Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 224/2003 vp UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden päästöt Eduskunnan puhemiehelle Maamme sellu- ja paperiteollisuus on vähentänyt merkittävästi suoria ympäristöpäästöjään. Saimaan rannalla tapahtunut UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden kolmen päästön sarja on poikkeuksellinen. Tehdaslaitos ilmeisesti ylitti kesäkuussa lupaehtojen salliman kemiallisen hapenkulutuksen kuukausikeskiarvon rajan (75 tn/vrk) selvästi, mikä johti tehtaan ympäristön vesien nopeaan happipitoisuuden laskuun ja kalakuolemiin. Tapahtumasarjaan liittyy myös pesuvesi- ja suopapäästöt, mustalipeäpäästö ja biologisen jätevedenpuhdistamon toiminnan vaurioituminen. Tapahtumat osoittavat myös sen, että 1990-luvun alkupuolella uusitun tehtaan turvajärjestelyt pettivät ja tehtaalla ei ollut kapasiteettia estää puhdistamattomien jätevesien pääsyä Saimaaseen. Vuoden 2004 kuluessa sellu- ja paperiteollisuuden ympäristöluvat uusitaan. Uusimisen tärkeys korostuu siten, että moni teollisuuslaitos toimii poikkeusluvan varassa. UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tuotantolaitoksen ympäristöluvat ovat suhteellisen uudet. Tapahtumaketju osoittaa kuitenkin poikkeuksellisessa tilanteessa myös nykyaikaisen teollisuuslaitoksen haavoittuvuuden ja tästä johtuvan ympäristön pilaantumisen. Välittömien kalakuolemien lisäksi tehtaan ja sen lähialueen vesistöä odottaa rehevöityminen. Käytössä olevat ympäristöluvat sisältävät "päästövaraa", mikä saattaa johtaa käytäntöön, jossa ei kyllin tarkkaan puututa "pieniin" päästöihin. Lopulta tilanne kuten nyt tapahtui saattaa johtaa suureen kokonaispäästömäärään, jonka ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tuotantolaitoksen hätävarastointikapasiteetti osoittautui myös riittämättömäksi. Tehtaan johto päätti jatkaa tästä huolimatta tehtaan toimintaa laskien jätevedet riittämättömästi puhdistettuina Saimaaseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ovatko ympäristöministeriön mielestä nykyiset päästörajat kyllin tiukat ja toteutuuko päästöihin ja niiden rajoihin liittyvä viranomaisohjaus tarpeellisella tarkkuudella ja olisiko yrityksen velvollisuutena ollut nyt koetussa tilanteessa laskea tuotantoaan ja näin välttää riittämättömästi puhdistettujen jätevesien pääsy Saimaan vesistöön? Versio 2.0

Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003 Pentti Tiusanen /vas 2

Ministerin vastaus KK 224/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 224/2003 vp: Ovatko ympäristöministeriön mielestä nykyiset päästörajat kyllin tiukat ja toteutuuko päästöihin ja niiden rajoihin liittyvä viranomaisohjaus tarpeellisella tarkkuudella ja olisiko yrityksen velvollisuutena ollut nyt koetussa tilanteessa laskea tuotantoaan ja näin välttää riittämättömästi puhdistettujen jätevesien pääsy Saimaan vesistöön? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Päästöraja-arvon määrittäminen vuorokautisena kuukausikeskiarvona on yleisesti käytetty tapa päästöjen määrittämiselle. Tapaa on pidetty perusteltuna, koska tuotantoprosessi ja jätevesien syntyminen siinä ei ole aina täysin stabiilia. Lähtökohtana on myös vaikutus vesiympäristössä, jolloin hyvin lyhytaikaiset suuret päästötapahtumat eivät yleensä kuitenkaan aiheuta vakavia seurauksia ympäristössä toiminnan palautuessa normaalille tasolle. Päästöraja-arvot asetetaan ympäristölupapäätöksissä tapauskohtaisesti ottaen huomioon samalla parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus. UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden jätevesien päästöraja-arvot perustuvat Itä-Suomen vesioikeuden 8.9.1999 antamaan lupaan ja Vaasan hallinto-oikeuden 20.6.2000 antamaan päätökseen. Kemiallisen hapenkulutuksen vuorokauden päästöraja-arvo on kuukausikeskiarvona 75 t ja vuosikeskiarvona 65 t. Kemiallinen hapenkulutus (COD) kuvaa jäteveden mukaan vesistöön pääsevien lukuisten lähinnä erilaisten orgaanisten aineiden kokonaismäärää. Ravinteiden eli kokonaisfosforin vuorokauden päästörajaarvo on kuukausikeskiarvona 70 kg ja vuosikeskiarvona 35 kg sekä kokonaistypen tavoitetasoarvot kuukausikeskiarvona 750 kg ja vuosikeskiarvona 600 kg. Yleisesti voidaan arvioida, että tehtaan vesilain mukaiseen lupaan perustuvat jätevesipäästöjen raja-arvot ovat ilmeisesti jossain määrin liian suuret, mutta toteutuneet päästöt vastaavat keskimääräistä toimialan päästötasoa. Toiminnan jätevesipäästöjen hallinnan tehostamiseen on silti edelleen tarvetta. Tapahtunut poikkeuksellinen päästö saattaa edellyttää myös entistä tarkempien määräysten antamista poikkeuksellisista tilanteista. Tällainen määräys voisi koskea esimerkiksi lyhyen ajan suurinta sallittua päästöä tai jäteveden ohjaamiseen liittyviä muita riittäviä varojärjestelyitä. Kysymyksessä tarkoitettu poikkeuksellinen päästö tapahtui 23.6. 30.6.2003. Päästöt ylittivät luvan päästöraja-arvot sekä toiminnanharjoittajan että Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alustavan käsityksen mukaan. Päästöjen vaikutukset näkyivät vesistössä kalakuolemina ja samentuneena ja värjäytyneenä vetenä. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut valvontaviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle poikkeuksellisesta tilanteesta. Ympäristökeskuksen tulee arvioida, olisiko toiminta tullut keskeyttää nopeammin kuin asiassa on menetelty, ja onko toiminnan jatkamiselle ollut perus- 3

Ministerin vastaus teita ottaen huomioon, ettei poikkeuksellinen tapahtuma sinänsä oikeuta päästöraja-arvon ylittämiseen. Ympäristökeskuksen tehtävänä on toimivaltaisena viranomaisena siten päätellä, ovatko toiminnanharjoittajan toimet laitoksella olleet kokonaisuutena arvioiden riittäviä päästöraja-arvon ylittymisen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa sen on ryhdyttävä asian vaatimiin jatkotoimiin. UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaan toimintaan tulee hakea uutta ympäristönsuojelulain mukaista lupaa 30 päivänä huhtikuuta 2004 mennessä. Käsiteltäessä uutta ympäristölupaa alueellisen ympäristökeskuksen velvollisuutena on valvoa yleistä ympäristönsuojelun etua ja ottaa samalla huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoiteohjelman tavoitteet. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on jo vuoden 1999 lupakäsittelyn yhteydessä menetellyt näin. Ympäristökeskus muun muassa valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen, joka ei lopulta kuitenkaan myöntänyt asiassa valituslupaa. Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 2003 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam 4

Ministerns svar KK 224/2003 vp Pentti Tiusanen /vas Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörsmål SS 224/2003 rd: Anser miljöministeriet att de nuvarande utsläppsgränserna är tillräckligt strikta, och sker myndighetsstyrningen i fråga om utsläpp och utsläppsgränser med behövlig precision och borde företagen vara skyldiga att i en situation som den vi just upplevt minska sin produktion och därigenom undvika att otillräckligt renade avloppsvatten kommer ut i Saimenvattnen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Det vanliga sättet att bestämma om utsläpp är att utsläppsgränserna specificeras som månatliga medeltal per dygn. Detta har ansetts motiverat eftersom produktionsprocessen och uppkomsten av avloppsvatten under processen inte alltid är helt stabil. En annan utgångspunkt är verkningarna på vattenmiljön, då mycket kortvariga tillfälliga utsläpp i allmänhet dock inte orsakar några allvarliga följder i miljön sedan verksamheten återgått till normal nivå. Utsläppsgränserna definieras i besluten om miljötillstånd separat för varje fall, och samtidigt beaktas kravet på bästa tillgängliga teknik. Gränsvärdena för utsläpp av avloppsvatten från UPM Kymmene Abp:s fabriker i Kaukas bygger på ett tillstånd av Östra Finlands vattendomstol daterat 8.9.1999 och på ett beslut av Vasa förvaltningsdomstol 20.6.2000. Det månatliga utsläppsgränsvärdet under ett dygn i fråga om kemisk syreförbrukning (COD) är 75 t och det årliga medeltalet 65 t. Den kemiska syreförbrukningen (COD) anger den totala mängden av huvudsakligen organiska ämnen som kommer ut i vattnet med avloppsvattnen. Det månatliga medeltalet för utsläppsvärdet per dygn för närsalter, dvs. totalt fosfor, är 70 kg och det årliga medeltalet 35 kg, och målvärdet för utsläpp av totalt kväve 750 kg som månatligt medeltal och 600 kg som årligt medeltal. Rent generellt kan man räkna med att gränsvärdena för fabrikens utsläpp av avloppsvatten, som bygger på dess tillstånd enligt vattenlagen, uppenbarligen är något för höga, men de faktiska utsläppen motsvarar den genomsnittliga utsläppsnivån i branschen. Oavsett detta föreligger alltjämt behov av effektivare bemästring av utsläppen av avloppsvatten från verksamheten. Exceptionella utsläpp kan också kräva noggrannare bestämmelser med tanke på exceptionella situationer. En sådan bestämmelse kunde exempelvis gälla det största tillåtna korttidsutsläppet eller andra tillräckliga försiktighetsarrangemang för ledning av avloppsvattnet. Det i spörsmålet avsedda exceptionella utsläppet skedde under tiden 23.6 30.6.2003. Utsläppen överskred då gränsvärdena i tillståndet både enligt verksamhetsutövarens och enligt Sydöstra Finlands miljöcentrals preliminära uppfattning. Verkningarna av utsläppen kom till synes i form av fiskdöd och så att vattnet grumlades och missfärgades. Verksamhetsutövaren har informerat Sydöstra Finlands miljöcentral, som fungerar som tillsynsmyndighet, om den exceptionella situationen. Miljöcentralen har nu att bedöma om driften borde ha avbrutits tidigare än vad som skedde, och om det har funnits anledning att till- 5

Ministerns svar låta att driften fortsätter, med beaktande av att en exceptionell händelse i sig inte ger vederbörande rätt att överskrida gränsvärdet för utsläppen. Miljöcentralen har i egenskap av behörig myndighet att sluta sig till om verksamhetsutövarens åtgärder beträffande anläggningen, bedömda som en helhet, varit tillräckliga för att förebygga att gränsvärdet för utsläpp överskrids. Vid behov skall miljöcentralen vidta de fortsatta åtgärder som ärendet kräver. För verksamheten vid UPM Kymmene Abp:s fabrik i Kaukas skall ett nytt tillstånd enligt miljöskyddslagen sökas före den 30 april 2004. Vid handläggningen av det nya miljötillståndet är den regionala miljöcentralen skyldig att bevaka det allmänna miljöskyddsintresset och samtidigt beakta målen för det riksomfattande programmet för vattenvården. Detta gjorde Sydöstra Finlands miljöcentral redan i samband med handläggningen av tillståndet år 1999. Miljöcentralen överklagade då bland annat beslutet i Vasa förvaltningsdomstol och förde ärendet vidare till högsta förvaltningsdomstolen, som dock till slut inte beviljade tillstånd att överklaga beslutet. Helsingfors den 16 juli 2003 Miljöminister Jan-Erik Enestam 6