Seuraavat 20 vuotta muuttavat maailmaa enemmän kun edelliset 200 - miten se näkyy maankäytössä? Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Österbotten 2040 - Pohjanmaa 2040 - Miltä sinun Pohjanmaasi näyttää vuonna 2040? 19.4.2016 Rantasipi Tropiclandia, Vaasa
Ensimmäinen näkökulma: uskalluksen politiikka https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/tuvj_1+2011.pdf 1. Meillä on jotakin pitkäaikaista osaamista, josta kannattaa pitää kiinni vaikka kilpailu kovenisikin. 2. Tarvitsemme myös jotakin uutta ja luovaa vanhan rinnalle ja sijaan. 3. Enemmän muuttuu se miten tehdään (kuin se mitä tehdään): kaikki tehdään tulevaisuudessa eri tavalla kuin ennen Kokeiluyhteiskunta, alueelliset pilotit, demonstraatiot ja referenssit (älykäs alueellinen erikoistuminen). Julkiset innovatiiviset hankinnat ja normitalkoot. https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/tuvj_1+2013.pdf https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/tuvj_6+2014.pdf Mahdollistava valtio kokeileva Suomi
Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Ihmiskunta on julkaissut tähän mennessä noin 50 miljoonaa tieteellistä artikkelia. Puolet niistä on julkaistu 20 viime vuotena. Jos trendi jatkuu, niin seuraavien 20 30 vuoden kuluessa julkaistaan yhtä paljon tiedettä, kuin tähän mennessä yhteensä. Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat täysin mahdottomia. Kun lista on valmis, niin kysy ovatko ne mahdottomia vielä 1000 vuoden päästä? Melkein kaikki nykyinen teknologia olisi ollut mahdottomien listassa tuhat vuotta sitten (Michio Kaku) Internet of Things: kaikki kommunikoi kaiken kanssa, jokaisella esineellä on IP-osoite: älyvaatteet keskustelevat talon, kodinkoneiden, auton ja pakkausten kanssa. Automatisaatio ja robotisaatio: robotit vaihtavat ihmisille sydämiä ja munuaisia, robottiautot, robotit tekevät pörssikaupat, jakavat lääkkeitä ja vastaavat terveyskeskuksissa puhelimeen. Big Data, My Data ja Watson: hybridi- ja jakamistalous: ihmiset osallistuvat ja jakavat toisilleen ohi kauppojen ja pankkien. Tekoäly. Lisätty todellisuus: mitä näkisimme ja tekisimme metsässä, jos Rovio kehittäisi luontomatkailua? If voisi myydä suojelusenkeleitä. Bioajan Sampovisio: voimme käyttää kaikkea orgaanista (ulosteita, bakteereita, levää risuja) ja tehdä siitä mitä tahansa (lääkkeitä, ruokaa, tavaraa) Elävät materiaalit: pölyä syövät matot, valaisevat kasvit, yhteyttävät seinät 3D: älyverkoissa kulkevat energia, tieto, rahat ja tavara: 3D tulostettu talo, astronautille sähkö postilla lähetetty jakoavain, silmä, jossa on valmiiksi netti ja hampurilaispihvi (11 euroa).
Toinen näkökulma: teknologinen imperatiivi On sanottu, että uusi teknologia (esimerkiksi automatisaatio ja robotit) vievät meiltä työn. 1700-luvun Iltasanomissa olisi lukenut, että HÖYRYKONEET VIEVÄT MEIDÄN KAIKKI TYÖPAIKAT! Kaikki uudet teknologiat (höyrykone, auto, juna jne.) ehkä vähensivätkin aluksi työpaikkoja, mutta loivat samalla uusia. Mitä nopeammin otamme uuden teknologian käyttöön, sitä paremmin ja nopeammin se työllistää. Esimerkiksi Valmet Automotive, eli Ugin autotehdas: Suomen robotisoituneimpia tehtaita, mutta siitä huolimatta myös yksi eniten uutta työvoimaa palkkaavista yrityksistä Varsinais-Suomessa
Olemme innovaatiokilpailussa, emme tuottavuuskilpailussa Innovaatiokilpailulla tarkoitamme kilpailua uusilla tuotteilla ja palveluilla, ja enemmänkin. Innovaatiokilpailussa luodaan uusia markkinoita tuottamalla aivan uuden tyypin palveluja ja tuotteita. (Hautamäki ja Oksanen 2012) Uuden kategorian tuotteet synnyttävät uuden markkinan, jolla ei ole vielä kilpailua. Puhutaan sinisen meren strategiasta, joka tähtää avarille sinisille vesille pois vilkkaasti liikennöidyiltä punaisilta meriltä (Kim & Mauborgne 2005). Viimeaikaisen innovaatiotarkastelun hallitseva paradigma pohjautuu Joseph Schumpeterin (1883 1950) ajatuksiin luovasta tuhosta. Luova tuho on evolutionäärisen kehityksen malli, jonka mukaan uuden omaksumisen edellytyksenä on aiempien kehitysvaiheiden (esim. teknologian) häviäminen. Schumpeterin mukaan talous on jatkuvassa muutoksessa ja uudistumisen tilassa, jossa etsitään jatkuvasti uusia tapoja yhdistellä panoksia ja jossa avautuu jatkuvasti uusia markkinoita (Schumpeter 1987). Schumpeterin mukaan markkinat eivät koskaan ole tyhjänä mahdollisuuksista ja innovaatiot ovat noiden mahdollisuuksien menestyksekästä hyödyntämistä.
Teollista kehitystä Keski-Suomessa https://agoracenter.jyu.fi/projects/swing/jarmo-seppala-x6-teollista-kehitysta-keski-suomessa-2013-swing-hankkeen-taustaselvitys
Innovaatioiden ekosysteemi Innovaatioiden ekosysteemi koostuu joukosta paikallisia toimijoita ja dynaamisista prosesseista, jotka yhdessä tuottavat ratkaisuja. Keskeisiä piirteitä ovat seuraavat (Hautamäki ja Oksanen): 1. Huipputason yliopistot ja tutkimuslaitokset tuottavat jatkuvasti uutta tietoa ja uusia teknologioita sekä kouluttavat asiantuntijoita ekosysteemin tarpeisiin. 2. Alueella on tuntuva rahoitus uusille yrityksille ja tutkimushankkeille. 3. Alueella on riittävä varanto osaavaa työvoimaa kaikkiin tärkeisiin tehtäviin. 4. Yrityskentässä on isoja vakiintuneita yrityksiä ja uusia innovatiivisia yrityksiä. 5. Alueen yritykset ovat erikoistuneet ja tekevät tiivistä yhteistyötä. 6. Alueella on paikallisten yritysten tarpeisiin erikoistuneita palveluyrityksiä. 7. Lähellä on riittävät markkinat uusille innovatiivisille tuotteille. 8. Alue on verkottunut globaalisti muiden innovaatiokeskittymien kanssa. 9. Alueen toimijat näkevät menestyksensä riippuvan koko alueen tulevaisuudesta ja ovat sitoutuneita alueen kehittämiseen. 10. Alueella vallitsee vahva yrittäjyyskulttuuri, johon liittyy rohkea riskinotto, epäonnistumisen hyväksyminen ja kiinnostus uusia ideoita kohtaan.
http://www.creativeclass.com/ Innovaatiokeskittymässä tulee olla (Hautamäki ja Oksanen 2012): Korkea elämisen laatu, johon vaikuttavat erityisesti kulttuuri, asuminen, julkinen tila ja palvelut; Hyvät edellytykset liiketoiminnalle, johon vaikuttavat mm. innovaatioiden ekosysteemi, julkiset palvelut ja liikenne. Florida on myös todistanut, että paikka on keskeinen taloutta ja yhteiskuntaa jäsentävä yksikkö (esim. Florida 2010). Paikan laatu, virikkeisyys, suvaitsevaisuus ja luovuus ratkaisevat hakeutuvatko luovat yksilöt sinne. Paikalla on fyysinen ja henkinen ulottuvuutensa. Kyse ei ole pikkujutusta ja yhdestä hankkeesta: Olemme kilpailussa, jota emme voi voittaa. Menestyminen edellyttää jatkuvaa itsemme ylittämistä, kaiken likoon pistämistä sekä pitkäjänteistä kehittämistä ja suuria taloudellisia panostuksia.
Lähde: http://www.theatlantic.com/past/docs/images/issues/200510/world-is-spiky.pdf
Lähde: http://www.theatlantic.com/past/docs/images/i ssues/200510/world-is-spiky.pdf
Lähde: http://www.theatlantic.com/past/docs/images/issues/200510/world-is-spiky.pdf
Lähde: http://www.theatlantic.com/past/docs/imag es/issues/200510/world-is-spiky.pdf
Brutal Force -strategia: vapaakauppa ja yritysvetoisuus: ajurina miljardöörien ahneus. Hyvinvointivaltio ja kansalaiset innovaattoriena. Varovainen demokratia julkisella rahalla Frugal engineering: Intiasta lähtöisin oleva toimintamalli, jolla tehdään yksinkertaisia, toimivia ja edullisia tuotteita ja ratkaisuja. (Tata Nano) Singaporen translational hub tekee korkeasta teknologiasta halvempia versioita ja keskittää voimavaroja Kiinan ja Intian valtaville markkinoille. Bottom of the pyramid, eli pyramidin pohja, tarkoittaa sitä osuutta maapallon väestöstä, joka elää alle 2,5 dollarin päiväansioilla (ks. Prahalad 2004). Tämä ihmisryhmä käsittää ainakin 2,5 miljardia ihmistä, ja BoP-markkinoiden arvo kasvaa. Middle of the pyramid -ryhmä niin ikään kasvaa koko ajan kehittyvien talouksien vaurastuessa. Käänteinen innovaatio (reverse innovation) tarkoittaa innovaatiota, joka on ensin suunnattu ja otettu käyttöön kehittyvissä maissa, joista se on sittemmin levinnyt kehittyneisiin maihin ja usein osoittautunut yllättäväksi menestykseksi. Usein kyse on edullisemmasta ja yksinkertaistetusta tuotteesta. Innovaatiostrategioita Oinas ja Malecki (2002) ovat luokitelleet paikalliset innovaatioympäristöt kolmeen luokkaan seuraavasti: Innovaattorit ovat kehityksen eturintamassa. (USA) Sopeutujat (adapters) omaksuvat eturintaman innovaatiot ja keskittyvät jatkokehittelyyn. (Japani) Seurailijat (adopters) matkivat muualla luotua osaamista ja teknologiaa ja keskittyvät tuottamiseen tai kokoamiseen. (Kiina)
Kolmas näkökulma: Triple Helix, Super Helix, X-klusterit ja innovaatio ekosysteemit. Triple Helixillä tarkoitetaan julkishallinnon, tutkimusyhteisön ja yritysten yhteistyötä (Etzkowitz H. 2008). Innovaatiojärjestelmän kehittäminen on yleensä Triple Helixin kehittämistä. Epälineaarisessa kehittämisessä vuorovaikutusta tapahtuu kuitenkin useampaan suuntaan: ylhäältä alas ja alhaalta ylös asiakkaat ja kansalaiset osallistaen, ihmisten välillä (ihmiseltä ihmiselle palveluina) sekä vertikaalisesti ja horisontaalisesti yli toimialarajojen kaikkiin suuntiin. Voimme puhua Super Helixistä, jossa vuorovaikutusta tapahtuu useampaan suuntaan Triple Helixin lisäksi myös yli toimialarajojen sekä osallistamalla asiakkaat ja asukkaat mukaan toimintaan. (Xklusterit) (Hietanen 2012) Miten kaavoitetaan hyvä pörinä ja hullunkuriset perheet?
Neljäs näkökulma: suutari pysyköön lestissään eli perusasiat kuntoon Varsinais-Suomen elinkeinostrategian asiakasraati piti PESTE Futures Lab -lähestymistapaa ja elinkeinostrategiaprosessin alustavia tuloksia jossakin määrin yllättävinä. Asiakasraadissa esitetty elinkeinostrategiaprosessin toimialakohtainen materiaali tarkasteli strategisia asioita sillä tasolla, joka normaalisti tapahtuu yritysten toimesta. Palautteen mukaan julkisen sektorin pitäisi jättää nämä asiat yrityksille ja keskittyä pikemminkin sellaisiin asioihin, jotka kuuluvat erityisesti julkiselle sektorille. Käytännössä tämä tarkoittaa yritysten toimintaympäristön kehittämistä esimerkiksi kaavoituksen, infrastruktuurin, logistiikan, lupien koulutusjärjestelmän yms. osalta. Koulutuksen osalta painotettiin erityisesti ammattikorkeakoulua, koska AMK:n päätösvalta on vielä omissa käsissä.
Viides näkökulma: kokeiluyhteiskunta rikkoo kaavoja http://www.biotalous.fi/agroekologinen-symbioosi-toimii-bioenergialla-ja-kierrattaaravinteet/ www.silmusalaatti.fi http://www.sybimar.fi/
Kuudes näkökulma: Miten onnellisuus kaavoitetaan? Loimaan esimerkki. Tampere I-kehä II-kehä II-kehä Huittinen Loimaa Vertikaaliset ja Forssa horisontaaliset yhteistyöverkostot I-kehä II-kehä III-kehä I-kehä Turku Helsinki
Agribusiness Hyvinvoinnin joki Lounapolis Karttalähde: Tielaitos
Tulevaisuuskeskustelu
Seitsemäs näkökulma: kumppanuus kansalaisyhteiskunnan kanssa Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto: Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjakkuus. Vaikka kaikki eivät voikaan olla hyviä esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, niin kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä. Lisäksi jokaisen ihmisen sisällä on kukka: jokin asia, jossa juuri hän on kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on saatava nämä kukat esiin. Varsinais-Suomen maakuntaohjelma on kumppanuusohjelma: Ihmiset kukkivat kello 16 jälkeen. Menevät töiden jälkeen laulamaan, maalaamaan, tanssimaan jne. Tuetaan siis kansalaisyhteiskunnan kukkimista eli järjestöjä. Se tuottaa iloa sekä harrastajille että myös yleisölle, on parasta ennalta ehkäisevää sotea ja synnyttää myös työpaikkoja ja yrittäjyyttä. Voidaanko yhdistykset osallistaa mukaan kaavan tekoon?
Näkökulmia rakentamisen tulevaisuuteen Korjausrakentaminen (kunnossapito, nykyaikaistaminen ja uusi käyttötarkoitus), ekotehokkuus ja asumisen palvelut Asuntojen yms. rakennusten ymmärtäminen palveluina Lähipalvelujen ja -tuotannon sekä etätyön korostuminen. Isännöitsijästä palvelukoordinaattori Elämäntapojen, harrastusten ja hyvinvoinnin korostuminen: alueiden suunnittelussa ja rakennuskohteissa on otettava huomioon ihmisten tarpeet ja elämäntavat esimerkiksi viihde, taide, urheilu, perhe, työ, vapaa-aika jne. Muunneltavuus, joustavuus ja yksilöllisyys Tilojen multikäyttö: asumisen, työn ja palvelujen sekoittuminen ja limittyminen Haasteena on myös erilaisten käyttäjäyhteisöjen kehittäminen (yhteisöllinen asuminen ja tilojen yhteiskäyttö) ja näiden yhteisöjen osallistaminen (open innovation platform, sosiaalinen media ja collaboration). Tähän tarvitaan uusia työkaluja ja toimintatapoja jotka voivat tulevaisuudessa olla myös vientituotteita. Infrastruktuurin reaaliaikainen seuranta: mm. vesi ja sähkö (ekologinen jalanjälki) on tehtävä näkyväksi. Äly- ja passiivitalot. Rakennusalan uudet liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat: ICT-alan, sosiaali- ja terveysalan, kaupan, elintarvikealan sekä turvallisuusalan, kulttuurin ja sisustuksen rajapinnassa on paljon käyttämättömiä yhteistyömahdollisuuksia. Julkisen sektorin innovaatiohaaste: joustavuus, helppous, suuremmat kokonaisuudet ja yhteistyö yksityissektorin kanssa, kaavoitus ja AsOy-laki
Rakennetun ympäristön roadmap 2050 Airaksinen, Hietanen, Manninen, Reijula ja Vainio (2011): Rakennetun ympäristön roadmap. Toimittanut Suvi Nenonen. Tekesin loppuraportti 5/2011. Teknologia ja sovellutukset Infrastruktuurin fysiologia (esimerkiksi terveys, kunto ja turvallisuus): Maslowin infrastruktuurin ylemmät osa-alueet Korjausrakentaminen: Kunnossapito, ekotehokkuus, käytön muutos ja nykyaikaistaminen (mukaan lukien ICT infra) 2011 Asumisen uudet palvelut ja ubinetti Teollinen rakentaminen, vienti Puurakentaminen (ekotehokas materiaali, nielut, bioenergia sivutuotteena) Lainsäädännön tutkimus ja kehittäminen Työvoima- osaamis- ja koulutustarvearviot Osallistaminen, open innovation platform Suuremmat kokonaisuudet (kaupunginosat, kuljetuskäytävät, ekokaupungit, teollinen ekologia) Yhteisöllisyys, omistamisen innovaatiot 2050 Tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen, visionäärinen verkosto- ja muutosjohtaminen Kokonaisoptimointi ja mallintaminen Palveluosaaminen, asiakaslähtöisyys ja rinnakkaistoimialojen törmäyttäminen Hallintokuntien yhteistyö, moniammatilliset tiimit, PPPP Osaamisen vienti Kansainvälisyys ja globaalipalvelut Osaaminen
Hyvinvointirakentamisen tulevaisuus Asunnot ovat palvelualustoja, joille voidaan profiloida tarvittavat palvelut. Talot hoitavat itseään (kosteus, home, ilmanlaatu, veden puhtaus jne.). Asuntoalueet muuttuvat kulttuuri- ja hyvinvointiplatformeiksi, jotka mahdollistavat asukkaiden itsensä tuottaman taiteen ja liikunnan. Korttelitaiteilijat ja -trainerit auttavat ja opastavat. Isännöitsijät toimivat palvelukoordinaattoreina (siivous, ruoka, kimppakyydit, sote, kulttuuri, remontit) ja organisoivat lähipalveluita. Oma-, avo-, koti- ja vertaishoito johtavat siihen, että potilas on kotona. Siksi myös seuraava sairaala hajasijoitetaan eli diagnostiikka sijoitetaan koteihin. Terveelä: minkälainen olisi kaupunki ilman sairaalaa? (turvallinen, terveellinen ja itsetekevä kaupunki) Vainaala: mitä tekisit, jos saisit tietää, että kuolet puolen vuoden kuluttua? (laatuajan ja onnellisuuden rakenteet) Tasapainola: terveys ei aina tee onnelliseksi. Entä jos sote-setelin saisi käyttää mihin vaan? Joku voisi pitää sairautensa ja mennä kaljalle tai terveyskeskuksen sijasta homeopatiaan tms.
Villi kortti: miten kaavoitetaan Internet? Kymmenestä nopeimmin kasvavasta liiketoimintainnovaatiosta kahdeksan on Suomessa kielletty: http://www.talouselama.fi/uutiset/karu-arvio-seuraava-uber-onsuomessa-kielletty-6242104 Huom: loppukeskustelussa nousi esille myös paikkatieto eli GIS. Voiko hyödyntää yleiskaavassa? Joissakin sovelluksissa ihmiset voivat merkitä itselleen tärkeitä paikkoja: ensitreffit, liikuntareitit, kauniit maisemat, vaaralliset risteykset jne. Voisiko alustatalous tuottaa lähipalvelut? https://jakamistalous.fi/ https://www.facebook.com/perkkiön-tila-155480834525982/?fref=ts
Ehdotus: 9 shokkia http://pure.iiasa.ac.at/10111/ Uusi teknologia Kumppanuus Pörinä Palvelut Alustatalous Kaavoitus Luvat Säädökset Julkiset palvelut Onnellisuus Infra Koulutus Kokeilut