Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen

Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen Tiivistelmä Artikkelissa tarkastellaan ammattiluokkien asumisen urbaanisuutta Tilastokeskuksen alueellisten ammattiluokkatietojen avulla. Siinä tutkitaan ensinnäkin, mitkä ammatit ovat vahvimmin yliedustettuina suurissa kaupungeissa ja toiseksi, kuinka eri ammattiluokkien edustajien asuminen sijoittuu Helsingin seudun sisällä. Suurissa kaupungeissa olivat yliedustettuina erityis asiantuntijat ja lievemmin asiantuntijat, pääkaupunkiseudulla myös johtajat sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät. Niissä olivat aliedustettuina rakennus-, korjaus-, valmistus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät olivat alueellisesti neutraaleja ammattiluokkia, joita oli tasaisesti isoissa kaupungeissa ja muualla. Asumisen sijoittumiseen kaupunkiseudun sisällä vaikuttaa ainakin kolme tekijää: aineelliset resurssit, työpaikkojen sijainti ja erilaiset asumispreferenssit. Tulotaso selitti vahvasti eri ammattiryhmien asumisen sijoittumista pääkaupunkiseudun eri osiin, mutta löytyi myös piirteitä, jotka heijastivat eri ammattialoilla toimivien erilaisia asumispreferenssejä. Urbaaneille alueille keskittyivät taidealoilla työskentelevät ja lievemmin julkisen hallinnon erityisasiantuntijat. Melko tasaisesti pääkaupunkiseudun eri puolilla asuivat asiantuntija-ammateissa toimivat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä myyjät. Keskuspakoisesti pääkaupunkiseudun reunaosiin ja kehyskuntiin painottui valmistus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden asuminen, mitä selittää osaksi työpaikkojen sijoittuminen. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 29

Johdanto Tässä artikkelissa tarkastellaan ammatin vaikutusta asumisen sijoittumiseen etenkin suurten kaupunkien kannalta. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksesta hankittua ammattiluokkien asuinpaikka-aineistoa sekä lisäksi Tilastokeskuksen yleisiä ammattirakenne-, palkka- ynnä muita tilastoja. Ensimmäisessä luvussa, Taustatietoa ammattiluokista, kuvataan ensinnäkin ammattiluokituksen pääperiaatteet sekä annetaan tietoja koko maan tasolla ammattiluokkien suuruudesta, miesten ja naisten osuuksista, työnantajasektorista ja keskiansioista. Toisessa luvussa, Ammattirakenne suurissa kaupungeissa, tarkastellaan suurten kaupunkien (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Oulu) väestön ammattiprofiileja. Ne kertovat ennen muuta paikkakuntien elinkeinoprofiilista ja työpaikkojen sijoittumisesta. Mitkä ammatit ja ammattiluokat ovat tässä mielessä urbaaneja? Kolmas luku, Alueellinen näkökulma ammattiryhmien asumiseen pääkaupunkiseudulla, keskittyy Helsingin seutuun. Siinä tutkitaan ammattiryhmien asumisen seudullista sijoittumista. Sitä tulkitaan ammattiryhmien resurssien, työpaikkojen sijainnin ja asumispreferenssien kautta. Taustatietoa ammattiluokista Ammattiluokituksen pääpiirteet Väestön ammattirakennetta koskevien tilastojen pohjana on tilastollinen ammattiluokitus. Tilastokeskuksen nykyään käyttämä luokitus on vuodelta 2001. (Luokituksen kuvaus löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/ammatti/001-2001/kuvaus. html.) Ammattiluokituksessa on 4 5 tasoa ja se käsittää tiheimmillään yli 500 luokkaa. Ammattiluokkatieto määritellään tilastoissa vain työlliselle työvoimalle. Ammattiluokituksen ylin taso (pääluokat) sisältää kymmenen luokkaa ja seuraava taso 28 luokkaa. Nämä luokat ilmenevät seuraavasta taulukosta. Siinä on esitetty myös luokkiin kuuluvien lukumäärät koko maan tasolla. 30 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Taulukko 1: Ammattiluokitus 2001 kaksi ylintä tasoa ja luokkiin kuuluvien lukumäärät koko maassa 2006. Tiedot: Tilastokeskus. 1 Johtajat ja ylim mät virkamiehet 116 268 11 Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat 4 557 12 Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat 88 207 13 Pienyritysten johtajat 23 504 2 Erityisasiantuntijat 375 061 21 Tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijat 106 353 22 Terveydenhuollon ja maa-/metsätaloustieteiden eat 35 870 23 Opettajat 119 523 24 Muiden alojen erityisasiantuntijat 113 122 3 Asiantuntijat 413 586 31 Luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijat 100 752 32 Terveydenhuollon ym. asiantuntijat 92 582 33 Liikenneopettajat ym. 1 052 34 Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat 219 200 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 176 795 41 Toimistotyöntekijät 133 907 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 42 888 5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 380 386 51 Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät 268 011 52 Myyjät ja tuote-esittelijät 112 368 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 81 312 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 267 762 71 Kaivos-, louhos- ja rakennustyöntekijät 104 343 72 Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat 127 758 73 Hienomekaniikan ja taideteollisuuden työntekijät 8 277 74 Muut valmistustyöntekijät 25 600 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 231 657 81 Prosessityöntekijät 44 981 82 Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat 85 251 83 Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym. 101 361 9 Muut työntekijät 197 845 91 Muut palvelutyöntekijät 133 337 92 Maa- ja metsätalouden avustavat työntekijät 1 080 93 Teollisuuden ym. avustavat työntekijät 63 361 0 Sotilaat 10 407 X Tuntematon 62 709 Työllinen työvoima yhteensä 2 313 788 I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 31

Ammattien pääluokituksella on kytkentä sekä sosioekonomiseen että koulutustason luokitukseen, vaikka vastaavuus ei ole mitenkään täydellinen. Erityisasiantuntijat ovat yleensä korkeakoulutettuja ylempiä toimihenkilöitä. Myös johtajien ja korkeimpien virkamiesten pääluokkaan kuuluvilla on tavallisimmin korkeakoulutus. Asian tuntijat muodostavat koulutustason ja työn luonteen suhteen erityis asiantuntijoiden ja työntekijöiden väliryhmän. Näiden ammattien edellyttämä koulutus on lyhyempi kuin erityisasiantuntijoilla mutta pitempi kuin työntekijöillä. Ammattiluokituksen työntekijäammatteihin luettavat ovat myös sosioekonomisen aseman kannalta enimmäkseen työntekijöitä. Tavallisin koulutustausta on heillä ammattikoulutaso. Luokassa 9 ovat vähiten koulutusta vaativat ammatit. Pääluokitus jakaa työntekijäammatit edelleen kuuteen ryhmään tavalla, jolla on hieman sukulaisuutta toimialaluokituksen kanssa. Luokituksen 2-numerotaso tarkentaa pääluokitusta koulutusalan ja toimialan mukaisesti. Taulukossa 2 on esitetty erilaisia taustatietoja ammattiluokista: työnantajasektori, naisten osuus, yrittäjien osuus sekä kokonaisansion mediaani. Ammattiryhmät eri työnantajasektoreilla Tilastokeskuksen palkkatilastot tarjoavat ammattiluokittaista tietoa työnantajasektorista ja keskipalkoista (http://www.stat.fi/til/pra/tau.html). Niissä on tärkeää huomata, että tiedot koskevat vain kokoaikaisia palkansaajia. Lukuihin eivät siis sisälly yrittäjät ja vapaat ammatinharjoittajat, joita joissain ammattiryhmissä on paljonkin. Edellisestä taulukosta selviää, kuinka palkansaajien jakautuivat yrityksiin, valtiolle ja kuntiin. Ammattiluokat jakautuvat melko selvästi yksityisen ja julkisen sektorin ammatteihin. Opettajat, terveydenhuollon erityisasiantuntijat ja asiantuntijat sekä hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät painottuvat vahvasti julkiselle, lähinnä kuntasektorille. Luokat muiden alojen erityisasiantuntijat ja muut palvelutyöntekijät jakautuvat melko tasaisesti yksityiselle ja julkiselle sektorille. Kaikissa muissa luokissa yksityinen sektori hallitsee selvästi. Ammattiryhmien palkkataso Ammattiryhmän tulotaso muodostaa keskeisen taustatiedon ajatellen asumisen valinnanmahdollisuuksia. Tilastokeskuksen palkkatilastoista 32 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Taulukko 2. Taustatietoa ammattiluokista. Tiedot: Tilastokeskus. kokoaikaiset palkansaajat työnantajasektorin mukaan, % naisten yrittäjien osuus v 2000 % yksityinen valtio kuntasektori osuus % 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 71 9 20 30 2 I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen kokonaisansion mediaani, /kk 21 Tekniikan ym. erityisasiantuntijat 85 8 7 20 5 3 660 22 Terveydenhuollon ym. erityisasiantuntijat 15 9 75 66 11 4 103 23 Opettajat 9 17 73 68 1 3 021 24 Muiden alojen erityisasiantuntijat 57 20 23 58 6 3 128 31 Tekniikan ym asiantuntijat 87 5 9 20 8 2 903 32 Terveydenhuollon ym. asiantuntijat 20 5 75 89 4 2 326 34 Liikealan ja muiden palvelujen asiantuntijat 76 11 12 60 16 2 500 41 Toimistotyöntekijät 68 12 20 76 1 2 115 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 88 2 10 88 1 2 266 51 Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät 31 6 63 81 10 1 985 52 Myyjät ja tuote-esittelijät 100 0 0 71 1 1 834 71 Rakennustyöntekijät 93 0 7 4 15 2 388 72 Konepaja-/valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat 95 2 3 4 7 2 503 73 Hienomekaniikan ja taideteoll. työntekijät 93 2 4 39 9 2 298 74 Muut valmistustyöntekijät 98 0 2 38 18 2 130 81 Prosessityöntekijät 97 0 3 18 1 2 745 82 Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat 99 0 0 37 3 2 269 83 Kuljetustyöntekijät 93 0 7 6 22 2 343 91 Muut palvelutyöntekijät 45 2 53 70 1 1 796 93 Teollisuuden ja rakentam. avustavat työntekijät 93 1 6 24 1 2 115 Kaikki 66 7 26 49 11 2 428 Tarkennuksia taulukkoon: Naisten osuus -tieto on vuodelta 2006, työnantajasektoritieto vuodelta 2007 ja yrittäjien osuus vuodelta 2000. Kokonaisansion mediaani koskee kokoaikaisia palkansaajia ja on vuodelta 2007. Lähteessä ei ole koko pääluokan 1 mediaania, mutta sen kolmen alaryhmän mediaanit ovat seuraavat: Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat 5 015, Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat 4 467, Pienyritysten johtajat 3 725. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 33

löytyy koko maata koskevia palkkatietoja, mutta suurten kaupunkien tietoja ei ole saatavissa erikseen. Pääkaupunkiseudulla palkkataso on yleisesti ottaen muuta maata korkeampi, mutta koko maan tiedotkin kertonevat olennaiset suuntaviivat ammattiluokkien palkkaeroista. Taulukossa 2 on tietoja kokoaikaisten palkansaajien mediaanipalkoista. Suurimmat mediaanipalkat ovat johtajien ohella terveydenhuollon ja tekniikan erityisasiantuntijoilla. Seuraavan palkkaryhmän muodostavat opettajat, muiden alojen erityisasiantuntijat ja tekniikan asiantuntijat. Näissä ryhmissä mediaanipalkka asettuu 3 000 euron suuruusluokkaan. Työntekijäryhmistä parhaaseen mediaanipalkkaan yltävät prosessityöntekijät (2 745 ). Konepaja- ynnä muilla työntekijöillä ja liikealan ynnä muiden palvelujen asiantuntijoilla mediaani on 2 500 euroa ja rakennustyöntekijöillä vajaat 2 400 euroa. Terveydenhuollon asiantuntijoilla, asiakaspalvelutyöntekijöillä, teollisuustuotteiden valmistajilla ja kuljetustyöntekijöillä mediaani asettuu 2 300 euron tienoille. Muiden valmistustyöntekijöiden, toimistotyöntekijöiden sekä teollisuuden ja rakentamisen avustavien työntekijöiden keskiansio on runsaat 2 100 euroa. Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijöiden keskipalkka on noin 2 000 euroa. Myyjien ja muiden palvelutyöntekijöiden keskipalkka jää noin 1 800 euroon. Miesten ja naisten osuudet eri ammattiryhmissä Entä missä määrin ammattiluokat jakautuvat miesten ja naisten aloihin? Taulukon 2 tiedoista huomataan, että ammattiluokkien sukupuolijakauma vaihtelee paljon. Suurin osa ammattiluokista profiloituu nais- tai miesaloiksi. Selvimmin miesvaltaisia luokkia ovat rakentamisen, liikenteen ja teollisuuden työntekijäammatit (luokat 71, 72, 81, 83 ja 93) sekä tekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. Kaikissa näissä miesten osuus on yli kolme neljäsosaa. Selvimmin naisvaltaisia luokkia ovat puolestaan terveydenhuollon asiantuntijat sekä kolme palvelualan työntekijöiden luokkaa: toimisto-, asiakaspalvelu- ja hoito- ynnä muut työntekijät (luokat 41, 42 ja 51). Myös myyjien ja muiden palvelutyöntekijöiden luokat ovat naisenemmistöisiä. Terveydenhuollon ja muiden alojan erityisasiantuntijat sekä opettajat ovat lievemmin naisenemmistöisiä niissä on naisia noin kaksi kolmesta. 34 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Yrittäjien osuus Tilastokeskuksen lähteistä selviää ammattiluokittaisia tietoja myös siitä, kuinka suuri osuus eri ammattiluokista toimii yrittäjinä tai vapaina ammatinharjoittajina. Tuoreimmat saatavissa olevat tiedot ovat valitettavasti melko vanhoja, vuodelta 2000 (taulukko 2). Kaikkein yleisintä yrittäjyys oli pääluokassa 6 eli maanviljelijöiden ynnä muiden ryhmässä, jossa 82 prosenttia on yrittäjiä (ei mukana taulukossa). Erityisasiantuntijoiden keskuudessa yrittäjyys ei yleisesti ottaen ole kovin yleistä. Luokan 22 ammattiryhmistä itsenäisiä yrittäjiä oli lääkäreistä noin 10 prosenttia ja hammaslääkäreistä 35 prosenttia. Luokkaan 24 kuuluvista ammattiryhmistä yrittäjyys oli yleistä taideteollisen alan ja muun kuvataiteen edustajilla, joista joka kolmas oli yrittäjä. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Asiantuntijoiden pääryhmästä yrittäjiä löytyy etenkin luokasta 34. Liike-elämä palvelujen välittäjistä (342) yrittäjyys oli erittäin tavallista kauppa-agenteilla (kolme neljästä). Myynnin ja rahoituksen asiantuntijoihin (341) lasketaan muun muassa pienkauppiaiden melko lukuisa ammattiryhmä. He ovat tavallisesti yrittäjiä. Myös isännöitsijöiden ja kiinteistövälittäjien keskuudessa yrittäjyys oli melko tavallista (noin joka neljäs). Palvelutyöntekijä-ammateista (luokka 51) yrittäjyys oli erittäin tavallista kampaajilla ja partureilla (noin 80 %), ravintola- ja suurtalousesimiehillä (noin 40 %) sekä siivoustyönjohtajilla (noin 50 %). Rakennustyöntekijöiden ynnä muiden luokassa (71) yrittäjiä oli 15 prosenttia. Rakennustyöntekijät, joilla on pitkälle erikoistunutta ammattitaitoa esimerkiksi muurarit, kirvesmiehet, lattianpäällystäjät ja maalarit ovat verrattain usein itsenäisiä yrittäjiä. Kuljetustyöntekijöissä (83) oli merkittävä osuus yrittäjiä. Moottoriajoneuvojen kuljettajista noin joka neljäs oli itsenäinen liikennöitsijäyrittäjä. Luokkiin 73 ja 74 kuuluu joitakin käsityöläisammatteja, joissa yrittäjyys oli hyvinkin yleistä. Tällaisia ovat muun muassa vaatturit ja pukuompelijat, kutojat, suutarit, huonekalu- ja koristepuusepät, kulta- ja hopeasepät, savenvalajat sekä leipurit ja kondiittorit. Joillakin aloilla (mm. graafisella) yrityskoko on suurempi ja näin ollen vain vähäinen osa ammattilaista on yrittäjiä (esim. latojista ja asemoijista 3 %). Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 35

Pääkaupunkiseudun käsityöammattilaisista on tehty erillisselvitys (Laakso Kuisma 2004). Sen mukaan alueella asui vuonna 2000 noin 2 400 käsityötuotannon ammattilaista, joista yli kolmannes yrittäjiä. Laakson ja Kuisman mukaan käsityötuotanto on taidealojen, viestinnän ynnä muiden ohella osa niin sanottujen luovien alojen klusteria, jota pidetään yhtenä avaintekijänä kaupunkiseutujen kehityksessä. He arvioivat yksilöllisiä tuotteita tarjoavalla käsityötuotannolla olevan tulevaisuudessa merkittävää kasvupotentiaalia. Ammattirakenne suurissa kaupungeissa Tutkimushankkeen aiemmassa vaiheessa tutkittiin tilastoaineiston pohjalta ammattien urbaanisuutta pääkaupunkiseudun osalta. Seuraavassa jatketaan tämä teemaa ja laajennetaan tarkastelua kolmeen muuhun isoon kaupunkiin: Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Tutkitaan, mitkä ammattiluokat ovat vahvimmin edustettuina eri paikkakunnilla. Ammattiluokituksen pääluokat koko maassa ja suurissa kaupungeissa Aiemmassa vaiheessa havaittiin, että pääkaupunkiseudulla asui huomattavasti suurempi osuus erityisasiantuntijoita kuin Suomessa keskimäärin. Myös asiantuntijoita, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä sekä johtajia asui pääkaupunkiseudulla selvästi keskimääräistä enemmän. Seuraavaksi laajennetaan tarkastelua ensinnäkin luokituksen 2-numerotasolle ja toiseksi muihin isoihin kaupunkeihin (Tampere, Turku ja Oulu). Kuvassa 1 on esitetty ammattiluokkien jakautuminen pääkaupunkiseudulle, muihin isoihin kaupunkeihin ja muualle Suomeen. Siinä käytetään osaksi 1- ja osaksi 2-numerotasoa, riippuen ryhmien koosta. Luokat eivät kuvassa ole numerojärjestyksessä, vaan ne on järjestetty sen mukaan, kuinka vahvasti ne ovat edustettuina suurissa kaupungeissa. Suuriin kaupunkeihin keskittyy vahvimmin luokka muut erityisasiantuntijat (luokka 24). Siihen kuuluu esimerkiksi valtionhallinnon, sosiaalialan, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoita sekä juristeja, taiteilijoita ja toimittajia. Luokasta asuu kuudessa suurimmassa kaupungissa 54 prosenttia, kun kaikista työllisistä niissä asuu 31 prosenttia. 36 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Työllinen työvoima ammattiluokan ja asuinpaikan mukaan 2005, % tiedot: Tilastokeskus pääkaupunkiseutu Turku, Tampere ja Oulu muu Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 24 Muut erityisasiantuntijat 21 Tekniikan ym. erityisasiantuntijat 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 22 Terveydenhuollon ym. erityisasiantuntijat 41 Toimistotyöntekijät 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 34 Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat 31 Tekniikan ym. asiantuntijat 23 Opettajat 52 Myyjät ja tuote-esittelijät 26 30 28 28 24 21 22 34 34 41 13 11 16 10 9 13 11 14 9 12 57 58 60 63 63 63 66 67 53 46 I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen KOKO TYÖLLINEN TYÖVOIMA 22 10 69 93 Teollisuuden ym. avustavat työntekijät 22 9 70 32 Terveydenhuollon ym asiantuntijat 18 12 70 91 Muut palvelutyöntekjät 19 11 70 51 Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät 19 9 72 0 Sotilaat 12 8 79 7 Rakennus-, k o rj aus -ja valmistustyöntekijät 12 8 79 8 Prosessi-ja kuljetustyöntekijät 10 8 82 6 Maanviljelijät ym 1 97 Kuva 1. Ammattiluokkien jakautuminen suuriin kaupunkeihin ja muualle Suomeen. Seuraavaksi vahvimmin suuriin kaupunkeihin keskittyvät tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijat (luokka 21). Myös johtajien pääluokka (1) sekä terveydenhuollon ja maa- ja metsätalouden erityisasiantuntijat (22) ovat selvästi yliedustettuina isoissa kaupungeissa. Jälkimmäiseen luetaan muun muassa lääkärit ja osastonhoitajat. Samoin toimistotyöntekijöitä (41) asuu paljon isoissa kaupungeissa. Jonkin verran yliedustettuina ovat myös asiakaspalvelutyöntekijät, liike- ja muiden palvelualojen asiantuntijat sekä tekniikan asiantuntijat. Kuvan keskivaiheille sijoittuu ammattiluokkia, joista asuu isoissa kaupungeissa karkeasti ottaen sama osuus kuin kaikista työllisistä. Näitä ovat opettajat, myyjät, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät, terveydenhuollon ynnä muut asiantuntijat, hoito- palvelu- ja suojelutyöntekijät sekä muut palvelutyöntekijät. Näiden ammattialojen työpaikat eivät erityisesti keskity sen enempää urbaaneille alueille kuin muillekaan paikkakunnille. Niitä voidaan sanoa alueellisesti neutraaleiksi. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 37

Suurten kaupunkien ulkopuolelle puolestaan keskittyvät maatalousväestön (6) ohella teollisuuden, kuljetuksen ja rakentamisen työntekijäammatit sekä sotilaat eli pääluokat 7, 8 ja 0. Kuva 2 tarjoaa tietoa erikseen pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun ammattiprofiileista. Ammattiluokituksen pääluokkien osuus työllisistä suurissa kaupungeissa ja muualla maassa, % tiedot: Tilastokeskus 0 5 10 15 20 25 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 4 4 4 5 7 2 Erityisasiantuntijat 13 19 21 25 23 3 Asiantuntijat 17 17 20 21 20 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekij ät 7 9 8 8 11 5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 17 17 16 16 15 7 Rakennus-, korjaus - ja valmistustyöntekijät 7 8 11 10 13 muu Suomi Turku 8 Prosessi-ja kuljetustyöntekijät 5 7 8 8 12 Tampere Oulu pääkaupunkiseutu 9 Muut työntekijät 9 9 8 8 10 Kuva 2. Ammattiluokituksen pääluokat suurissa kaupungeissa. Kuvasta ilmenee, että sekä asiantuntijoita että erityisasiantuntijoita asuu Oulussa suhteellisesti jopa hieman enemmän kuin pää kaupunkiseudulla. Lähes puolet Oulun työllisistä (46 %) kuuluu näihin ryhmiin, pääkaupunkiseudulla 44 prosenttia. Tampereella osuus on 38 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

jonkin verran pienempi (41 %) ja Turussa vielä pienempi (37 %). Kaikissa näissä kaupungeissa on kuitenkin selvästi isompi osuus etenkin erityisasiantuntijoita kuin muualla maassa. Johtajien ja ylimpien virkamiesten pääluokka keskittyy selkeästi pääkaupunkiseudulle. Muut isot kaupungit ovat johtajien osuudessa lähempänä muun Suomen tasoa. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä asuu Turussa, Tampereella ja Oulussa 8 9 prosenttia, mikä on vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla mutta enemmän kuin muualla maassa. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijöiden osuus työllisistä on hyvin samaa tasoa kaikissa kaupungeissa ja muualla maassa. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Suurissa kaupungeissa aliedustettuja pääluokkia ovat rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Pääkaupunkiseudulla nämä pääluokat ovat heikoimmin edustettuina (yhteensä 11 %) seuraavaksi sijoittuu Oulu (15 %) sekä sen jälkeen Turku (18 %) ja Tampere (19 %) jokseenkin samoissa lukemissa. Muualla maassa näihin pääluokkiin kuuluu huomattavasti suurempi osuus (26 %) työllisistä. Vaikka Tampere on perinteinen teollisuuskaupunki, tämä ei enää nykyisin näy kovinkaan vahvasti sen ammattirakenteessa. Viimeinen pääluokka, muut työntekijät jakautuu suhteellisen tasaisesti maan eri osiin eli se on alueellisesti melko neutraali ammattiryhmä. Siihen kuuluvat suurina ammattiluokkina muun muassa siivoojat, varastotyöntekijät, hoitoapulaiset, kiinteistöhuoltomiehet, keittiöapulaiset sekä pakkaajat ja lajittelijat. Kaikilla tarkastelualueilla tähän pääluokkaan kuuluu 8 10 prosenttia työllisistä. Tulokset täydentävät aiempia pääkaupunkiseudun tarkasteluja. Samat pääluokat, jotka keskittyivät pääkaupunkiseudulla, ovat yleensä yliedustettuina myös muissa isoissa kaupungeissa. Oulu on lähimpänä pääkaupunkiseudun profiilia. Yksittäiset ammattiluokat eri kaupungeissa Seuraavassa käydään kaupungeittain läpi ammattiryhmiä, jotka ovat suhteellisesti selvästi yliedustettuja koko maahan verrattuna. Osa niistä on lukumääräisesti varsin pieniä. Ryhmät sisältävät tavallisesti useita ammattiluokituksen luokkia. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 39

Taulukko 3. Pääkaupunkiseudulla eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. pääkaupunkiseudulla asuvia, lkm pääkaupunkiseudun osuus, % Luonnontieteiden ja matematiikan erityisasiantuntijat 1 689 51,4 Tietotekniikan erityisasiantuntijat 15 765 44,5 Liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijat 15 925 45,9 Arvopaperi- ja valuuttakauppiaat 1 497 52,7 Yhteiskuntatieteilijät 1 125 54,6 Toimittajat (lehden-, radio-, tv-, mainos- ym.) 4 946 49,2 Taidealojen ammatteja 4 839 43,6 Valtionhallinnon erityisasiantuntijat 7 575 44,7 Kääntäjät, tulkit, kielentutkijat 1 511 46,1 Lentoliikenteeseen liittyviä ammatteja 1 330 60,2 Kaikki työlliset 489 019 21,6 Tietotekniikan sekä liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijat ovat pääkaupunkiseudulla voimakkaasti yliedustettuina. Jälkimmäiseen kuuluvat muun muassa tilintarkastajat, henkilöstösuunnittelijat, tiedottajat sekä mainonnan ja markkinoinnin asiantuntijat. Helsingin pääkaupunkiaseman vuoksi seudulle on keskittynyt myös paljon valtionhallinnon erityisasiantuntijoita. Useat taidealojen ammatit ovat seudulla vahvasti edustettuina, esimerkiksi taideteollisuuden, näyttämötaiteen ja viihdemusiikin ammattilaiset sekä kuvaajat ja äänittäjät. Samoin seudulla asuu paljon erilaisia toimittajia. Muutamat lukumääräisesti hyvinkin pienet ammattiluokat ovat keskittyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulle eli ovat siinä mielessä urbaaneja ammatteja. Tällaisia ovat matemaattis-luonnontieteellisten alojen erityisasiantuntijat (fyysikot, biologit, matemaatikot, tilastotieteilijät) sekä yhteiskuntatieteilijät (ekonomistit, yhteiskuntatutkijat). Seudulle ovat keskittyneet vahvasti myös maan arvopaperi- ja valuuttakauppiaat, kielenkääntäjät sekä lentoliikenteen ammattilaiset (lentäjät ja lentoemännät). Turussa asuu ensinnäkin runsaasti korkeakoulujen opetushenkilökuntaa: professoreja, lehtoreita, assistentteja, tuntiopettajia sekä ammattikorkeakoulujen yliopettajia ja lehtoreita. Lääketieteen ja sairaaloiden merkitys näkyy siinä, että lääkärit (yli-, erikois-, osaston- ja muut lääkärit) ovat Turun ammatti rakenteessa selvästi yliedustettuina. Samoin ovat 40 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Taulukko 4. Turussa eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Turussa asuvia, lkm Turun osuus, % Korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opettajat 1 365 9,0 Lääkärit 1 146 6,9 Kemistit, biokemistit, farmakologit ym. 105 7,7 Elintarviketeollisuuden työntekijät 984 7,7 Lääkkeiden ja hygieniatuotteiden teolliset valmistajat 186 18,0 Merenkulkuun liittyviä ammatteja 271 8,0 Kaikki työlliset 76 270 3,4 yliedustettuina kemistit, biokemistit, farmakologit ynnä muut. Tämä ryhmä ei ole lukumäärältään kovin suuri, mutta se on keskeinen avainryhmä tutkimuksen ja tuotekehittelyn kannalta. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Työntekijäammateista ovat Turussa vahvasti edustettuina lääketeollisuuden ja elintarviketeollisuuden työntekijät. Jälkimmäisiin kuuluvat elintarvike- ja tupakkatuotteiden, liha- ja kalajalosteiden, leipomo- ja suklaatuotteiden sekä hedelmä- ja vihannestuotteiden teolliset valmistajat. Merenkulkuun liittyviä ammatteja, jotka ovat Turussa selvästi yliedustettuja, ovat alusten päälliköt, perämiehet ja konemestarit, vesiliikenteen työntekijät sekä satamaliikenteen ohjaajat. Lukumääräisesti heitä ei ole kuitenkaan ole kovin paljon. Taulukko 5. Tampereella eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Tampereella asuvia, lkm Tampereen osuus, % Elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat 2 364 10,9 Lääkärit 1 262 7,7 Korkeakouluopettajat 940 9,6 Tekstiiliteollisuuden työntekijät 416 12,0 Kaikki työlliset 91 792 4,1 It-ala on Tampereen ammattirakenteessa vahvasti edustettuna. Kun maan kaikista työllisistä Tampereella asuu noin neljä prosenttia, elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijoista ja asiantuntijoista siellä asuu 11 prosenttia. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 41

Tampereella on suhteellisesti paljon myös korkeakouluopettajia. Professoreja, yliassistentteja, assistentteja, tuntiopettajia ja lehtoreita asuu siellä 940 henkeä, mikä on noin 10 prosenttia koko maan määrästä. Tekstiiliteollisuuden työntekijät -ryhmään on laskettu kuitujenvalmistus-, kehruu-, puolaus-, kutoma-, neule- ja ompelukoneiden hoitajat. Kaikista näihin luokkiin kuuluvista asuu Tampereella 12 prosenttia. Ryhmä on lukumääräisesti melko pieni, nelisensataa henkeä. Myös Oulussa on Tampereen tapaan it-alan asema vahva. Suomen elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijoista ja asiantuntijoista Oulussa asuu yli 10 prosenttia, kun kaupungin osuus kaikista maan työllisistä on 2,5 prosenttia. Tähän liittyy myös se, että elektronisten laitteiden kokoonpanijoiden luokka on Oulussa yliedustettuina lukumääräisesti tämä ammattiluokka on kuitenkin melko pieni. Tutkimus- ja kehitysjohtajia asuu Oulussa suhteellisen paljon. Huomattava osa heistäkin lienee it-alalla toimivia, vaikka luokitus ei tässä suhteessa mahdollista tarkempaa toimialaerittelyä. Taulukko 6. Oulussa eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Oulussa asuvia, lkm Oulun osuus, % Tutkimus- ja kehitysjohtajat 293 6,6 Elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat 2 263 10,4 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 342 8,0 Lääkärit 1 150 7,0 Korkeakoulujen opettajia 1 027 6,8 Kaikki työlliset 56 057 2,5 Samoin kuin Turussa ja Tampereella myös Oulussa ovat lääkärit ja korkeakouluopettajat aika selvästi yliedustettuina. Ne eivät ole lukumääräisestikään aivan pieniä luokkia, kumpaankin kuuluu Oulussa toista tuhatta henkeä. Alueellinen näkökulma ammattiryhmien asumiseen pääkaupunkiseudulla Tutkimuksen aiemmassa vaiheessa tarkasteltiin eräiden avainammattiluokkien asumisen sijoittumista pääkaupunkiseudulla. Seuraavassa 42 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

tehdään samantyyppistä tarkastelua kattavammin erilaisista ammattiluokista. Ammattiluokituksen pääluokkien sijoittuminen pääkaupunkiseudun asuinalueille Seuraavassa tarkastellaan ammattiluokkien sijoittumista pääkaupunkiseudun asuinalueille karttaesitysten avulla. Ammattiluokituksesta käytetään yleensä 2-numerotasoa, muutamassa kohdin 3-numero tasoa. Lukumääräisesti kovin pieniä luokkia ei oteta mukaan. Kartat kuvaavat suhteellisia osuuksia: kuinka suuri osuus alueella asuvista työllisistä kuuluu kyseiseen pääluokkaan. Ryhmät ovat varsin erikokoisia, joten asteikko on jouduttu muodostamaan kullekin ryhmälle erikseen. 1 Taustakartta muodostettiin SeutuCD 2006:n maankäyttö- ja pienalueraja-aineistoista. Mukana ovat ne Helsingin, Vantaan ja Espoon asuinalueet, joilla asui vuoden 2005 lopussa vähintään 200 työllistä henkilöä (noin 230 aluetta). Kauniainen on mukana yhtenä alueena. Kartassa 1 on esitetty pääkaupunkiseudun asuinalueiden nimistöä, joka auttaa tulkitsemaan myöhempiä karttoja. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Edellä esitettiin suuntaa antavia tietoja ammattiluokkien tuloeroista koko maan tasolla. On syytä muistaa, että tässä käytetyssä aineistossa ovat mukana vain työlliset, eli siitä puuttuvat kokonaan pienituloisimmat ryhmät, kuten esimerkiksi pientä eläkettä saavat ja pitkäaikaistyöttömät. Tulotaso on vahva taustatekijä asumisen sijoittumisessa, mutta ei ainoa. Myös työpaikkojen sijainti sekä erilaiset asumispreferenssit vaikuttavat osaltaan. Seuraavassa kiinnitetään huomiota etenkin niihin piirteisiin, jotka eivät selity suoraan tulotasosta ja sosioekonomisesta asemasta. Ammattitieto liittyy henkilöön, kun taas asumisvalinnat tehdään perheittäin. Tämä seikka heikentää mahdollisia ammatin ja asumisen sijoittumisen riippuvuuksia. Esimerkiksi osalla pienipalkkaisista henkilöistä on parempipalkkainen puoliso, jonka tulot mahdollistavat asumisen kalliimmalla alueella. 1 Asteikossa on kuitenkin käytetty samaa peruslogiikkaa. Luokkia on neljä. Keskimmäisin luokkaraja on asetettu koko seudun keskiarvon kohdalle. Alin luokkaraja on 0,7* keskiarvo; ylin luokkaraja on 1,4* keskiarvo. Siten ylimmän luokan alueilla osuus on yli kaksi kertaa suurempi kuin alimman luokan alueilla. Mitä enemmän alueita sijoittuu kahteen ääriluokkaan, sitä selvemmin ryhmän asuminen polarisoituu ja eriytyy tietyille alueille. Jos taas kaksi keskimmäistä luokkaa ovat suuria, tämä merkitsee että ryhmä on jakautunut seudun alueille tasaisemmin ja että harvoilla alueilla osuus poikkeaa kovin paljoa seudun keskiarvosta. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 43

Taulukko 7 tarjoaa tietoja ammattiluokkien suhteellisista osuuksista kaupungeittain. Mukana ovat myös vastaavat tiedot kehysalueelta kokonaisuutena. Taulukon luvut täydentävät karttatarkastelua. Johtajien ja ylimpien virkamiesten suosimia (kartta 2) alueita ovat esimerkiksi suuri osa Etelä-Espoon alueista, Laaksolahti, Kauniainen, Etelä-Helsinki, Lauttasaari ja muita Länsi-Helsingin saari- ja ranta-alueita (Munkkiniemi, Kuusisaari, Lehtisaari), Pohjois-Helsingin pienalueet sekä Itä-Helsingin rannikkoalueita (Kulosaari, Jollas, Tammisalo, Marjaniemi, Vartioharju). Johtajien asuminen polarisoituu melko voimakkaasti, mikä näkyy ääriluokkien suuruutena. Osalla alueista heitä siis asuu seudun keskiarvoa paljonkin enemmän, toisilla alueilla taas ei juuri ollenkaan. Erityisasiantuntijoiden suosituimmat alueet ovat paljolti samoja kuin johtajilla, mutta erityisasiantuntijat asuvat kuitenkin selvästi tasaisemmin seudulla. Erityisasiantuntijoiden ja johtajien asumisen alueellinen 44 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Taulukko 7. Ammattiluokkien osuudet kaikista työllisistä alueittain, %. Helsinki Espoo pääkaupunkiseutu hkauniainen Vantaa I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen kehysalue Johtajat ja ylimmät virkamiehet 7,3 6,7 10,0 18,9 5,2 6,1 Erityisasiantuntijat 21 Tekniikka ja luonnontieteet 6,9 6,1 9,8 7,6 5,8 5,7 22 Terveydenhuolto, maa-/metsätaloustieteet 1,9 2,1 2,1 4,2 1,0 1,2 23 Opettajat 5,4 5,6 5,8 8,5 3,9 5,0 241 Liike-elämä ja järjestöt 3,3 3,3 4,0 4,8 2,2 2,1 247 Julkinen hallinto 1,8 2,2 1,7 1,7 1,1 0,9 Asiantuntijat 31 Tekniikka 5,0 4,6 5,9 3,5 5,4 5,1 32 Terveydenhuolto 3,3 3,3 3,5 3,2 3,3 3,5 341 Myynti ja rahoitus 6,3 5,9 7,2 7,2 6,3 6,3 343 Hallinnolliset toimihenkilöt 2,5 2,5 2,4 2,3 2,5 2,2 Työntekijät 41 Toimistotyöntekijät 8,3 8,5 7,4 6,0 9,0 7,0 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 2,4 2,5 2,1 2,0 2,3 1,9 51 Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät 10,3 10,8 8,5 7,8 11,1 11,1 52 Myyjät ja tuote-esittelijät 5,2 5,3 4,7 2,8 5,7 4,8 71 Rakennustyöntekijät, kaivos-/ ggglouhostyöntekijät 2,9 2,5 2,3 1,1 4,5 5,1 72 Konepaja-/valimotyöntekijät, asentajat, ssiikorjaajat 2,6 2,3 2,1 0,6 4,4 5,4 82 Teollisuustuotteiden valmistajat iimja kokoonpanijat 1,6 1,5 1,3 0,5 2,5 3,4 83 Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym. 2,8 2,7 2,3 1,1 4,1 4,0 91 Muut palvelutyöntekijät 5,1 5,4 4,3 3,2 5,6 4,8 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat ssiityöntekijät 2,7 2,3 2,4 1,6 4,1 3,3 malli vastaa pitkälle sitä, joka muodostuu koulutus- ja tulomuuttujia käytettäessä eli esiin nousevat korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten suosimat alueet. Seuraavaksi tarkastellaan karttojen avulla eri alojen erityisasiantuntijoiden asumista. Tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijoihin (kartta 3) kuuluvat suurina ammattikuntina muun muassa insinöörit ja tietotekniikan erityisasiantuntijat. Ammattiluokka on miesenemmistöinen, hyvätuloinen ja työskentelee etupäässä yksityisellä sektorilla (ks. edeltä taulukko 2). Ammattiluokan edustajat eivät keskity vahvasti tietyille alueille, vaan asuvat melko hajautuneesti seudulla. Lievää painottumista on Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 45

46 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

havaittavissa seudun länsipuoliskolle. Suhteellisesti eniten heitä asuu Espoon itäosissa vyöhykkeellä Tapiolasta Laaksolahteen. Lukumääräisesti eniten heitä asuu Lauttasaaressa, Töölössä, Kampissa, Myyrmäessä ja Etelä-Haagassa. Terveydenhuollon ynnä muihin erityisasiantuntijoihin (kartta 4) kuuluvat suurimpana ryhmänä lääkärit sekä lisäksi muun muassa osastonhoitajat sekä maatalouden, metsätalouden ja biologian erityisasiantuntijat. Ammattiluokka on hyvätuloinen ja naisenemmistöinen (kaksi kolmesta naisia). Luokkaan kuuluvat palkansaajat ovat etupäässä kuntasektorilla, yksityissektorin osuus on vain 15 prosenttia. Tähän luokkaan kuuluvat keskittyvät paljolti samoille alueille kuin hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut yleensäkin. Espoon itäosat, Kauniainen ja Helsingin merelliset asuinalueet ovat suosittuja, samoin useat sisämaassa sijaitsevat pientaloalueet. Lukumääräisesti eniten ryhmään kuuluvia asuu Lauttasaaressa, Töölössä, Etelä-Haagassa, Ullan linnassa ja Munkkiniemessä. Vantaalla ja kehysalueella ammattiluokan edustajia asuu suhteellisesti vähemmän kuin Helsingissä ja Espoossa. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 47

Opettajien luokka painottuu edellisen ryhmän tapaan vahvasti kuntasektorille ja on naisenemmistöinen. Tuloiltaan se ei yllä aivan edellisten tasolle. Eri opettajaryhmien asumisen sijoittumista tutkittiin jo tutkimuksen aiemmassa vaiheessa (ks. Asuttaisiinko toisin?, sivun 93 kartat). Tuolloin havaittiin, että opettajien suurimman osuuden alueet sijoittuvat Helsingin kantakaupunkiin, Espooseen Tapiola Mankkaa Niittykumpu-vyö hyk keelle sekä Kauniaisiin. Kehysalueella ammattikuntaa asuu jonkin verran vähemmän kuin Espoossa ja Helsingissä mutta enemmän kuin Vantaalla. Liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijoiden (kartta 5) luokka sisältää esimerkiksi tilintarkastajat, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat sekä tiedottajat. Kyse on lähinnä yksityisen sektorin usein hyvin palkatuista töistä. Sukupuolijakauma on tasainen (naisia 55 %). Ryhmään kuuluvia asuu suhteellisesti eniten monilla Helsingin ja Espoon rannikkoalueilla, Kauniaisissa sekä muutamilla pientaloalueilla, 48 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä