PELASTUS / TURVALLISUUSSUUNNITELMA ISKU-AREENA

PELASTUS / TURVALLISUUSSUUNNITELMA ISKU-AREENA 1

SISÄLLYS 1. PELASTUSSUUNNITELMAN PERUSTEET... 6 1.1 SUUNNITELMAN TARKOITUS... 6 1.2 LAKI- JA ASETUSPERUSTEET... 7 1.3 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 10 1.3.1 Suojeltava henkilöstö... 11 1.4 LIITYNNÄT PELASTUSTOIMEEN... 12 2. VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 15 2.1 VAARATILANTEIDEN ARVIOINTIMENETTELY... 15 VAARATILANTEIDEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 15 3. TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI... 16 3.1 PALOTURVALLISUUS... 16 3.1.1 Tulitöiden paloturvallisuus... 17 3.1.2 Tuhopolttojen torjunta... 18 3.1.3 Oma palotarkastus... 18 3.1.4 Jälkivahinkojen torjunta... 19 3.2 VAARALLISET AINEET... 19 3.2.1 Luettelo kohteen vaarallisista aineista... 21 3.3 TYÖSUOJELU JA ENSIAPUVALMIUS... 22 3.4 ILKIVALLAN JA RIKOSTEN EHKÄISY... 23 3.5 TIETOTURVALLISUUS... 24 3.6 VARAUTUMINEN VAARATILANTEISIIN KIINTEISTÖN HUOLLOSSA... 25 4. POISTUMIS- JA SUOJAUTUMISMAHDOLLISUUDET SEKÄ SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELYT... 27 4.1 RAKENNUKSESTA POISTUMINEN JA KOKOONTUMISPAIKAT... 27 4.2 SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELYT... 27 4.3 VÄESTÖNSUOJAT... 32 5. TURVALLISUUDESTA VASTAAVAT HENKILÖT JA TURVALLISUUSKOULUTUS... 33 5.1 TURVALLISUUSHENKILÖT... 33 5.2 TURVALLISUUSKOULUTUS... 35 5.2.1 Turvallisuushenkilöstön koulutustilanne... 35 6. TURVALLISUUSMATERIAALI... 36 2

7. OHJEET ERILAISIA ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEITA VARTEN... 37 7.1 YLEISET TOIMINTAOHJEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA... 37 7.1.1 Sisäiset hälytysjärjestelyt... 39 7.1.2 Rakennuksesta poistuminen... 39 7.1.3 Hätäilmoituksen teko... 40 7.1.4 Tiedottaminen onnettomuustilanteessa... 40 7.1.5 Vahingosta toipuminen... 41 7.2 ONNETTOMUUSKOHTAISET TOIMINTAOHJEET... 42 7.2.1 Toimintaohje tulipalon sattuessa... 42 7.2.2 Toimintaohje tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa... 44 Ensiavun antaja ja veriteitse tarttuvat taudit... 49 7.2.3 Toimintaohje uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa... 50 7.2.4 Toimintaohje pommiuhkaustilanteessa... 51 TOIMINTA PUHELIMITSE TEHDYSSÄ... 52 POMMIUHKATILANTEESSA... 52 7.2.5 Toimintaohje varkaus- tai ryöstötapauksessa... 53 7.2.6 Toimintaohje sähkökatkon sattuessa... 54 7.2.7 Toimintaohje kaasuvaarassa... 55 7.2.8 Toimintaohje säteilyvaarassa... 56 7.2.9 Toimintaohje suojauduttaessa sisätiloihin tai väestönsuojaan... 57 LIITEET Liite 1 Pelastus/turvallisuussuunnitelmapohja Isku-areenalla järjestettäviä tilaisuuksia varten 58-62 3

PELASTUSSUUNNITELMA SUUNNITELMAN LAATIJAT: Päiväys Nimi Tehtävä 21.11.2012 Hannu Vappula Turvallisuussuunnittelija SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA PÄIVITYS KOHTEESSA: Päiväys Nimi Tehtävä 21.11.2012 Merja Heiskanen Lahden Jäähalli Oy, tj 14.08.2013 Merja Heiskanen Lahden Jäähalli Oy, tj. PELASTUSVIRANOMAISEN TARKASTUSMERKINNÄT: Päiväys Nimi / tehtävä Huomautukset 4

JAKELU: Organisaation / Kohteen johto Suunnitelma / osat Kpl Merja Heiskanen Kaikki 1 kpl Organisaation / Kohteen turvallisuusjohtaja(-t) / -vastuuhenkilö(-t) Jakelu kohteessa Vahtimestarit Pelicans (toimisto) Kiekkoreipas, B-juniorit Kaikki Kaikki Kaikki 1 kpl 1 kpl 1 kpl Pelastuslaitos 1 kpl Suunnitelma / yhteenveto YHTEENSÄ 5 kpl 5 kpl 5

1. PELASTUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1 SUUNNITELMAN TARKOITUS Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään, miten niihin varaudutaan ja millä tavalla tapahtuvissa onnettomuustilanteissa toimitaan. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä pelastuslain 18 :ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa, mikäli tällainen harjoittaa toimintaansa samoissa toimitiloissa. Myös yleisötilaisuuksiin tulee laatia tietyissä olosuhteissa pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmaa laadittaessa tulee muistaa ottaa huomioon lukijakunta sekä toiminnan erikoispiirteet. Pelastussuunnitelman tulee olla riittävän selkokielinen, jottei sisältö jäisi lukijan silmissä vain sanahelinäksi. Näin onnettomuuksien ehkäisystä saadaan tehokasta. Pelastussuunnitelman laadinnan keskeinen vaihe on riskien kartoittaminen ja arviointi. Ennalta kartoitettujen riskien torjunta on kaikkien osapuolten kannalta parempi vaihtoehto kuin jo tapahtuneiden onnettomuuksien vahinkojen rajoittaminen jälkikäteen. Pelastussuunnitelmaan tulee kuitenkin kirjata kaiken varalta toimintaohjeet onnettomuustilanteita varten. Näin onnettomuuden sattuessa vahinkoja rajoittava toiminta saadaan käynnistymään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Riskien arviointiin vaikuttaa luonnollisesti toimintaympäristö; Asunto-osakeyhtiön vaarat ja riskit poikkeavat tyystin vaikkapa sairaalaympäristön tai teollisuuslaitoksen toiminnassa esiintyvistä vaaratekijöistä. Pelastussuunnitelmassa esiteltyjen toimenpiteiden ja suunnitelmien tulisikin nimenomaan perustua kartoitettuihin riskeihin. 6

1.2 LAKI- JA ASETUSPERUSTEET Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 1 Pelastuslain (379/2011) 15 :ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava: 1) asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa; 2) pelastuslain 18 :ssä tarkoitettuihin kohteisiin; 3) kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin; 4) lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja; 5) majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille; 6) tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen; 7) kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin; 8) kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin; 9) yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin; 10) yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin; 11) ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n mukaista ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin; 7

12) kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 :ssä tarkoitetun ilmoituksen; 13) kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin; 14) työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50; 15) yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 3 - Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Pelastuslain 16 :ssä tarkoitettu yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on laadittava yleisötilaisuuteen tai tapahtumaan, jossa: 1) arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä; 2) käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja; 3) tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta; tai 4) tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille. Jos samaa yleisötilaisuutta tai tapahtumaa varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan pelastuslain 16 :n 2 momentissa säädetyt suunnitelman sisältöä koskevat seikat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; 3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; 4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. 8

Pelastuslaki 379/2011 16 - Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski, tilaisuuden järjestäjän on laadittava pelastussuunnitelma. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmassa on selvitettävä ja arvioitava tilaisuuden vaarat ja riskit. Niiden perusteella määritellään tilaisuuden turvallisuusjärjestelyt sekä tilaisuuden toteuttamisesta vastaavalle henkilöstölle ja tilaisuuteen osallistuvalle yleisölle annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuus- ja vaaratilanteessa toimimiseksi. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista tiedoksi alueen pelastusviranomaiselle. Alueen pelastusviranomainen voi erityisestä syystä hyväksyä, että yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma toimitetaan sille tiedoksi edellä mainitun määräajan jälkeen. Jos 2 momentissa tarkoitettu selvitys ja arvio tilaisuuden vaaroista ja riskeistä tai niiden perusteella määritellyt turvallisuusjärjestelyt ja ohjeet ovat alueen pelastusviranomaisen arvion mukaan puutteelliset, alueen pelastusviranomainen voi palauttaa suunnitelman täydennettäväksi. 9

1.3 KOHTEEN YLEISTIEDOT Kohteen nimi Kohteen osoite Koko kohteen turvallisuusjohtaja ja yhteystiedot Osakohteiden turvallisuusjohtajat ja yhteystiedot Lahden Jäähalli (ISKU-Areena) Svinhufvudinkatu 29, 15110 Lahti Merja Heiskanen Puh: 0405806458 Email: merja.heiskanen@luhy.fi Merja Heiskanen Puh: 0405806458 Email: merja.heiskanen@luhy.fi Kohteen kortteli nro 398-2-2016-3 Kohteen tontti nro 398-2-2016-3 Kohteen rakennusten kerrosala ja tilavuus 10.070,2m 2 -m 3 Kohteen rakennusten kerrosluku 3 Yleiskuvaus kohteen rakennuksista Kohteen henkilömäärä yhteensä: oma henkilökunta / asiakkaat (tarvittaessa tarkempi erittely kohdassa 1.3.1 Suojeltava henkilöstö) Onko kohde Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan tärkeysluokittelema ja onko valmiussuunnitelma tehty erikseen Kohteen vakuutussuoja ja vakuutusyhtiöt Kohteen isännöinti Kohteen vartiointi Kohteen kiinteistöhuolto Lahden jäähalli (Isku Areena) saneerattiin vuosina 2009 ja 2010. Saneerauksen jälkeen halli sisältää ravintolatiloja, jääareenan, katsomotilat, 23 kpl aitioita, pukuhuoneita 6 kpl sekä toimistotiloja. 20 5487 henkilöä tilaisuudesta riippuen. Ei tiedossa. IF Lahden Jäähalli Oy G4S ISS-Palvelut Oy 10

1.3.1 Suojeltava henkilöstö Henkilömäärien jakautuminen kohteessa / osakohteissa / rakennuksissa / työpaikoissa. KOHDE / OSAKOHDE / RAKENNUS / TYÖPAIKKA Jäähalli kokonaisuudessaan Päätyaitiot 3.kerros 6 kpl ja aula. PÄIVÄ klo ILTA klo YÖ klo ASIAKKAAT samanaikaisesti keskim. keskim. keskim. keskim. max 5487 Klubiravintola 1 krs 200 Eki, olutbaari 3 krs 200 Ravintola Lämäri 3 krs Avoinna 09-14 Piri, olutbaari 3 krs 100 Aitiot 2 krs 17 kpl 20 Loungea 1 krs 120 Pelicans aula 2 krs 500 Pelicans joukkue 1 krs 35 20 200 Toimisto+muu henkilöstö 1 krs ja 3 krs 20 YHTEENSÄ 11

1.4 LIITYNNÄT PELASTUSTOIMEEN Palo- ja pelastustoiminta Alueellisen pelastuslaitoksen nimi Osoite Alueellisen pelastuslaitoksen johtaja Lähin palo- ja pelastusasema, osoite Päijät-Hämeen pelastuslaitos Puhelin 03 8773 112 Saimaankatu 64 15140 Lahti Jari Hyvärinen Puhelin 0440-773 100 Lahti, Möysän toimipaikka Puhelin Kokonaistoimintavalmiusaika * 0440-773 210 6 minuutin toimintavalmiusaika Jari Lehtinen Puhelin 0440-773 152 Lähimmän paloaseman päällikkö Alueen palotarkastaja (vast.) Väestönsuojeluasioista vastaava henkilö Hätäkeskus Hämeen hätäkeskus Hätänumero Automaattisen paloilmoittimen koenumero Ei kiireelliset Palotarkastusten aikaväli Marjo Oksanen Puhelin 0440-773 208 Merja Heiskanen Puhelin 040-580 6458 1 vuosi puhelut * Kokonaistoimintavalmiusaika kuva, lähde: SM Toimintavalmiusohje A:71 112 03 6484 3515 071 4716 500 12

Kohteen liityntä kunnan väestönsuojeluun Tunnelikatu 3 Kunnan johtokeskus Väestönsuojelualuejaon Piirit lakkautettu suojelupiiri, nro / alue Osoite Kauppakatu 14 Lähin yleinen väestön - suoja Puhelin (jos saatavissa) Jalkarannantie 1 - Suojelulohko, 1 Puhelin (jos nro / alue saatavissa) Osoite - - Kohteen työterveys-, ensiapu- ja kokoontumispaikat Työterveysasema, osoite Ensiapu, osoite Viranomaisten määräämä evakuointitilanteiden kokoontumispaikka Toimijoilla omat työterveyshuollot Puhelin - Päijät-Hämeen keskussairaala Puhelin 03 819 2385 Hallissa järjestettävien tilaisuuksien aikana Fellmannin puisto Puhelin - 13

Hälytintiedot Lähin kunnallinen hälytin sijaitsee Kokeilu suoritetaan Alex Park, Rauhankatu Kokeillaan joka kuukauden 1. maanantai 14

2. VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 2.1 VAARATILANTEIDEN ARVIOINTIMENETTELY Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvä vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhteisvaikutus. Uhka aiheuttaa riskin. Riskienarvioinnilla tarkoitetaan koko sitä prosessia, jonka muodostavat vaarojen tunnistaminen ja riskien suuruuden määrittäminen. Lyhyt kuvaus vaaratilanteiden arviointimenettelystä (miten suoritettiin, ketkä osallistuivat, mitä aineistoja käytettiin, mitä ulkopuolista aineistoa ja tahoja oli mukana, jne): Kohteessa on suoritettu fyysistä arviointia sekä perehdytty edellisiin pelastussuunnitelmiin. Katon lumikuorma tarkkaillaan lasersäteellä ja sen toimivuus tarkistetaan väh. 2krt/v VAARATILANTEIDEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tulipalovaarat: - Palovaaralliset kohteet Roska-astiat, myyntipisteiden sähkölaitteet, jäähallin toimintaa säätelevät sähkölaitteet - Syttymissyyt Ilkivalta, huolimattomuus, laiteviat - Vahingot Voivat toteutuessa olla huomattavat ja lisäksi aiheuttaa vaaran ihmisille sekä kohteen toiminnalle. Kohteessa käsiteltävien vaarallisten aineiden aiheuttamat vaarat: Kohteessa säilytetään nestekaasua sekä ammoniakkia jotka voivat aiheuttaa vaaran. Otettava huomioon myös jääkiekko-otteluun mahdollisesti salakuljetettavat soihdut.ja niiden käyttäminen. Tapaturmavaarat: Liukastumiset, koneiden ja laitteiden aiheuttamat vaarat 15

Tekniset häiriöt: Kohteessa useita teknisiä laitteita joihin voi tulla häiriöitä Ilkivalta, rikollinen toiminta: Jääkiekko-otteluissa sekä muissa tapahtumissa riski ilkivaltaan ja järjestyshäiriöihin on olemassa Kohteessa tapahtuvien vaaratilanteiden vaikutukset ympäristöön: Kohtalaiset Kohteen ulkopuolelta uhkaavat vaarat: Ilkivalta sekä kohteeseen luvattoman tunkeutumisen mahdollisuus on huomioitava. Henkilöihin kohdistuvat uhat: Tapahtumissa henkilökunnan fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen on mahdollista Luonnononnettomuuksien vaikutukset kohteen toimintaan: Voivat keskeyttää toiminnan. 3. TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI 3.1 PALOTURVALLISUUS Lähtökohtana vaaratilanteiden ehkäisemiseksi liittyville toimenpiteille ovat vira n- omais- ja muut velvoittavat asetukset, määräykset, suoritetut rakenteelliset, tekn i- set, toiminnalliset ja koulutustoimenpiteet sekä kohteessa suoritettu vaaratilanteiden arviointi. Vaaratilanteiden ehkäisemiseen liittyvissä toimenpiteissä on painopisteen oltava niiden vaarojen ehkäisemisessä ja niihin vaaroihin varautumisessa, joiden todennäköisyys ja aiheutuvat vahingot voivat olla suurimmat. 16

Paloturvallisuuden vastuuhenkilö(-t) Merja Heiskanen ja hallin hoitohenkilökunta Tilaisuuksissa vastuu lisäksi tilaisuuden järjestäjällä 3.1.1 Tulitöiden paloturvallisuus Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat muun muassa eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja kermieristysten kuumentamalla tapahtuva kiinnitystyö. Tulta ja syttyvää tai räjähtävää taikka muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Ryhdyttäessä sellaiseen korjaus- tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista. Jokainen on mahdollisuuksiensa mukaan velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä Tulitöiden valvontasuunnitelma (Erillinen asiakirja tai sisältyy pelastussuunnitelmaan) Vakituisen tulityöpaikan sijainti Tulityöturvallisuudesta vastaavat henkilöt Tulityöluvan myöntäjä Liitteenä - Tulityösuorittajat ISS-Palvelut Oy:n edustajat 17

3.1.2 Tuhopolttojen torjunta Tuhopoltot ovat kasvava ongelma myös Suomessa. Rakennuspaloista noin kolmannes on tuhopolttoja. Suoritetun seurannan perusteella yli 40 % tuhopolttoepäilyistä kohdistuu jäteastioiden, paperinkeräysastioiden, jätekatosten ja muiden katosten tulipaloihin. Tuhopolttoja sytytetään myös kellarissa, ullakolla ja rakennusten seinustoille kertyneessä jätekasassa. Jätteiden säilytyspaikat Ulkoseinustojen, lastauslaitureiden ja -katosten sekä jätteiden säilytyspaikkojen valvonta Ullakoiden, kellarien ja muiden yhteisten tilojen lukitukset ja valvonta Toimenpiteitä tuhopolttojen torjunnan parantamiseksi? Rakennuksen päädyissä ja sivulla Järjestyksenvalvojat, ravintolan henkilökunta sekä vahtimestarit Vahtimestarit Aktiivinen ympäristön tarkkailu. Puuttuminen epäilyttävään toimintaan. Asianmukaisen ensisammutusvälineistön varaaminen, kunnossapito. Henkilökunnan koulutus. 3.1.3 Oma palotarkastus PÄIVITTÄINEN /TYÖAJAN JÄLKEINEN TOIMITILOJEN TARKASTUS Millaisia ohjeita tarkastuksesta on annettu Kuka / ketkä suorittavat Miten ja kenelle raportoidaan havainnoista Vahtimestarit ja järjestyksenvalvojat on ohjeistettu valvomaan toimialueensa turvallisuutta ja ilmoitettava viipymättä tietoonsa tulleista turvallisuutta vaarantavista seikoista, ohje koskee myös paloturvallisuutta. Vahtimestarit, järjestyksenvalvojat sekä henkilökunta Esimiehelle joka raportoi tarvittaessa eteenpäin asianosaisille tahoille OMAT PALOTARKASTUKSET Kuka/ketkä suorittavat Kuinka usein Tarkastuksien tulosten kirjaaminen Vahtimestarit, järjestyksenvalvojat, viranomaiset sekä koko henkilökunta vuosittain Päivittäin / viikottain / kausittain Raportointi Merja Heiskanen. Tilaisuuksissa tilaisuuden järjestäjälle. Puutteiden poistaminen Merja Heiskanen / tilaisuudenjärjestäjä. 18

3.1.4 Jälkivahinkojen torjunta Suunnitelma jälkivahinkojen torjunnan järjestämisestä Oma henkilökunta tai tarvittaessa ostopalvelu 3.2 VAARALLISET AINEET Vaaralliset kemikaalit voivat olla merkittävä vaaratilanteiden aiheuttaja. Siksi niiden säilyttämisessä, käsittelyssä ja varastoinnissa on otettava huomioon eräitä erityisvaatimuksia, joita viranomaiset ovat antaneet ja joiden noudattamista myös erityisesti valvotaan. Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) antaa yleiset perusteet ja vaatimukset asialle. Toiminnanharjoittajan tulee olla asetuksessa säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi selvillä käsittelemiensä ja varastoimiensa kemikaalien fysikaalisista ja kemiallisista, palo- ja räjähdysvaarallisista sekä terveydelle ja ympäristölle vaarallisista ominaisuuksista ja luokituksesta. (59/1999, 5 ) Toiminnanharjoittajan tulee tuotantolaitoksen toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla tavalla huolehtia kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista tuotantolaitoksessa siten, ettei toiminnasta aiheudu henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkoja. Toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että tuotantolaitoksessa olevat valmistus- ja käsittelylaitteistot, varastosäiliöt, putkistot ja niihin liittyvät laitteistot ovat niitä koskevien säännösten ja määräysten mukaiset. (asetus 59/1999 vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista, 6 ) Kokoontumistila max 25 kg sisällä 19

LUETTELO VAARAA TUOTTAVISTA AINEISTA A Päiväys s e Vaaralliset t aineet/ u 5.8.2012 Käyttövarasto Käyttömäärät vuodessa Osasto Käyttötarkoitus kemiallinen s min lyhenne v Nestekaasu a a Nestekaasu r a Nestekaasu l l Ammoniakki i max 33 kg 12x11kg 2x11kg 120 kg s t e n Käyttöriskit k e m i k a a l i e n t e o l Vaarallisten aineiden käsittelystä vastaava Vahtimestari sekä ravintolahenkilökunta. 20

3.2.1 Luettelo kohteen vaarallisista aineista Vaaralliset aineet/ kauppanimi Varastointi Käyttötarkoitus Käyttöriskit käyttöturvatiedotteista max Nestekaasu - - Palo- ja räjähdysvaara Erittäin helposti syttyvä nesteytetty kaasu, joka on ilmaa raskaampaa ja voi muodostaa ilman kanssa rähähtävän seoksen. Terveysvaara Tuotetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi. Nestemäinen tuote aiheuttaa roiskuessaan paleltumia ihokosketuksessa. Suuret kaasupitoisuudet ovat huumaavia. Hyvin suuret pitoisuudet voivat syrjäyttää hengitysilman hapen (tukehtumisvaara) Ammoniakki - - Syttyvää Myrkyllistä hengitettynä. Nestemäinen tuote aiheuttaa syöpymävammoja/paleltumia. Viranomaisluvat ja tarkastukset - 21

3.3 TYÖSUOJELU JA ENSIAPUVALMIUS Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (työturvallisuuslaki, 8, osa 1. momenttia) Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. (työturvallisuuslaki, 10, 1. momentti) Työpaikka on työolosuhteiden niin edellyttäessä varustettava tarpeellisilla hälytys-, paloturvallisuus-, hengenpelastus- ja pelastautumislaitteilla ja välineillä (työturvallisuuslaki, 45, 1. momentti) Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä. Sopivassa ja selvästi merkityissä kohdissa on oltava saatavilla riittävä määrä ensiapuvälineitä (työturvallisuuslaki, 46, osa 1. momenttia) Työsuojelupäällikkö: Työsuojeluvaltuutetut: Työsuojelun toimintaohjelma on päivitetty: Läheltä piti tapausten käsittely Ensiapujärjestelyt: Onnettomuustilanteiden toimintaohjeet löytyvät: Lahden Jäähalli Oy / Lahden urheiluhalliyhdistys Ry Merja Heiskanen Merja Heiskanen - Merja Heiskanen Pelastus / turvallisuussuunnitelma Pelastus / turvallisuussuunnitelma 22

3.4 ILKIVALLAN JA RIKOSTEN EHKÄISY Ilkivaltaa vastaan voi varautua ja rikosturvallisuutta voi parantaa kiinnittämällä huomiota mm. rakenteelliseen murtosuojaukseen, vartiointiin, rikosilmoitinlaitteistoon, kulunvalvontaa, omaisuuden turvamerkintään ja avainturvallisuuteen. Vastuuhenkilö (t) Toimenpiteet ilkivallan tai rikosten tapahtuessa Väkivaltatilanteiden ja rikollisen toiminnan ehkäisyyn liittyvä ohjeistus ja koulutus Lukitusjärjestelyt Avainten hallinta Merja Heiskanen Lisävahinkojen estäminen. Mahdollinen alueen eristäminen teknistä tutkintaa varten. Järjestyksenvalvojat ohjeistettu erillisen toimintaohjeen mukaisesti. Viranomaisille putkilukot. Muut avaimet kiinteistössä avainkaapissa Murto- ja rikoshälyttimet Muut hälytys- ja valvontajärjestelmät G4S Kameravalvonta 23

3.5 TIETOTURVALLISUUS Tietoturvallisuudella tarkoitetaan: - Asiaintilaa, jossa tietojen, tietojärjestelmien ja tietoliikenteen luottamuksellisuuteen, eheyteen ja käytettävyyteen kohdistuvat uhkat eivät aiheuta merkittävää riskiä. - Tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista ja varmistamista niihin kohdistuvien riskien hallitsemiseksi sekä normaali- että poikkeusoloissa hallinnollisilla, teknisillä ja muilla toimenpiteillä. Vastuuhenkilö (t) Jokainen toimija kiinteistössä vastaa omasta tietoturvallisuudesta. 24

3.6 VARAUTUMINEN VAARATILANTEISIIN KIINTEISTÖN HUOLLOSSA Rakennusta koskevat olennaiset tekniset vaatimukset ovat seuraavat: Käyttöturvallisuus. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon ei saa liittyä sellaista onnettomuuden uhkaa, kuten liukastumis-, putoamis-, törmäys-, palo-, sähkö- tai räjähdys- tapaturman vaaraa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. (Ympäristö- ja rakennusasetus, 895/1999, 50 ) Vastuuhenkilö (t) Kohteen kiinteistöhuollon järjestelyt Päivystysyhteydet Sähköpääkeskuksen ja muuntajan sijainti ja sähkölaitteiden tarkastus Sähkön varavoimajärjestelyt Kohteen veden pääsulun sijainti Merja Heiskanen, Arto Remes ISS-Palvelut Oy ISS-Palvelut Oy Klo: 07.00-23.00 Puh: 0505594271 Klo: 24 H Puh: 0505184581 Jäänhoitokoneen huoneen sähköpääkeskustila Merkki- ja turvavalot palavat vähintään 30 minuuttia akkukäytöllä Pelicansin toimiston rappukäytävän alapuolella Varavesijärjestelyt - Paloilmoitinkeskuksen sijainti, kokeilut, tarkastukset ja paloilmoittimen hoitaja Palovaroitinjärjestelmän kokeilut ja vastuuhenkilö Sprinklerikeskuksen sijainti, kokeilut, tarkastukset ja sprinklerin hoitaja Kohdesuojaukset (esim. kaasusammutuslaitokset), kokeilut, tarkastukset ja hoitaja Alkusammutuskaluston (pikapalopostit ja sammuttimet) tarkastukset ja vastuuhenkilö Lämpökeskuksen sijainti Ilmastoinnin hätäpysäytyskytkimen sijainti Keskus hallin pohjoinen lastaustila ja Pelicansin toimiston rappukäytävän ala-aula Laitteiston toimittaja: Lismar Oy Puh: 03 3124 9110? Laitteiston tarkastus: Inspecta Puh: 010 521 600 - - Sammutinhuolto Koski Oy Isku Areenan vahtimestarit Huoltokäytävän lämmönjakohuone sekä Ilmastointikonehuone 25

Ilmastointijärjestelmän puhdistusten aikaväli Nuohouksen aikaväli Jäteastioiden sijainti Jätehuollon suorittaja Ongelmajätehuollon suorittaja Hissien huoltojärjestelyt ja huolto-ohjelma Päivystysyhteydet Poistumistieopasteiden ja poistumisreittien valaistuksen huolto Rakennusten savunpoisto, koneellinen/painovoimainen, kokeilut ja vastuuhenkilö Vuosittain Ravintolatiloissa vuosittain. Muissa tiloissa kolmenvuoden välein. Hallin molemmissa päädyissä. Lassila & Tikanoja Oy Lassila & Tikanoja Oy Kone Oy Päivystyspalvelu vikatilanteita varten: Puh: 0800 15063 Varanumero: Puh: 0800 144 774 Vahtimestarit ISS-Palvelut Oy, Sami Hannula Rakentamista säädellään maankäyttö- ja rakennuslailla sekä asetuksella, joiden perusteella ympäristöministeriö on antanut asetuksen ja ohjeita rakennusten paloturvallisuudesta. Asetus E1 on määräävä, muut E-sarjan julkaisut ovat ohjeellisia. Näillä määräyksillä ja ohjeilla pyritään saamaan rakennukset mahdollisimman paloturvallisiksi. Rakennus on pidettävä rakennusluvan mukaisessa kunnossa ja käyttötarkoituksessa. Rakennus on palo-osastoitu tulipalon ja savun leviämisen estämiseksi. Palo-ovet on pidettävä toimintakuntoisina ja suljettuina. 26

4. POISTUMIS- JA SUOJAUTUMISMAHDOLLISUUDET SEKÄ SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELYT 4.1 RAKENNUKSESTA POISTUMINEN JA KOKOONTUMISPAIKAT Poistumistiet ja varatiet Kokoontumispaikka ja varapaikka Sisälle suojautuminen vaaratilanteissa, paikka Liitteenä kartta poistumisteistä Fellmannin puisto, liitteenä kartta Väestönsuoja, suurhalli 4.2 SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELYT Pelastustiet ja niiden kunnossapitojärjestelyt Kohteeseen on nimetty paloja pelastusryhmä/henkilöt Liitteenä kartta, pelastusteiden kunnossapitojärjestelyistä vastaa turvallisuushenkilöstö erillisen ohjeen mukaisesti. Merja Heiskanen, päivittäisessä toiminnassa vahtimestari, ravintolapäällikkö. 27

28

29

30

31

4.3 VÄESTÖNSUOJAT Väestönsuojien hoitajat / valvojat Suojien kunnossapito, huolto ja tarkastukset Väestönsuojien avainten säilytys - - - Suojien normaaliolojen käyttö - Suunnitelma väestönsuojan toimintakuntoon saattamiseksi - 32

5. TURVALLISUUDESTA VASTAAVAT HENKILÖT JA TURVALLISUUSKOULUTUS Rakennuksen omistajan ja haltijan, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittajan, viraston, laitoksen ja muun yhteisön turvallisuusasioiden asianmukainen hoitaminen edellyttää, että turvallisuusasioista huolehtiminen, suunnittelu, johtaminen, koulutus ja materiaalihankinnat ym. määrätään nimettyjen henkilöiden tehtäviksi. Tämän lisäksi turvallisuusasiat on liitettävä osaksi jokaisen henkilön tehtäviä ja jokapäiväistä toimintaa. 5.1 TURVALLISUUSHENKILÖT Turvallisuudesta vastaava(t) johtaja(t) Merja Heiskanen Mika Lahtela Turvallisuussuunnittelusta ja -järjestelystä vastaava(t) henkilöt: Yhteystiedot 040 580 6458 050 559 4271 Yhteystiedot Merja Heiskanen 040 580 6458 Hannu Vappula 040 548 7229 Turvallisuusasioiden vastuuhenkilöt Paloturvallisuuden vastuuhenkilö: Vaarallisten aineiden käsittelystä vastaava: Ilkivallan ja rikosten torjunnasta vastaava: Tietojen käsittelystä vastaava: Kiinteistön huollosta vastaava: Yhteystiedot Vahtimestarit, Merja Heiskanen, tapahtumien järjestäjä Vahtimestarit, ravintolahenkilökunta Vahtimestarit, järjestyksenvalvojat, henkilökunta. Kiinteistössä toimijat ISS-Palvelut Oy Väestönsuojista vastaava: - Ensiapujärjestelyistä vastaava: Turvallisuuskoulutuksesta vastaava: Toimijat, tilaisuuden järjestäjät Merja Heiskanen, Hannu Vappula 33

Alueiden / työpaikkojen turvallisuusvalvojat Yhteystiedot - - Palo-, pelastus- ja ensiapuryhmä Yhteystiedot - - Turvallisuustehtäviin nimetyt muut henkilöt ja ryhmät Yhteystiedot - - 34

5.2 TURVALLISUUSKOULUTUS Turvallisuuskoulutuksen järjestelyt Turvallisuuskoulutuksen vastuuhenkilö(t) Turvallisuuskoulutuksen seuranta Turvallisuushenkilöstön varaus poikkeusoloihin (tarvittaessa sotilasläänistä) Merja Heiskanen, Hannu Vappula Merja Heiskanen, Hannu Vappula - Turvallisuushenkilöstö on koulutettu tehtäviinsä. 5.2.1 Turvallisuushenkilöstön koulutustilanne Koko henkilöstön perehdyttäminen Vastuuhenkilö(t) Tiedottaminen turvallisuusasioista Merja Heiskanen, Hannu Vappula Merja Heiskanen Koulutustilaisuudet Kerran kalenterivuodessa ( syksyisin ) Harjoitukset Kerran kalenterivuodessa ( syksyisin ) Uuden työntekijän perehdyttäminen turvallisuusasioihin Vastuuhenkilö(t) Turvallisuuskoulutuksen toteuttaminen Kohteessa on useita eri toimijoita. Jokainen toimija on velvollinen perehdyttämään uuden työtekijän kohteen turvallisuus järjestelyihin sekä määräyksiin. Laajempi koulutus kerran kalenterivuodessa (syksyisin) 35

6. TURVALLISUUSMATERIAALI Materiaalityyppi Määrä, laatu, sijainti, kunto, tarkastukset ym. Vastuuhenkilö Ensiapuvälineistö Ensiapukaapeissa Merja Heiskanen Alkusammutuskalusto Jauhesammuttimia 21 kpl palo/teholuokka ABE, 34A 183B C Henkilösuojaimet - - Lahden Palokalusto Oy, vahtimestarit Pelastamisessa ja suojautumisessa tarvittava erikoiskalusto Väestönsuojan materiaali ja raivauskalusto - - - - Joditabletit 4 kpl - 36

7. OHJEET ERILAISIA ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEITA VARTEN 7.1 YLEISET TOIMINTAOHJEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Turvallisuusorganisaatio ja eri henkilöryhmien turvallisuustehtävät Turvallisuusjohtajan turvallisuusasioihin liittyvät tehtävät ja vastuut Turvallisuusjohtajan (sijaisen) tehtävät erilaisissa vaara- ja vahinkotilanteissa Kohteen kiinteistöön liittyvissä asioissa Merja Heiskanen. Lisävahinkojen ehkäiseminen, avun hälyttäminen, vaaratilanteista tiedottaminen. Osakohteiden turvallisuusjohtajien turvallisuusasioihin liittyvät tehtävät ja vastuut Osakohteiden turvallisuusjohtajien (sijaisten) tehtävät erilaisissa vaara- ja vahinkotilanteissa Lisävahinkojen ehkäiseminen, avun hälyttäminen, vaaratilanteista tiedottaminen. Lisävahinkojen ehkäiseminen, avun hälyttäminen, vaaratilanteista tiedottaminen. Turvallisuusvalvojien turvallisuusasioihin liittyvät tehtävät ja vastuut Turvallisuusvalvojien tehtävät erilaisissa vaara- ja vahinkotilanteissa Kaikenlaisen turvallisuutta vaarantavien asioiden aktiivinen tarkkailu sekä niihin puuttuminen erillisen ohjeen mukaisesti. Hätätapauksissa ihmiset ohjataan erillisen ohjeen mukaisesti rakennuksesta ulos. Ensisammutus sekä ensiapu. 37

Ensiapuryhmän toiminta erilaisissa vaara- ja vahinkotilanteissa Eri toimintaryhmien toiminta erilaisissa vaara- ja vahinkotilanteissa Jokaisen työntekijän turvallisuusasioihin liittyvät tehtävät ja vastuut Arvioida tilanteen vakavuutta, antaa ensiapua, hälyttää lisäapua. Järjestyksenvalvojat ovat saaneet koulutuksen ja perehdytyksen vaara- ja vahinkotilanteiden varalta. Otteluissa toimii lisäksi turvallisuuspäällikkö joka johtaa ja hoitaa toimintaa erilaisten vaaratilanteiden osalta. Jokainen on velvollinen huolehtimaan oman työpisteensä turvallisuudesta. 38

7.1.1 Sisäiset hälytysjärjestelyt Miten ja mistä sisäinen hälytys tehdään Muiden paikalla olevien välitön toiminta Sisäisen kuulutusjärjestelmän ja puhelimien avulla Tapahtumien erillisen pelastussuunnitelman sekä ohjeiden mukaisesti 7.1.2 Rakennuksesta poistuminen Mikäli rakennus tai sen osa joudutaan tyhjentämään, toimintaa johtavat paikalla olevat turvallisuusjohtajat. Turvallisuusjohtajan apuna toimivat turvallisuus- / aluevastaavat. Kunkin toimintaryhmän johtaja huolehtii ensisijaisesti omaan ryhmäänsä kuuluvien henkilöiden poistumisesta ja avun järjestämisestä. Ensiapuryhmien jäsenet antavat ensisijaisesti ensiapua sitä tarvitseville ja huolehtivat loukkaantuneista ja sairauskohtauksen saaneista. Henkilökunnan tehtävänä on toimia turvallisuusjohtajan ohjeiden mukaisesti ja auttaa rakennuksessa olevien liikuntaesteisten / asiakkaiden poistumista. Mikäli kyseessä on tulipalo, sulje ikkunat, tuuletusaukot ja ovet. Älä kuitenkaan lukitse ovia. Mukaan voidaan ottaa henkilökohtaiset vaatteet ja nopeasti mukaan saatavat henkilökohtaiset tavarat tilanteen mukaan. Henkilökunnan on huolehdittava siitä, että rakennuksen sisätiloihin ei jää ketään. Aluevalvoja poistuu itse viimeisenä ja ilmoittaa turvallisuusjohtajalle / pelastusviranomaiselle olevansa viimeinen poistuja osastolta / kerroksesta. Poistuminen ulos suoritetaan merkittyjen poistumisteiden kautta. Ulkona siirrytään kokoontumispaikkaan Hissin käyttö hätäpoistumisen aikana on kielletty. 39

7.1.3 Hätäilmoituksen teko Uhkan havaitsija tekee hätäilmoituksen soittamalla hätänumeroon 112 tai rikos- tapauksissa poliisi 112. Kun kyseessä on tulipalo, voidaan hätäilmoitus tehdä hätäkeskukseen myös palopainikkeella. Se on syytä varmentaa soittamalla numeroon 112. Lisäksi ilmoitetaan uhkasta kohteen turvallisuushenkilöstölle. Hätäilmoitusohje: Kerro: - kuka olet, - mitä on tapahtunut, - missä on tapahtunut, - onko ihmisiä vaarassa, - vastaa kysymyksiin, - älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan. 7.1.4 Tiedottaminen onnettomuustilanteessa Tiedotuksesta vastaa Kohteen päivittäisessä toiminnassa Merja Heiskanen ja tilaisuuksissa tilaisuudenjärjestäjä. Viranomaisille tiedottaminen: kuka; erityiset toiminnan vaatimat ilmoitukset viranomaisille Kohteen päivittäisessä toiminnassa Merja Heiskanen ja tilaisuuksissa tilaisuudenjärjestäjä. Tiedottaminen lähiympäristöön: kuka, mitä Kohteen päivittäisessä toiminnassa Merja Heiskanen ja tilaisuuksissa tilaisuudenjärjestäjä. Tiedottaminen vakuutusyhtiölle: kuka Merja Heiskanen 40

Tiedottaminen henkilökunnalle: kuka, miten Kohteen päivittäisessä toiminnassa Merja Heiskanen ja tilaisuuksissa tilaisuudenjärjestäjä. Tiedottaminen omaisille: kuka Viranomaiset Tiedottaminen lehdistölle: kuka Viranomaiset, Lahden jäähalli Oy 7.1.5 Vahingosta toipuminen Suunnitelma korvaavista järjestelyistä toiminnan jatkamiseksi Vahinkojen arvioinnin suoritus Henkilökunnan terapian järjestäminen Lahden Jäähalli Oy Lahden jäähalli Oy, viranomaiset ja vakuutusyhtiö. Viranomaiset, kiinteistössä toimijat 41

7.2 ONNETTOMUUSKOHTAISET TOIMINTAOHJEET 7.2.1 Toimintaohje tulipalon sattuessa Kun havaitset tulipalon tai muun vaaran, tee hätäilmoitus. Kohde on suojattu paloilmoittimella nopein tapa hälyttää hätäkeskus ja varoittaa paikalla olevia on painaa paloilmoitinpainiketta palokellot soivat Hälytä rakennusosasi turvallisuusjohtaja, hänen sijaisensa tai turvallisuusvalvoja / kerrosvastaava. Hän ryhtyy johtamaan välittömiä pelastustoimenpiteitä ja hän määrää toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä. Mikäli rakennusosia joudutaan tyhjentämään, turvallisuusjohtaja tai hänen sijaisensa antaa tästä käskyn. Se välitetään kaikille rakennusosassa oleville kuuluttamalla, puhelimella, automaattisen paloilmoitinjärjestelmän kautta ja huutamalla käyttäen. Henkilökunnan tehtävänä on auttaa pelastustoimenpiteiden käynnistämisessä. Erityisesti on ohjattava ja autettava asiakkaita pois rakennusosasta. Älä kuitenkaan viivyttele ja jää odottamaan turvallisuusesimiestä, vaan toimi tilanteesta riippuen alla olevien ohjeiden mukaisesti. Ohjeita huoneista poistuttaessa - tarkista, että ikkunat ovat kiinni - sammuta sähkölaitteet - ota päällysvaatteesi mukaan - sulje huoneesi ovi, mutta älä lukitse sitä - ota mahdollinen asiakas mukaasi ja auta häntä tarvittaessa Älä käytä hissiä. Mene kokoontumispaikalle. Älä poistu sieltä ennen kuin olet saanut siihen luvan. Pelasta: pelasta itsesi ja vaarassa olevat varo hengittämästä savua (erittäin myrkyllistä) ohjaa henkilökunta ja asiakkaat lähintä poistumistietä ulos älä käytä hissiä tulipalon sattuessa mene kokoontumispaikkaan Ilmoita: soita yleiseen hätänumeroon 112 kerro kuka olet, missä palaa, osoite ja kerros, mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa älä katkaise puhelua ilman lupaa ilmoita myös muille rakennuksessa oleville ja kohteen turvallisuusjohtajalle 42

Sammuta: Ehkäise: Opasta: ota lähin sammutin ja aloita sammutustyö heti (älä vaaranna henkeäsi) ei vettä sähköjännitteisiin kohteisiin eikä nestepaloihin aloita liekkien edestä, jatka taakse, alhaalta ylös ja levitä aine edestakaisella liikkeellä liekkien juureen lopeta ruiskutus liekkien kadotessa rajoita palon leviäminen sulkemalla ovet ja ikkunat poista lähellä olevat tulenarat esineet, syttyvät aineet suojaa arat ja tärkeät koneet ja laitteet vesi- yms. vaurioilta järjestä palokunnan opastus paikalle ole palokunnan apuna Jälkivahinkojen torjunta: huolehdi jälkivartioinnista tuuleta tilat siivoa ja raivaa tilat poista sammutusvesi ja jauhe tarkkaan kuivaa tilat huolellisesti suuremmat vahingot hoitaa ammattihenkilöstö Turvallisuusjohtaja Arvioi tilanne ja varmista, että: - palokunta on hälytetty - palonrajoitus- ja sammutustoimenpiteet ovat käynnistyneet - tarvittaessa ilmoitus on välitetty muihin rakennusosiin - palokunnalle on järjestetty opastus - palon ja savun leviämistä estävät aukot ja ovet suljetaan ja ilmanvaihtolaitteet pysäytetään. Selvitä, onko ihmisiä vaarassa. Anna tulipalotilanteessa turvallisuusvastaaville / kerrosvalvojille sekä vahtimestarille määräys antaa tiedotus tulipalosta ilmoitus. Jos evakuointi on välttämätön, anna tästä käsky ja valvo, että henkilökunta opastaa ja auttaa asiakkaita ulos kokoontumispaikalle. Johda palopaikalla - sammutusta alkusammutuskalustolla - asiakkaiden ohjausta pois palopaikalta - palokunnan opastusta palokohteeseen. 43

Palokunnan saavuttua paikalle sammutustyön johto siirtyy sille. Järjestä henkilöinventointi kokoontumispaikalla. Käytä nimettyä turvallisuus- ja ensiapuhenkilöstöä apunasi. Määrää tarvittaessa henkilökuntaa tehtäviin. 7.2.2 Toimintaohje tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa Tee nopeasti tilannearvio: - selvitä mitä on tapahtunut - onko potilas hereillä - hengittääkö, toimiiko sydän Käynnistä potilaan ensiapu Pienet vammat voit hoitaa itse paikan päällä Käytä ensiapukaapin välineistöä ja tarvikkeita Pyydä apua ensiaputaitoisilta Kutsu tarvittaessa paikalle ensiapuryhmän jäsen Suuremmissa vammoissa tai vakavissa sairastapauksissa tee hätäilmoitus soittamalla numeroon 112. Hätäilmoitusta tehdessä kerro: - mitä on tapahtunut (mahdollisimman tarkkaan) - osoite ja kerros - milloin - miten opastus tapahtuu - kuka olet Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan Järjestä opas sairaankuljetukselle ulko-ovelle. Älä jätä potilasta yksin 44

Toimintaohjeet hätäensiapuun Painelu-puhalluselvytys (PPE) Aikuinen 1) Kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa tai näyttää elottomalta, selvitä heti, onko hän herätettävissä puhuttelemalla ja ravistelemalla. 2) Jos hän ei herää eikä reagoi käsittelyyn, huuda apua ja pyydä joku paikalla olevista tekemään hätäilmoitus hätänumeroon 112. Jos olet yksin, tee hätäilmoitus itse. Noudata hätäkeskuksen ohjeita. 3) Avaa hengitystiet ja tarkista hengitys:kohota toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja ojenna päätä toisella kädellä otsaa painaen. Katso liikkuuko rintakehä, kuuluuko normaali hengityksen ääni tai tuntuuko poskellasi ilman virtaus. Jos hengitys ei ole normaalia: 4) Aloita paineluelvytys. Aseta toisen käden kämmenen tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle. Painele 30 kertaa käsivarret suorina rintalastaa mäntämäisellä liikkeellä painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintakehän painua noin 4-5 cm. 5) Jatka puhalluselvytyksellä. Avaa hengitystiet uudestaan. Kohota toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuta päätä toisella kädellä otsaa painaen. Sulje sieraimet peukalolla ja etusormella. Paina huulesi tiiviisti henkilön suulle ja puhalla 2 kertaa ilmaa keuhkoihin, seuraa samalla rintakehän liikkumista. 45

1) Jatka painelu-puhalluselvytystä vuorottelemalla rytmiä 30 painelua, 2 puhallusta kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää. Näin autat tajutonta Kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa tai näyttää elottomalta, selvitä heti, onko hän herätettävissä puhuttelemalla ja ravistelemalla. Jos hän ei herää eikä reagoi käsittelyyn, huuda apua ja pyydä joku paikalla olevista tekemään hätäilmoitus hätänumeroon 112. Jos olet yksin, tee hätäilmoitus itse. Noudata hätäkeskuksen ohjeita. Avaa hengitystiet ja tarkista hengitys: Kohota toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuta päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen. Katso liikkuuko rintakehä, kuuluuko normaali hengityksen ääni tai tuntuuko poskellasi ilman virtaus. Jos hengitys on normaalia, käännä henkilö kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa kunnes ammattihenkilö ottaa vastuun 46

Näin käännät tajuttoman, hengittävän henkilön kylkiasentoon: Nosta henkilön toinen käsi yläviistoon kämmen ylöspäin ja aseta toinen käsi rinnan päälle. Nosta takimmainen polvi koukkuun. Tartu kiinni henkilön hartiasta ja koukussa olevasta polvesta ja käännä hänet itseesi päin kylkiasentoon. Aseta käsi posken alle kämmenselkä ylöspäin. Jätä päällimmäinen jalka suoraan kulmaan. Varmista pään asento niin, että hengitystiet pysyvät auki. Tarkkaile hengitystä ja mahdollista heräämistä muun avun saapumiseen asti. Ulkoiset verenvuodot Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin. Näin tyrehdytät verenvuodon 1. Nosta vuotava raaja ylös ja tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Aseta runsaasti vuotava henkilö heti pitkälleen. 2. Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan. 3. Jos sidetarvikkeita on käytettävissä, sido vuotokohtaan paineside. 4. Tue vuotava raaja kohoasentoon. 5. Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta. Kohota sokkioireisen jalkoja, rauhoita, suojaa kylmältä ja seuraa hänen tilaansa kunnes ammattihenkilö ottaa vastuun. Vierasesineen poisto hengitysteistä Suussa oleva vierasesine, esimerkiksi ruuanpala tai lapsilla lelun osa voi joutua hengitysteihin ja tukkia ne. Henkilö ei pysty puhumaan, yskimään eikä hengittämään. Hän tuntee tukehtuvansa. Toimi näin, jos kyseessä aikuinen Taivuta henkilön ylävartaloa alaspäin ja lyö 5 kertaa napakasti lapaluiden väliin. Jos lyönnit eivät auta, soita 112. Asetu henkilön taakse. Aseta käsi nyrkissä pallealle ja tartu nyrkkiin toisella kädellä. Nykäise käsiä nopeasti itseesi päin (Heimlichin ote). Toista tarvittaessa 5 kertaa. Jatka tarvittaessa vuorottelemalla 5 lyöntiä, 5 nykäisyä. Jos vierasesine ei vieläkään irtoa ja henkilö menee tajuttomaksi, aloita puhallus- ja paineluelvytys. 47

Toimi näin, jos kyseessä on 1-8-vuotias lapsi Ota lapsi syliisi ja pidä pään taso vartaloa alempana. Lyö kämmenellä 5 kertaa lapaluiden väliin. Sovita lyönnit lapsen kokoon. Jos tämä ei auta, soita 112. Heimlicin ote, ks. edellä. Jatka tarvittaessa vuorottelemalla 5 lyöntiä, 5 nykäisyä. Jos vierasesine ei vieläkään irtoa ja henkilö menee tajuttomaksi, aloita puhallus- ja paineluelvytys. 48

Ensiavun antaja ja veriteitse tarttuvat taudit Oma terveys on tärkeä asia. Tämän vuoksi auttaminen voi tuntua joissakin tilanteissa pelottavalta. Autettavan ulkonäkö ei yleensä kerro hänen taustastaan tai mahdollisista sairauksistaan. Auttamistilanteessa pelot tai ennakkoluulot saattavat hidastaa ensiaputoimenpiteiden aloittamista. Tartuntariskit ovat ensiaputilanteessa kuitenkin häviävän pienet, eikä pelko saa olla esteenä toisen auttamiselle. Tartunta ei tapahdu terveen ihon tai esimerkiksi käsien ihottuman kautta, vaikka viruksen kantajan veri ne tahrisikin. Ruiskutettavien huumeiden käyttö on yleistynyt viime vuosina merkittävästi. Ilmiö on tuonut mukanaan vakavan veriteitse tarttuvien tautien ongelman. Maksatulehduksia (HBV ja HCV, ks. maksatulehdus, hepatiitti) aiheuttavien tartuntojen määrä on kasvussa, samoin on äkillinen ja laaja HIV-epidemia HIV-infektio, AIDS edelleen mahdollinen. Nämä taudit ovat yleensä parantumattomia ja ne tarttuvat vain veri- tai seksikontaktissa. Veriroiskeiden varalta suojautuminen käsineillä, suusuojuksella ja silmäsuojuksilla on järkevää ehkäisyä, mutta ei aina mahdollista tien päällä. Limakalvoroiskeiden puhdistamiseksi riittää runsas vesihuuhtelu. Verialtistuksessa on tärkeää poistaa nopeasti iholle tai limakalvolle tullut veri runsaalla vesihuuhtelulla, pesulla tai alkoholipohjaisella desinfektiohuuhteluliuoksella. Vapaaehtoistyössä tai elvytystilanteissa saatuja tartuntoja ei ole tiedossa. Terveen ihon läpi ei HIV, B- tai C-hepatiittivirus tartu. Muiden kuin sukuelineritteiden välityksellä eivät virukset nykyisen kliinisen tiedon perusteella tartu. Elvytettäessä suusuojus tekee puhalluselvytyksen miellyttävämmäksi. Suusuojuksen käyttöä on syytä harjoitella. Suojakäsineiden käyttöä suositellaan aina ensiaputilanteessa. 49

7.2.3 Toimintaohje uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa Jos kohtaat uhkaavan henkilön Jätä uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä Puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile Pidä kädet näkyvissä Pysy rauhallisena Vältä tuijottamista Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä Älä käännä selkääsi Vältä äkkinäisiä liikkeitä Älä oikaise huumaantuneen tai muuten sekaisen henkilön harhoja Voita aikaa niin, että muita tulisi paikalle Pyri ilmoittamaan / hälyttämään niin, että uhkaaja ei huomaa Jos tarvitset apua väkivaltaisesti käyttäytyvän asiakkaan poistamiseksi, soita - Tai poliisille numeroon 112 Ilmoita tapauksesta turvallisuusvastaavalle / kerrosvalvojalle ja / tai turvallisuusjohtajalle. Heidän tehtävänä on auttaa poliisia tapauksen jälkiselvittelyssä sekä päättää toimenpiteistä, joiden avulla vastaavilta tapauksilta voidaan välttyä. Turvallisuusjohdon tehtävänä on myös huolehtia läheltä piti -tapausten käsittelystä. 50

7.2.4 Toimintaohje pommiuhkaustilanteessa Jos vastaat pommiuhkaussoittoon: Yritä saada soittaja toistamaan uhkaus ikään kuin et olisi käsittänyt puhetta Kiinnitä muiden huomio sovitulla tavalla Kerro, että syyttömät voivat loukkaantua, jos räjähdys tapahtuu Pyri selvittämään, kuinka rikos tapahtuu, millaista räjähdysainetta, millaisia vahinkoja, teon motiivit, onko uhkaus otettava vakavasti, kysy 1. Milloin pommi räjähtää? 2. Miltä se näyttää? 3. Millainen pommi se on? 4. Missä se on? 5. Mikä aiheuttaa sen räjähtämisen? 6. Asensitteko pommin itse? 7. Miksi, milloin? 8. Mikä on nimenne ja osoitteenne? Paina mieleen - äänen tyyli ja murre - taustaäänet - uhkaajan kielenkäyttö Pyydä soittajaa odottamaan kun yhdistät puhelun vaihteeseen Ole rauhallinen Ole ystävällinen Sulje taustamusiikki Yritä jatkaa keskustelua soittajan kanssa Jätä linja auki soittajan jäljittämiseksi Täytä pommiuhkauslomake. Lomake on tämän suunnitelman liitteenä. Hälytä Ilmoita heti turvallisuusvastuuhenkilöille Ellet heti tavoita heitä, soita poliisille numeroon 112 ja kerro: - kohde ja osoite - kelloaika - mitä pyydät poliisin tekemään (asiantuntija) - mihin opastus on järjestetty ja mihin auto voi ajaa - nimesi ja puhelinnumero, josta soitat - älä sulje puhelinta ilman poliisin lupaa - noudata ohjeita ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA YRITYKSEN JOHDON (TIEDOTTAJAN) TEHTÄVÄKSI Ilmoita tapauksesta turvallisuusvastaavalle / kerrosvalvojalle ja / tai turvallisuus-johtajalle. Ilmoita tapauksesta turvallisuusvastaavalle/kerrosvalvojalle ja/tai turvallisuusjohtajalle. Heidän tehtävänsä on auttaa poliisia tapauksen jälkiselvittelyssä sekä päättää tarvittavista toimenpiteistä, joiden avulla vastaavilta tapauksilta voitaisiin välttyä. Turvallisuusjohto harkitsee myös, miten läheltä piti -tapaukset käsitellään. 51