OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte
Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon avulla. Satotason nousu perusrungon vahva juuristo kestää esim. maaperän matalia lämpötiloja ja korkeita suolapitoisuuksia. pidentää sadonkorjuukautta. sato voi olla tuottoisampaa kuin omajuurisilla taimilla. Stressin sietokyky vahva juuristo imevät vettä ja ravinteita tehokkaammin. vastustuskyky matalien ja korkeiden lämpötilojen aiheuttamalle stressille. Ympäristöystävällisyys kemiallisten lannoitteiden käyttöä voidaan vähentää. maatalouskemikaalien käytön yleisyys voi vähentyä vartettujen kasvien ansiosta. Laatu hedelmän koko suurempi. Varttamisen haitat Lisäkulut lisäsiemeniä perusrungolle. varttamiseen kulunut aika. lisää työtä. Laatumuutokset lajikkeelle ominaisten piirteiden mahdollinen muuttuminen. Varttamistyyleinä kärkivarttaminen (kuva vasemmalla) ja yhden sirkkalehden liitosvarte (kuva oikealla). Sisällys: Kärkivarttaminen s. 7 Yhden sirkkalehden liitosvarte s. 25 Ympäristöolosuhteet yhteenkasvua varten s. 41 2
Jaloverso on se osa vartettua kasvia, joka tuottaa hedelmän ja lehdet kasville. Ei ole resistentti maalevintäisille taudeille. Kuvassa vesimeloni. Jaloversona käytetään kasvihuonekurkun, avomaakurkun, melonin ja vesimelonin taimia. Perusrunko on se osa vartettua kasvia, joka ei tuota hedelmää eikä lehtiä. Se kasvattaa juuret ja on resistentti maalevintäisille taudeille. Perusrunkona käytetään esim. kurpitsan, pullokurpitsan ja kurkun taimia. 3 4
Perusrungon osat. Varttamismateriaaleja ovat partakoneenterä, naskali ja klipsut. Kärkivarttamisessa käytetään partakoneenterää ja naskalia. Yhden sirkkalehden liitosvartteessa käytetään partakoneenterää ja klipsua. Materiaalit ja työtaso tulee desinfioida ennalta infektioiden välttämiseksi. 5 6
Kärkivarttamisessa perusrungon taimien tulee olla kookkaampia kuin jaloverson taimen. Perusrunkoon tulee olla kehittynyt jo ensimmäinen oikea lehti. Jaloversolla ensimmäisen oikean lehden tulee olla vasta kehittymäisillään. Jaloverso on valmis vartettavaksi 7-10 päivää kylvöstä ja perusrunko 7-14 päivää kylvöstä. 7 8
Varttaminen voidaan tehdä myös ilman juuria, jolloin perusrungon taimet tulee leikata 1-2 tuntia ennen varttamista. Taimet pistetään juurtumaan varttamisen jälkeen kennostoon, joka on kasteltu hyvin jo päivää ennen. Perusrungosta poistetaan ensimmäinen oikea lehti käsin. 9 10
Perusrungon kasvupisteet poistetaan kokonaan partakoneenterällä, jotta perusrungon taimi ei ala kasvattaa uutta versoa. Myös sivuversot tulee poistaa tarkkaan, joten partakoneenterällä voi kaivertaa kasvupisteen alueen pintaa. 11 12
Kuva perusrungosta, josta on poistettu kasvupisteet. Perusrungon kasvupisteestä varren läpi vinottain toisen sirkkalehden alapuolelle tehdään kolo naskalilla, johon myöhemmin sijoitetaan jaloverso. 13 14
Kolo tehdään naskalilla kuvan mukaisesti. Naskalin tulee lähteä tähden kohdalta ja seurata punaista viivaa perusrungon ytimen kautta toisen sirkkalehden alapuolelle. Naskalin tulee tehdä kolo perusrungon toisen sirkkalehden yläpuolelta toisen sirkkalehden alapuolelle. 15 16
Jaloverson varren pituus tulee olla vartettaessa 7-10 mm. Ensimmäinen vino viilto tehdään terävässä kulmassa ja huomiota tulee kiinnittää sirkkalehtien asentoon. Sirkkalehtien tulee osoittaa sivuille ensimmäistä viiltoa tehdessä. 17 18
Toinen viilto tehdään kunhan jaloverson taimea on käännetty 90 astetta. Leikkaus tulee tehdä terävässä kulmassa. Kiinnitä huomiota taas sirkkalehtien asentoon. Toista viiltoa tehdessä sirkkalehtien tulee osoittaa ylöspäin. Tarkoituksena saada mahdollisimman terävä kärki jaloversolle. 19 20
Jaloverso asetetaan perusrunkoon tehtyyn koloon leikkauspinnat vastakkain ja verson tulisi pysyä siinä ilman klipsua. Valmis kärkivartettu kurkuntaimi. 21 22
Taimet sumutetaan heti varttamisen jälkeen ja laitetaan pienoiskasvihuoneeseen kasvamaan yhteen. Jaloverso on kasvanut kiinni perusrunkoon. Onnistunut kärkivarte. 23 24
Yhden sirkkalehden liitosvartteessa perusrungon ja jaloverson taimen tulee olla mahdollisimman samankokoiset ja varreltaan yhtä paksut. Perusrunko on valmis vartettavaksi, kun sirkkalehdet ovat kehittyneet täysin, ja ensimmäinen oikea lehti on alkanut kehittymään, eli noin 7-10 päivää kylvöstä. 25 26
Jaloverso on valmis vartettavaksi, kun sen ensimmäinen oikea lehti on jo kehittynyt, eli noin 10-15 päivää kylvöstä. Perusrungosta leikataan partakoneenterällä irti toinen sirkkalehdistä, sivuversot sekä kasvupisteet. Viilto tehdään partakoneen terällä pitäen terää noin 45 asteen kulmassa. 27 28
Kasvupiste tulee poistaa tarkasti ja viillon tulee olla tarpeeksi syvä, jotta sivuversot poistuvat. Perusrunko on valmis varttamista varten. 29 30
Jaloverso leikataan noin 10-15 mm sirkkalehtien alapuolelta samassa kulmassa kuin perusrunko. Viillon tulee olla samankokoinen kuin perusrunkoon tehdyn viillon. 31 32
Jaloverso on valmis varttamista varten. Jaloverso kiinnitetään klipsulla perusrunkoon leikkauspinnat vastakkain. 33 34
Kuvassa vartettu kurkuntaimi. Valmis varrennus sumutetaan ja laitetaan pienoiskasvihuoneeseen kasvamaan yhteen. 35 36
Onnistunut yhden sirkkalehden liitosvarte näyttää tältä. Klipsu voidaan poistaa, kun jaloverso on täysin kiinnittynyt perusrunkoon. Kuvassa oleva varrennos ei ole onnistunut täysin. Kasvusolukkoa ei ole saatu poistettua täysin vartettaessa, joten perusrunko on alkanut kasvattaa omaa uutta versoa. Se tulee poistaa. 37 38
Kaksi viikkoa varttamisesta. Kuvassa vasemmalla vartettu vesimelonin taimi ja oikealla omajuurinen vesimelonin taimi. Vartetun vesimelonin taimen juuret kuvassa vasemmalla ja omajuurisen vesimelonin taimet oikealla. Vartetun vesimelonin taimen juuret ovat elinvoimaisemmat ja runsaammat. 39 40
Ympäristöolosuhteet yhteenkasvua varten Alussa 100 % suhteellinen ilmankosteus Vuorokausi pimeyttä Lämpötila 28 29 C Vuorokauden pimeyden jälkeen valoa lisätään. Optimaalinen valotaso 7000 luxia. 5 6 päivän päästä varttamisesta ilmankosteutta lasketaan karaistusta varten Vartetut taimet ovat 7 päivää pienoiskasvihuoneoloissa 41 Tehnyt Salla Ketolainen 2013. Osana opinnäytetyötä, joka löytyy kokonaan osoitteesta theseus.fi
Muistiinpanoja