusalueella tms., eikä kaukana muusta asumisesta Ei uuslaitoksia /hoivakomplekseja/ erityisryhmäasumiskeskittymiä (ei paluuta kunnalliskoteihin) Eikä koppeja, vaan riittävä tila (=koti) asumiseen ja elämiseen Investoinnin elinkaaren kestävyys edellyttää myös väljyyttä ja muuntojoustoa (vrt. ministerit Risikko ja Vapaavuori, tiedote 30.8.2010)
Mikä auttaa hyvän asumisen tunnistamisessa Vastaukset kysymyksiin: Mitä sinä haluat asumiseltasi ja millainen on sinulle hyvä asunto? Millaisen asumisratkaisun toivoisit sinun kehitysvammaiselle läheiselle? Lapsellesi? Mikä on hyvää asumista 20 tai 30 vuoden päästä? Ja mitkä ovat tulevan asukkaan tarpeet?
Julkaisuja ympäristöministeriön nettisivuilta www.ymparisto.fi Asuminen Ohjelmat ja strategiat Kehitysvammaisten asuminen Parempaan kehitysvammaisten asumiseen Viiden asumisyksikön arviointi. Viitala, Wiinikka & Åkerblom (2007) Asuntoja kehitysvammaisille ja vaikeavammaisille Ehdotus kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten asunto-ohjelmaksi vuosille 2010 2015 (2009) Käpytikka-talo Urbaani kehitysvammaisten nuorten asumisyhteisö. Särssi, Rönkä ja Sainio (ARA, 2009) 19