Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto ja menetelmät... 1 2.2 Tulokset... 1 3 TIIVISTELMÄ... 3 Liitteet Liite 1 Liite 2 Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
1 1 JOHDANTO Kainuun vaelluskalahankkeeseen liittyen tehtiin sähkökoekalastuksia kesällä 2011 Hyrynsalmella Emäjokeen laskevan Lietejoen vesistöalueen puroissa. Tarkoitus oli selvittää, missä määrin pienvesissä esiintyy nykyisin luontaisia taimenkantoja. Kohteiksi valittiin puroja, joissa osakaskunnilta saatujen tietojen mukaan on aiemmin esiintynyt taimenta (tammukkaa). Kokeet olivat jatkoa Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien pienvesissä v. 2009-2011 tehdyille lohen mädin istutus- ja sumputuskokeille. Tässä raportissa esitetään pienvesien tammukkakantojen kartoitukseen liittyvien sähkökoekalastusten tulokset vuodelta 2011. 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET 2.1 Aineisto ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin 7.-8.7.2011 Hans Grassl ELT 60II GI-laitteella 600 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin yhteen kertaan ja tulokset on esitetty ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Puroista kalastettiin yhteensä 11 kohdetta. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja koekalastusten perustulokset liitteessä 2. Puroja kalastettiin 35-80 m matkalta ja yleisimmin noin 40 m matkalta (liite 2). Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 2) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein. Lisäksi arvioitiin pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä 50-100 % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä 50-100 % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä 50-100 % Virtaama oli puroissa kalastushetkellä melko lähellä kesän alivirtaamatilannetta, joten kalastusolosuhteet olivat hyvät. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tulokset ovat vain yhden kalastuskerran tuloksia. Todellisuudessa kalatiheydet ovat jonkin verran esitettyä suurempia. Kalastushetkellä havaitut tammukat, joita ei saatu kiinni, on mainittu alueittain liitteessä 2. 2.2 Tulokset Kalastetut purot olivat pieniä tammukkapuroja, joiden leveys oli pääosin 1-2 m (liite 2). Keskimääräinen vesisyvyys oli yleensä 15-20 cm. Pintavirran nopeus oli pieni eli enimmäkseen 0,2-0,4 m/s. Kalastuskohteet olivat enimmäkseen kivikko-louhikkopohjaisia koskia. Osa kohteista oli pääasiassa sorapohjaisia. Useimmat kohteet olivat silmämääräisesti arvioiden hyvännäköisiä tammukkapuroja, joissa oli myös hyviä tammukan lisääntymis- ja pienpoikasalueita. Kalastuskohteiden kasvillisuus oli pääasiassa vesisammalia, joiden peittävyys oli enimmäkseen kohtalaisen alhainen eli yleensä 5-20 % (liite 2). Rihmamaisia viherleviä ei juuri esiintynyt. Noin puolella kohteista ei esiintynyt pohjasakkaa. Osalla alueista sammalessa oli ruskeaa sakkaa selvästi. Poikkeuksen muodosti Kettuspuron alaosa (kohde 1), joka oli kauttaaltaan pahoin liettynyt ja jossa oli runsaasti myös rihmamaisia viherleviä (liite 2). Piika- ja Tuppipurossa (kohteet 4 ja 9) esiintyi myös paikoin noin 10 cm paksuja liettymiä.
2 Koealueiden kalasto oli pääasiassa taimenta (tammukkaa), jota saatiin lähes kaikilta kohteilta (taulukko 1). Taimenen lisäksi saatiin yksittäisistä kohteista puronieriää, haukea, madetta ja mutua. Kettuspuron alaosa oli voimakkaasti liettynyt ja huonokuntoinen eikä sieltä saatu saalista ollenkaan. Tuppipuroon on joskus istutettu puronieriää ja sen tiheys oli koealalla suuri eli 73 yks./aari (taulukko 1). Saaliiksi saadut puronieriät olivat pääasiassa 1-vuotiaita yksilöitä, mutta saaliissa oli myös joku 2-vuotias yksilö (liite 2). Luontainen tammukkakanta oli Kettus- ja Tuppipuroa lukuun ottamatta kaikilla puroilla (taulukko 1). Tuppipurolla puronieriä lienee ainakin pääosin syrjäyttänyt tammukan. Kivipuron keskiosalla ja Piikapurolla taimentiheys oli melko hyvä eli 16-19 yks./aari (taulukko 1). Muilla puroilla tiheydet olivat pieniä-kohtalaisia eli 2-8 yks./aari. Kesänvanhoja taimenen poikasia ei saaliiksi saatu. Tämä johtui kuitenkin todennäköisesti varhaisesta kalastusajankohdasta. Heinäkuun alussa kesänvanhat poikaset ovat vielä hyvin pieniä. Pääosa taimenen poikasista oli 1-vuotiaita, joista suurin osa oli 7-9 cm pitkiä (liite 2, kuva 1). Saaliissa oli merkittävästi myös 2-vuotiaita noin 13-15 cm pitkiä yksilöitä sekä lisäksi muutama 3-vuotias noin 22 cm pitkä yksilö. Tulosten perusteella Lietejoen vesistöalueen useimmilla puroilla oli harvahko mutta kuitenkin elinvoimainen luontaisesti lisääntyvä tammukkakanta. Kivipuron keskiosalla ja Piikapurolla taimentiheys oli varsin hyvä. Taulukko 1 Sähkökoekalastusten laskennallisesti korjaamattomat tulokset (yks./aari) Lietejoen vesistöalueen puroissa v. 2011. Tulokset ovat yhden kalastuskerran tuloksia. Taimen Puronieriä Hauki Made Mutu 1. Kettuspuro alaosa - - - - - 2. Kivipuro alaosa 6,7 - - - n. 167 3. Kivipuro keskiosa 18,6 - - - - 4. Piikapuro 16,1 - - - - 5. Lumipuro alaosa 2,1 - - - - 6. Latvanpuro 7,6 - - - - 7. Säkkisenjoki 3,9-0,6 - - 8. Mustarinnanpuro 7,1 - - - - 9. Tuppipuro - 72,5 - - - 10. Sopasenpuro 2,2 - - 2,2-11. Louhenpuro 8,0 - - - -
3 Kuva 1 Erikokoisia (1- ja 3-vuotiaita) tammukoita Lietejokeen laskevissa puroissa. 3 TIIVISTELMÄ Kainuun vaelluskalahankkeeseen liittyen tehtiin sähkökoekalastuksia kesällä 2011 Hyrynsalmella Emäjokeen laskevan Lietejoen vesistöalueen puroissa. Tarkoitus oli selvittää, missä määrin pienvesissä esiintyy nykyisin luontaisia taimenkantoja. Kohteiksi valittiin puroja, joissa osakaskunnilta saatujen tietojen mukaan on aiemmin esiintynyt taimenta (tammukkaa). Luontainen tammukkakanta oli Kettus- ja Tuppipuroa lukuun ottamatta kaikilla puroilla. Tuppipurolla puronieriä lienee ainakin pääosin syrjäyttänyt tammukan. Kettuspuro oli voimakkaasti liettynyt ja huonokuntoinen puro, jossa ei ollut kaloja. Kivipuron keskiosalla ja Piikapurolla taimentiheys oli melko hyvä eli 16-19 yks./aari. Muilla puroilla tiheydet olivat pieniä-kohtalaisia eli 2-8 yks./aari. Tulosten perusteella Lietejoen vesistöalueen useimmilla puroilla oli harvahko mutta kuitenkin elinvoimainen luontaisesti lisääntyvä tammukkakanta.