KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011

Samankaltaiset tiedostot
Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Lastenruokien vierasaineet

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Kontaminantit kondikseen omavalvonnassa. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira

Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely

Perustietoa kasvinsuojeluainejäämistä. Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallinen elintarviketurvallisuus

Uusia tulokulmia vierasaineiden lainsäädäntöön akryyliamidi uuden ajan alku?

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti Hannu Kiviranta

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Suomalaisten lasten ja aikuisten altistuminen nitraatille ja nitriitille riskinarvioinnin tuloksia

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D048947/06.

Riskinarviointi. Evirassa. 10v. Kirsti Savela Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio osasto Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Metallien määritys elintarvikkeista

Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa. Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät , Sokos Hotel Ilves, Tampere

Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelma. TP2: Kalojen vierasainepitoisuudet seurantaa ja tiedottamista. Panu Rantakokko

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet. Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus

Nitraatti ja nitriitti elintarvikkeissa: valmistusaineet ja luontaiset pitoisuudet. Johanna Suomi Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö

OT ja PFC -yhdisteet Vanhankaupunginlahden kaloissa

TUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS. Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen.

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Tiedonsiirron pilottihanke: Electronic transmission of chemical occurence data

Kuluttaja-altistuksen arviointi aromiaineille. Kimmo Suominen

EU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta

KOMISSION ASETUS (EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE

PFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit

Ruoka ja ilmastonmuutos

Vierasaineet ja niiden valvonta Oivassa ja sen ulkopuolella. Kirsi-Helena Kanninen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja heterosykliset amiinit elintarvikkeissa. Ajankohtaista riskinarvioinnista

Eviran tutkimuksia 5/2008. Fusarium-toksiinit: saanti viljasta ja viljatuotteista aikuisilla Suomessa

Elohopea ja POP-yhdisteet ympäristössä - mitä tiedämme jo nyt?

Ihmisten altistuminen ympäristöperäisille POP-yhdisteille Altistuminen ja terveysvaikutukset / Panu Rantakokko

RAVINNON KASVINSUOJELUAINEET

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä

Kemikaalien vaarat ja riskit elintarvikkeissa. Pertti Koivisto Kemian laboratorio

Hormonihäiriköt: tilannekatsaus. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

Tärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?

Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari

Viljan laatuhinnoittelu

Tullilaboratorion rooli - kolmasmaatuonti, sisämarkkinat ja analyysimenetelmiä Riskinarviointiseminaari

Elintarvikkeiden lisäaineet. Raportin tulokset ja johtopäätökset. Johanna Suomi, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö

Toksikologian perusteita ja toksisuuden arviointi

Focal Point- tapaaminen Kirsti Savela

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Päiväys ,27 (12023)

Orgaaniset haitta-aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Kasvinsuojeluainejäämät ja nitraatti kotimaisissa kasviksissa

LASTENRUOKIEN VALVONTAHANKE - LOPPURAPORTTI

Mikrobitoksiinien hengitystievaikutukset Sisäilmastoseminaari

Ympäristömyrkyt Itämeren kaloissa ja koko ekosysteemissä

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Meren myrkyt kalan silmin

PFARA-projektin tuloksia

Elintarvikeviraston julkaisuja 1/2004

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

Epidemiologia riskien arvioinnissa

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri

VYR-kurssi HACCP ja Omavalvonta viljan käsittelyssä

Lastenruokien kasvinsuojeluainejäämät

Jätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I ROVANIEMI

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA?

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

Vaikutusperustaiset menetelmät haitallisten aineiden seurannassa. Matti Leppänen Suomen ympäristökeskus Haitallisten aineiden päivä, YM, 12.3.

Hyvää Suomesta- Saarioisilta Mirja Lonka

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA. Kommenttipuheenvuoro

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Kananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily Siipikarjaliitto. Saarnivaara, Pasi Kantar TNS Agri

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy

Kokonaisvaltainen toksisuusarviointi: Elintarvikkeet ja elintarvikekontaktimateriaalit

FungiTube- Rihmastoputkimenetelmä maaperän kunnostuksessa MUTKU-päivät

Transkriptio:

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI Tutkimusprofessori 26.10.2011

Historian havinaa OECD:n ohjeet tarvittavista toksisuustutkimuksista ja eläinkokeista Kemiallisen yhdisteen syöpävaarallisuus tärkein tutkittava kriittinen vaikutus WHO:n ja SCF:n tekemät riskinarvioinnit Jo 90-luvulla nousi esiin saantilaskelmien tarve osaksi riskinarviointia: Symposium on Monitoring Dietary Intakes, Helsinki 12.-14.6.1989

jatkuu USA:ssa matemaattiset mallit riskinarvioinnissa, mutta ei Euroopassa Pohjoismainen yhteistyö: luontaiset toksiinit ja hyöty-haitta-analyysit ym. In vitro-kokeet lisääntyvät Eläinkokeet vähenevät ; akuutti toksisuus tai kolmen kuukauden lyhytaikainen altistus Joka kemialliselle yhdisteelle tai ryhmälle tarve omiin ohjeisiin

Eri testit ja arviointitavat eri yhdisteille Vierasaineet Kasvinsuojeluaineet Aromit Lisäaineet Pakkausmateriaalit Lääkejäämät Geenimuuntelu Säteilytys Radioaktiiviset aineet

Useita ohjeita kemialliselle riskinarvioinnille WHO-IPCS 2004 64. JECFA:n kokous 2005 EFSA:n kannanotto syöpävaarallisten ja genotoksisten yhdisteiden arvioimiseksi 2005 ILSI:n vastaava arvio 2006 WHO-IPCS (Int. Prog. on Chem. Safety) EHC 2009

Environmental Health Criteria 240 (2009) Chapter 1: Introduction Chapter 2: Risk Assessment and its Role in Risk Analysis Chapter 3: Chemical Characterization, Analytical Methods and the Development of Specifications Chapter 4: Hazard Identification and Characterization: Toxicological and Human Studies Chapter 5: Dose-Response Assessment and Derivation of Health- Based Guidance Values Chapter 6: Dietary Exposure Assessment of Chemicals in Food Chapter 7: Risk Characterization Chapter 8: Maximum Residue Limits for Pesticides and Veterinary Drugs Chapter 9: Principles Related to Specific Groups of Substances

WHO:n riskinarvioinnin ohjeet vuodelta 2009: Vaaran tunnistaminen Metabolia Akuutti toksisuus Genotoksisuus Syöpävaarallisuus Lisääntymistoksisuus Neurotoksisuus Immunotoksisuus ja allergia Ihmiskokeet ja epidemiologiset tutkimukset

WHO:n riskinarvioinnin uudet ohjeet vuodelta 2009: Annos-vasteesta suositeltuun ohjearvoon Annos Syötetty, injektoitu tai muulla tavalla altistettu Sisäinen annos tai imeytynyt annos Kudokseen tai kohteeseen Vaste Biokemialliset muutokset Syöpä Kehityshäiriöt

Riskin luonnehdinnaksi suositellaan MOE:ta (Margin Of Exposure) Sekä EFSA että JEGFA suosittelevat MOE:n käyttöä Kyseessä on eläinkokeessa osoitetun, tiettyä terveydellistä haittaa aiheuttavan kemiallisen yhdisteen pitoisuus jaettuna saman yhdisteen ihmiselle aiheuttamalla altistuksella Eläinkokeesta saadaan laskemalla BMD (Benchmark-annos) matemaattisella ohjelmalla (EPA, USA)

60 50 BMD 10 % Response 40 30 20 10% :n vaste = BMR BMDL 10 Vastekäyrä 10 0 1 10 Daily dose Alempi 95% luottamusväli, joka saadaan 10%: n vasteen muutos

JEGFA:n akryyliamidin MOE-arviointi BMDL10 rintarauhassyöpä rotalla annoksella 0,3 mg/kg rp/vrk Keskimääräinen altistuminen: 1 µg/kg rp/vrk MOE 300 (terveydelle haittaa) Suurkuluttajan altistuminen: 4 µg/kg rp/vrk MOE 75 (vielä suurempi terveydellinen haitta)

MOE-arviot EU:ssa ja muualla AKRYYLIAMIDI 75-300-1200 AFLATOKSIINIT 32-80 PAH-YHDISTEET (B(a)P) 17 900-140 000-210 000 ETYYLIKARBAMAATTI 250-25 000 ARSEENI LYIJY Vähän tai ei ollenkaan MOE Lapsilla ei MOE

Riskiraportti 15/2010

Saantiarvioita Suomessa Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat raporttiin kerätty uusimmat Evirassa ja muualla tehdyt saantiarviot Evirassa tehtyjä saantiarvioita: Dioksiinit ja PCB:t Fusariumtoksiinit Orgaaniset tinayhdisteet A-vitamiini (Monte Carlo simulaatio) Nitraatti Lyijy Furaani (Monte Carlo simulaatio)

Altistumisarviot lähellä siedettävää päivittäistä saantia Vierasaine PCDD/F + DL PCB TDI µg (tai muu ilmoitettu)/ kg rp/vrk Arvioitu saanti µg (tai muu ilmoitettu)/kg rp/vrk TDI/ arvioitu saanti 2 pg TEQ 1,9 pg TEQ 1 T2- ja HT-2- toksiinit 0,06 0,025-0,06 (raaka kaura, FI) 1

jatkuu Perfluoratut alkyyliaineet: PFOS Metyylielohopea 150 ng 60 ng 3,2 0,23 0,072 3,2 Kadmium 0,36 0,1 3,6 Arseeni 2,1 0,56 (EU) 0,2 kala (FI) 3,75

Altistumisarvot kaukana siedettävästä päivittäisestä saannista Vierasaine TDI µg/kg rp/vrk Arvioitu saanti µg kg rp/vrk TDI/ DI PFOA 1,5 2 ng 750 Alumiini 0,14 mg 0,03-0,22 636 Bisfenoli A 0,05 mg 0,25 200

Erityispiirteet saantilaskelmissa aiheuttavat erityistarpeita Kemiallisen yhdisteen saanti tulee vain tietystä elintarvikkeesta Vain tietty kuluttajaryhmä käyttää ravinnokseen elintarviketta, jossa on suuria pitoisuuksia vierasainetta Vain tietyssä ympäristössä tai paikassa altistus voi nousta suureksi

Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun EU-kalat II EU-kalat II Itämeren kalan ja muun kotimaisen kalan ympäristömyrkyt: PCDD/F, PBDE-, PFC- ja OT-yhdisteet, Eviran tutkimuksia 2/2011

Dioksiinien ja PCB:iden saanti Taulukko 1. Dioksiinit ja dioksiinien kaltaiset PCB:t elintarvikkeissa Elintarvikevirasto, 2005 Elintarvikeryhmä Kulutus g/päivä Päivittäinen dioksiinin saanti, pg WHO-TEQ Päivittäinen dioksiinien kaltaisten PCB:iden saanti, pg WHO-TEQ Päivittäinen Osuus saanti yhteensä kokonaispg WHO-TEQ saannista % Maito- ja maitotuotteet 385 3,00 1,73 4,73 4,2 Kananmunat 27 1,33 1,15 2,48 2,2 Merikalat 6,29 28,91 18,80 47,71 42,0 Järvikalat 6,30 4,36 4,84 9,20 8,1 Viljelty kotimainen kala 4,47 2,08 7,20 9,28 8,2 Tuontikala 17,65 8,83 22,95 31,77 27,9 Kala yhteensä 34,71 44,18 53,79 97,96 86,2 Liha ja lihatuotteet 126,10 3,86 2,52 6,38 5,6 Kasviöljyt 5,7 0,87 0,19 1,06 0,9 Muut 292 0,37 0,72 1,08 0,9 (jauhot, perunat, kasvikset, mustikka, kantarelli) Yhteensä 53,61 60,10 113,70

Orgaanisten tinayhdisteiden saanti Kalan kulutus Taustapitoisuudet kalassa c Keskimäärin a Miehet Suurkuluttaja b Keskimäärin a Naiset Suurkuluttaja b 5.5 9.1 4.8 6.9 Saastuneen alueen kala d 94 157 83 120 Taulukko. Keskimääräinen päivittäinen OT-yhdisteiden saanti a (ng/kg rp vrk -1 ) neljällä eri kalan kulutuksella miehillä ja naisilla a Keskimääräinen kansallinen kalan kulutus miehillä 48 g/vrk ja 42 g/vrk naisilla (FINDIET 2007) b Suuri kulutus 80 g/vrk miehillä ja 61 g/vrk naisilla (Kalastajatutkimus) c Mediaani OT-taustapitoisuus kalassa on 6.8 ng/g tp d Mediaani OT-pitoisuus saastuneessa kalassa on 118 ng/g tp

Worst case: DON sekä T-2 ja HT-2 Deoksinivalenolin sekä T-2- ja HT-2-toksiinien saanti kauran suurkuluttajilla MTT 1999-2007 Toksiini Kulutus Naiset / Miehet (g/vrk) Saanti (1) µg/kg/vrk Saanti (2) µg/kg/vrk N Mediaani Keskiarvo 95. persentiili Naiset Miehet Naiset Miehet DON 361 169,00 T-2- ja HT-2 361 36,65 125,9 / 161,5 193,5 / 255,4 0,301 0,320 0,462 0,506 125,9 / 161,5 193,5 / 255,4 0,065 0,069 0,100 0,110

Riskinarvioinnin tulevaisuuden erityistarpeet Riittävät ruoankulutustutkimukset Tietoa erityisryhmien ruoankulutuksesta: lapset raskaana olevat, vanhukset ja erityisryhmät Tietoa yksittäisten elintarvikkeiden kulutuksesta: kala, vilja, peruna, riisi, lastenruoka TDS; pitoisuus- ja ruoankäyttötutkimukset samanaikaisesti Tiedonsiirto EFSA:an yhteistä ja yhtenäistä eurooppalaista riskinarviointia varten