LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014
Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET... 2 3.1. Pitkäjoki, Pitkäkoski... 2 3.2. Hohonjoki... 3 3.2.1 Teerikoski... 3 3.2.2 Everstinkoski... 4 4. TULOKSET... 5 4.1. Pitkäkoski... 5 4.2. Teerikoski... 5 4.3. Everstinkoski... 5 4. TULOSTEN TARKASTELU... 6 5. KIRJALLISUUS... 7
1. JOHDANTO Leppäveden kalastusalueella Hohon- ja Pitkäjoessa on tehty sähkökalastuksia lähes vuosittain. Hohonjoen koskia on kunnostettu käsin 2000-luvun alkupuolella ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimesta 2005 mm. muokkaamalla Teerkikosken niskan pohjapatoa. Luontaisesta lisääntymisestä ei ole varmuudella todettu kummassakaan koskessa. Kunnostukset ovat molemmissa joissa rakenteellisesti vähäisiä ja kosket ovat erittäin kiivasvirtaisia ja suojattomia ylivirtaamilla. Hohonjoessa on jopa havaittu happikato talvella 2002-2003. Hohonjoen latvoilla Lapinlammen yläpuolella Lapinjoessa taimenen luontaisesta lisääntymisestä on viitteitä. Lievestuoreen järvestä saadaan myös eri-ikäisiä taimenia vaikka istutuksia sinne ei tehdä. Molempiin jokiin on tehty pienpoikas- ja mäti-istutuksia käytännössä joka vuosi. Järveen vaeltaneet kalat voivat olla myös istutuksista peräisin. 2. YLEISTÄ Pitkäjoki (14.318) laskee Etelä-Leppäveteen. Joen keskivirtaama (MQ) on alle 1,5 m³/s. Hohonjoki (14.394) laskee Lievestuoreenjärveen. Joen keskivirtaama (MQ) on reilu 1 m³/s. Kuva 1. Sähkökoekalastuskohteet. 1
2. MENETELMÄT Koskilta kalastettiin vanhoja seuranta-aloja. Sähkökalastukset tehtiin Hans Grassl:in akkukäyttöisellä sähkökalastuslaitteella (malli IG 200-2). Käytetty jännite oli 600 V ja tasavirran pulssi oli 50 Hz. Tiedot sähkökalastuksista kerättiin koekalastusrekisterin maastolomakkeelle ja ne on tallennettu valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin. Koekalastajia oli kaksi (Matti Havumäki ja Timo Meronen), joten haavimiehiä oli vain yksi. Saaliskalojen ikäjakauma (0+, 1+ tai >2) on määritelty yksilöiden pituuksista ilman suomunäytteitä. Vuoden 2014 koekalastustulokset on kirjattu valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin. 3. KOEKALASTUKSET 3.1. Pitkäjoki, Pitkäkoski Pitkäkoskesta kalastettiin 22.8.2012 sillan yläpuolinen rannasta rantaan ulottuva koeala (pit. 14,5 m x lev. 6 m) 87 m² koeala yhteen kertaan (Kuvat 2 ja 3). Veden lämpötila oli 16,2 C. Pohjan raekokojen osuudeksi arvioitiin soran osalta (2-16 mm) 15 %, pieniä kiviä (17-64 mm) 25 %, iso kiviä (65-256 mm) 35 % ja pientä lohkaretta (257-1024 mm) 25 %. Syvyydet koealalla olivat 0-20 cm 5 %, 21-40 cm 40 %, 41-60 cm 40 % ja > 60 cm 15 %. Kuvat 2 ja 3. Pitkäkosken koekalastusala ylä- ja alavirtaan kuvattuna 22.8.2012. 2014 Pitkäkoskesta kalastettiin sama 100 m² koeala (pit. 15,4 m x lev. 6,5 m) kahteen kertaan (Kuva 4). Veden lämpötila oli 12,2 C. Pohjan raekokojen osuudeksi arvioitiin soran osalta (2-16 mm) 10 %, pieniä kiviä (17-64 mm) 20 %, iso kiviä (65-256 mm) 30 % ja pientä lohkaretta (257-1024 mm) 35 %. Syvyydet koealalla olivat 0-20 cm 10 %, 21-40 cm 70 % ja 41-60 cm 20 %. 2
Kuva 4. Pitkäkosken koekalastusalaa ylävirtaan 2.9.2014 3.2. Hohonjoki 3.2.1 Teerikoski Teerikoskesta kalastettiin 22.8.2012 yksi 121,6 m² (pit. 14,3 m x 8,5 m) koeala kahteen kertaan (Kuvat 4 ja 5). Veden lämpötila oli 15,5 C. Pohjan raekokojen osuudeksi arvioitiin; pieniä kiviä (17-64 mm) 10 %, isoja kiviä (65-256 mm) 40 % ja pieniä lohkareita (257-1024 mm) 50 %. Syvyydet koealalla olivat 0-20 cm 25 %, 21-40 cm 45 %, 41-60 cm 25 % ja yli 61 cm 5 %. Virrannopeusluokat: < 0,2 m/s 30 %, 0,2-0,7 m/s 50 % ja > 0,7 m/s 20 % koealan pinta-alasta. Vuoden 2013 Teerikosken koekalastus tehtiin 19.8. Koealan pinta-ala oli 139 m² (pit. 13,5 m x 10,3 m) Koeala kalastettiin kahteen kertaan (Kuva 5). Veden lämpötila oli 16,8 C. Syvyydet koealalla olivat 0-20 cm 10 %, 21-40 cm 35 %, 41-60 cm 50 % ja yli 61 cm 5 %. Virrannopeusluokat: < 0,2 m/s 10 %, 0,2-0,7 m/s 60 % ja > 0,7 m/s 30 % koealan pinta-alasta. Vuoden 2014 Teerikosken koekalastus tehtiin 2.9.2014. Koealan pinta-ala oli 140 m² (pit. 14,4 m x 9,7 m) Koeala kalastettiin kerran (Kuva 7). Veden lämpötila oli 12,0 C. Syvyydet koealalla olivat 0-20 cm 10 %, 21-40 cm 55 %, 41-60 cm 25 % ja yli 61 cm 5 %. Virrannopeusluokat: < 0,2 m/s 30 %, 0,2-0,7 m/s 40 % ja > 0,7 m/s 20 % koealan pinta-alasta. 3
Kuvat 4 ja 5. Teerikosken koeala ylös- ja alaspäin kuvattuna 22.8.2012. Kuva 6. Teerikosken koealaa vuoden 2013 virtaamalla. Musta viiva rajaa koealan alaosan. Kuva 7. Teerikosken koealaa vuoden 2014 virtaamalla. 3.2.2 Everstinkoski Everstinkoski sijaitsee Lievestuoreen Puhakan kylällä reilun 2 kilometrin päässä Hohonjoen jokisuulta ylävirtaan. Uoma on perattu ja kiivasvirtainen. Vuoden 2014 Everstinkosken koekalastus tehtiin 2.9. Koealan pinta-ala oli 73 m² (pit. 14,6 m x 5,0 m) Koeala kalastettiin kerran (Kuva 10). Veden lämpötila oli 12,1 C. Pohjan raekokojen osuudeksi arvioitiin; Hieno (< 2 mm) 15 mm, pieniä kiviä (17-64 mm) 40 %, isoja kiviä (65-256 mm) 25 % ja pieniä lohkareita (257-1024 mm) 20 %. Syvyydet koealalla olivat 0-20 cm 5 %, 21-40 cm 10 %, 41-60 cm 80 % ja yli 61 cm 5 %. Virrannopeusluokat: < 0,2 m/s 5 %, 0,2-0,7 m/s 85 % ja > 0,7 m/s 10 % koealan pinta-alasta. 4
4. TULOKSET 4.1. Pitkäkoski Pitkäkosken koekalastussaaliiksi 2012 saatiin 2 ahventa, 2 särkeä ja 15 simppua. Näköhavaintoja taimenista ei tehty. Pitkäkoskea ei koekalastettu vuonna 2013 kalastusalueen toimesta. 2014 Pitkäkoskesta saatiin 1. kalastuskerralla 3 särkeä, 2 ahventa, 7 0+ taimenta ja 4 simppua. Toisella kalastuskerralla saatiin 1 särki, 3 0+ taimenta ja 2 simppua. Taimentiheys oli 10 yks/100m². 4.2. Teerikoski Vuoden 2012 sähkökalastuksissa ensimmäisellä kalastuskerralla saaliiksi saatiin 5 kpl 0+ taimenta, 1 made, 23 ahventa ja 7 särkeä. Toisella kalastuskerralla saaliiksi saatiin 8 ahventa ja 3 särkeä. Havaintoja taimenen vanhemmista ikäryhmistä ei tehty. Taimenen 0 + tiheys oli 4,1 kpl/100 m². Teerikosken niskalle on istutettu mätiä keväällä 2012 (Heikki Salminen suull. tiedon anto). Vuoden 2013 sähkökalastuksissa Teerikoskesta saatiin ensimmäisellä kalastuskerralla kaksi 0+ taimenta (79 ja 81 mm), 7 ahventa, 2 madetta ja 11 särkeä. Toisella kalastuskerralla 1 0+ ikäryhmän taimen (69 mm), 5 ahventa ja yksi made. Taimenen 0 + tiheys oli 2,2 kpl/100 m². 2014 Teerikoskesta saatiin 1 särki, 5 ahventa ja 1 275 mm taimen. Taimenella oli rasvaevä, joten se on joko peräisin aiempien vuosien mäti ja vk-poikasistutuksista tai luontaisesti joessa syntynyt. 4.3. Everstinkoski 2014 saaliiksi saatiin 3 ahventa (143, 87 ja 95 mm), hauki (502 mm) ja kiiski (75 mm). Koealan yläpuolelta saatiin yksi 0+ ikäryhmän taimen. 5
4. TULOSTEN TARKASTELU Keski-Suomessa taimentiheydet vaihtelevat runsaasti vuosien välillä. Keski- Suomen koskien 0+ taimentiheydet ovat olleet vuosina 1996-2009 n. 14 yks./100 m², mutta vaihteluväli on ollut suurta (0-58 yks./100 m²) (Valkeajärvi ym. 2009). Mätinä tai vastakuoriutuneena istutettua poikasta ei voi kalastaessa erottaa luonnon poikasista, joten aineiston perusteella keväisiä istutuksia tai luonnonkudusta syntynyttä taimenta ei voi saaliissa erotella. Pitkäjokeen ei ole tehty istutuksia kalastusalueen, Pessilän osakaskunnan eikä Toivakan kunnan toimesta. Muista mahdollisista istutuksista ei ole tietoa. Saaliiksi saadut 0+ taimenet saattavat olla luontaisesta lisääntymisestä peräisin. Hohonjoen Teerikoskeen ei ole tehty istutuksia 2014. Everstinkoskeen oli istutettu 300 kpl vkpoikasia keväällä 2014 (Heikki Salminen). Pitkäjoessa tehdään Toivakan kunnan jäteveden puhdistamon velvoitetarkkailun koekalastuksia. 2013 Pitkäkoskesta ei saatu 0+ ikäryhmän taimenia, mutta pidempiä 120-175 mm:siä taimenia saatiin yhteensä 11 yksilöä joista kahdella oli rasvaevä (Koekalasturekisteri, Alaja & Kiljunen, JKL:n yo. ymp.tutkimuskeskus). 6
5. KIRJALLISUUS Valkeajärvi, P., Syrjänen J. & Sivonen, K. 2010: Vieläkö on villejä järvitaimenia Keski-Suomen taimenhanke 2009. Riista- ja kalatalous selvityksiä 7/2010. 22s. 7