KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten tuottaman jäteveden arvioidaan sisältävän 74 tonnia typpeä ja 18 tonnia fosforia, jotka rehevöittävät merta. Suurin osa tästä jätevedestä tyhjennetään edelleen Itämereen. Liiallisten ravinteiden lisäksi jätevesi sisältää bakteereita, viruksia ja muita patogeenejä sekä raskasmetalleja. WWF arvioi, että yli puolet Itämerellä liikkuvista risteilyaluksista laskee yhä jätevetensä suoraan mereen. Suuria eurooppalaisia risteilyalan yrityksiä edustava ECC lupasi toukokuussa 2009 jätevesien laskemisesta luovuttavan, kun "tietyt edellytykset täyttyvät satamissa". Tukholmassa ja Helsingissä jätevesiä otetaan tätä nykyä vastaan ilman erityistä maksua. Helsingin Sataman tilastojen mukaan tänä kesänä Helsingissä vierailleista aluksista kuitenkin vain 66 % pumppasi viemäriverkkoon jätevettä. WWF:n mukaan luku viittaa siihen, että loput laivat laskevat vetensä mereen ja että risteilyala ei näin ollen pidä lupauksiaan. Tukholmassa vieraili vuoden alusta viime viikkoon asti yhteensä 240 laivaa, joista vain 115 käytti sataman palveluja ja osa näistäkin purki satamaan vain vähäisen määrän jätevettä. Risteilyalan vaatimia palveluita ei edelleen ole Pietarissa, Tallinnassa, Riikassa, Klapeidassa, Gdanskissa, Rostockissa tai Kööpenhaminassa. Risteilyteollisuus on nopeasti kasvava ala. Viimeisten kymmenen vuoden aikana risteilymatkustajien määrä on Itämeren alueella kolminkertaistunut ja on nyt yli kolme miljoonaa. Pelkästään Tukholmassa kävi kuluneen kauden aikana 415 000 risteilymatkustajaa. Selvitysten mukaan he käyttävät vierailullaan keskimäärin 130 euroa, mistä kertyy kaupungille tuloja 54 miljoonaa euroa. Sekä risteily-yhtiöt että niitä vastaanottavat satamakaupungit ansaitsevat Itämeren risteilytoiminnalla miljoonia euroja, ja täten niiden on myös yhdessä ratkaistava alan aiheuttamat ympäristöongelmat. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että risteilyalusten jätevesien laskeminen puhdistamattomina Itämereen kielletään kokonaan? Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2010 Pertti Salolainen /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Salolaisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 767/2010 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että risteilyalusten jätevesien laskeminen puhdistamattomina Itämereen kielletään kokonaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Alusten käymäläjätevesien laskemista mereen säädellään Suomessa merenkulun ympäristönsuojelulailla, joka perustuu alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen ja siihen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan, niin sanottuun MARPOL 73/78 -sopimukseen. Satamien vastaanottovelvollisuus ja vastaanottolaitteita koskevat määräykset perustuvat MAR- POL 73/78 -sopimuksen lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2000/59/EY, joka annettiin 27.11.2000, eli niin sanottuun alusjätedirektiiviin. Kansainvälisillä merialueilla purjehtivien alusten jätevesipäästöistä ei voida säädellä rannikkovaltion kansallisella lainsäädännöllä. Itämerellä on laillista päästää alusten käymäläjätevesiä mereen MARPOL 73/78 -sopimuksen asettamissa rajoissa. Suomen hallituksen tavoitteena on vaikuttaa kansainvälisessä yhteistyössä alusten käymäläjätevesiä koskeviin määräyksiin. Itämeren maiden kanssa vuoden 1991 Itämeren alueen merellisen ympäristönsuojelua koskevan yleissopimuksen, niin sanotun Helsingin sopimuksen alaisuudessa toimivan Helsinki-komission (HELCOM) puitteissa on Suomen aloitteesta ja johdolla valmisteltu yhteinen ehdotus kansainväliselle Merenkulkujärjestölle (IMO) matkustaja- ja risteilyalusten käymäläjätevesipäästöjen rajoittamisesta Itämerellä. Ehdotuksen mukaan Itämeri nimettäisiin käymäläjätevesien suhteen erityisalueeksi, jossa matkustaja- ja risteilyalusten käymäläjätevesien päästäminen olisi kiellettyä ellei aluksella ole tehokkaita, myös ravinteet poistavia puhdistuslaitteita. Ehdotusta on käsitelty ensimmäisen kerran IMOn ympäristökomitean (MEPC) kokouksessa maaliskuussa 2010, jolloin ehdotukseen pyydettiin lisäselvityksiä mm. satamien vastaanottovalmiuksista. Syyskuun lopussa pidetty ympäristökomitean kokous käsitteli lisäselvityksiä ja lähetti puhdistuslaitteita koskevat standardiehdotukset hyväksyttäviksi alusten laitteistoja käsittelevään alakomiteaan. Heinäkuussa 2011 pidettävä ympäristökomitea hyväksynee lopullisesti ehdotuksen ja sen liitteenä olevat puhdistuslaitteiden päästöstandardit. IMOn uudistus astuisi voimaan sen jälkeen, kun voidaan todeta vastaanottovalmiuksien olevan asianmukaisia. Alusten käymäläjätevesien asianmukaista jättämistä satamiin on pyritty edistämään satamia koskevilla määräyksillä, joilla velvoitetaan satamat ottamaan vastaan kaikki satamaa käyttävillä aluksilla syntyvät jätteet. Kaikissa Itämeren suurissa risteilysatamissa ei kuitenkaan ole ollut sellaisia tehokkaita vastaanottojärjestelyjä, että suuret risteilijät ehtisivät lyhyenä satamassa oloaikana tyhjentää kaikki jätevetensä viemäriverkostoon. Näiden satamien vastaanottovalmiuksia pyritään parantamaan Itämeren maiden yhteistyössä. HELCOMin ministerikokous hyväksyi 20.5.2010 Moskovassa tätä koskevan toimenpideohjelman. 2
Ministerin vastaus KK 767/2010 vp Pertti Salolainen /kok Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2010 Ympäristöministeri Paula Lehtomäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 767/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Salolainen /saml: Vad ämnar regeringen göra för att utsläpp av orenat avloppsvatten från kryssningsfartyg i Östersjön ska förbjudas helt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I Finland regleras utsläpp i havet av toalettavfall från fartyg genom miljöskyddslagen för sjöfarten, som grundar sig på 1973 års internationella konvention till förhindrande av förorening från fartyg och 1978 års protokoll till konventionen. Tillsammans utgör dessa den så kallade MAR- POL 73/78-konventionen. Hamnarnas mottagningsskyldighet och bestämmelserna om hamnarnas mottagningsanordningar grundar sig förutom på MARPOL 73/78 också på Europaparlamentets och rådets direktiv 2000/59/EG av den 27 november 2000, det vill säga det så kallade avfallsdirektivet. Utsläpp av avloppsvatten från fartyg som rör sig på internationellt vatten kan inte regleras genom nationell lagstiftning i en kuststat. Att släppa ut toalettavfall på Östersjön är tillåtet inom de ramar som anges i MARPOL 73/78. Finlands regering strävar efter att utveckla bestämmelserna om toalettavfall genom internationellt samarbete. Helsingforskommissionen (HELCOM), som sorterar under Konventionen om skydd av Östersjöområdets marina miljö det vill säga den så kallade Helsingforskonventionen som ingicks år 1991, har på initiativ av Finland och under finsk ledning berett ett samfällt förslag till Internationella sjöfartsorganisationen (IMO) om att begränsa passagerar- och kryssningsfartygens utsläpp av toalettavfall i Östersjön. Enligt förslaget ska Östersjön i fråga om toalettavfall ges status av specialområde, där toalettavfall från passagerar- och kryssningsfartyg är förbjudet ifall fartyget inte är utrustat med effektiva reningsanordningar som även avlägsnar näringsämnen ur avfallet. Förslaget behandlades första gången vid IMO:s miljökommittés (MEPC) möte i maj 2010. Man bad då om ytterligare utredningar om bland annat hamnarnas beredskap att ta emot toalettavfall. Vid miljökommitténs möte slutet av september behandlades dessa utredningar, och förslag till standarder för reningsanordningar lämnades till den underkommitté som behandlar fartygens utrustning. Det miljökommittémöte som hålls i juli 2011 kommer troligen att slutgiltigt godkänna förslaget och de utsläppsstandarder för reningsanordningar som ingår som bilaga. Denna IMO-reform avses träda i kraft så snart beredskapen att motta avfallet är tillräcklig. I arbetet för att fartygens toalettavfall ska lämnas korrekt i hamnarna ingår att driva igenom bestämmelser som gör hamnarna skyldiga att ta emot allt avfall som uppstår på fartyg som besöker hamnarna. Alla stora kryssningshamnar i Östersjön har likväl inte sådana effektiva mottagningsarrangemang som gör de möjligt för stora kryssningsfartyg att tömma allt sitt avloppsvatten i avloppssystemet under sin korta tid i hamnen. Man strävar efter att förbättra beredskapen att ta emot avloppsvatten från fartyg i dessa hamnar inom ramen för samarbetet mellan Östersjöländerna. HELCOM:s ministermöte godkände i Moskva den 20 maj 2010 ett åtgärdsprogram med detta syfte. 4
Ministerns svar KK 767/2010 vp Pertti Salolainen /kok Helsingfors den 29 oktober 2010 Miljöminister Paula Lehtomäki 5