Ilmastonmuutosviestinnän kompastuskiviä Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari: Riskit ja turvallisuus ilmastonmuutoksessa 10.4.2014 Vesa-Matti Lahti Johtava asiantuntija, kestävän hyvinvoinnin tutkimus Email: vesa-matti.lahti@sitra.fi Twitter: @vesamattilahti
Aluksi ihan vähän ilmastonmuutoksen meille tuomista riskeistä Uunituore IPCC:n viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa vahvistaa sitä käsitystä riskeistä, mikä tuotiin esiin myös Sitran joulukuussa 2013 julkaistussa selvityksessä Miten Suomi selviää yli 4 astetta lämpimämmässä maailmassa? Globaali lämpötilojen kohoaminen näkyy keskimääräistä vahvemmin Suomen lämpötilojen nousussa: esim. +4 astetta tarkoittaa Suomessa +6 astetta. Täällä sopeutuminen aiemmin globaalina riskirajana pidettyyn +2 asteeseen olisi kuitenkin helpompaa kuin monessa muussa maassa suhteellisen hyvän nykyisen inframme ja yhteiskuntamme toimivuuden ansiosta. Mutta globaali +4 olisi meillekin liikaa. Esimerkiksi puhe ilmaston lämpenemisen positiivisista vaikutuksista maanviljelyyn voitaisiin silloin unohtaa meilläkin. Joka tapauksessa näyttää siltä, että vuosisadan loppuun mennessä Suomi on pimeämpi, märempi ja myrskyisempi paikka kuin nyt. Lisäksi on arvioitu, että olisimme myös yhteiskunnallisesti jännitteisempi maa kuin nyt (rikkaiden ja köyhien erilaiset mahdollisuudet sopeutua, ilmastopakolaisuus jne.). Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 2
Sitten ilmastonmuutoskeskustelun kompastuskiviin: Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 3
1) Tasapuolisuus ymmärretään tiedotusvälineissä väärin 2) Pieni vähemmistö voi myrkyttää keskustelun 3) Maailmanlopun ennustajia on ollut aina ennenkin, eikä sitä kuitenkaan ole tullut -koulukunta on vahva 4) Maailmanloppu ei ole ihmisen vaan Jumalan asia -ajatuksen kannattajat ovat herkkiä reagoimaan (TAI: Antroposeeniin on yllättävän vaikea uskoa) 5) Sekä liioittelu että vähättely on ilmastonmuutosasiassa poikkeuksellisen helppoa 6) Ilmastonmuutoksen ottaminen vakavasti aiheuttaisi moraalisia ongelmia 7) Tunne vapaudesta on uhattuna ja tunteet kuumenevat 8) Nyky-yhteiskunnissa talouskasvu ja ilmastonsuojelu ovat ristiriidassa keskenään 9) Koettujen henkilökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys passivoi(+ Kiina) 10) Ilmastonmuutoksesta puhuminen voi johtaa ikäviin väittelyihin + Anthony Leiserowitz ilmastonmuutoksesta: Olisi miltei mahdotonta suunnitella ongelmaa, jolla olisi huonompi sopivuus meidän peruspsykologiamme kanssa. Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 4
1) Tasapuolisuus ymmärretään tiedotusvälineissä väärin Yksi paljon ilmastokeskustelua harhaan johtanut asia on ollut toimittajien epätasapainoinen kuva tasapuolisuudesta. Jos kuullaan kasvihuoneteorian ymmärtävää tutkijaa tai julkaistaan ilmastonmuutoksen mahdollisista riskeistä kertovasta raportista juttua, halutaan tasapuolisuuden nimissä antaa puheenvuoro myös skeptikolle. Valitettavasti näin tasapainoton tasapuolisuus tiedotusvälineissä vain jatkaa epäselvyyden ilmapiirin luomista. Tiede kun on ollut ilmastokysymyksen päälinjoissa lähes sataprosenttisen yksimielinen jo pitkään. Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 5
2) Pieni vähemmistö voi myrkyttää keskustelun Se, mikä ulkopuolisten ilmastonmuutoskeskustelujen seuraajien silmissä voi näyttää merkittävältä määrältä ilmastoskeptikkoja, saattaakin olla vain hyvin pieni ryhmä ihmisiä, joilla on enemmän mielipiteitä kuin kunnon todisteita niiden tueksi. -> esim. Redditin tapaus Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 6
3) Maailmanlopun ennustajia on ollut aina ennenkin, eikä sitä kuitenkaan ole tullut -koulukunta on vahva Yllä mainitun koulukunnan mukaan ilmastonmuutos on jälleen uusi uhkakuva, joka toistaa samaa kaavaa kuin entisetkin uhkakuvat turha siis suhtautua ilmastonmuutokseenkaan niin vakavasti. Tämä ehkä oli syy siihen, miksi iltapäivälehtien toimittajat halusivat tehdä Sitran pienestä ilmastoraportista (vähemmän asiallista) pelottelu-uutisointia. Eräskin toimittaja haastatteli minua raportista asiallisesti, mutta haastattelun jälkeen ilmoitti sähköpostilla, että tekee jutusta kauhuskenaario-tyyppisen". Ei siis ihme, että ministeri Alexander Stubb twiittasi kymmenille tuhansille seuraajilleen heti jutun nähtyään siitä seuraavasti: Muistathan varautua maailmanloppuun. Liioitellut räväkät otsikot myyvät lehteä ehkä paremmin kuin tasapaksummat asialliset otsikot, mutta samalla ilmastonmuutoskeskustelu puuroutuu entisestään. Huh-huh mutta heh-heh -tyylinen juttu sai ministerinkin pilailemaan maailmanloppuun valmistautumisella, vaikka uutisoinnin kohteena olleessa raportissa ei maailmanlopusta puhuta mitään. Kärjistettyjen kauhukuvien huutaminen puoliksi vitsillä pahimmassa tapauksessa aiheuttaa ihmisissä vain vastareaktion eli koko ilmiön kieltämisen. Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 7
4) Maailmanloppu ei ole ihmisen vaan Jumalan asia -ajatuksen kannattajat ovat herkkiä reagoimaan ELI Antroposeeniin on yllättävän vaikea uskoa Toisille se, että äärimmäisen huolestuttavasta ilmastonmuutoksesta puhutaan ihmisen aiheuttamana asiana, on vähän kuin jumalanpilkkaa niin isoihin asioihin on monien mielestä vain Jumalalla yksinoikeus. Antroposeeni on niin hurja juttu, että sen hyväksyminen voi olla vähemmänkin uskonnollisille vaikeaa. Termi kuvaa nykyistä tilannetta maapallolla: olemme siirtyneet ihmisen aikakauteen, jolloin ihmislaji on kykenevä toimillaan vaikuttamaan koko maapalloon luonnonvoimien tavoin. Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 8
5) Sekä liioittelu että vähättely on ilmastonmuutosasiassa poikkeuksellisen helppoa Ilmastonmuutos on erittäin pitkäaikainen prosessi ja sitä kuvaavien ennustekäyrien vaihteluvälit ovat suuria. Jos valitsee yhden laidan, niin on toisen laidan edustajien mielestä aivan metsässä. Ja koska vaihtelut nykyisessä säässä ja toteutuneissa lämpötilakäyrissä ovat nekin suuria, niin tuntuu myös siltä, että kulloinenkin säätila tai suhteellisen lyhyen ajanjakson keskilämpötilat saavat monet ihmiset uskomaan vain jommankumman laidan totuuteen. Usein on helppoa arvostella ilmastonmuutosta koskevia uutisia liioittelusta, mutta unohtaa se, että vähättelykin on yhtä mahdollista. Lisäksi sekin on mahdollista, että erilailla ajattelevien mahdollisia liioittelutekoja on helppo liioitella vielä hurjemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat, jotta oma näkemys saataisiin näin jotenkin vakuuttavammaksi. Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 9
6) Ilmastonmuutoksen ottaminen vakavasti aiheuttaisi moraalisia ongelmia Koska ilmastonmuutoksen ottaminen vakavasti vie ajatukset nopeasti siihen, että esimerkiksi nykyisenlainen autoilu ja lentomatkailu ovat ongelmaa pahentavia asioita, niin on helpompaa olla ottamatta ilmastonmuutosta vakavasti. Suurin osa meistähän autoilee tai lentomatkailee, joten ilmastonmuutoksen ottaminen vakavasti olisi monelle ainakin potentiaalinen omantunnontuskien aiheuttaja. Kuka sellaista haluaisi? Toinen ikävä moraalinen ongelma voi syntyä globaalin oikeudenmukaisuuden kannattajille: pahimpia päästöjen synnyttäjiä olemme me rikkaat länsimaalaiset mutta ensimmäisenä ilmastonmuutoksesta kärsivät puolestaan monet kehitysmaiden asukkaat. Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 10
7) Tunne vapaudesta on uhattuna ja tunteet kuumenevat Yksi selitys ilmastonmuutoskeskustelun tahmaisuudelle liittyy yksilönvapauden aatteisiin. Autoilu ja elämäntavat muutenkin koetaan yksilönvapauden piiriin kuuluviksi asioiksi, joista huonon omantunnon lietsominen koetaan äärimmäisen ärsyttäväksi. Vihreät hipit ärsyttävät monia ilmastonmuutoksen väheksyjiä. Näiden hippien nähdään pitävän itseään jotenkin moraalisesti kanssaihmisiään parempina, kun he tuovat esiin elämäntapaamme liittyviä ongelmia. Jos viherhipiksi luokiteltu henkilö sitten sanoo jotain ilmastonmuutoksesta, moni kieltäytyy kuuntelemasta ei välttämättä sanomisen sisällön takia vaan pelkästään sen takia, kuka sanoja on. Toisinpäinkin tunteet ovat kuumenneet. Erityisesti netissä anonyymit kommentoinnit ovat liian usein puolin ja toisin turhan kärjekkäitä. Esimerkiksi toimittajat, jotka ovat jutuissaan tuoneet esiin ilmastotieteeseen liittyviä epävarmuustekijöitä, ovat myös saaneet poikkeuksellisen paljon ylilyötyä kielteistä palautetta. Tunteiden kuumentuessa käy myös helposti niin, että sanotun vastaanottaja väärinymmärtää sanottua. Tämä tietysti vaikeuttaa sovun tai kompromissien löytämistä. Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 11
8) Nyky-yhteiskunnissa talouskasvu ja ilmastonsuojelu ovat ristiriidassa keskenään Ilmastopäästöjen kokonaismäärän liittyminen bruttokansantuotteen suuruuteen tekee ilmastonmuutoksen ottamisen vakavasti hyvin vaikeaksi kaikille niille, jotka haluavat talouden kasvua siis esimerkiksi suurelle osalle nykypäivän päättäjistä. IPCC:n huolestuttavimmat skenaariotkin ovat juuri niitä, joihin liittyy tukeva taloudellinen kasvu. Jos siis uskoo talouskasvun tarpeellisuuteen, kiusaus painaa ilmasto-ongelmat villaisella on suuri. Syvälliseen keskusteluun ei halutakaan ryhtyä, sillä taustalla vaanii uhka siitä, että silloin pitäisi kyseenalaistaa omia yhteiskunnallisia näkemyksiä ja ryhtyä talouden pelisääntöjen radikaalien muutosten kannattajaksi. Tämä tuntuu monesta lamauttavan vaikealta. Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 12
9) Koettujen henkilökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys passivoi Koska tavallisilla ihmisillä on oman kokemuksensa mukaan vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen ja globaaleihin ilmastopäätöihin, ei keskustelu aiheesta huvita. Yksi ilmastopolitiikasta kiinnostunut toimija, vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen onkin sanonut, että kriisitietoisuuden rinnalle tarvitaan toivoa ja tahtoa. Perään voisi lisätä vielä yhden asian, jolloin lause kuuluisi seuraavasti: Kriisitietoisuuden rinnalle tarvitaan toivoa, tahtoa ja selkeitä toimintamahdollisuuksia! Tähän liittyy myös seuraava hokema: Ei meidän teoilla ole vaikutuksia, koska kiinalaiset kuitenkin. Hokijat eivät halua nähdä, sitä että suuri osa Kiinan päästöistä, johtuu rikkaisiin länsimaihin rahdattavien tavaroiden tuotannosta. Tai että per henki -päästöt ovat Kiinassa yhä pienemmät kuin esim. meillä Suomessa. Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 13
10) Ilmastonmuutoksesta puhuminen voi johtaa ikäviin väittelyihin Kuuluisa yhdysvaltalainen ympäristötoimittaja David Roberts sanoo monien mielipidejohtajien kavahtavan puhumista ilmastonmuutoksesta, koska jos sen mainitsee uhkana, ilmastoskeptikot käyvät todennäköisesti kimppuun ja haastavat väittelemään jostain tähän laajaan asiaan liittyvästä yksityiskohdasta. Monille varsinkin jollei ole koulutukseltaan ilmastotieteilijä jo pelkkä ajatus tällaisista mahdollisista väittelyistä on liian raskas, joten erityisesti julkisuudessa paljon olevat henkilöt välttelevät koko aihetta. Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 14
+ Ristiriita peruspsykologiamme kanssa Yalen yliopiston ilmastonmuutosviestintään keskittyvän tutkimuskeskuksen johtaja Anthony Leiserowitz on todennut ilmastonmuutoksesta: Olisi miltei mahdotonta suunnitella ongelmaa, jolla olisi huonompi sopivuus meidän peruspsykologiamme kanssa. Syynä kaasut, joita emme näe Seuraukset näkyvät ensin säässä, joka on luonnostaan vaihteleva Tulevien, todella pitkän aikavälin seurauksien todentamiseen tarvitaan tiedemiehiä ja supertietokoneita ja monimutkaisia malleja. Nämä seuraukset ehkä vasta tulevien sukupolvien murheita. Epävarmuus on suurta ja seurausten suuruus vaikeasti arvioitavissa Tunnetasolla ilmastonmuutos ei tarjoa yhtä vahvoja samaistumisen kohteita kuin jokapäiväisemmät onnettomuuden ja vaarat. Faktoja tulkitaan siihen suuntaan, joka vahvistaa nykyisiä arvojamme ja ennakkoluulojamme Haluamme olla optimistisia tulevaisuuden suhteen ja siksi aliarvioimme tulevaisuuden riskejä MUTTA IHMINEN ON OPPIVAINEN: esimerkiksi empaattisuus ja globaalisti ajatteleminen ovat kulttuurisia muuttujia! Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 15
Lisää pohdintaa näistä ilmastonmuutosviestinnän kompastuskivistä lyötyy blogikirjoituksestani: http://www.sitra.fi/blogi/tulevaisuus/kymmenen-selitystailmastonmuutoskeskustelun-puuroutumiselle KIITOS! Sitra Vesa-Matti Lahti 10.4.2014 16
Kestävää hyvinvointia sitra.fi Facebook.com/SitraFund @SitraFund