KÄRSÄMÄEN KUNTA Kärsämäen kunta Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen 1
Sisällysluettelo 1. OHJE TOIMEENTULOTUEN SELVITYSTÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOA VARTEN 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely 3 2. TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN 4 2.1 Ansiotulot ja muut satunaiset tulot sekä yrittäjät 4 2.2 Varat 5 2.3 Työttömyysturva 5 2.4 Tuloina ei oteta huomioon 5 2.5 Lainat ja pikavipit 5 2.6 Muuta huomioitavaa 6 2.7 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan ja perintä 6 3. OPISKELIJAT, ASEVELVOLLISET JA ULKOMAALAISET 6 4. TOIMEENTULOTUESSA HYVÄKSYTTÄVÄT MENOT 7 4.1 Perustoimeentulotuki 7 4.1.1 Perusosa 8 4.1.2 Asuminen 9 4.1.3 Poste restante osoitteessa asuvat 9 4.1.4 Terveydenhuoltomenot 9 4.2 Täydentävä toimeentulotuki 10 4.2.1 Työmatkakustannukset 11 4.2.2 Päivähoitomenot 11 4.2.3 Hautausavustus 11 4.2.4 Vaatetus 11 4.2.5 Koti-irtaimisto 11 4.2.6 Takuuvuokra 11 4.2.7 Muuttokustannukset 12 4.2.8 Muut erityismenot 12 4.2.9 Lasten luonapito 12 4.2.10 Lasten harrastusmenot 12 4.2.11 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset 12 4.3 Ehkäisevä toimeentulotuki 13 LIITTEET Toimeentulotukihakemukseen tarvittavat liitteet Toimeentulotukihakemus 2
1. OHJE TOIMEENTULOTUEN SELVITYSTÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOA VARTEN Säännökset Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Asetus toimeentulotuesta 66/1998.L Hallintolaki 434/2003. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4. 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi (ToTuL 17 ; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 12 ). Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Puutteelliseen hakemukseen pyydetään asiakkaalta lisäselvityksiä. (Hallintolaki 22 ). Toimeentulotukihakijan tulee esittää kaikkien hakijan / perheen käytössä olevien pankkitilien tilitiedot vaaditulta ajalta (ToTuL 17 ). Tietojenantovelvollisuus koskee myös pelitilejä. Työttömän toimeentulotuen hakijan tulee aina olla TE-toimiston työnhakijana ja tilanne tarkistetaan ennen toimeentulotukipäätöksen tekemistä. STM:n asettamat määräajat: Vuoden 2008 alusta lähtien kunnan sosiaalitoimistosta toimeentulotukea hakevan henkilön on saatava tukea koskeva päätös seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tukipäätös on myös pantava toimeen viivytyksettä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan tai etuuskäsittelijän kanssa, viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun 3
asiakas on sitä pyytänyt. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :n mukaan pitkäaikaiselle toimeentulotuen asiakkaalle laaditaan suunnitelma, jota seurataan yhdessä asiakkaan kanssa niin kauan kuin hakijan itsenäinen suoriutuminen sitä edellyttää. Maahanmuuttajille tehdään aina suunnitelma yhdessä TE-keskuksen kanssa. 2. TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN (ToTuL 11.1 ) 2.1 Ansiotulot ja muut satunaiset tulot sekä yrittäjät Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot. Ensimmäistä palkkaa tai muuta tuloa odotettaessa huomioidaan todellinen käytettävissä oleva tulo tai sen puuttuminen. Laskettavalle kuukaudelle otetaan tuloina huomioon edellisen kuukauden 15. päivästä alkaen laskettavan kuukauden 14. päivään saakka. Mikäli yrittäjä saa tai hänellä on mahdollisuus saada yrityksestään vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua. Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti ttt:n viimesijaisuudesta johtuen, yleensä vain 3 kk:n ajan. Määräajan sisällä on tehtävä päätös yritystoiminnan jatkamisesta tai lopettamisesta. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa kehotuksesta huolimatta ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota ja on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan. Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa, perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle, osa-aikaeläkkeelle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, oikeutta toimeentulotukeen ei pääsääntöisesti muodostu. Tarvittaessa voidaan alentaa perusosaa enintään 40 % yksilöllisen harkinnan perusteella (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 10 ). Täysi-ikäiselle, ammatillista koulutusta vailla olevalle alle 25-vuotiaalle myönnettävää toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa silloin, kun hän on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän tällä perusteella ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. (ToTuL 10 ) Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 3 mom.) Veronpalautukset huomioidaan tulona 50 euron ylittävältä osalta/henkilö. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta. Jäännösveroa ei huomioida muulloin menoksi. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista. Jos toimeentulotukilaskelma osoittaa tuloylijäämää, siirretään tuloylijäämä 50 euron ylittävältä osalta seuraaviin toimeentulotukilaskelmiin enintään kahdelle kuukaudelle. Mikäli hakija on saanut huomattavan (yli 2.000 euroa) kertaluontoisen tulon viimeisen 6 kk:n aikana, voidaan tuloylijäämää siirtää pitempään kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Esim. henkilö on saanut joulukuussa 2000 euroa ja hakee toimeentulotukea maaliskuulle: 2000 jaetaan neljällä = 500, joka lasketaan tuloksi maaliskuulle. 4
Toimeentulotuen hakijan tulee hakemuksen yhteydessä esittää viimeisimmät 2 kk tiliotteen, mikäli hän asioi epäsäännöllisesti. Säännöllisesti asioivat esittävät tiliotteen kuukausittain. 2.2 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuin irtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa (n. 500 e) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Päätös tehdään ryhmäesityksen jälkeen. Jälkihuoltonuoren itsenäistymisvaroja ei oteta tulona huomioon. Jälkihuoltonuorelle myönnetty toimeentulotuki peritään täydellisenä takaisin huostaanottokunnasta. 2.3 Työttömyysturva Työttömyyspäiväraha/työmarkkinatuki lasketaan pitkäaikaistyöttömillä todellisen 20 päivän maksatuksen mukaisena, kunnes työmarkkinatuki maksetaan kaksi kertaa samassa kuussa, huolimatta siitä, onko asiakkuus säännöllistä. Sinä kuukautena kun asiakas saa samassa kuussa kaksi täyttä (20 pv) työmarkkinatukierää, tuki otetaan huomioon keskimääräisten korvauspäivien mukaan, eli päivää kohti myönnetty päiväraha kerrotaan 21,5, jolloin saadaan määriteltyä kuukausitulo. Pitkäaikaistyöttömäksi katsotaan henkilö, joka viimeisen kahden vuoden aikana on ollut 12 kuukautta työttömänä. Aktivointitoimet ja sairasloma eivät katkaise pitkäaikaistyöttömyyttä. Aktivointitoimenpiteessä (mm. kuntouttavassa työtoiminnassa, työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa) minimiajanjakson mukana olevalta kerrointa ei käytetä. Aktivointitoimenpiteen päättymisen jälkeen kerroin otetaan käyttöön sinä kuukautena, jolloin asiakas saa samassa kuussa kaksi täyttä (20 pv) työmarkkinatukierää. Jos asiakas keskeyttää aktivoinnin omasta syystään, kerroin palautetaan seuraavan laskelman yhteydessä. 2.4 Tuloina ei oteta huomioon 1. vähintään 20 % prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta eikä vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista etuutta (11.5.2007/583) ts. vammaistukea eikä eläkettä saavan hoitotukea: 2. työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta sekä kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta; 3. perheeseen kuuluvan alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osuutensa toimeentulotuesta; 5. kuntouttavan työtoiminnan toimintarahaa ja ylläpitokorvausta; 6. sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta. 2.5 Lainat ja pikavipit Pankista nostettua pankki- tai luottokorttiluottoa ei oteta toimeentulotukea myönnettäessä tulona huomioon, mikäli pankki- tai luottokorttiluotto on käytetty siihen tarkoitukseen, mitä varten se on nostettu. Pikavippifirmasta otettu pikavippi ei ole verrattavissa pankista nostettuun pankki- tai luottokorttiluottoon eikä korkein hallinto-oikeus mainitse pikavippifirmasta otettua pikavippiä ratkaisuissaan KHO 2011:6 ja KHO 2010:71. Asiakaskohtaisesti harkiten pikavippifirmasta otetut pikavipit voidaan ottaa tulona huomioon. Tavoitteena on ehkäistä asiakkaan velkaantumista. 5
Pikavippiä ei oteta tulona huomioon, jos sillä todisteellisesti on maksettu jokin toimeentulotuessa hyväksyttävä meno, kuten vuokra, terveydenhuoltomeno tms., tai jos on näytetty toteen, että vikavippi on maksettu takaisin. 2.6 Muuta huomioitavaa - Huomioidaan tilillepanot 50 euroa ylittävältä osalta tuloksi. - Perusosaan kuuluvat jäsenyydet erilaisiin yhdistyksiin ja liittoihin (ei ammattiliitto). - Kopiokustannukset, postimaksut yms. sisältyvät perusosaan. - Yksityiseltä tehdyt ostot hyväksytään virallista tilisiirtokuittia vastaan, mikäli lasku täyttää lain tietosisältövaatimukset. Käsin tehtyjä kuitteja ei hyväksytä. - Elatustuki on ensisijainen tulo, joka voidaan ottaa huomioon, jos elatustuen maksaminen viivästyy asiakkaan omasta syystä. - Vangin työraha (ansio) huomioidaan kokonaan, kirjerahat 50 e ylittävältä osalta. 2.7 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan ja perintä Mikäli toimeentulotukea myönnetään tulevaa etuutta vastaan, voidaan etuudesta tehdä takaisinperintä. Takaisinperintäpäätös tulee tehdä toimeentulotukipäätöstä tehtäessä. Takaisinperintä voidaan tehdä siltä ajalta, mille toimeentulotukea on myönnetty ja myönnetyn toimeentulotuen suuruisena. Takaisinperintä voidaan tehdä myönnetystä perus- ja / tai täydentävän toimeentulotuen osalta. Takaisinperintää tehtäessä tulee kuitenkin huomioida se, ettei takaisinperintä saa vaarantaa toimeentuloa. 3. OPISKELIJAT, ASEVELVOLLISET JA ULKOMAALAISET Opiskelijat Opintotukietuudet ovat ensisijaisia. Opintotuki koostuu opintorahasta, opintolainasta ja asumislisästä. Opiskelijat ovat kuitenkin oikeutettuja toimeentulotukeen samoin perustein kuin muutkin hakijat, mutta toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole jostakin syystä sitä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla. Jos opiskelija ei voi saada lainaa maksuhäiriöiden vuoksi, ei lainaa voida laskea tuloksi. Mikäli opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia (toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa, mikäli hän on alaikäinen. Jälkihuollossa olevilta alle 21-vuotiailta opiskelijoilta ei vaadita opintolainaa ensimmäisen tutkinnon suorittamiseen. 18 vuotta täyttäneen opiskelijan (ammattikoululaisen, lukiolaisen, ammattikorkeakoulussa / yliopistossa opiskelevan) opintolainan valtiontakaus on 1.8.2014 alkaen 400 euroa/kk. Mikäli opiskelijalla ei ole oikeutta opintolainaan esimerkiksi luottohäiriömerkinnän vuoksi, opintolainaa ei voida huomioida tulona. Opiskelijan tulee esittää pankilta tosite opintolainan myöntämättä jättämisestä sekä selvitys maksuhäiriön syystä ja suuruudesta. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Laki lapsen huollosta ja elatuksesta (ElatusL 3.2 ) mukaan vanhemmat vastaavat myös lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi 21 ikävuoteen saakka. Tarvittaessa 18 vuotta täyttänyttä opiskelijaa kehotetaan tekemään elatussopimus koulutuskustannuksista vanhempiensa / elatusvelvollisten kanssa. Jos vanhemmat eivät suostu elatussopimuksen tekoon, 18-vuotias opiskelija voi hakea elatusta käräjäoikeuden kautta. 6
Jos kotona asuva alaikäinen lukiolainen tai ammattikoululainen muuttaa asumaan itsenäisesti, on ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitettävä syyt poismuutolle ja se, olisiko nuorella tosiasiallinen mahdollisuus asua kotona vanhempiensa huollettavana. Jos näin on, voidaan toimeentulotukihakemus hylätä sillä perusteella, että hakijalla on ToTuL 2 :n mukainen muu tapa saada elantonsa. Itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee ensisijaisesti huoltaja, joka toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset. Lapsen elatuksesta annetun lain mukainen vanhempien elatusvastuu tulee aina selvittää. Jälkihuollossa olevan nuoren kohdalla toimeentulotukilaskelmassa hyväksytään normaali elämän menot, ei esim. ajokorttia, tietokonetta, televisiota, jotka sisältyvät itsenäistymisvaroilla hankittaviksi. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, että hän ei ole nostanut valtion takaamaa opintolainaa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille enintään kaksi kuukautta. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija v e l v o i t t a a vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada. Jatko-opintoja tai toisen ammatin hankkimista ei tueta toimeentulotuella. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea, ei pääsääntöisesti tueta. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. Opintolainan korot eivät ole toimeentulotuella katettavia menoja. Asiakas ohjataan ensisijaisesti hakemaan Kelan korkoavustusta. Asevelvolliset Asevelvollisten toimeentulo määräytyy asevelvollisuuslain (1438/2007) ja siviilipalveluslain (1446/2007)) nojalla. Sotilasavustuslain pohjalta Kela voi korvata asumiskustannuksia palvelusajalta ja maksaa opintolainojen korot. Asevelvollisen ja siviilipalvelusta suorittavan ensisijaiset toimeentulojärjestelmät kattavat laajasti henkilön ja hänen perheensä toimeentulon palvelusaikana. Toimeentulotuen hakijalla voi olla kuitenkin sellaisia erityisiä tarpeita tai muita syitä, jotka edellyttävät esim. täydentävän toimeentulotuen myöntämistä. Tarvittaessa kunnalla on mahdollisuus lisäksi myöntää toimeentulotukilain 13 :n mukaisesti ehkäisevää toimeentulotukea päättämiensä perusteiden mukaan. Ulkomaalaiset Ulkomaalaisten kohdalla selvitetään, onko tarvetta tehdä maahanmuuttajan alkukartoitus, jonka lisäksi tehdään mahdollinen kotoutumissuunnitelma. Ulkomaalaisen tulee aina esittää passi tai muu henkilökortti, myös viisumi vaaditaan. Tarvittaessa ulkomaalaisista kysytään lisätietoja poliisiviranomaiselta. Lisätietoja: www.finlex.fi. 4. TOIMEENTULOTUESSA HYVÄKSYTTÄVÄT MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. 4.1 Perustoimeentulotuki (ToTuL 7a ja b ) Toimeentulotuen rakenne on määritelty uudelleen 1.1.2006 alkaen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. 7
Perustoimeentulotuki on irrotettu sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmästä, ja kunta ja valtio osallistuvat perustoimeentulotuen rahoitukseen yhtä suurin osuuksin. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta valtio osallistuu kustannuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän kautta. Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista, perusosan (Valtioneuvoston vuosittain määrittelemä, sis. jokapäiväisestä elämästä aiheutuvat kiinteät menot) lisäksi mm. ensisijaisesti kaikki julkisen terveydenhuollon menot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot. 4.1.1 Perusosa Toimeentulotuen perusosat määräytyvät STM:n vahvistamien ohjeiden mukaisesti (ToTuL 7a ). TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2016 LÄHTIEN Kansaneläkeindeksi 1637, perusosan suuruus yksin asuvalla henkilöllä on 447,24 euroa vuoden 2011 kansaneläkeindeksin tasossa (pisteluku 1508). Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 485,50 16,18 Yksinhuoltaja 534,05 17,80 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot kumpikin 412,68 13,76 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 354,42 11,81 10-17-vuotias lapsi 10-17-vuotias 1. lapsi 339,85 11,33 10-17-vuotias 2. lapsi 315,58 10,52 10-17-vuotias 3. lapsi jne 291,30 9,71 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 305,87 10,20 Alle 10-vuotias 2. lapsi 281,59 9,39 Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 257,32 8,58 Alennettujen toimeentulotuen perusosien vähimmäismäärät 1.1.2016 lukien Perusosan alentamista koskee toimeentulotukilain 10 (ks. liite 2) Kansaneläkeindeksi 1637 Tuen saaja Euroa / kk Euroa / pv 1) Yksin asuva 2) - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % Yksinhuoltaja - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % 388,40 291,30 427,24 320,43 330,14 247,61 283,54 212,65 12,95 9,71 14,24 10,68 11,00 8,25 9,45 7,09 8
1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elää toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 ) ToTuL 10 :n mukaan perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 % sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve johtuu lainkohdassa tarkemmin eritellyistä - työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymisestä - kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisen kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin osallistumisesta kieltäytymisestä - kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen aktivointisuunnitelman laatimiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta kieltäytymisestä, - kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitetun henkilön kieltäytymisestä kuntouttavasta työtoiminnasta tai työtoiminnan keskeyttämisestä - toistuvan tai jatkuvan samantyyppisen menettelyn nojalla perusosaa voidaan alentaa enemmänkin, kuitenkin enintään 40 %. 4.1.2 Asuminen Asumismenoina huomioidaan vuokra, yhtiövastike, lämmityskustannukset, vesimaksut, nykyisen asunnon lainan korot, tarpeelliseen remonttiin otetun lainan korot, tontin vuokra, palovakuutus, kiinteistövero sekä puhtaanapitokustannukset (sauna, pyykkitupa, nuohous, auraus, jätehuolto), sähkö ja kotivakuutus. Kärsämäellä hyväksyttävät vuokran enimmäismäärät/kk ovat seuraavat: Yksin asuva 380 e Kaksi henkeä tai vanhemmat ja yksi lapsi 470 e Nelihenkinen perhe 570 e Viisihenkinen perhe tai isompi 700 e Vesimaksu huomioidaan erikseen. Autopaikan maksua ei oteta huomioon. Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Kohtuullisina sähkökuluina voidaan ottaa huomioon enintään talvikuukausina (marraskuusta maaliskuuhun) 300 e/kk ja huhtikuusta lokakuuhun enintään 150 e/kk. Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tarkistetaan tarvittaessa vesi- ja energialaitokselta. Myös Kelan asumistukipäätöksistä voidaan tarkistaa vesi- ja lämmityskustannusten kohtuullisuus. 4.1.3 Poste restante osoitteessa asuvat Poste restante -osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste restantessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Asiakkaalla on velvollisuus antaa asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 12 ). Perusosa määritellään yhteisasujan mukaan, mikäli hakija ei pysty luotettavasti osoittamaan asuvansa/oleskelevansa tosiasiallisesti yksin. 4.1.4 Terveydenhuoltomenot Terveydenhuoltomenoista tulee esittää tositteet. Lääkekustannuksista on esitettävä ehdottomasti sekä resepti että kuitti. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Maksusitoumusta 9
annettaessa menoksi huomioidaan halvin vaihtoehto. Mikäli asiakas haluaa kalliimman tuotteen, hän maksaa itse erotuksen. Hakija maksaa pääsääntöisesti lääkkeet etukäteen itse ja toimittaa reseptit ja maksukuitit hakemuksen liitteenä. Maksusitoumus lääkkeisin voidaan myöntää vain kiireellisissä ja akuuteissa tilanteissa. Luontaishoidon kustannuksia ei oteta huomioon, paitsi julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämät luontaistuotteet esim. vitamiinihoidot, kalkki. (Oulun hallinto-oikeus 17.12.2003/03/0563/2) Jos hakija saa tulona Kelan maksamaa hoito- tai vammaistukea, sosiaali- tai terveydenhuoltomenoja hyväksytään tuen ylittävältä osalta. Silmälasien hankinta tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva, esim. muuttuneiden vahvuuksien vuoksi hankintaväli vähintään 4 vuotta, ellei silmälääkäri tai optikko määrää lausunnossaan silmälaseja uusittaviksi useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Silmälasihankinnoissa kehysten osalta toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan enintään 80 euroa. Linsseissä huomioidaan peruslinssit kovalla pinnalla. Silmälasien värjäyksiä tms. hyväksytään vain, jos sille on lääketieteellinen peruste. Lasien hankintaa varten asiakkaan on hankittava pyydettäessä kustannusarvio useammasta optikkoliikkeestä. Lasien hankintaa avustetaan maksusitoumuksella. Mikäli kyseessä ei ole säännöllinen toimeentulotukiasiakkuus, ohjataan asiakas ensisijaisesti selvittämään mahdollisuutensa maksaa silmälasit erissä. Terveydenhuoltomenoina hyväksytään asiakasmaksuina terveyskeskus-, poliklinikka- ja sairaalamaksut. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja vangeilla perusosana huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara 107 euroa/kk. Palveluasunnossa asuvien asiakkaiden perusosasta menona huomioidaan 155 euroa. Tilanteissa, joissa asiakas on koko kuukauden sairaalassa ja hoito jatkuu, perusosasta menona huomioidaan 51 %. Ensisijaisesti on haettava alennusta asiakasmaksuista. Hammashoito ja proteesit huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon taksojen mukaisesti. Proteesien hankintaan tulee esittää useampi kustannusarvio. Lääkärin määräämä fysikaalinen hoito huomioidaan menona julkisen terveydenhuollon taksojen mukaisesti. Mikäli asiakas ei pääse hoitoon julkiselle puolelle, tällöin otetaan huomioon todellinen omavastuu Kela-korvauksen jälkeen. Terveydenhuoltomenona otetaan huomioon Kelan vuotuista matkakustannusten omavastuuosuutta kartuttavat sairauden, raskauden ja kuntoutuksen vuoksi tehdyt matkakustannukset. Vuotuista omavastuuta kartuttavat myös yhdensuuntaisen matkan omavastuun (25,00 e) alle jäävät matkakustannukset. Tällöin hakijalla on oltava Kelalle tosite tehdystä matkasta (taksikuitti/ matkalippu/todistus käynnistä). Kelan matkakustannusten omavastuu on 300 euroa/ kalenterivuosi 2016. Vuotuisen omavastuun täytyttyä Kela korvaa matkakustannukset kokonaisuudessaan ko. kalenterivuoden loppuun. Rikoksen seurauksena aiheutuneet terveydenhuoltomenot käsitellään toimeentulotukiryhmässä. Rikoksen uhri on velvollinen nostamaan syytteen rikoksentekijää vastaan saadakseen korvauksen. Toimeentulotukeen nähden on ensisijaista alentaa tai poistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. 4.2 Täydentävä toimeentulotuki (ToTuL 7c ) Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: lasten päivähoito, kotihoitomaksu, muut asumisesta aiheutuvat menot, erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. 10
Erityismenoihin kuuluvina asumismenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon sellaiset asumismenot, joita ei sisälly asumistukilain 6 :ssä mainittuihin asumismenoihin. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi takuuvuokra ja muut muutosta aiheutuvat kustannukset. 4.2.1 Työmatkakustannukset Työmatkakulujen osalta hakijaa ohjataan hakemaan verottajalta muutos verokorttiin. Huomioidaan hakijan ilmoituksesta. Kustannukset otetaan huomioon yleisen taksan mukaan. Oman auton käytöstä (perustelluista syistä) huomioidaan 0,20 /km. Omavastuuosuus työmatkoissa on 750 e vuodessa. Hyväksytään työmatkakuluna viiden kilometrin ylittävältä työmatkalta 70 e/kk, enintään 750 e vuodessa. Jos työmatka haetaan korvattavaksi muulla tavoin, hakemus käsitellään ryhmässä. 4.2.2 Päivähoitomenot Päivähoitomenot otetaan huomioon todellisen mukaisina kuukausittain. Jatkuvasti toimeentulotukeen oikeutetun perheen päivähoitomaksua esitetään alennettavaksi tai maksuttomaksi. 4.2.3 Hautausavustus Toimeentulotukea laskettaessa otetaan huomioon hautaukseen liittyvät kohtuulliset menot. Maksusitoumukseen merkitään: arkku, vaatetus, arkkuun huolto, kansikoriste ja vainajan kuljetus. Päätös hautauskulujen korvaamisesta tehdään perunkirjoituksen jälkeen, mikäli asia päätetään ennen perunkirjoitusta, siitä tehdään perintäpäätös. Hautausavustus on enintään 700 euroa. Viisumivelvollisen maan kansalaiselta edellytetään jo viisumin saannin ehtona, että hänellä on matkustajavakuutus, joka korvaa terveydenhoitomenot ja kotiuttamisen ilman omavastuuosuutta. 4.2.4 Vaatetus Paikkakunnalla vähintään kaksi vuotta henkikirjoilla olleelle tai oleskelevalle 17 vuotta täyttäneelle romaninaiselle vaatetukseen voidaan myöntää toimeentulotukea 450 euroa korkeintaan joka toinen vuosi. Vaatetuksen hankintaan myönnetään vain maksusitoumus. Romaninaisen hameen korjaus sisältyy perusosaan. 4.2.5 Koti-irtaimisto Yksittäiset kodinhankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää seuraavasti (kustannukset enintään): - pyykinpesukone 250 euroa, vain harkinnalla ja lapsiperheille, joilla muutoinkin on toimeentulotukioikeus - sänky ja patja yksinäiselle 100 euroa ja pariskunnille 150 euroa - ruokaryhmä 70 euroa - lastenvaunut tai istumarattaat 150 euroa, auton turvaistuin enintään 50 e. - lapsen sänky ja patja 100 euroa. Kaikki muut kodin hankinnat, kuten esim. pölynimuri, sisältyvät perusosaan. Kalusteet hankitaan ensisijaisesti käytettynä esimerkiksi kirpputoreilta. 4.2.6 Takuuvuokra Kärsämäen kunnan ulkopuolelle muutettaessa takuuvuokrasitoumus myönnetään pääsääntöisesti enintään vuoden määräajaksi. Hakijan tulee tänä aikana järjestää vakuus itse tai hakea sitoumusta takuuvuokraan asuinkunnan sosiaalitoimistosta. Mikäli asiakas on toiminnallaan aiheuttanut sen, 11
että takuuvuokrasitoumus lankeaa sosiaalitoimiston maksettavaksi, uutta takuuvuokrasitoumusta ei pääsääntöisesti toistamiseen myönnetä. Itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten takuuvuokrahakemusten yhteydessä selvitetään aina nuorten perhetilanne ja muuton välttämättömyys. Takuuvuokrasitoumusta ei myönnetä automaattisesti nuoren varattomuuden tai itsenäistymishalun perusteella. Asiakkaan muuttaessa Kärsämäelle toisesta kunnasta, takuuvuokra myönnetään muuttokunnasta. 4.2.7 Muuttokustannukset Muuttokustannuksiin haetaan toimeentulotukea ennen muuttoa. Harkittaessa muuton kustannuksia toimeentulotukena otetaan huomioon muuton tarkoituksenmukaisuus (opiskelu, työpaikan saanti). Kunnan sisällä tapahtuviin muuttoihin ei myönnetä tukea ilman erityistä syytä. Paikkakuntaa vaihdettaessa toimeentulotukihakemuksen käsittelee lähtöpaikkakunta. Muuttokustannuksista tulee esittää kustannusarvio vähintään kahdelta muuttofirmalta. Mikäli toimeentulotuki oikeus syntyy, annetaan vuokrausta varten maksusitoumus muuttofirmalle. 4.2.8 Muut erityismenot Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuviin menoihin, esimerkiksi vuokrarästeihin ja sähkölaskurästeihin, jos rästivelan kertymisaikana on ollut tulovajausta. Jos velan kertymisaikana on ollut tuloylijäämää, voidaan rästivelka maksaa vain erityisestä syystä, joita ovat esim. häätöuhka, asunnottomaksi joutuminen tai perheen hajoaminen. Ensisijaisesti asiakas sopii velkojen maksusta velkojalleen. Asiakkaan edellytetään osallistuvan velkojen maksamiseen. Täydentävänä toimeentulotukena huomioidaan hyväksyttävät asiointimatkat paikkakuntien välillä julkisen kulkuneuvon mukaan, kuten TE-toimistossa käynnit. Asiakkaan tulee esittää kyseisestä matkasta kuitti ja TE-toimiston asiointikortti. Oman auton käytöstä maksetaan 0,20 e/km. 4.2.9 Lasten luonapito Toimeentulotukeen oikeutetulla luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa 49 % lapsen päivänormista, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Tapaamisen matkakorvauksena hyväksytään enintään 0,20 e/ km. Menot huomioidaan jälkikäteen toteutuneen voimassaolevan tapaamissopimuksen mukaisesti, mutta jos voimassaolevaa tapaamissopimusta ei ole, tällöin hyväksytään korkeintaan 4 vrk/kk. Tuen myöntää se kunta, missä tapaamiseen oikeutettu vanhempi vakinaisesti asuu. Jälkikäteen luonapitomenot huomioidaan menoksi vain hakukuukaudelta ja sitä edeltävältä kuukaudelta. Huostassa olevan lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat kustannukset maksaa se kunta, jossa tapaamiseen oikeutettu vanhempi vakinaisesti asuu. 4.2.10 Lasten harrastusmenot Jos perhe hakee kuukausittain toimeentulotukea, hyväksytään kalenterivuodessa lasta kohden 100 /vuodessa/lapsi. Tukea harrastusmenoihin myönnetään vain lähihuoltajalle. 4.2.11 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Muihin opiskelusta aiheutuviin menoihin esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin, työvaatteisiin jne. voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Täydentävän toimeentulotuen myöntämistä yllämainittuihin menoihin harkitaan kuitenkin tapauskohtaisesti. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaisesti vanhemmat ovat elatusvelvollisia lapsensa opiskelusta aiheutuvista kustannuksista 21 ikävuoteen saakka, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Mm. vanhempien tulot ja varallisuus selvitetään. Myös lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvat kustannukset sekä lapsen mahdollisuus itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista koulutuksen päätyttyä otetaan huomioon. 12
4.3 Ehkäisevä toimeentulotuki (ToTuL 13 ) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Näitä lauseita muokattiin paremmiksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää akuuteissa kriiseissä; esimerkiksi perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen, tulipalo, rikoksen uhriksi joutuminen. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, vaikka asiakas ei ole oikeutettu saamaan varsinaista toimeentulotukea. 13
Kärsämäen kunta Sosiaalitoimi ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN TULEE LIITTÄÄ: pankkitiliotteet perheen kaikista tileistä kahdelta edelliseltä kuukaudelta, lisäksi tiliotteet mahdollisesti muista tileistä esim. pelitileistä. palkkalaskelmat kahdelta edelliseltä kuukaudelta voimassa olevat päätökset asumistuesta, eläkkeistä, opintotuesta, päivärahoista ym. mahdollisista etuuksista viimeksi tullut esitäytetty veroilmoitus kokonaisuudessaan, kaikki 4 sivua. velkajärjestelyn maksuohjelma vuokrasopimus tosite työnhaun voimassaolosta paikkakunnalle muuttaneen uuden asiakkaan tulee esittää viimeisin toimeentulotukipäätös laskelmineen edelliseltä asuinpaikkakunnalta tositteet asumis- ja terveydenhuoltomenoista asuntolainan koroista pankin todistus (todistuksesta tulee ilmetä asuntolainan pääoma, lyhennys ja erääntyvä korko) TARVITTAVAT TOSITTEET TULOISTA JA MENOISTA, JOTKA OTETAAN HUOMIOON TOIMEENTULOTUKEA LASKETTAESSA: TULOT JA VARALLISUUS HYVÄKSYTTÄVÄT MENOT + ANSIOTULOT - PERUSOSA: 49% ravintomenoja, + TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA 51% muita henkilökohtaisia menoja + KOULUTUSTUKI - VUOKRA TAI YHTIÖVASTIKE + KANSANELÄKE - LÄMPÖ + TYÖELÄKE - SÄHKÖ + PERHE-ELÄKE - VESI + KUNTOUTUSTUKI - SAUNA + SV- PÄIVÄRAHA - KOTI- JA PALOVAKUUTUS + ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINRAHA - ASUNTOLAINAN KOROT + LAPSILISÄ - KIINTEISTÖVERO + LASTEN KOTIHOIDONTUKI - JÄTEHUOLTO + ELATUSAPU/-TUKI - NUOHOUS + ASUMISTUKI - MUUT ASUMISMENOT mm. auraus + OPINTORAHA + ASUMISLISÄ + - TERVEYDENHUOLTO OPINTOLAINA - TONTIN VUOKRA + TULOT VARALLISUUDESTA, - KORKOTULOT, VUOKRATULOT - OSINKOTULOT, MUUT + TALLETUKSET + MUU VARALLISUUS 14
KÄRSÄMÄEN KUNTA Sosiaalitoimi PERHESUHTEET JA HENKILÖTIEDOT Hakijan sukunimi ja etunimet (henkilötunnus) TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut Ajalle (kk) Puolison / avopuolison sukunimi ja etunimet (henkilötunnus) Postiosoite ja puhelinnumerot Pankkitilit Mille tilille mahdollinen toimeentulotuki maksetaan? Kotona asuvat lapset; nimi ja henkilötunnus Mihin tarkoitukseen toimeentulotukea haetaan TULOT JA MENOT TULOT Kelan työttömyysturva HAKIJA euroa / kk Maksupäivä PUOLISO euroa / kk Maksupäivä Ansiosidonnainen työttömyysturva Palkka Asumistuki + vuositarkistuspvm Lapsilisä Elatusapu/-tuki Lasten kotihoidon tuki Opintoraha ja asumislisä Opintoraha ja asumislisä Opintolaina Sairauspäiväraha Kansaneläke Työeläke Muu eläke Kuntoutustuki Äitiys-, isyys-, vanhempainraha Korkotulot, vuokratulot, säästöt yms. Muut tulot, mitkä? TULOT YHTEENSÄ KÄÄNNÄ 15
MENOT Euroa / kk Eräpäivä Perusosa Vuokra/yhtiövastike Lämmitys (öljy, puu) Sähkömaksu/lämmitys Sähkömaksu/talous Vesimaksu Saunamaksu Asuntolainojen korot Kotivakuutus Palovakuutus Kiinteistövero Jätehuolto Nuohous Muut asumismenot Terveydenhuoltomenot Työmatkat Maksetut päivähoitomaksut Maksetut elatusapumaksut Muut menot, mitkä? MENOT YHTEENSÄ TULOJEN JA MENOJEN EROTUS Lisätietoja: Vakuutan, että edellä antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun hakemuksen vireillä ollessa ilmoittamaan tiedoissa tapahtuneet muutokset. Samalla suostun antamieni tietojen tarkistamiseen. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 12 ) Päiväys: Allekirjoitus: 16