KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa. Sydänpotilaita viedään kuitenkin muihin sairaaloihin, joissa kardiologi on tavoitettavissa vain puhelimitse, ellei hän satu olemaan jossain toimenpiteessä. Tutkimusnäytön mukaan pallolaajennusten tulokset ovat parempia niissä sairaaloissa, joissa näitä toimenpiteitä tehdään eniten. Siksi Suomessakin tulisi olla riittävän suuria ja riittävän paljon päivystäviä kardiologisia keskuksia. Duodecimin ja Kardiologisen seuran Käypä hoito -työryhmä esittää poikkeuksellisesti korjauksia myös hoitojärjestelmään. Ensimmäisenä tavoitteena on saada kaikkiin yliopistosairaaloihin päivystävä kardiologikeskus, jolloin hoito kahdessa tunnissa kattaa 65 prosenttia väestöstä. Toisessa vaiheessa saavutetaan 90 prosentin kattavuus, kun keskuksia on kymmenkunta. Sydäninfarktia on hoidettu parin kolmen viime vuosikymmenen ajan ensisijaisesti liuotuksella muun lääkehoidon ohella. Kotimaisten ja Euroopasta saatujen kokemusten perusteella viime vuosina on tultu siihen tulokseen, että välittömällä pallolaajennuksella hoitotulokset ovat paremmat. Kardiologian päivystys mahdollistaisi akuutisti sydänsairaille kansainvälisten hoitosuositusten mukaisen hoidon sairaanhoitopiirin alueella. Sen lisäksi, että potilaan sydän säästyy nopean diagnostiikan ja hoidon ansiosta, nopeutuu myös vuodepaikan vapautuminen seuraavalle apua tarvitsevalle, eli hoito on kustannustehokasta. Sydänsairaudet ovat edelleenkin valtaosa sisätautien päivystystoiminnoista ja ovat erittäin merkittävä ongelma myös työikäisen väestön joukossa. Keskeisimpiä sydänsairauksia ovat sepelvaltimotauti, eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta. Kaikilla näillä aloilla kardiologian klinikka tarjoaa hoitoprosessiajatteluun perustuvan mallin, jossa kyseisille alueille on koulutettu erikoistuneita lääkäreitä ja hoitajia, jotka ohjaavat potilaiden hoitoa hoitoprosessin puitteissa. Sairaalapäivystyksissä olevien kardiologien määrän lisäys vähentää potilaiden sairaalassaolopäiviä ja varmistaa potilasturvallisuuden. Erityisen tärkeää nopean hoidon saanti on mm. sydäninfarktipotilaille, mutta myös eteisvärinäpotilaat, joilla on tahdistin, hyötyvät nopeasta kardiologin tavoitettavuudesta. Kun eteisvärinäpotilaalle, jolla on sydämentahdistin, tehdään sähköinen rytminsiirto, on kardiologin tarkastettava tahdistimen toiminta ennen potilaan kotiuttamista. Jos rytminsiirto tehdään perjantai-iltana sairaalassa, jossa ei ole kardiologia paikalla, potilas voi joutua makaamaan sairaalassa jopa maanantaihin asti odottamassa tahdistimen tarkistusta vieden sairaalapaikan mahdollisesti sitä kipeämmin tarvitsevalta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen riittävän kardiologien määrän päivystävissä sairaaloissa sekä päi- Versio 2.0
vystävien sairaaloiden valmiuden hoitaa sydänpotilaita nopeasti ja tehokkaasti koko maassa? Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2012 Reijo Hongisto /ps 2
Ministerin vastaus KK 99/2012 vp Reijo Hongisto /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Hongiston /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 99/2012 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen riittävän kardiologien määrän päivystävissä sairaaloissa sekä päivystävien sairaaloiden valmiuden hoitaa sydänpotilaita nopeasti ja tehokkaasti koko maassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vaikka kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt huomattavasti 1970-luvulta lähtien, ne aiheuttavat edelleen vajaan puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Yhdessä ne muodostavat suurimman yksittäisen kuolinsyiden ryhmän. Sepelvaltimotauti on yleisin kuolinsyy, vuosittain siihen kuolee noin 13 000 suomalaista. Sepelvaltimotaudin hoidossa ja ehkäisyssä on edistytty huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tällä hetkellä jokaisessa keskussairaalassa on mahdollisuus sepelvaltimoiden kajoaviin tutkimuksiin ja hoitoihin kuten pallolaajennuksiin. Toiminta on keskittynyt kuitenkin pääosin virka-aikaan. Ainoastaan Helsingin, Oulun ja Tampereen yliopistosairaaloissa on järjestetty kattava ympärivuorokautinen päivystys kajoavaan kardiologiaan. Turun yliopistosairaalassa on päivystystä toteutettu yhdessä Satakunnan keskussairaalan kanssa ja Kuopion yliopistosairaalassa on tehty suunnitelmia kattavan päivystyksen aloittamiseksi. Hätätyönä infarktin kajoavaa hoitoa tehdään muun muassa Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Vaasan keskussairaaloissa. Suomessa oli vuoden 2011 alussa 215 kardiologian erikoislääkäriä. Määrä on kasvanut nopeasti lisääntyneen koulutuksen ansiosta. Vuosittain valmistuu noin 14 uutta kardiologian erikoislääkäriä. Koulutuksen lisäyksen kautta on pystytty osaamista hajauttamaan koko maahan. Terveydenhuoltolain mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito. Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Siinä on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Kardiologisesta päivystyksestä sopiminen on yksi keskeinen asia. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee antamaan vuoden 2012 aikana asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Hallitusohjelman mukaisesti tullaan sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Nämä parantavat myös vaativan kardiologisen hoidon saatavuutta maassamme. Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 99/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Reijo Hongisto /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att se till att det finns ett tillräckligt antal kardiologer på jourhavande sjukhus och att de jourhavande sjukhusen har beredskap att vårda hjärtpatienter snabbt och effektivt i hela landet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Trots att mortaliteten i hjärt- och blodkärlssjukdomar har minskat markant från och med 1970- talet är de fortfarande orsak till nästan hälften av dödsfallen som drabbar personer i arbetsför ålder i Finland. Gemensamt bildar de den största enskilda dödsorsaksgruppen. Kranskärlsjukdom är den vanligaste dödsorsaken och i den dör ca 13 000 finländare årligen. Det har gjorts avsevärda framsteg inom vården och förebyggandet av kranskärlssjukdom under de senaste årtiondena. För närvarande finns det på varje centralsjukhus möjligheter till invasiva undersökningar och behandlingar av blodkärlen, som exempel kan nämnas ballongvidgning. Verksamheten har emellertid i huvudsak koncentrerats till tjänstetid. Endast på Helsingfors, Uleåborgs och Tammerfors universitetssjukhus har man ordnat en omfattande jour för invasiv kardiologi dygnet runt. På Åbo universitetssjukhus har jourverksamheten organiserats i samråd med Satakunta centralsjukhus och på Kuopio universitetssjukhus har man gjort upp planer för att inleda en omfattande jourverksamhet. Invasiva behandlingar av infarkter utförs som nödarbete på bl.a. Mellersta Österbottens, Norra Karelens och Vasa centralsjukhus. I Finland fanns i början av 2011 sammanlagt 215 specialister i kardiologi. De har snabbt blivit fler till antalet tack vare en ökad utbildning. Årligen utexamineras cirka fjorton nya specialister i kardiologi. Till följd av att utbildningen har ökat har man kunnat sprida kompetensen över hela landet. Enligt hälso- och sjukvårdslagen ska sjukvårdsdistrikten inom ett specialupptagningsområde tillsammans ordna specialiserad sjukvård inom sitt område. För att samordna den specialiserade sjukvården ska samkommuner för sjukvårdsdistrikten inom ett specialupptagningsområde ingå avtal om ordnande av specialiserad sjukvård. I avtalet ska det överenskommas om arbetsfördelningen och samordningen av verksamheten mellan samkommunerna för sjukvårdsdistrikten inom specialupptagningsområdet och om principerna för införande av nya metoder. En viktig angelägenhet som man då ska komma överens om är den kardiologiska jourverksamheten. Social- och hälsovårdsministeriet kommer under 2012 att utfärda en förordning om grunderna för brådskande vård och om förutsättningarna för att ordna jourverksamhet inom de olika specialiteterna. I enlighet med regeringsprogrammet kommer man att för att säkerställa lika tillgång till högklassiga, effektiva och rättidiga socialoch hälsovårdstjänster förnya servicestrukturen inom social- och hälsovården som en del av reformen av kommunstrukturen. De här förbättrar också tillgången till högspecialiserad kardiologisk vård i vårt land. 4
Ministerns svar KK 99/2012 vp Reijo Hongisto /ps Helsingfors den 14 mars 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5